Jyrki Katainen: Uusi yrittäjyysasenne tuo toivoa

jyrii-katainen-2013-joensuu

Olemme joutuneet kuulemaan ikäviä uutisia yritysten alamäestä ja henkilöstön irtisanomisista. Moni ihminen joutuu kokemaan sen rajulla tavalla omassa elämässään. Monen perheen toimeentulo on vaakalaudalla. Yritysten vaikeudet ja irtisanomiset horjuttavat tulevaisuuden uskoa.

Onneksi on myös myönteisiä uutisia. Esimerkiksi Google on kertonut investoinneistaan Haminaan, joiden yhteissumma kohoaa noin 800 miljoonaan euroon. Venäläinen palvelinkeskus Yandex on investoimassa Mäntsälään ja Microsoft kertoi syyskuussa noin 250 miljoonan euron investointisuunnitelmistaan maahamme. Samaan aikaan esimerkiksi metsäteollisuutemme investoi biopolttoaineen tuotantoon ja kehittää uusia innovaatioita useilla sadoilla miljoonilla.

Nämä ja monet muut investoinnit ja yritysten uudistumiset kertovat siitä, että meihin luotetaan. Tulevaisuuteen tähtääviä investointeja on uusilla ja perinteisillä aloilla, mutta silti vielä tällä hetkellä menetämme työpaikkoja enemmän kuin uusia syntyy tilalle. Yritysten ja työpaikkojen loppuminen ja uusien syntyminen on normaalia kehitystä, tällä hetkellä se vain on poikkeuksellisen rajua.

Tällä viikolla Helsingissä järjestettiin kasvuyrittäjyyden ja start-up –yritysten Slush -messut. Tapahtuma kokosi yhteen noin 5500 yrittäjää ja niistä kiinnostuneita kansainvälisiä pääomasijoittajia. Erityisen mielenkiintoista on, että venäläiset yrittäjät ja pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet Suomen tarjoamista mahdollisuuksista. Paikalla oli liki 500 venäläistä pääomasijoittajaa ja yrittäjää, lukuisia amerikkalaisia Piilaaksossa toimivia sijoittajia, kiinalaisia, eurooppalaisia ja suuri joukko suomalaisia eri alojen yrittäjiä ja sijoittajia.

Tuota porukkaa yhdisti asenne. Positiivinen ja kasvuun tähtäävä asenne, jossa onnistuminen on ilonaihe ja epäonnistuminenkin hyväksyttävää. Heillä oli huomattavasti enemmän tulevaisuudenuskoa, innostusta ja luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa, kuin valittamisen aiheita. Tuo porukka näkee maailman muutoksessa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.

Tilaisuus olikin energiaa tihkuva, yrittäjyyden ja innovatiivisuuden sekä positiivisen tulevaisuudenuskon tiivistymä. Synkistelystä ei ollut tietoakaan ja menestyjiä pidettiin kannustavina esimerkkeinä, eikä kateuden lähteinä. Tätä tarvitaan Suomeen lisää.

Suomesta maailman paras paikka kasvuyrittäjyydelle

Minulla oli mahdollisuus keskustella erimaalaisten osallistujien kanssa muun muassa Suomen vahvuuksista uuden kasvuyrittäjyyden maana. Monet korostivat sitä, että Suomi on mielenkiintoinen maa sijoituskohteena muun muassa hyvän koulutuksen ja vakauden vuoksi. Samoin yliopistojemme rooli ja yhteiskunnan toimet kilpailukyvyn vahvistamiseksi koettiin myönteisinä viesteinä.

Myös kehittämisideoita tuli. Työmarkkinamme eivät pysy maailman muutoksessa mukana. Joustavuuden lisääminen työmarkkinoilla palvelisi erityisesti nopeasti kasvavien yritysten tarpeita. Malleja maailmalta löytyy. Yhtälailla monet sekä suomalaiset että kansainväliset osallistujat pitivät tärkeänä sitä, että avaisimme vielä nykyistä enemmän koulutusta ulkomaalaisille opiskelijoille. Tämä vaatisi aktiivista houkuttelua, jotta saisimme lisää opiskelijoita suomalaisiin ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Samoin huippuosaajien työlupien saamisessa täytyisi saada aikaan nopeita käytäntöjä. Palautteen perusteella olemme Suomessa oikealla tiellä, mutta myös parannettavaa on.

Asenne onnistumiseen ja epäonnistumiseen ratkaisee

Suomella on hyvät edellytykset nousta yhdeksi kärkimaaksi kasvuyrittäjyydelle. Meistä ei tule maailman keveimmän verotuksen ja pienimpien palkkojen maata. Meillä on kuitenkin erittäin kilpailukykyinen yhteisöveron taso ja kasvuun kannustava osinkoverotus, jahka uudet päätökset astuvat voimaan vuoden alussa. Näiden lisäksi kansainvälisten sijoittajien mielestä Suomen kilpailukyky perustuu koulutukseen, yliopistoihin, vakauteen ja luotettavuuteen. Suomen menestys kasvuyritysten sijaintipaikkana tarvitsee lähinnä hyvän parantamista, kuin totaaliremonttia.

Näiden toimien lisäksi tarvitaan myös jotain suurempaa. Tarvitsemme kannustavampaa ja positiivisempaa asennetta yrittäjyyttä, onnistumista ja epäonnistumista kohtaan. Tätä kuvastaa hyvin erään kansainvälisen sijoitusyhtiön johtajan kysymys Slush -tapahtuman yhteydessä. Hän oli viime aikoina sijoittanut suomalaisiin kasvuyrityksiin ja suunnitteli lisäävänsä investointeja. Hän oli sijoitustensa vuoksi perehtynyt maahamme suhteellisen hyvin.

Hän kysyi vilpittömällä mielellä, että kun on täysin mahdollista, että Suomeen syntyy seuraavien vuosien aikana useita menestyviä ja kasvavia yrityksiä, joiden työntekijät ja omistajat vaurastuvat, niin miten suomalaiset sen kestävät? Hän oli miettinyt, että suvaitsevatko suomalaiset menestymistä, vai aiheuttaako se kateutta ja epävakautta laajemmin yhteiskuntaan. Kestävätkö suomalaiset sen, että naapuri menestyy? Ovatko menestyjät kannustavia esimerkkejä vai kateuden ja katkeruuden kohteita?

Yrittäjyyteen liittyy mahdollisuus onnistumiseen ja riski epäonnistumiseen. Toiset ideat lentävät ja toiset eivät. Olemme saaneet nähdä viimeisten viiden vuoden aikana monien yritysten ja sitä kautta myös työpaikkojen katoavan, mutta samalla myös uskomattomia yrittäjyyden menestystarinoita. Viiden hengen yrityksestä on saattanut kasvaa viidessä vuodessa tuhansia ihmisiä eripuolilla maailmaa työllistävä yritys. Yhtälailla esimerkiksi Oulun seudulla suurten irtisanomisten menetyksiä on korvannut osaavien, innovatiivisten ja kansainvälisten ihmisten perustamat uudet yritykset.

Uskon, että olemme jonkun uuden ajattelutavan kynnyksellä. Yrittäjyyden positiivinen henki on puskemassa läpi positiivisella voimalla. Sitä me tarvitsemme. Tarvitsemme uutta työtä. Meidän täytyy myös antaa tämän hengen kehittyä kannustamalla yrittäviä ihmisiä onnistumaan ja jaksamaan. Olisikohan se kohtuutonta, jos oppisimme iloitsemaan suomalaisten onnistumisista yritysten kohdalla samalla tavalla kuin olemme iloisia urheilijoiden menestymisistä?

Julkaistu mtv3.fi:ssä 16.11.2013