Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Kestä­vän tule­vai­suu­den vaih­toehto – kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2022

Pette­rin alkusa­nat

Tavoit­teena hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­nen

Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle

Talous­po­li­tii­kan sään­nöt on uudis­tet­tava entistä vahvem­maksi veron­mak­sa­jien turvaksi

1. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

1.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta 800 miljoo­naa euroa

1.2 Laite­taan kasvun ja vauras­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set kuntoon lähtö­koh­dista riip­pu­matta

1.3 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi

1.4 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa

2. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

2.1 Uudis­te­taan työmark­ki­nat

2.2 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa

2.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja

2.4 Pienen­ne­tään vero­kii­laa

3. Kestä­vän kasvun Suomi

3.1 Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 200 miljoo­nalla eurolla

3.2 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero

3.3 Paran­ne­taan vien­ti­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä pois­ta­malla väylä­mak­sut koko­naan

3.4 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus

3.5 Vauh­di­te­taan teol­li­suu­den vähä­hii­li­tie­kart­toja

3.6 Laite­taan koko Suomi kuntoon

3.7 Pääomi­te­taan nopeita junayh­teyk­siä kahdella miljar­dilla

3.8 Panos­te­taan suju­vaan liiken­tee­seen ja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon

3.9 Uudis­te­taan asumis­tuki

4. Sivis­tyk­sen Suomi

4.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta

4.2 Panos­te­taan perus­o­pe­tuk­seen, jotta opet­ta­jat voivat keskit­tyä perus­työ­hönsä

4.3 Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­va­jetta

4.4 Panos­te­taan pysy­västi amma­til­li­seen osaa­mi­seen

4.5 Kannus­te­taan ahke­ruu­teen nosta­malla opin­to­tuen tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla

5. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

5.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille

5.2 Uudis­te­taan sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

5.3 Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu

5.4 Toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu

5.5 Panos­te­taan tutki­muk­seen ja hoidon laatuun

5.6 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti

5.7 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille

5.8 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys

6. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

6.1 Lisä­tään pelas­tus­toi­men ammat­ti­lais­ten koulu­tus­mää­rää

6.2 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­ket­jun resurs­sit

6.3 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille – este­tään väärin­käyttö

6.4 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit

6.5 Vahvis­te­taan kehi­ty­syh­teis­työtä ja siir­re­tään pain­opis­tettä sijoi­tus­muo­toi­seen tukeen

7. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

7.1 Noste­taan julki­sen hallin­non tehok­kuutta ja tuot­ta­vuutta

7.2 Kehi­te­tään sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tiedon­hal­lin­taa ja vähen­ne­tään ICT-kustan­nuk­sia

8. Vaiku­tus julki­seen talou­teen

8.1 Vaiku­tus julki­seen talou­teen yhteensä

8.2 Taulu­kot

8.3 Valtion omai­suu­den käyttö

8.4 Työl­li­syys­re­for­mit

Vaih­toeh­to­bud­jet­ti­työ­ryhmä:

Timo Heino­nen, työryh­män puheen­joh­taja, Petteri Orpo, Kai Mykkä­nen, Elina Valto­nen, Sari Sarko­maa, Janne Sankelo, Jukka Kopra, Kalle Joki­nen, Markku Eestilä, Matias Mart­ti­nen, Sari Multala, Arto Sato­nen, Sanni Grahn-Laaso­nen, Kai Mykkä­nen, Mari-Leena Talvi­tie, Sinuhe Wallin­heimo ja työryh­mä­sih­teeri: Mikko Martik­kala. Tait­taja: Kimmo Suoniemi.

Pette­rin alkusa­nat

Suomi on tien­haa­rassa. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den tule­vai­suutta haas­taa jatkuva velkaan­tu­mi­nen. Voimme edetä halli­tuk­sen viitoit­ta­malla valtio­joh­toi­sella polulla, jonka päässä odot­taa hidas näivet­ty­mi­nen. Velka­vuori paisuu, vero­tus kiris­tyy, julki­nen sektori leviää, suoma­lais­ten osto­voima ja hyvin­vointi heik­ke­ne­vät hitaasti mutta varmasti. Tämän polun päässä odot­taa vain näkö­alat­to­muutta.

Voimme myös valita toisin. Voimme valita ihmis­kes­kei­sen vapau­den Suomen, jossa ahke­ruu­desta palki­taan, ihmi­sille anne­taan enem­män tilaa yrit­tää, kilpailu on reilua, mark­ki­nat toimi­vat ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut turva­taan. Anta­malla ihmi­sille mahdol­li­suuk­sia voimme luoda uskoa tule­vai­suu­teen.

Kokoo­mus haluaa muut­taa Suomen suun­nan ja palaut­taa maamme kestä­välle uralle. Suomessa on tehtävä mark­ki­na­ta­lou­teen ja vapau­teen sekä korke­aan osaa­mi­seen perus­tu­vaa vastuul­lista poli­tiikka. Lähtö­kohta tähän on talous. Kasvava elin­taso ja julki­nen talous pelas­te­taan vain vireällä kansan­ta­lou­della: työllä, tule­vai­suu­den uskolla ja halulla raken­taa uutta. Talous­kasvu on ainoa tapa rahoit­taa tule­vai­suu­den palve­lut.  Enem­män kuin näivet­tä­mistä tai sinun taskuil­lasi käymistä, tarvit­semme kasvua ja toivoa parem­masta huomi­sesta.

Poli­tii­kan keskei­nen sisältö on valin­to­jen teke­mi­nen. Jos prio­ri­soin­tia menoista ei tehdä, vali­taan lisä­vel­kaan­tu­mi­nen. Tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella elämi­nen. Valtion­ta­lou­den meno­ke­hyk­sillä haluamme varmis­taa, että polii­ti­kot eivät aina siir­täisi ongel­mia tule­ville halli­tuk­sille ja tule­ville suku­pol­ville. Nyt kehyk­set on rikottu ja halli­tus­oh­jel­man lupaus lopet­taa elämi­nen tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­silla hylätty. Näin ei voi jatkua.

Hyvin­vointi ei synny velka­vuo­rella tai ääri­ki­reällä vero­tuk­sella eikä sillä, että valtio tekee kaikki ratkai­sut puoles­tamme. Hyvin­vointi syntyy työstä ja yrit­tä­mi­sestä.

Velan lisää­mi­nen ei ole ollut tähän­kään mennessä polii­ti­koille vaikeaa. Jo yli kymme­nen vuoden ajan olemme kulut­ta­neet enem­män kuin mihin meillä on varaa. Eikä loppua näy. Yhteis­kun­nan suuret haas­teet hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus­poh­jan turvaa­mi­sesta ilmas­ton­muu­tok­seen ja sosi­aa­li­siin ongel­miin eivät ole syitä helpot­taa velkaan­tu­mista ja romut­taa vastuul­li­sen talou­den­pi­don sään­töjä. Päin­vas­toin. Haas­teista selviy­ty­mi­sen edel­ly­tys on vahva julki­nen talous. Myös ilmas­to­po­li­tii­kan on oltava kustan­nus­te­ho­kasta.

Kokoo­mus haluaa vahvis­taa talou­den­pi­don sään­töjä. Velkaan­tu­mi­nen tulee kään­tää selvään laskuun. Meno­jen kasvu ei voi loput­to­masti ylit­tää tuloja, sillä maksun aika koit­taa ennen pitkää. Siksi pienen­nämme budje­tis­samme valtion velkaan­tu­mista tuntu­vasti. Koro­nan jälkei­sen kasvuun ei kuiten­kaan päästä kiinni ilman tekoja.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perusta on työl­li­syys ja yrit­tä­jyys. Me haluamme varmis­taa, että kaikilla on mahdol­li­suus kanna­tella itse­ään omalla työllä. Tavoit­teeksi tulee aset­taa 80 prosen­tin työl­li­syy­saste vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Vaih­toeh­to­bud­jet­timme sisäl­tää keinot reilusti yli 100 000 ihmi­sen työl­lis­tä­mi­seksi. Lisäksi haluamme laajen­taa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kaikille, jotta työt­tö­mien asema olisi nykyistä yhden­ver­tai­sempi. Samalla keven­nämme tulo­ve­ro­tusta yli miljar­dilla eurolla, sillä yksi­lön tulee saada päät­tää oman työnsä hedel­mistä nykyistä enem­män.

Suomessa tulee ymmär­tää, mistä talous­kasvu syntyy. Menes­tyk­sen resepti ei löydy mennei­syy­den tunk­kai­sesta valtio­ka­pi­ta­lis­mista. Hyvin­voin­timme syntyy mark­ki­noilla kilpai­le­vien yritys­ten riski­no­tosta ja työn­teosta. Uuden luomi­nen kilpail­luilla mark­ki­noilla on menes­tyk­semme lähde. Siksi Kokoo­mus on sitou­tu­nut nosta­maan TKI-inves­toin­nit 4 prosent­tiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Inves­toin­nit kuiten­kin valu­vat hukkaan, jos emme onnistu talou­den raken­tei­den vahvis­ta­mi­sessa. Vahvis­ta­malla työl­li­syyttä ja huoleh­ti­malla kilpai­lu­ky­vystä pystymme houkut­te­le­maan uusia inves­toin­teja ja osaa­mista.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto palaut­taa Suomen hyvin­voin­nin kestä­välle uralle.

Työ ja yrit­tä­jyys kulke­vat käsi kädessä sivis­tyk­sen ja koulu­tuk­sen kanssa. Kokoo­mus ehdot­taa kaik­kien koulu­tusas­tei­den vahvis­ta­mista yhteensä lähes 1,3 miljar­din euron ohjel­malla. Rahoi­tuk­sen tasoa­kin tärkeäm­pää on lopet­taa jatkuva hanke­ralli kouluissa, jotta maail­man parhaat opet­ta­jamme voivat keskit­tyä työhönsä. 

Panos­tamme 75 miljoo­naa euroa halli­tusta enem­män vanhus­pal­ve­lui­hin. Arvo­kas ikään­ty­mi­nen kuuluu kaikille. Hoidon taso ei parannu vippas­kons­teilla, vaan ammat­ti­tai­toi­silla hoita­jilla ja rahalla. Näitä halli­tuk­sen ontot lupauk­set eivät takaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto palaut­taa Suomen hyvin­voin­nin kestä­välle uralle. Hyvin­vointi ei synny velka­vuo­rella tai ääri­ki­reällä vero­tuk­sella eikä sillä, että valtio tekee kaikki ratkai­sut puoles­tamme. Hyvin­vointi syntyy työstä ja yrit­tä­mi­sestä. On aika palaut­taa usko mark­ki­na­ta­lou­teen ja ihmi­siin ja tehdä suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kannalta vält­tä­mät­tö­mät uudis­tuk­set, jotta jokai­nen voi luot­taa tule­vai­suu­teen. On aika muutok­selle.

Petteri Orpo
Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja

Tavoit­teena hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­nen

Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Ilman kestä­vää taloutta meillä ei olisi maail­man parasta koulua, toimi­vaa tervey­den­huol­toa tai hyvää jouk­ko­lii­ken­nettä. Ilman ihmi­siä ja yrityk­siä, jotka teke­vät työtä, luovat uutta, hyppää­vät epävar­muu­teen tai tavoit­te­le­vat tähtiä, meillä ei olisi asfalt­tia teillä, kirjas­toau­toa tai festa­reita.

Yhtälö on oikeas­taan yksin­ker­tai­nen: kun ihmi­sillä on hyvän elämän eväitä, sydän sykkii, talous on hyvässä kunnossa ja syntyy työtä ja työpaik­koja. Siitä taas kertyy jaet­ta­vaa, jolla voidaan yllä­pi­tää palve­luja ja pitää huolta turval­li­suu­desta, viih­ty­vyy­destä, ympä­ris­töstä sekä harras­tus­mah­dol­li­suuk­sista.

Keskei­nen haas­teemme on julki­sen talou­den 8 miljar­din euron kestä­vyys­vaje. Työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun eläk­keellä olevien määrä nousee. Ikäsi­don­nai­set menot kasva­vat noin puoli miljar­dia joka vuosi, vaikka emme päät­täisi enää yhdes­tä­kään uudesta meno­li­säyk­sestä. Ilman muutosta uhkana on ajau­tu­mi­nen hallit­se­mat­to­man velkaan­tu­mi­sen tielle.

Kuva 1, Lähde: Tilas­to­kes­kus 2021 

Julki­nen velka suhteessa talou­temme kokoon (BKT) on kivun­nut Suomen histo­rian korkeim­malle tasolle yli 70 prosen­tin. Mitä korkeam­maksi velka­suhde kasvaa, sitä vaikeam­maksi suun­nan kään­tä­mi­nen käy. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ennus­teen mukaan velkaan­tu­mi­nen kasvaa kiih­ty­västi koko ennus­te­jak­son ajan. Halli­tuk­sen julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan mukaan sen tavoit­teena on velka­suh­teen tasaa­mi­nen vuosi­kym­me­nen loppuun mennessä. Suun­ni­tel­man mukaan kaikki tähän tähtää­vät toimen­pi­teet on kuiten­kin siir­retty seuraa­valle halli­tuk­selle. Suomella ei ole suun­ni­tel­maa velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­seksi, eikä halli­tus edes tavoit­tele kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mista. Vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka on hylätty.

Halli­tus kiih­dyt­tää velkaan­tu­mista nousu­kau­della. Halli­tus päätti rikkoa valtion­ta­lou­den meno­ke­hyk­set lisää­mällä menoja 900 miljoo­nalla vuonna 2022 ja 500 miljoo­nalla 2023. Meno­ke­hys on ollut lupaus siitä, kuinka paljon halli­tus käyt­tää veron­mak­sa­jien rahoja vaali­kau­den aikana. Kehyk­set ovat olleet veron­mak­sa­jan turvana tuhlai­le­vilta polii­ti­koilta. Esimer­kiksi Talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vosto, Suomen Pankki ja Valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­rasto ovat moit­ti­neet halli­tusta siitä, ettei se ole kyen­nyt esit­tä­mään riit­tä­viä perus­te­luita kehys­ten romut­ta­mi­selle. Viimei­sim­pänä IMF (19.11.2021) suosit­teli Suomelle paluuta meno­ke­hyk­siin.

Kuva 2, Lähde: VM talou­del­li­nen katsaus, syksy 2021

Julki­sen talou­den velan kasvat­ta­mi­nen ei ole ollut vaikeaa tähän­kään asti. Menot ovat olleet kroo­ni­sesti tuloja suurem­mat finans­si­krii­sistä saakka yli kymme­nen vuotta. Silti päämi­nis­te­rin johdolla suun­ni­tel­laan keinoja velkaan­tu­mi­sen helpot­ta­mi­seksi ilmas­toin­ves­toin­tien varjolla. Kunnian­hi­moi­nen ilmas­to­po­li­tiikka ja huolen­pito laaduk­kaista hyvin­voin­ti­pal­ve­luista ei kuiten­kaan ole vaih­toehto vastuul­li­selle talous­po­li­tii­kalle. Päin vastoin. Vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka on edel­ly­tys kunnian­hi­moi­selle ilmas­to­po­li­tii­kalle ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­selle. Myös IMF (19.11.2021) huomaut­taa, että julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­nen auttaisi Suomea pääse­mään kunnian­hi­moi­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin.

Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perusta. Vain työl­li­syyttä vahvis­ta­malla voimme selvit­tää kestä­vyys­va­jeon­gel­man. Toisaalta työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on keskei­nen keino vauh­dit­taa talous­kas­vua. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön (2021) mukaan työvoi­man supis­tu­mi­nen alkaa heiken­tää poten­ti­aa­lista kasvua jo lähi­vuo­sina. On myön­teistä, että työl­li­syys on kasva­nut vauh­dik­kaasti koro­nae­pi­de­mian jälkeen. Vertai­lussa muihin Pohjois­mai­hin Suomen ongel­mat koros­tu­vat: työl­li­syys­kas­vumme on ollut jälleen hitaam­paa kuin keskei­sissä vertai­lu­maissa.

Kuva 3, Lähde: Euros­tat

Kokoo­mus katsoo, että kasvu syntyy vain luovuu­desta, ahke­ruu­desta ja yrit­tä­jyy­destä. Vasem­mis­ton ratkaisu liki kaik­keen on valtion roolin paisut­ta­mi­nen: valtio päät­tää ihmis­ten puolesta, verot­taa enem­män ja tekee riski­si­joi­tuk­sia veron­mak­sa­jien rahoilla. Samalla jää sano­matta, että Suomen julki­nen sektori on jo nyt maail­man suurim­pia lähes millä mitta­rilla tahansa mitat­tuna. 

Ei ongel­mamme ole valtion liian vähäi­nen osal­lis­tu­mi­nen - päin­vas­toin. Suomessa tulee antaa lisää tilaa ihmis­ten ahke­ruu­delle ja yrit­tä­jyy­delle kannus­ta­malla työhön, paran­ta­malla riskin­o­ton kannat­ta­vuutta, purka­malla mark­ki­noille tulon esteitä ja vapaut­ta­malla mark­ki­noita. Kun ahke­ruu­desta palki­taan, kaikki voit­ta­vat.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle

Jos kokoo­mus saisi päät­tää, olisi moni asia toisin. Meno­ke­hyk­set asetet­tai­siin vastuul­li­selle tasolle ja niistä pidet­täi­siin kiinni. Vero­tusta ei kiris­tet­täisi, koulu­tuk­seen panos­tet­tai­siin, ilmasto- ja maahan­muut­to­po­li­tiik­kaa hoidet­tai­siin prag­maat­ti­sesti ja ratkai­su­kes­kei­sesti. Ja ennen kaik­kea: jokaista eteen tule­vaa ongel­maa ei ratkais­taisi aina uudella velalla.

Vaih­toeh­tomme ei tyydy vain kerto­maan mitä emme halua, vaan esitämme miten teki­simme muutok­sen Suomen suun­taan kohti kestä­vää tule­vai­suutta. Kokoo­muk­sen vaih­toehto yhdis­tää hyvin­voin­ti­pal­ve­lut turvaa­van vastuul­li­sen talous­po­li­tii­kan ja rohkeat panos­tuk­set kasvuun. Kokoo­mus raken­taisi 2020-luvun talous­po­li­tii­kan neljän tavoit­teen ympä­rille: 

1. Yrit­tä­jyys­ta­voite
Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa yrit­tä­jällä on mahdol­li­suus ottaa riskiä, onnis­tua ja epäon­nis­tua, kasvat­taa yritys­tään ja palkata ihmi­siä töihin. Kokoo­mus ottaisi Suomen tavoit­teeksi työnan­ta­jay­ri­tys­ten määrän kasvat­ta­mi­nen 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritys­ten määrän 20 000:sta 25 000:een. 
2. Vauras­tu­mis­ta­voite
Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa ihmi­sillä on mahdol­li­suus vauras­tua osaa­mi­sella, ahke­ruu­della, työllä ja yrit­tä­mi­sellä. Haluamme, että suoma­lai­set voivat keski­mää­rin kasvat­taa netto­va­ral­li­suut­taan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoin­ves­toin­nit aineel­li­seen ja aineet­to­maan pääomaan saadaan kään­net­tyä reilusti posi­tii­vi­seksi.
3. Työl­li­syys­ta­voite
Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea, jossa jokai­sella työi­käi­sellä ja -kykyi­sellä on mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään. Kokoo­muk­sen mielestä Suomen on tavoi­tel­tava 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta vuoteen 2030 mennessä, jotta hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tus on turvat­ta­vissa.
4. Kestä­vyys­ta­voite
Kokoo­mus haluaa pelas­taa hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ja puhtaan ympä­ris­tön myös tule­ville suku­pol­ville. Talous­po­li­tii­kan tavoit­teeksi on asetet­tava julki­sen talou­den kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­nen ja talous­kas­vun ekolo­gi­nen kestä­vyys.

Nämä tavoit­teet ovat resepti, jolla jokai­selle työi­käi­selle ja -kykyi­selle suoma­lai­selle löytyy mahdol­li­suus tulla toimeen omalla työl­lään. Nämä tavoit­teet ovat myös resepti, jolla suoma­lai­silla on mahdol­li­suus paran­taa elin­ta­so­aan ja samaan aikaan vähen­tää ilmas­tolle haital­li­sia pääs­töjä. Ne vievät kohti Suomea, jossa jaet­ta­vaa yhtei­seen hyvään riit­tää myös jatkossa, jotta voimme pitää kaikki mukana.

Talous­po­li­tii­kan sään­nöt on uudis­tet­tava entistä vahvem­maksi veron­mak­sa­jien turvaksi 

Laajoja hyvin­voin­ti­pal­ve­luita ei ole ilman vireää mark­ki­na­ta­loutta ja kestä­västi rahoi­tet­tua julkista sekto­ria. Esimer­kiksi Ruot­sissa julki­sen talou­den erit­täin matala velka­suhde ja tiukka vastuul­li­nen talous­po­li­tiikka on onnis­tuttu yhdis­tä­mään laajoi­hin Pohjois­mai­siin hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­hin. Sitou­tu­mi­nen vastuul­li­seen meno­po­li­tiik­kaan ei ole ollut riip­pu­vaista päät­tä­jien poliit­ti­sesta väristä. Suomes­sa­kin jokai­sen puolu­een tulisi ymmär­tää mitkä ovat hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den säilyt­tä­mi­sen edel­ly­tyk­set.

Riko­tut meno­ke­hyk­set vaaran­ta­vat talous­po­li­tii­kan uskot­ta­vuu­den ja vastuul­li­sen meno­po­li­tii­kan jatkossa. Siksi julki­sen talou­den sään­nöt on päivi­tet­tävä entistä vankem­maksi turvaksi veron­mak­sa­jille. Kokoo­mus esit­tää julki­sen talou­den velka-ankku­rin säätä­mistä ja talous­po­li­tii­kan sään­tö­jen päivit­tä­mistä Ruot­sin mallia mukail­len. Keskei­set väli­neet talou­den ohjaa­mi­seen tulisi saat­taa vahvaan parla­men­taa­ri­seen valmis­te­luun ja siksi velka­sään­nöt tulee säätää lain tasolla.

  • Julki­sen velan BKT-suhteelle on asetet­tava matala tavoi­te­taso.
  • Julki­selle sekto­rille (kunnat ja valtio) on asetet­tava kestä­vyys­va­jeen turvaava ylijää­mä­ta­voite, joka huomioi tule­vai­suu­dessa kasva­vat ikäsi­don­nai­set menot. 
  • Jos talou­del­li­nen kehi­tys poik­keaa näistä tavoit­teista, tulee halli­tuk­sen tuoda kiireel­li­senä edus­kun­nalle suun­ni­telma tilan­teen korjaa­mi­seksi. 

Vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen

Vaih­toeh­to­bud­je­tin keskei­set tunnus­lu­vut

Vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tuk­set menoi­hin:

  • Menoja vähen­ne­tään noin 2630 miljoo­naa euroa.
  • Menoja lisä­tään noin 550 miljoo­naa euroa.
  • Meno­taso laskee yhteensä noin 2 080 miljoo­nalla eurolla.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tuk­set tuloi­hin:

  • Tuloja keven­ne­tään noin 1 405 miljoo­naa euroa.
  • Tuloja kiris­te­tään noin 875 miljoo­naa euroa.
  • Tulo­taso keve­nee yhteensä noin 530 miljoo­nalla eurolla.

Julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­nen:

  • Julki­nen talous vahvis­tuu noin 1 550 miljoo­nalla eurolla. 
  • Jos mukaan laske­taan myös työl­li­syys­toi­mien vaiku­tus julki­seen talou­teen, julki­nen talous vahvis­tuu jopa 2,5 miljar­dilla eurolla. Tämä perus­tuu halli­tuk­sen­kin käyt­tä­mään oletuk­seen, että yksi työl­li­nen vahvis­taa kasva­vien vero­tu­lo­jen ja vähe­ne­vien sosi­aa­li­tur­va­me­no­jen kautta julkista taloutta keski­mää­rin 25 000 eurolla. 
  • Tieto­pal­ve­lun arvioima työl­li­syys­vai­ku­tus huomioi­den velkaan­tu­mi­nen vähe­nisi 2,5 miljar­dilla eurolla.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin suorat vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen vahvis­ta­vat julkista taloutta 1,5 miljar­dilla eurolla.

Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun arvion mukaan kokoo­muk­sen refor­mit vahvis­ta­vat työl­li­syyttä 38 000 ihmi­sellä. Halli­tuk­sen lasken­ta­ta­paa hyödyn­täen voidaan arvioida, että jokai­nen työl­lis­ty­nyt vahvis­taa julkista taloutta keski­mää­rin 25 000 eurolla. Kokoo­muk­sen vaih­toehto vahvis­taa julkista taloutta dynaa­mi­set vaiku­tuk­set huomioi­den miljar­dilla eurolla.

Kokoo­muk­sen koko työl­li­syys­pa­ketti vahvis­taa työl­li­syyttä 114 000 - 140 000 työl­li­sellä. Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu ei arvioi kaik­kien työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tusta. Edellä kuva­tulla tavalla kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bu­dej­tin työl­li­syys­pa­ke­tin julkista taloutta vahvis­tava vaiku­tus on 2,9 - 3,5 miljar­dia euroa.  

Luki­jalle

Vaih­toeh­to­bud­jetti tehdään suhteessa halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­seen. Etuuk­siin ja vero­tuk­seen tehty­jen refor­mien vaiku­tuk­set esitel­lään vuotui­sina pysy­vinä lopul­li­sina vaiku­tuk­sina koko julki­seen talou­teen. Oletuk­sena on, että niiden vaiku­tuk­set kompen­soi­daan kunta­ta­lou­teen täysi­mää­räi­sesti. Suorat määrä­ra­ha­muu­tok­set esite­tään sellai­se­naan.

Refor­mien vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen perus­tu­vat joko edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun laskel­maan tai muuhun luotet­ta­vaan lähtee­seen. Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu ei arvioi kaik­kia vaih­toeh­to­bud­je­tin refor­meja, eikä se siten ole lopul­li­nen arvio koko vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tuk­sista julki­sen talou­den tasa­pai­noon tai työl­li­syy­teen. Suorat määrä­ra­ha­muu­tok­set esite­tään sellai­se­naan.

Valtion­ta­lou­den budjet­ti­ke­hyk­siä kuva­taan Kehys­kä­si­kir­jassa (2020). Kukin halli­tus aset­taa itse kautensa alussa meno­ke­hyk­sen halli­tus­neu­vot­te­luissa sovi­tulle tasolle. Sen tarkoi­tuk­sena on hillitä meno­li­säyk­siä kesken vaali­kau­den, turvata veron­mak­sa­jia ja lisätä ennus­tet­ta­vuutta sekä luotet­ta­vuutta julki­sen talou­den hoitoon. Istuva halli­tus päätti rikkoa vaali­kau­den alussa aset­ta­mansa kehys­ta­son 900 miljoo­nalla eurolla vuonna 2022 ja edel­leen 500 miljoo­nalla vuonna 2023 samalla, kun talou­dessa on meneil­lään lyhyt koro­nan jälkei­nen nousu­kausi.

Kehys­kä­si­kir­jan mukaan: “Valtion­ta­lou­den kehyk­sen ulko­puo­lelle jäävät suhdan­tei­den ja rahoi­tusau­to­ma­tii­kan mukai­sesti muut­tu­vat menot, kuten työt­tö­myys­tur­va­me­not, toimeen­tu­lo­tu­ki­me­not, palk­ka­turva ja asumis­tuki. Maini­tut menot luetaan kuiten­kin kehyk­sen piiriin niiden perus­tei­siin tehty­jen muutos­ten meno­vai­ku­tus­ten osalta. Lisäksi kehyk­sen ulko­puo­lelle jäävät mm. valtion­ve­lan korko­me­not, arvon­li­sä­ve­ro­me­not, finans­si­si­joi­tuk­set sekä menot, joissa valtio toimii tekni­senä ulko­puo­li­selta saata­van rahoi­tuso­suu­den välit­tä­jänä. Kehys ei kata valtion budjet­ti­ta­lou­den ulko­puo­li­sia rahas­toja eikä muuta budjet­ti­val­tion ulko­puo­lista valtion­ta­loutta.” Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin meno­taso on näin ollen noin 1,5 miljar­dia euroa alle halli­tuk­sen 900 miljoo­nalla eurolla riko­tun kehys­me­no­ta­son.

Kuva 5, Kaavio: meno­taso, jossa kehys merkit­tynä

1. Kannus­ta­van vero­tuk­sen Suomi

Vero­tusta on kehi­tet­tävä suun­taan, joka suosii työn­te­koa, yritys­toi­min­taa, koti­maista omis­ta­mista ja muuta suoma­lais­ten hyvin­voin­tia lisää­vää toimin­taa sekä edis­tää ympä­ris­tön suoje­lua. Vero­poh­jan on oltava laaja ja vero­kan­to­jen mahdol­li­sim­man mata­lia. Vero­tuk­sen on tuet­tava Suomen houkut­te­le­vuutta maana, jossa halu­taan tehdä työtä, yrit­tää ja johon halu­taan sijoit­taa.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kestä­vän kasvun vero­malli, joka kannus­taa työn­te­koon, yrit­tä­mi­seen, riskin­ot­toon ja ahke­ruu­teen. Haluamme, että ansai­tuista lisäeu­roista jää nykyistä enem­män käteen ja että pääs­töjä vero­te­taan yhtä­läi­sesti riip­pu­matta pääs­tö­läh­teestä. Vero­tuk­sen pain­opiste tulee siir­tää hait­toi­hin ja kulu­tuk­seen.

1.1 Keven­ne­tään työn vero­tusta 800 miljoo­naa euroa

Sitä mitä vero­te­taan vähem­män, saadaan enem­män. Mitä vero­te­taan enem­män, sitä saadaan vähem­män. Tupak­kaa vero­te­taan Suomessa anka­rasti, jotta tupa­kointi vähe­nisi. Miksi ihmeessä myös työn vero­tus on meillä anka­raa?

Nykyi­sel­lään työn­teon ja yrit­tä­jyy­den kannus­ti­mia latis­taa kireä vero­tus. Lisä­työn teke­mi­sen, koulut­tau­tu­mi­sen ja uralla etene­mi­sen kannus­ti­met syödään jo keski­tu­loi­sella. Sadan euron palkan­ko­ro­tuk­sesta jää usein käteen vain 50 euroa tai jopa alle. STTK:n 2017 teet­tä­män kyse­lyn mukaan noin joka kolmas työi­käi­nen on vähen­tä­nyt työn­te­koa lisä­tu­lo­jen kireäm­män vero­tuk­sen takia.

Kuva 6, Lähde: Veron­mak­sa­jat, palkan­saa­jan tulo­ve­ro­las­kuri 2021

Kireä vero­tus on raken­teel­li­nen ongelma. Suhteessa keskei­siin kilpai­li­ja­mai­hin Suomi hinnoit­te­lee itsensä ulos mark­ki­noilta. Vaikka Suomella on vakaat yhteis­kun­nal­li­set olot sekä korkea osaa­mis­taso, vaiva­namme ovat vertai­lu­maita selvästi heikom­mat inves­toin­nit ja vähäi­sempi työpe­räi­nen maahan­muutto. Yrit­tä­jyy­sas­teemme on mata­lampi ja koti­ta­louk­sien varal­li­suus on vähäi­sem­pää.

Veron­alen­nuk­set vauh­dit­ta­vat työl­li­syyttä ja taloutta ja synnyt­tä­vät siten uutta vero­tet­ta­vaa tuloa. Vero­tuk­sella siis on niin sanot­tuja dynaa­mi­sia vaiku­tuk­sia. Ekono­mis­tien arviot niin sano­tusta veron­alen­nuk­sen itse­ra­hoit­ta­vuusas­teesta vaih­te­le­vat voimak­kaasti.

117 suoma­lai­sen ekono­mis­tin vastaus­ten keski­mää­räi­nen arvio oli, että veron­alen­nuk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Spolan­der ja Tarkka (2005) arvioi­vat, että koko­nais­ve­roas­teen alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsensä 49 % osalta. Vero­tuot­toar­vioita laadit­taessa itse­ra­hoit­ta­vuutta ei kuiten­kaan varo­vai­suus­syistä oteta huomioon tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa.

Dynaa­mis­ten vaiku­tus­ten vuoksi veron­alen­nuk­set olisi­vat olleet myös hyvää elvy­tys­po­li­tiik­kaa. Suomen Pankki (2020) arvioi koro­na­krii­sin aikana, että veroel­vy­tyk­sen talous­kas­vua kiih­dyt­tävä vaiku­tus olisi pitkä­ai­kai­sempi kuin halli­tuk­sen toteut­ta­malla veron­mak­sa­jien rahoilla tehdyillä meno­li­säyk­sillä. Esimer­kiksi Ruot­sissa vasem­mis­to­vih­reä halli­tus toteutti keskus­tan tuella merkit­tä­vät veron­ke­ven­nyk­set, joita jatke­taan krii­sin jälkeen­kin.

Pohjois­mai­set hyvin­voin­ti­pal­ve­lut tarvit­se­vat vastin­pa­rik­seen pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen. Siksi on huoleh­dit­tava, että jokai­sella on lähtö­koh­dista riip­pu­matta kannus­ti­met ahke­ruu­teen. Siksi kokoo­mus esit­tää yhteensä 800 miljoo­nan euron veron­ke­ven­nyk­siä. Kokoo­muk­sen pidem­män aika­vä­lin tavoite on, että jokai­sesta tiena­tusta eurosta jää vähin­tään puolet käteen kaikilla tulo­ta­soilla. 

Halli­tus on kiris­tä­mässä työn vero­tusta pysy­västi säätä­mällä uuden maakun­ta­ve­ron. Parla­men­taa­ri­sen maakun­ta­ve­ro­ko­mi­tean (2020) johto­pää­tös­ten mukaan uusi vero tulee toden­nä­köi­sesti kiris­tä­mään työn vero­tusta. Samalla komi­tea arvioi, että juuri kireä työn vero­tus on “vero­jär­jes­tel­mämme keskei­sin ongelma”. Jatkossa palkan­saa­jan kukka­rolla käy kunnan ja valtion lisäksi maakunta, eikä kohtuul­lista koko­nais­ve­ro­ra­si­tusta pystytä kont­rol­loi­maan.

Aluei­den erilai­set tilan­teet tarkoit­tai­si­vat hyvin eri tasoista veroa eri puolilla Suomea. Siksi maakun­ta­ve­roa ei voi säätää ilman jyrk­kää tasaus­me­ka­nis­mia, jotta vero­tus ei erkane eri osissa maata. Tasaus­me­ka­nismi pois­taa veron alku­pe­räi­sen perus­teen, eli kytken­nän palve­lui­den laadun ja budjet­ti­vas­tuun välillä. Kokoo­muk­sen mielestä palkan­saa­jan vero­tusta kiris­tä­vän maakun­ta­ve­ron valmis­telu on välit­tö­mästi keskey­tet­tävä.

Kokoo­muk­sen esitys:

  • Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta 800 miljoo­naa euroa. Koro­te­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen määrää 2026 euroon. Keven­ne­tään vero­tusta tasai­sesti kaikista työ- ja eläke­tu­loista 600 miljoo­nalla eurolla
  • Lope­te­taan työn vero­tusta kiris­tä­vän maakun­ta­ve­ron valmis­telu.

1.2 Laite­taan kasvun ja vauras­tu­mi­sen edel­ly­tyk­set kuntoon lähtö­koh­dista riip­pu­matta

Kokoo­muk­sen aloit­teesta Sipi­län halli­tus päätti vahvis­taa kaik­kien suoma­lais­ten mahdol­li­suuk­sia vauras­tua perus­ta­malla uuden osake­sääs­tö­ti­lin. Vuoden 2021 alku­puo­lella osake­sääs­tö­ti­lejä oli avattu jo lähes 200 000 ja tileillä olevien taval­lis­ten suoma­lais­ten sääs­töt olivat arvol­taan yhteensä lähes miljardi euroa.

Kokoo­mus olisi halun­nut osake­sääs­tö­ti­listä laajem­man jo alusta saakka. Tilin talle­tuk­siin asetet­tiin keino­te­koi­nen katto ja tarpeet­to­mat vero­sank­tiot. Rajoi­tuk­set aset­ta­vat pien­si­joit­ta­jan selvästi epäe­dul­li­sem­paan asemaan varak­kaam­piin koti­ta­louk­siin verrat­tuna. Kokoo­mus haluaa pois­taa tarpeet­to­mat rajauk­set taval­lis­ten sääs­tä­jien suosi­masta osake­sääs­tö­ti­listä.

Sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen kannus­ti­mia tulee vahvis­taa jo elämän alku­tai­pa­leelta asti. Suomessa on viime vuosina tapah­tu­nut myön­tei­nen muutos sääs­tä­mi­sen ja sijoit­ta­mi­sen suosion kasvussa. Kokoo­mus haluaa vahvis­taa tätä kult­tuu­rin muutosta. Halli­tuk­sen koti­mai­sen omis­ta­mi­sen ohjelma sisäl­tää tähän hyviä keinoja. Kokoo­mus toteut­taisi ohjel­man mukai­sen vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­ti­lin. Ajatuk­sena on, että äitiys­pak­kauk­sen mukana jokai­selle vasta­syn­ty­neelle avat­tai­siin osake­sääs­tö­tili, jonne valtio tekee 300 euron talle­tuk­sen.

Kokoo­muk­sen esitys:

  • Laajen­ne­taan osake­sääs­tö­ti­lin käyt­tö­alaa moni­puo­li­sem­maksi.
  • Pois­te­taan osake­sääs­tö­ti­lin maksi­mi­si­joi­tus­raja.
  • Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili 13 miljoo­nalla eurolla.

1.3 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erin­omai­nen keino madal­taa palve­lui­den vero­kii­laa ja vähen­tää harmaata taloutta. Vero­kii­lan piene­ne­mi­sen ansiosta suoma­lai­set koti­ta­lou­det voivat teet­tää osto­pal­ve­luna koti­ta­lous-, hoito- tai remont­ti­töitä edul­li­sem­min.

Kun koti­ta­lou­den osta­vat useam­min töitä, joita muuten olisi tehty omin voimin, talou­del­li­nen toime­liai­suus ja työl­li­syys kohe­ne­vat. Esimer­kiksi koti­sii­vous luo ammat­ti­lai­selle työtä siivousa­lalla ja samalla tilaa­jalle itsel­leen vapau­tuu lisää aikaa keskit­tyä omaan työhön. Kaikki voit­ta­vat.

Halli­tus heikensi kautensa alussa koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Nyt halli­tus on muut­ta­nut jälleen suun­taa ja ehdot­taa määrä­ai­kai­sia paran­nuk­sia koti­ta­lous­vä­hen­nyk­seen. Toimen­pide on oikean­suun­tai­nen, mutta määrä­ai­kai­set muutok­set eivät ole hyvää vero­po­li­tiik­kaa. Paran­nus rajau­tuu ainoas­taan koti­ta­lous-, hoito- ja hoiva­työ­hön sekä lämmi­tys­ta­pa­re­mont­tei­hin. Esimer­kiksi vuonna 2019 koti­ta­louk­sissa vähen­nystä käytet­tiin näihin palve­lui­hin vain noin 22 % osalta, kun taas remont­ti­pal­ve­lui­hin käytet­tiin 78 % (Veron­mak­sa­jien keskus­liitto).

Kokoo­mus haluaa vauh­dit­taa ekolo­gi­sesti kestä­vän ja vireän palve­lu­ta­lou­den kehit­ty­mistä paran­ta­malla koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi. Kokoo­mus ehdot­taa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista pysy­västi 5 000 euroon. Hyvi­tyk­seen oikeut­ta­vaa osuutta työn hinnasta on nostet­tava 60 prosent­tiin ja palk­ka­ku­lu­jen osalta 40 prosent­tiin.

Lisäksi kokoo­mus paran­taisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä niin, että siitä voisi hyötyä mahdol­li­sim­man moni. Moni­mut­kai­sen byro­kra­tian vuoksi vähen­nystä jää nykyi­sin käyt­tä­mättä. Kokoo­mus ehdot­taa vähen­nyk­sen omavas­tuu­osuu­den pois­ta­mista. Koti­ta­lou­den tulisi saada vähen­nyk­sen hyöty itsel­leen suoraan osto­pal­ve­lun tai työn alhai­sem­pana hintana. Valtion tulee luoda digi­taa­li­set ratkai­sut, joilla yrityk­set voivat vaivat­to­masti ja maksutta tarkis­taa asiak­kaan oikeu­den vähen­nyk­seen.

Kokoo­mus myös toteut­taa ikäih­mis­ten paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. Sen avulla ikäih­mi­set voivat hank­kia kotiin palve­luita, jotka tuke­vat toimin­ta­ky­kyä ja omassa kodissa asumista. Sitra esitti mallia, jossa vero­vä­hen­ny­soi­keutta nostet­tai­siin 70 prosent­tiin ja 100 euron omavas­tuu­osuus pois­tet­tai­siin. Lisäksi palve­lui­den ostoon annet­tai­siin enin­tään 1200 euron tuki vuodessa heille, joilla tulot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Kokoo­muk­sen esitys:

  • Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi.
  • Koro­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­mää­rää 5 000 euroon.
  • Noste­taan työkor­vauk­sen vähen­net­tävä osuus 60 prosent­tiin ja palk­ka­me­no­jen vähen­net­tävä osuus 40 prosent­tiin.
  • Pois­te­taan 100 euron omavas­tuu­osuus.
  • Siir­ry­tään lasku­mal­liin, jossa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen saa alen­nuk­sena suoraan työn hinnassa. Digi­taa­li­sin ratkai­suin mahdol­lis­te­taan osta­jan oikeus vähen­nyk­seen osto­het­kellä ilman byro­kra­tia­taa­kan kasvua yrityk­sille.
  • Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys. 

1.4 Laajen­ne­taan vero­poh­jaa

Kokoo­mus kattaisi kasvu­pa­nos­tuk­set työl­li­syy­suu­dis­tuk­silla, harki­tulla meno­mal­tilla ja osit­tain vero­tuk­sen pain­opis­teen siir­rolla. Vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään työstä ja yrit­tä­jyy­destä hait­toi­hin ja pääs­töi­hin. Vero­poh­jaa laajen­ne­taan ja tiivis­te­tään siten, ettei sillä ole kiel­tei­siä vaiku­tuk­sia työl­li­syy­teen ja riskin­ot­toon. Vero­poh­jan laajen­ta­mi­sessa on myös huomioi­tava, että vero­tus kohden­tuu oikeu­den­mu­kai­sesti.

Kokoo­mus pitää terveys­pe­rus­teista veroa oikeu­den­mu­kai­sena tapana laajen­taa vero­poh­jaa tervey­delle haital­li­siin tuot­tei­siin. Tulli­ni­mik­kei­den perus­teella vero voidaan kohden­taa tehok­kaasti tuot­tei­siin, jotka sisäl­tä­vät merkit­tä­vän määrän epäter­veel­li­siksi määri­tel­tyjä aine­so­sia. Välil­li­nen vero­tus kohdis­tuisi siten oikeu­den­mu­kai­sem­min.

Pysy­vän vero­muu­tok­sen seurauk­sena yrityk­set voivat inves­toida terveel­li­sem­piin raaka-aine­va­lin­toi­hin vält­tääk­seen tämän veron. Terveys­pe­rus­tei­sella verolla tulisi tavoi­tella 150 miljoo­nan euron vero­ker­ty­män kasvua. Lisäksi virvoi­tus­juo­ma­ve­ron vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin uusiin tuot­tei­siin niin, että vero­ker­tymä kasvaa 100 miljoo­nalla eurolla.

Kaikki puolu­eet ovat sitou­tu­neet tavoit­tee­seen savut­to­masta Suomesta vuoteen 2030 mennessä. Tupa­kointi on vähen­ty­nyt 2010-luvulla, mutta viime vuosien kehi­tys on ollut huoles­tut­ta­vaa. THL:n mukaan yläkou­lui­käis­ten tupa­kointi on kään­ty­nyt laajoissa osissa maata nousuun. Kokoo­mus katsoo, että suunta on väärä ja kunnian­hi­mon tason on näyt­tävä teoissa.

Veron­mak­sa­jien vertai­lun mukaan vuonna 2019 tupakka-askin hinta oli EU-maista korkein Irlan­nissa. Suomessa tupakka-askin sai 7,2 eurolla, kun Irlan­nissa askista joutui maksa­maan 12 euroa. Hhal­li­tuk­sen esit­tä­män koro­tuk­sen seurauk­sena tupakka-askin hinta nousee noin kymme­neen euroon. Siksi kokoo­mus ehdot­taa uutta 300 miljoo­nan euron kiris­tystä tupak­ka­ve­roon.

Vakiin­tu­neen käytän­nön mukaan työeh­doista neuvot­te­le­vien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­sut on katsottu vero­tuk­sessa vähen­nys­kel­poi­siksi. Kokoo­muk­sen mielestä yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä tulee muut­taa tältä osin. Työnan­ta­jien tai työn­te­ki­jöi­den edun­val­vonta ei ole katsot­ta­vissa yleis­hyö­dyl­li­seksi taiteen, tieteen tai liikun­nan tapaan. Siksi laajen­tai­simme vero­poh­jaa kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­toi­hin sekä jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­teen. Työt­tö­myys­kas­so­jen maksut tulee jatkos­sa­kin säilyt­tää vähen­nys­kel­poi­sina.

Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen verol­le­pano tarkoit­taisi noin 40 miljoo­nan euron lisäystä vero­tu­loi­hin. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi, että työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vähen­ny­soi­keu­den vaiku­tus vero­tu­loi­hin on suuruu­del­taan noin 195 miljoo­naa euroa. Työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen perus­teella tehdyistä yritys­ten vero­vä­hen­nyk­sistä ei ole euro­mää­räistä tilas­toa, mutta vaiku­tus on arviolta muuta­mia kymme­niä miljoo­nia euroja. 

Kokoo­mus rahoit­taisi osan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvitse siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään.

Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi uudis­tuk­sen vahvis­ta­van julkista taloutta noin 400 miljoo­nalla eurolla. Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaa työl­li­syyttä ja vahvis­taa tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ehdotti työt­tö­myys­tur­van eläke­ker­ty­män lopet­ta­mista 14.8.2020 julkais­tussa virka­työnä valmis­te­le­mas­saan työl­li­syys­pa­ke­tissa.

Vero­poh­jan laajen­ta­mi­nen tulee toteut­taa tehok­kaan vero­jär­jes­tel­män peri­aat­tei­den mukai­sesti ja vahin­goit­ta­matta kykyämme houku­tella kansain­vä­li­siä osaa­jia ja inno­vaat­to­reita. Hyvä esimerkki hyvään pyrki­västä huonosta vero­uu­dis­tuk­sesta on halli­tuk­sen kaavai­lema maas­ta­pois­tu­mis­vero. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön asian­tun­te­van ja perus­teel­li­sen selvi­tyk­sen perus­teella työryhmä esitti yksi­mie­li­sesti, että maas­ta­pois­tu­mis­ve­roa ei säädet­täisi. Vastoin asian­tun­ti­ja­suo­si­tuk­sia, halli­tus aikoo sen kuiten­kin tehdä.

Vero olisi byro­kraat­ti­nen ja toden­nä­köi­seltä tuotol­taan vaati­ma­ton tai jopa nega­tii­vi­nen. Verosta olisi vält­tä­mä­töntä tehdä äärim­mäi­sen moni­mut­kai­nen ja raja­ta­paus­ten määrit­tely olisi haas­ta­vaa. Vero­tuk­sen ennus­tet­ta­vuus heik­ke­nisi. Veron tuoton odote­taan olevan vähäi­nen ja sekin arvio sisäl­tää merkit­tä­vää epävar­muutta. On riski, että veron aiheut­ta­man byro­kra­tian sekä kansain­vä­li­siä osaa­jia karkot­ta­van vaiku­tuk­sen seurauk­sena sen vaiku­tus julki­seen talou­teen on jopa nega­tii­vi­nen.

Kokoo­muk­sen esitys:

  • Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 150 miljoo­nalla eurolla.
  • Laajen­ne­taan virvoi­tus­juo­ma­ve­roa. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 100 miljoo­nalla eurolla.
  • Kiris­te­tään tupa­kan vero­tusta. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 300 miljoo­nalla eurolla. 
  • Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen pääoma­tu­lo­vero vahvis­taa julkista taloutta 40 miljoo­nalla eurolla, työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen VM:n arvioi­man vero­tuen pois­ta­mi­nen 195 miljoo­nalla eurolla ja maltil­li­sen arvion mukaan työnan­ta­ja­jär­jes­tö­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den päät­ty­mi­nen 20 miljoo­nalla eurolla.
  • Pois­te­taan asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­ny­soi­keus nopeu­te­tusti. Esitys vahvis­taa julkista taloutta 12 miljoo­nalla eurolla.
  • Lope­te­taan maas­ta­pois­tu­mis­ve­ron valmis­telu.

2. Pohjois­mai­sen työl­li­syy­sas­teen Suomi

Työmark­ki­noi­den toimi­vuutta on edis­tet­tävä, jotta mahdol­li­sim­man moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä raken­ta­mi­sen keinot omiin käsiinsä.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Työ antaa toimeen­tu­lon, sosi­aa­lista pääomaa ja mahdol­li­suu­den toteut­taa itse­ään ja omia haavei­taan. Jokai­sen osal­lis­tu­mi­nen on tärkeää. Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­nen on ensi­si­jai­nen keino ihmis­ten hyvin­voin­nin ja tulo­jen kasvat­ta­mi­sessa. Riit­tävä työssä käyvien määrä ratkai­see, onnis­tum­meko kuro­maan umpeen hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den rahoi­tuk­sen kroo­ni­sen alijää­män. Mikäli emme onnistu vahvis­ta­maan julkista taloutta työl­li­syy­den avulla, alkaa keino­va­li­koima loppua. Jäljelle jää meno­jen sopeut­ta­mi­nen.

Kokoo­muk­sen mielestä Suomen on tavoi­tel­tava 80 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta vuoteen 2030 mennessä. Jos hyvään Pohjois­mai­seen työl­li­syy­den tasoon on päästy esimer­kiksi Ruot­sissa ja Tans­kassa, on se mahdol­lista myös meillä. Keinoja on, jos vain poliit­tista tahtoa löytyy. Merkit­tä­vim­mät paran­nuk­set voidaan saavut­taa lisää­mällä muutos­tur­vaa, tuke­malla työvoi­man liik­ku­vuutta ja remon­toi­malla lannis­tava tuki­jär­jes­telmä.

Työn vastaa­not­ta­mi­nen on tehtävä kannat­ta­vaksi kaikissa tilan­teissa. Työt­tö­myys­tur­van täytyy olla väliai­kai­nen tuki turvaa­maan nopeaa siir­ty­mää uusiin haas­tei­siin, ei pysyvä toimeen­tu­lon muoto. Nykyi­sin tukea saavan käteen jäävät tulot voivat jopa pienen­tyä, jos ottaa työtä vastaan. Toisaalta jyrkkä margi­naa­li­ve­ro­tus syö kannus­ti­met lisä­työn teke­mi­sestä, riskin otta­mi­sesta ja uralla eteen­päin ponnis­te­lusta. Kokoo­muk­sen mielestä jokai­sesta ansai­tusta eurosta tulisi jäädä käteen vähin­tään puolet.

Lopulta työpai­kat synty­vät vain kannat­ta­van yritys­toi­min­nan seurauk­sena. Suomen Yrit­tä­jien loka­kuun yrit­tä­jä­gal­lu­pin mukaan jopa 65 prosen­tilla työnan­ta­jay­ri­tyk­sistä oli vaikeuk­sia löytää riit­tä­västi osaa­vaa työvoi­maa. Jäykät työmark­ki­namme, kannus­tin­lou­kut ja heikko työpe­räi­nen maahan­muutto jarrut­ta­vat oras­ta­vaa kasvu­py­räh­dystä. Käsi­pa­rien puute uhkaa tilauk­sessa olevia toimi­tuk­sia ja suun­nit­teilla olevia inves­toin­teja. Työi­käi­sen väes­tön supis­tu­mi­nen on ongelma myös pitkällä aika­vä­lillä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan työvoi­man vähe­ne­mi­nen heiken­tää poten­ti­aa­lista talous­kas­vua jo lähi­vuo­sina.

Yrityk­selle työn tarjoa­mi­nen täytyy tehdä houkut­te­le­vaksi. Jotta työnan­taja pystyisi maksa­maan työn­te­ki­jälle käteen palk­kaa noin 2400 euroa, tulee työnan­ta­jan maksaa päälle veroja ja sivu­ku­luja noin 1800 euroa. Suomen korkea vero­kiila ei mahdol­lista kannus­ta­van palkan maksa­mista ja jättää palkan­saa­jalle käteen vähem­män kuin verrok­ki­maissa. Häviämme kireän vero­tuk­sen takia kilpai­lun kansain­vä­lis­ten osaa­jien ja inno­vaat­to­rei­den houkut­te­lussa.

Keino­va­li­koi­mamme koos­tuu suurem­mista ja pienem­mistä teoista. Osa vaikut­taa nopeam­min, osa hitaam­min. Pohjois­mais­ten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den ja hyvin­voin­timme turvaa­mi­seksi on kaikki keinot käytet­tävä. Osa refor­mien vaiku­tuk­sista on pääl­lek­käi­siä, osa vaikut­taa toisi­aan tuke­vasti. Esite­tyt työl­li­syys­vai­ku­tuk­set esite­tään koko­nai­suuk­sille eri refor­mien yhteen­las­ke­tuista arvioi­duista vaiku­tuk­sista. Työl­li­syys­vai­ku­tusar­viot sisäl­tä­vät aina suurta epävar­muutta, joten koko­nai­suuk­sille esite­tään maltil­li­nen vaih­te­lu­väli.

Työl­li­syys­vai­ku­tuk­sien arviot ovat luotet­ta­vien ulko­puo­lis­ten taho­jen teke­miä tai teet­tä­miä. Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu arvioi joiden­kin etuus- ja vero­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia SISU-mikro­si­mu­laa­tio­mal­lilla. Mallissa laske­taan miten refor­mit vaikut­ta­vat työhön osal­lis­tu­mis­pää­tök­seen, eli niin sanot­tuun työl­lis­ty­mis­ve­roas­tee­seen. Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun arvio ei siis sisällä koko vaih­toeh­to­bud­je­tin refor­mien vaiku­tuk­sia julki­seen talou­teen tai työl­li­syy­teen.

Yhteensä kokoo­muk­sen ehdo­tuk­silla työl­lis­ten määrä nousisi noin 114 000 - 140 000 uudella työl­li­sellä. Työl­li­syy­den kasvu 140 000 ihmi­sellä vahvis­taisi julkista taloutta 3,5 miljar­dilla eurolla.

2.1 Uudis­te­taan työmark­ki­nat (työl­li­syys­vai­ku­tus 10 000 - 25 000)

Laajen­ne­taan paikal­lista sopi­mista

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Paikal­lista sopi­mista tarvi­taan, jotta työeh­doista voidaan sopia yrityk­sissä, joissa työ tehdään. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin. Henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin. Neuvot­te­lua­se­tel­man on oltava tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi tutki­tusti yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia

Työpe­räi­nen maahan­muutto on vähin­tään tuplat­tava. Kokoo­mus on esit­tä­nyt kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjel­massa lukui­sia keinoja tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Mikäli tavoit­tee­seen ei näillä keinoilla päästä, on pikai­sesti luotava uusia.

Loisimme reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaa­tin yrityk­sille, joilla työnan­ta­jan palve­luk­seen ulko­mailta tule­ville työn­te­ki­jöille luva­taan nopea kahden viikon lupa­me­net­tely. Serti­fi­kaa­tin saava yritys sitou­tuu omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin. Työlu­pa­hal­lin­toa on auto­ma­ti­soi­tava ja digi­ta­li­soi­tava.

Kolmelle minis­te­riölle hajau­tu­nut sekava ja byro­kraat­ti­nen työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yhteen tulos­vas­tuul­li­seen yksik­köön. Suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­valle ulko­maan kansa­lai­selle on myön­net­tävä auto­maat­ti­nen oles­ke­lu­lupa sekä EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleille opis­ke­li­joille luku­kausi­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus Suomessa. 

Selvi­te­tään asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mi­sen vaih­toeh­dot

Ekono­mis­tit ovat jo vuosia suosi­tel­leet asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista yhtenä tehok­kaim­pana keinona paran­taa työvoi­man liik­ku­vuutta. 

Kokoo­mus on esit­tä­nyt, että asun­to­kau­pan varain­siir­to­ve­ron pois­ta­mista riit­tä­vällä siir­ty­mä­ajalla selvi­tet­täi­siin. Tämän vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen voitai­siin kompen­soida esimer­kiksi säätä­mällä pitkälle ajalle jaksot­tuva, olen­nai­sesti mata­lampi vero tai vaih­toeh­toi­sesti korot­ta­malla vähem­män haital­li­sia veroja. 

2.2 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­luita, työky­kyä ja tasa-arvoa (työl­li­syys­vai­ku­tus 56 000 - 64 000)

Työvoi­ma­pal­ve­lui­den reformi ja työky­vyn paran­ta­mi­nen

Jokai­nen ihmi­nen on yksilö, jokai­sen tarina on ainut­laa­tui­nen. Työvoi­ma­pal­ve­luita on uudis­tet­tava tuke­maan jokai­sen työn­ha­ki­jan yksi­löl­listä tilan­netta ja kohden­net­tava tuki sellai­siin toimiin, jotka tutki­mus­ten mukaan toden­nä­köi­sim­min vahvis­ta­vat työl­li­syyttä. Usei­den tutki­mus­ten mukaan palk­ka­tuki on suurilta osin teho­ton keino työl­li­syy­den edis­tä­mi­sessä.

Valtio­neu­vos­ton teet­tä­män perus­teel­li­sen palk­ka­tuen tehoa selvit­tä­neen tutki­muk­sen mukaan julki­sen ja kolman­nen sekto­rin palk­ka­tuet­tu­jen työl­li­syys- ja ansio­taso ei kohen­tu­nut palk­ka­tu­ki­jak­son jälkeen. Tutki­muk­sessa koot­tiin vakuut­ta­vasti ulko­maista tutki­mus­tie­toa sekä arvioi­tiin laaduk­kaasti koti­maista kehi­tystä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lui­hin tarkoi­tet­tu­jen resurs­sien kohden­ta­mista aidosti tehok­kai­siin keinoi­hin ja palk­ka­tuen merkit­tä­vää vähen­tä­mistä.

Halli­tus toteut­taa Pohjois­mai­seksi työn­haun malliksi nime­tyllä uudis­tuk­sella Sipi­län halli­tuk­sen aikana valmis­tel­lun aktii­vi­malli kakko­sen. Perus­me­ka­nismi on, että työn­ha­ki­jan työt­tö­myy­se­tuutta leika­taan, jos tämä ei aktii­vi­sesti paranna omaa työl­lis­ty­mi­sen toden­nä­köi­syyttä. Mari­nin halli­tus luo ns. uhka­vai­ku­tuk­sen etuu­den leik­kauk­sesta, jonka voi vält­tää kirjoit­ta­malla työha­ke­muk­sia. Seurauk­sena TE-palve­luilta edel­ly­te­tään merkit­tävä määrä virkai­li­joi­den seuran­tayh­tey­den­ot­toja työn­ha­ki­joi­hin.

Halli­tus on varan­nut määrä­ai­kaista RRF:n rahoi­tusta 70 miljoo­naa euroa TE-palve­lui­den henki­lö­kun­nan lisää­mi­seksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurs­sien kasvua suurem­maksi ja moni työn­ha­kija miet­tii, mitä yksi­löl­li­selle palve­lulle tulee käymään. Kokoo­mus uskoo, että jokai­sen ihmi­sen tilanne on yksi­löl­li­nen, ja siksi tarjo­tun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoo­mus esit­tää työvoi­ma­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mista edel­leen 20 miljoo­nalla eurolla.

Toteu­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­val­mis­te­luna laati­mat ehdo­tuk­set sovel­tu­vin osin

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö julkaisi 14.8.2020 muis­tion julkista taloutta vahvis­ta­vista työl­li­syy­suu­dis­tuk­sista, joilla työl­li­syys kasvaa 60 000 ihmi­sellä. Kokoo­muk­sen mielestä valtio­va­rain­mi­nis­te­riön esit­tä­mien työl­li­syys­toi­mien ikään­ty­nei­den sekä palve­lui­den ja työt­tö­myy­se­tuuk­sien koko­nai­suu­det ovat toteu­tet­ta­vissa.

Kaiken­lai­nen syrjintä työelä­mässä on yksi­se­lit­tei­sesti väärin. Jokai­sella on oltava kannus­ti­met kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan olla osal­li­sena työelä­mää niin pitkään, kun oma jaksa­mi­nen riit­tää. Ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­vistä tulee luopua porras­te­tusti, sillä järjes­telmä lähet­tää väärän signaa­lin ikään­ty­neille työn­te­ki­jöille. Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suus niin sanot­tuun Singa­po­ren malliin, jossa osae­läk­keen maksa­mi­nen tulisi mahdol­li­seksi. Näin jokai­nen voisi omien mahdol­li­suuk­siensa mukaan olla mukana työelä­mässä mahdol­li­sim­man pitkään.

Myös aikuis­kou­lu­tus­tu­kea ja opin­to­tu­kea on syytä kehit­tää, mutta näiden osalta kokoo­mus ei toteut­taisi VM:n muis­tion esityk­siä.

Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla

Kokoo­mus esit­tää, että mielen­ter­vey­teen luodaan perus­ta­son palve­lu­ra­kenne tera­pia­ta­kuulla. Masen­nus ja mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat nous­seet suurim­maksi syyksi työky­vyt­tö­myy­delle. Tera­pia­ta­kuulla varmis­te­taan jokai­sen mahdol­li­suus nope­aan lyhyt­te­ra­pi­aan pääsyyn helposti. Vuonna 2019 Suomessa oli kansa­lais­aloit­teen teki­jöi­den mukaan noin 58 000 henki­löä työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi. Tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­sen käyn­nis­tä­mi­seen vara­taan 35 miljoo­naa euroa.

Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa aidosti vahvis­tava Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­mak­sut nousi­si­vat nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taa pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Aikai­sella varhais­kas­va­tuk­sen piiriin pääsyllä on tutki­tusti suurin myön­tei­nen vaiku­tus lapsen kehi­tyk­seen ja koulu­tuk­sen yhden­ver­tai­suu­teen. Yhden­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien tarjoa­mi­sessa varhais­kas­va­tus on yksi tärkeim­piä keinoja. Kokoo­mus ehdot­taa varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista 30 miljoo­nalla eurolla.

Varhais­kas­va­tuk­sen palve­lui­den kysyn­nän kasvu on heiken­tä­nyt varhais­kas­va­tuk­sen henki­lö­kun­nan riit­tä­vyyttä. Kokoo­mus ehdot­taa tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa korkea­kou­lu­jen aloi­tus­paik­ko­jen lisää­mistä varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jille ongel­man ratkai­se­mi­seksi. Jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­li­seen ja riit­tä­vään opetuk­seen.

2.3 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja (työl­li­syys­vai­ku­tus 40 000) 

Tehdään ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus­malli

Kokoo­mus esit­tää ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van uudis­ta­mista siten, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Jopa 60 prosent­tia työt­tö­myys­jak­soista päät­tyy ensim­mäis­ten kolmen kuukau­den aikana.

Tuen paran­ta­mi­nen ensim­mäis­ten tuki­kuu­kausien aikana paran­taa muutos­tur­vaa ja helpot­taa myös tyyty­mät­tö­män työn­te­ki­jän hakeu­tu­mista uusiin haas­tei­siin. Työvoi­man parempi liik­ku­vuus paran­taa yleistä tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä. Kyse­ly­tut­ki­mus­ten mukaan suoma­lais­ten enem­mistö kannat­taa työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mista.

Vahvassa suhdan­ne­ti­lan­teessa kestol­taan pitkä ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva heiken­tää työl­lis­ty­mistä. Yrityk­sissä rapor­toi­daan laajasti akuu­tista työvoi­ma­pu­lasta. Valmis­teilla olevat toimi­tuk­set ja inves­toin­nit uhkaa­vat jäädä teke­mättä. Tämän seurauk­sen koko kansan­ta­lou­den suori­tus­kyky heik­ke­nee. Vahvan suhdan­ne­ti­lan­teen perus­teella ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kestoa tulisi porras­tuk­sen lisäksi lyhen­tää sadalla päivällä. Samalla palau­te­taan ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien määrä seit­se­mään.

Muute­taan työt­tö­myys­turva kannus­ta­vaksi

Työn vastaa­not­ta­mi­sen kannus­ti­mia tulee paran­taa useilla keinoilla. Työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­set heiken­tä­vät kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­tää työl­li­syyttä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mista vuoden 2019 tasolle.

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­min ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa.

Ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jossa pure­taan kannus­tin­louk­kuja ja määri­tel­lään uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan.

Koro­te­taan ulos­o­ton suojao­saa 900 euroon

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 681,30 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka on toteu­tet­ta­vissa valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Noste­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla

Opin­to­tuen koko­nai­suu­den tehtävä on turvata päätoi­mi­sesti opis­ke­le­van toimeen­tu­loa. Opis­ke­lija voi halu­tes­saan paran­taa toimeen­tu­lo­aan työs­ken­te­le­mällä. Tulo­ra­jo­jen ylit­tä­vät tulot kuiten­kin leik­kaa­vat opin­to­tu­kea jo erit­täin mata­lilla tulo­ta­soilla. Halli­tus aikoo korot­taa tulo­ra­joja 25 prosen­tilla määrä­ai­kai­sesti vuodeksi. Kokoo­mus ehdot­taa, että opis­ke­li­joi­den mahdol­li­suutta naut­tia ahke­ruu­den hedel­mistä paran­ne­taan pysy­västi ja riit­tä­västi nosta­malla tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla.

2.4 Pienen­ne­tään vero­kii­laa (työl­li­syys­vai­ku­tus 9 000 - 12 000)

Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä

Kokoo­mus esit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista Ruot­sin tasolle. Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä sadan euron omavas­tuu­osuus pois­te­taan ja mahdol­lis­te­taan vähen­nyk­sen hyödyn­tä­mi­nen suoraan palve­lun kulut­ta­ja­hin­nassa. Palve­lun­tar­joaja hakisi puut­tu­van summan verot­ta­jalta proses­silla, jossa vähen­nys­kel­poi­suu­den kritee­rit tarkis­te­taan.

Kokoo­mus esit­tää myös Sitran mallin mukaista yli 75-vuotiaille kohden­tu­vaa parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Veron­ke­ven­nys­ten työl­li­syys­vai­ku­tuk­set

Suomessa on EU-maiden korkeim­piin kuulu­vat veroas­teet ja kireim­piin lukeu­tuva vero­tuk­sen progres­sio, jotka heiken­tä­vät ahke­ruu­den kannus­ti­mia. Tämä myös heiken­tää yritys­temme mahdol­li­suuk­sia rekry­toida Suomeen parhaita kansain­vä­li­siä osaa­jia eri aloilta.

Vero­kii­laan luetaan vero­jen lisäksi vero­luon­tei­set maksut sekä vero­tuk­sen raken­teet, jotka heiken­tä­vät työn teke­mi­sen kannus­teita. Partu­riy­rit­täjä joutuu leik­kaa­maan Suomessa neljän asiak­kaansa hiuk­set ostaak­seen itsel­leen yhden vastaa­van hius­ten­leik­kuun ansait­se­mil­laan lisä­tu­loilla. Korkea vero­kiila ohjaa ihmi­siä työs­ken­te­le­mään vähem­män ja teke­mään sellai­sia töitä kotona itse, jotka ilman vero­kii­laa ostet­tai­siin palve­luna työl­lis­tä­viltä yrityk­siltä.

Edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun staat­ti­sen lasken­ta­mal­lin mukaan 800 miljoo­nan euron veron­ke­ven­nys madal­taa tuntu­vasti vero­kii­laa ja mahdol­lis­taa Suomessa toimi­ville yrityk­sille lähes 9 000 uuden ihmi­sen työl­lis­tä­mi­sen. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja veron­ke­ven­nys­ten vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen on esitelty kappa­leessa yksi.

3. Kestä­vän kasvun Suomi

Talous­po­li­tii­kassa on tavoi­tel­tava kestä­vää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhi­mil­li­set ja ympä­ris­tön kestä­vyy­den aset­ta­mat reunaeh­dot.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Julki­nen talous pelas­te­taan vain vireällä kansan­ta­lou­della: työllä, tule­vai­suu­den uskolla ja halulla raken­taa uutta. Enem­män kuin leik­kauk­sia tai veron­ko­ro­tuk­sia, tarvit­semme kasvua ja toivoa parem­masta huomi­sesta. Eili­sestä ei ole pakko pelas­taa kaik­kea.

Koro­na­krii­sin jälkeen tuot­ta­vuus on saatava kasvuun. Kyse on yhtäältä TKI-panos­tuk­sien lisää­mi­sestä, mutta kasva­vat resurs­sit valu­vat hukkaan, jos emme onnistu talou­den raken­tei­den uudis­ta­mi­sessa. 

Kokoo­mus haluaa tehdä Suomesta taas houkut­te­leva kohteen kannat­ta­ville inves­toin­neille ja yritys­toi­min­nalle. Työmark­ki­noita on uudis­tet­tava ja liik­ku­vuutta lisät­tävä. Työn ja teki­jän on löydet­tävä toisensa nopeam­min. Luovuu­delle ja riski­no­tolle on annet­tava tilaa pois­ta­malla mark­ki­noille tulon esteitä, avaa­malla mark­ki­noita ja purka­malla tukah­dut­ta­vaa byro­kra­tiaa.

Yrityk­sillä ja yrit­tä­jillä on oltava mahdol­li­suus uuteen alkuun ilman kohtuu­tonta ponnis­te­lua. Konkurs­siin joutu­neen yrit­tä­jän on voitava työl­lis­tää itsensä uudel­leen mahdol­li­sim­man pian myös yrit­tä­jänä. Ihmis­ten toime­liai­suutta ei saa tukah­dut­taa jonkin liike­toi­min­nan epäon­nis­tu­mi­seen.

Valtio ei voi, eikä sen kuulu vali­koida tule­vai­suu­den menes­ty­jiä. Polii­tik­ko­jen ei tule ryhtyä riski­si­joit­ta­jiksi veron­mak­sa­jien rahoilla. Tehot­to­mien yritys­tu­kien karsi­mista on jatket­tava.

Ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa tarvit­semme toivoa repi­vien ääri­päi­den sijaan. Keskus­te­lua on hallin­nut pelko joko siitä, ettei­vät poliit­ti­set päät­tä­jät pysty teke­mään riit­tä­västi ilmas­ton­muu­tok­sen torju­mi­seksi tai siitä, että ihmis­ten arki muut­tuu kohtuut­to­man vaikeaksi. 

Kokoo­muk­sen mielestä yksit­täistä ihmistä ei tule syyl­lis­tää ilmas­ton­muu­tok­sesta. Ilmas­ton­muu­tos on ennen kaik­kea globaali haaste, joka ratkais­taan järjes­tel­mä­ta­solla ja tekno­lo­gian edis­ty­mi­sellä. Talous­kas­vua ja ilmas­ton­muu­tok­sen vastaista työtä ei tule aset­taa vastak­kain. Pääs­töjä voi vähen­tää hanka­loit­ta­matta ihmis­ten elämää ja rajoit­ta­matta talous­kas­vua.

Ilmas­ton­muu­tos, yhdessä luon­non kanto­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen kanssa, ovat ihmis­kun­nan suurim­mat haas­teet tällä vuosi­sa­dalla. Ilmas­to­toi­missa lähi­vuo­sien tärkein teko on viedä EU:n yhtei­nen ilmas­to­pa­ketti järke­vässä muodossa läpi. 

Kokoo­mus on kannat­ta­nut ja kannat­taa EU:n roolin vahvis­ta­mista globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana. Olemme sitou­tu­neita EU:n 55 prosen­tin pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tee­seen. Suomen tulee kasvaa kestä­västi ja edis­tää sellaista Euroop­paa, joka on talou­del­li­sesti ja ekolo­gi­sesti kestävä. 

Yhtei­sen pääs­tö­hin­noit­te­lun vahvis­tu­mi­nen EU:n pääs­tö­kau­pan muodossa on ollut tämän vuosi­sa­dan tärkein ilmas­to­teko. Ilmas­to­toi­missa on syytä painot­taa ympä­ris­tö­vas­tuun yhdis­tä­mistä mark­ki­na­ta­lou­teen. Se tapah­tuu ensi­si­jai­sesti pääs­tö­jen hinnoit­te­lulla ja tekno­lo­gia­neut­raa­lilla ohjauk­sella. Mikro­ma­na­gee­raa­vaa ylisään­te­lyä ja pouk­koi­lua vierok­summe.

Olemme määrä­tie­toi­sesti siir­tä­neet vero­tuk­sen pain­opis­tettä pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Viime vaali­kau­della säädet­tiin myös kivi­hii­len kiel­to­laki kokoo­muk­sen aloit­teesta. EU:n pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nismi on alka­nut toimi­maan ja sitä on järke­vää vahvis­taa ja laajen­taa.

Ennen viime edus­kun­ta­vaa­leja kahdek­san edus­kun­ta­ryh­mää sitou­tui yhtei­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin ja sitou­duimme teke­mään oman osamme, jotta ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen saadaan rajoi­tet­tua 1,5 astee­seen. Kulu­van vaali­kau­den aiem­missa vaih­toeh­to­bud­je­teis­samme olemme esit­tä­neet muun muassa ener­gia­ve­ro­tuk­sen raken­teen muut­ta­mista pääs­töt­tö­myyttä tuke­vaan suun­taan siten, että teol­li­suu­den sähkö­vero viedään EU-mini­miin ja lämpö­pum­put sekä data­kes­kuk­set siir­re­tään alim­paan vero­luok­kaan. Olemme tyyty­väi­siä, että vuoden 2022 talous­ar­viossa halli­tus viimein toteut­taa nämä esityk­set.

Nyt tärkein koti­mai­nen ympä­ris­tö­teko olisi luvi­tuk­sen suju­voit­ta­mi­nen yrityk­sille, jotta vihreät inves­toin­nit saadaan vauh­tiin. Suomessa kestää liian kauan inves­toin­ti­pää­tök­sen jälkeen saada hanke maaliin. Tarvit­semme suju­vam­paa luvi­tusta sekä käsit­te­ly­ai­ka­ta­kuun, mutta nyt halli­tuk­sen suunta on päin­vas­tai­nen. Tästä ei kiitä ilmasto eikä suoma­lais­ten elin­ta­son kasvu.

3.1 Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 200 miljoo­nalla eurolla

Pärjä­täk­seen globaa­lissa kilpai­lussa Suomen on pienenä maana panos­tet­tava tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­toi­min­taan (TKI). Ilman riit­tä­viä panos­tuk­sia osaa­mi­seen, ei synny kestä­vää talous­kas­vua. Kokoo­mus esit­tää, että TKI-panos­tus­ten tasoa vahvis­te­taan 200 miljoo­nalla eurolla tinki­mättä julki­sen talou­den kestä­vyy­destä.

Kokoo­mus on sitou­tu­nut toimen­pi­tei­siin, joilla Suomen TKI-panok­set noste­taan neljään prosent­tiin suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen vuoteen 2030 mennessä. Julki­sen ja yksi­tyi­sen sekto­rin yhteen­las­ket­tu­jen vuotui­sen TKI-panok­sien tulisi tavoit­teen mukaan kasvaa noin 600 miljoo­naa euroa vuodessa. Julki­sen rahan osuus tästä on 200 miljoo­naa. Kaksi kolmas­osaa tarvit­ta­vista panok­sista on saatava yksi­tyi­seltä sekto­rilta. Yhtei­sen tavoit­teen saavut­ta­mi­nen ratkais­taan siis ennen kaik­kea yksi­tyi­sellä sekto­rilla.

Myös halli­tus ilmoit­taa sitou­tu­neensa TKI-panos­ten neljän prosen­tin tavoit­tee­seen. Julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kar­tan mukaan halli­tuk­sen keskei­nen tavoite julki­sen talou­den velka­suh­teen kasvun vakaut­ta­mi­seksi on nime­no­maan talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­nen TKI-inten­si­teet­tiä nosta­malla. Herää kysy­mys, miksi halli­tus ei ole tehnyt päätök­siä tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi.

Halli­tus olisi voinut vahvis­taa TKI-rahoi­tusta jo 2022 talous­ar­viossa prio­ri­soi­malla menoja. Sen ainoa uudis­tus on yritys­ten määrä­ai­kai­sen T&K-verovähennysoikeuden prosen­tu­aa­li­nen jyrken­tä­mi­nen. T&K-verovähennyksen uudis­ta­mi­nen budjet­ti­rii­hessä kuiten­kin epäon­nis­tui halli­tuk­sen oman­kin arvion mukaan ja jäi vail­li­nai­seen muotoon, joka sovel­tuu vain julki­silta toimi­joilta ostet­tuun tutki­mus­työ­hön. Halli­tuk­sen esityk­sen mukaan vähen­nys­ta­son muutok­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen on noin 19 miljoo­naa euroa. 200 miljoo­naan euron lisäyk­seen jää vielä kirit­tä­vää.

Vaikut­ta­vuus syntyy riit­tä­västä, mutta myös pysy­västä ja enna­koi­ta­vasta TKI-rahoi­tuk­sen tasosta. Halli­tus ratkoo ongel­maa vain purk­ka­pai­kalla. Rahoi­tus vaikut­taa kasva­van vuonna 2022, mutta tämä tapah­tuu määrä­ai­kai­sella rahoi­tuk­sella ja pääosin EU:n elpy­mis­vä­li­neen saan­nolla. Osana vuoden 2023 370 miljoo­nan euron leik­kaus­lis­taa halli­tus aikoo vähen­tää Suomen Akate­mian pysy­vää tutki­mus­ra­hoi­tusta 35 miljoo­naa euroa. Veik­kauk­sen tulo­jen vähe­ne­mi­sen halli­tus kompen­soi määrä­ai­kai­sesti.

Kautensa loppuun mennessä halli­tus on nykyi­sen suun­ni­tel­mansa mukaan leik­kaa­massa pysy­vää tieteen rahoi­tusta yhteensä yli 100 miljoo­naa euroa. Vastoin lupauk­sia TKI-panos­ten pysyvä ratkaisu on jäämässä koko­naan seuraa­valle halli­tuk­selle.

Kuva 8, Lähde: Suomen Akate­mian tilin­pää­tök­set 2016–2020, julki­sen talou­den suun­ni­telma 2022–2025
Suomen Akate­mian kautta jaet­ta­van RRF-rahoi­tuk­sen määrä on enin­tään 95 M€. Taso tarken­tuu kesällä 2022.

Kokoo­mus esit­tää TKI-määrä­ra­ho­jen lisää­mistä 100 miljoo­naa euroa joka vuosi kymme­nen vuoden ajan. Ensi vuodelle pysy­vää rahoi­tusta kohden­ne­taan Busi­ness Finlan­dille 55 miljoo­naa euroa uudis­ta­viin inno­vaa­tio­tu­kiin. Suomen Akate­mian pysy­vää rahoi­tusta tulee vahvis­taa 35 miljoo­naa euroa joka vuosi.

Vuodelle 2022 kokoo­mus esit­tää Suomen Akate­mian määrä­ra­ha­li­säys­ten kohden­ta­mista nuor­ten tutki­joi­den työuran alku­pää­hän. Kokoo­mus esit­tää myös yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den valtion tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen (VTR) osuu­den nosta­mista takai­sin 90-luvun tasolle 10 miljoo­nan euron panos­tuk­sella, jotta vahvis­tamme lääke­tie­teel­listä huip­pu­tut­ki­musta.

Kokoo­mus haluaa toteut­taa pysy­vän TKI-vero­kan­nus­ti­men, jolla tavoi­tel­laan noin 100 miljoo­nan euron lasken­nal­lista vaiku­tusta. Kokoo­mus korjaisi halli­tuk­sen vähen­nyk­sen keskei­siä puut­teita. Halli­tuk­sen säätämä vähen­ny­soi­keus kohdis­tuu ainoas­taan julki­selta sekto­rilta ostet­tuun palve­luun. Ratkaisu rajaa ulko­puo­lelle suurim­man osan yritys­ten teke­mästä TKI-toimin­nasta, eikä siten tuota toivot­tuja tulok­sia.

Kokoo­mus ehdot­taa asian­tun­ti­joi­den suosi­tus­ten mukaista pysy­vää ja laajaa vero­kan­nus­tinta. Siinä yrityk­sen oma tai yrityk­sen hank­kima tutki­mus- ja kehi­tys­toi­minta kuuluu laajasti tuen piiriin siinä missä julki­selta sekto­rilta ostettu tutki­mus.

Keskei­nen puute halli­tuk­sen esityk­sessä on, että vero­kan­nus­tin on määrä­ai­kai­nen. TKI-hank­keet inno­vaa­tiosta mark­ki­noille murtau­tu­mi­seen voivat viedä helposti kymme­nen­kin vuotta. Väliai­kai­nen tuki ei kannusta pitkä­jän­teis­ten kehi­tys­hank­kei­den toteut­ta­mi­seen. Kokoo­mus ehdot­taa vero­kan­nus­ti­mesta pysy­vää väli­nettä. Pysy­vänä toteu­tet­tava laaja vero­kan­nus­tin, joka huomioi myös alku­vai­heen yrityk­set, kannus­taa pitkä­jän­tei­siin TKI-panos­tuk­siin. Inves­toin­ti­pää­tös­ten kannalta keskeistä on, että vero­tus on ennus­tet­ta­vaa.

Kuva 9, Lähde: OECD

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pääomi­te­taan korkea­kou­luja valtion omai­suu­della 1 000 miljoo­nalla eurolla.
  • Vahvis­te­taan pysy­västi Busi­ness Finlan­din tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan rahoi­tusta 55 miljoo­nalla eurolla.
  • Vahvis­te­taan pysy­västi Suomen Akate­mian nuor­ten tutki­joi­den rahoi­tusta 35 miljoo­nalla eurolla.
  • Vahvis­te­taan yliopis­tol­lis­ten sairaa­loi­den VTR-tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen määrää 10 miljoo­nalla eurolla.
  • Otetaan pysy­västi käyt­töön yritys­ten laaja TKI-vero­vä­hen­ny­soi­keus, joka vahvis­taa yritys­ten TKI-inves­toin­tien määrää mutta laskee yhtei­sö­ve­ro­ker­ty­mää lyhyellä tähtäi­mellä 100 miljoo­naa euroa.

3.2 Kään­ne­tään liiken­teen pääs­töt laskuun pois­ta­malla auto­vero

Autoilu on suurelle osalle suoma­lai­sista arjen sane­lema vält­tä­mät­tö­myys. Autolla käydään töissä, harras­tuk­sissa, kaupoilla ja suku­lai­sia tapaa­massa. LVM:n ennus­teen (2021) mukaan autoi­lun liiken­ne­suo­rit­teen merkit­tävä vähe­ne­mi­nen tule­vina vuosi­kym­me­ninä ei ole vaka­vasti otet­tava skenaa­rio Suomessa - edes kunnian­hi­mois­ten pääs­tö­ta­voit­tei­den kanssa. Henki­löt ja tonnit liik­ku­vat kumi­pyö­rillä jatkos­sa­kin.

Kokoo­mus katsoo, ettei kumi­pyö­rä­lii­kenne itses­sään ole ongelma – se on osa suju­vaa liiken­nettä. Ongelma on sen aiheut­ta­mat pääs­töt. Maan­tie­lii­ken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen on tärkeää ja erit­täin keskei­nen osa Suomen ilmas­to­po­li­tiik­kaa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että sähköä tai biopolt­toai­netta käyt­tävä ajoneuvo olisi suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto jo tämän vuosi­kym­me­nen kuluessa.

Kokoo­muk­sen mielestä keskei­sin keino pääs­tö­vä­hen­nyk­siin pyrki­mi­sessä on kannus­taa suoma­lai­sia päivit­tä­mään ajoneu­vonsa uudem­paan ja vähä­pääs­töi­sem­pään malliin, ei autoi­li­joi­den maksu­taa­kan lisää­mi­nen veron­ko­ro­tuk­sin tai ruuh­ka­mak­suin. Suomen auto­kanta on euroop­pa­lai­sit­tain tarkas­tel­tuna verrat­tain iäkäs. Sen uusiu­tu­mi­sen nopeut­ta­mi­seksi kokoo­mus haluaa asteit­tain luopua auto­ve­rosta. 

Kokoo­mus kompen­soisi auto­ve­ron pois­ton osit­tain ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa uusille alem­malla verolla hanki­tuille autoille pääs­tö­pai­no­te­tusti sekä myön­tei­sellä vaiku­tuk­sella koko­nais­ve­ro­ker­ty­mään. Ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron progres­siota kiris­te­tään siten, että se suosii vähä­pääs­töi­siä autoja.

Uudet autot ovat sekä turval­li­sem­pia että vähä­pääs­töi­sem­piä kuin vanhat. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa suoma­lai­sia hank­ki­maan vanhoja suuri­pääs­töi­siä tuon­ti­au­toja. Auto­ve­ron pois­ta­mi­sen seurauk­sena kasva­neen koti­mai­sen auto­kau­pan arvon­li­sä­ve­ro­tuotto jäisi Suomeen. 

Kokoo­mus esit­tää: 

  • Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa. Esitys keven­tää autoi­li­joi­den vero­ra­si­tusta staat­ti­sesti 50 miljoo­nalla eurolla. 

3.3 Paran­ne­taan vien­ti­teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyä pois­ta­malla väylä­mak­sut koko­naan

Suomi on vien­ti­ve­toi­nen kansan­ta­lous, jonka hyvin­vointi pohjau­tuu kilpai­lu­ky­kyi­seen vien­ti­teol­li­suu­teen ja ulko­maan­kaup­paan. Suomi on logis­ti­sesti Manner-Euroo­pasta tarkas­tel­tuna syrjäi­nen reuna­ta­lous, jonne on rajoi­te­tusti logis­ti­sia väyliä. On siis elin­tär­keää, että vien­ti­ve­toi­nen talou­temme ei itse säädä vien­tiä rasit­ta­vaa lain­sää­dän­töä. Laiva­lii­kenne on keskei­nen osa maamme huol­to­var­muutta ja kilpai­lu­ky­kymme korvaa­ma­ton kivi­jalka.

Kokoo­mus katsoo, että väylä­mak­su­jen pois­ta­mi­sella olisi merkit­tävä vaiku­tus maamme kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi. Väylä­mak­sun maksa­vat yrityk­set meri­rah­tien yhtey­dessä lisä­kus­tan­nuk­sena. Kaik­ki­aan maksut kustan­ta­vat noin 51 miljoo­naa euroa vuodessa. Esimer­kiksi Viro on pois­ta­nut väylä­mak­sunsa koko­naan koro­na­krii­sin yhtey­dessä paran­taak­seen omaa kilpai­lu­ky­ky­ään.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pois­te­taan puoli­tettu väylä­maksu koko­naan. Esitys keven­tää yritys­ten maksu­ra­si­tusta 51 miljoo­naa euroa.

3.4 Turva­taan puhtaat vesis­töt ja luon­non moni­muo­toi­suus

Moni­muo­toi­nen luonto on edel­ly­tys paitsi eliöi­den myös ihmis­ten elämälle. Ilmas­ton, puhtai­den vesis­tö­jen ja moni­muo­toi­sen luon­non vaali­mi­nen vaatii kaik­kien yhteis­kun­nan sekto­rei­den osal­lis­tu­mista.

Suomen luon­toon kuulu­vien lajien suojelu on vastuul­lamme. Suomen alku­pe­räis­la­jis­toa onnis­tumme suoje­le­maan torju­malla tehok­kaasti haital­lis­ten vieras­la­jien leviä­mistä. Hyön­teis­ten häviä­mistä hidas­tamme yllä­pi­tä­mällä ja kehit­tä­mällä niille tärkeitä elinym­pä­ris­töjä myös taajama- ja kaupun­kia­lueilla. Tarjoamme aktii­vi­sesti ihmi­sille neuvon­taa koti­pi­ho­jen kehit­tä­mi­seen tässä tarkoi­tuk­sessa. Jotta Suomen ainoa koto­pe­räi­nen nisä­käs, saimaan­norppa, onnis­tu­taan säilyt­tä­mään, tulisi verk­ko­ka­las­tuk­sen rajoi­tuk­sia laajen­taa sen pesi­mä­alueilla. 

Saaris­to­me­ren valuma-alue on Suomen viimei­nen hots­pot-alue Itäme­ren suoje­lu­ko­mis­sio Helco­min listalla. Eräi­den Puolan ja Tans­kan aluei­den ohella Lounais-Suomi on koko Itäme­ren suurim­pia fosfo­rin ja typen valu­man lähteitä. Suomen­lah­della maata­lou­den hallit­se­man haja­kuor­mi­tuk­sen osuus ei-luon­nol­li­sista lähteistä on kolme neljäs­osaa fosfo­ri­pääs­töissä ja kaksi kolmas­osaa typpi­pääs­töissä. Saaris­to­merta vaivaa­vat ravin­ne­vir­rat eivät ole vähen­ty­neet lain­kaan ja nämä ravin­teet tule­vat valtao­sin Suomesta. 

Maata­lou­den ravin­ne­vir­toi­hin liit­ty­viä tukia ja sään­töjä hallit­see EU:n yhtei­nen maata­lous­tu­ki­jär­jes­telmä CAP. Suomen maata­lous­po­li­tii­kan tule­vien vuosien monet kysy­myk­set ratko­taan­kin valmis­te­lussa olevassa Suomen CAP-suun­ni­tel­massa. Meidän tulee hakea entistä voimak­kaam­min ratkai­suja, joilla voidaan paran­taa niin ympä­ris­tön tilaa kuin tuot­ta­jien asemaa ja maata­lou­den kannat­ta­vuutta. 

Vesien­suo­je­lun keinoja pitää edis­tää tehok­kaasti ja alueel­li­set erityis­piir­teet huomioi­den. CAPin kautta voidaan nyt vaikut­taa joihin­kin ratkai­se­viin toimiin. Ravin­ne­kier­ron kannalta teho­kasta olisi saada käsit­te­lyn piiriin sika- ja siipi­kar­ja­ti­lo­jen lanta. Pelloilla keskeistä on sitoa sinne jo kerty­neet ravin­teet pitkä­ai­kai­sesti maahan. CAP-suun­ni­tel­massa kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­sen toimen­pi­de­va­li­koi­maa pitäisi laajen­taa siten, että lannan­le­vi­tyk­sen tuke­mi­sen rinnalla tulisi edis­tää voimak­kaam­min maan­pa­ran­nus­kui­tu­jen käyt­töä. Toimiin tarvi­taan myös vahvem­paa alueel­lista kohden­ta­mista.

3.5 Vauh­di­te­taan teol­li­suu­den vähä­hii­li­tie­kart­toja

Eri teol­li­suu­de­na­lat ovat toteut­ta­neet omia vähä­hii­li­tie­kart­to­jaan menes­tyk­sek­käästi. Puhdas ja moderni teol­li­suus on Suomelle tärkeä kilpai­lu­ky­ky­te­kijä. Vihreä teol­li­suus luo vaurautta ja työtä Suomeen sitä enem­män, mitä parem­min vihreässä siir­ty­mässä onnis­tu­taan. Kokoo­mus haluaa tukea ja vauh­dit­taa tätä kehi­tystä. Valtion tase tulee lait­taa töihin mark­ki­naeh­toi­sin ratkai­suin. Kunnian­hi­moi­nen ilmas­to­po­li­tiikka on kunnian­hi­moista kasvu­po­li­tiik­kaa.

Teol­li­suus­si­joi­tuk­sen tarkoi­tuk­sena on tukea kasva­van teol­li­suu­den tarpeita, mutta sen kyky toimia on rajoit­tu­nut. Samaan aikaan Ilmas­to­ra­hasto on jokseen­kin irral­li­nen ja eril­li­nen sekä erit­täin pieni koko­nai­suus elin­kei­no­po­li­tii­kan uudis­ta­vien meka­nis­mien koko­nai­suu­dessa. Siksi kokoo­mus ehdot­taa, että Ilmas­to­ra­hasto yhdis­te­tään Teol­li­suus­si­joi­tuk­sen kanssa skaa­lae­tu­jen saavut­ta­mi­seksi. Lisäksi pääomi­te­taan Teol­li­suus­si­joi­tusta valtion omai­suu­della 200 miljoo­nalla, jolla tuetaan toimia­lo­jen vähä­hii­li­tie­kart­to­jen toteu­tu­mista finans­si­si­joi­tuk­silla.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Yhdis­te­tään Ilmas­to­ra­hasto Suomen Teol­li­suus­si­joi­tuk­seen ja pääomi­te­taan sitä valtion muulla omai­suu­della 200 miljoo­nalla eurolla. Tällä tuetaan toimia­lo­jen vähä­hii­li­tie­kart­to­jen toteu­tu­mista finans­si­si­joi­tuk­silla.

3.6 Laite­taan koko Suomi kuntoon

Kokoo­mus edis­tää asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan valtion omai­suu­den järjes­te­lyissä rahoi­tusta 500 miljoo­naa euroa. Valtio osal­lis­tuu sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta tulisi suun­nata jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Edis­te­tään asumista ja liiken­nettä tuke­via paikal­li­sia hank­keita 500 miljoo­nan euron Koko Suomi kuntoon -pake­tilla.

3.7 Pääomi­te­taan nopeita junayh­teyk­siä kahdella miljar­dilla

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta siir­ret­täi­siin hankeyh­tiöi­hin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. 

Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pääomi­te­taan raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä kahdella miljar­dilla eurolla. Valtion omai­suutta ei myytäisi, vaan omis­tus siir­ret­täi­siin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä.

3.8 Panos­te­taan suju­vaan liiken­tee­seen ja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon

Suur­ten kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­toa on edis­tet­tävä asumi­sen hinta­ta­son nousun hidas­ta­mi­seksi. Kohtuul­li­seen hinta­ta­soon on nimit­täin vain yksi kestävä lääke: kysyn­tää vastaava asun­to­jen tarjonta. Kasva­villa kaupun­ki­seu­duilla riit­tävä asun­to­tuo­tanto edel­lyt­tää myös valtion toimen­pi­teitä. Kokoo­mus haluaa, että valtio osal­lis­tuu asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen.

Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta on suosi­tel­lut rahas­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varo­jen käyttö mahdol­lis­taisi asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­lo­jen purka­mi­sen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vauh­di­te­taan asun­to­tuo­tan­toa hyödyn­tä­mällä asian­tun­ti­ja­suo­si­tus­ten mukai­sesti Valtion asun­to­ra­has­ton pääomia. Käyte­tään rahas­ton vapaasta pääomasta puoli miljar­dia asun­to­tuo­tan­toa edis­tä­viin liiken­ne­hank­kei­siin. Tämä ei vaaran­taisi rahas­ton myön­tä­miä avus­tuk­sia tai muuta toimin­taa.
  • Edis­te­tään uutta asun­to­tuo­tan­toa ja kestä­vää liik­ku­mista tuke­via hank­keita. Rahoi­te­taan Valtion asun­to­ra­has­ton varoilla avus­tuk­sia liikenne- ja vies­tin­tä­verk­koi­hin 77,5 miljoo­naa eurolla. Määrä­ra­haa käyte­tään mm. Espoon kaupun­ki­rata ja Helsinki-Riihi­mäki -hank­kei­den toteut­ta­mi­seen. 

3.9 Uudis­te­taan asumis­tuki

Suomi tarvit­see toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Toimi­vat asun­to­mark­ki­nat pitä­vät osal­taan talou­den rattaat pyöri­mässä. Kokoo­muk­sen mielestä asun­to­mark­ki­nat kaipaa­vat lisää kilpai­lua ja tarjon­taa varsin­kin kasvu­kes­kuk­siin, joissa kysyntä uusille asun­noille on kaik­kein suurin. Vastaa­vasti asun­to­mark­ki­noi­den tarpee­tonta sään­te­lyä ja byro­kra­tiaa olisi perus­tel­tua vähen­tää. 

Asumista tuetaan Suomessa useilla tuki­muo­doilla. Suoraa tukea on muun muassa ylei­nen asumis­tuki, epäsuo­raa taas erilai­set tont­ti­sub­ven­tiot sekä kuntien ja ARA:n tukema asun­to­tuo­tanto. Tuki­jär­jes­telmä kaipaisi laaja­mit­taista läpi­va­lai­sua ja eri tuki­me­ka­nis­mien vaikut­ta­vuu­den kriit­tistä arvioin­tia. Kasvat­taako yhteis­kun­nan tuki tehok­kaasti asumi­sen laatua? Tai vähen­tääkö se asumi­sen hintaa?

Suomessa on arvioi­tava uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukia tarvi­taan. Suorat asumi­sen tuet ovat kasva­neet kaksin­ker­tai­siksi vain hieman yli kymme­nessä vuodessa. Voiko asumi­sen laadun sanoa kasva­neen vastaa­vasti?

Suora asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Monista hyvistä ominai­suuk­sis­taan huoli­matta ylei­nen asumis­tu­kien koko­nai­suus muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä, nostaa yleistä vuokra­ta­soa mark­ki­noista riip­puen ja kohdis­taa osin yhteis­kun­nan tukea sellai­seen asumi­seen, johon yhteis­kun­nan tukea on vaikea perus­tella.

Suoria asumi­sen tukia makse­taan halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­sen mukaan ensi vuonna yli 2,3 miljar­dia euroa. Ylei­sen asumis­tuen menot ovat kaksin­ker­tais­tu­neet vain hieman yli kymme­nessä vuodessa. Kelan tilas­to­jen mukaan muiden kuin opis­ke­li­ja­ruo­ka­kun­tien yleistä asumis­tu­kea saavien ruoka­kun­tien luku­määrä on kasva­nut vuodesta 2014 yli 50 000 ruoka­kun­nalla vuoteen 2019. Tuki­me­no­jen kasvu on nykyi­sel­lään kestä­mät­tö­missä uomissa - järjes­telmä vaatii remont­tia.

Kuva 10 a
Kuva 10 b

Opis­ke­li­joi­den siirto ylei­seen asumis­tu­keen vaikut­taa jälki­kä­teen tarkas­tel­tuna vaikealta perus­tella. Opis­ke­li­joi­den saamat asumi­sen tuet ovat kasva­neet vuodesta 2016 noin 260 miljoo­nalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.

On vaikea perus­tella, miksi neljän­nes­mil­jar­din tuki opis­ke­li­joi­den asumi­seen olisi muita keinoja parem­paa yhteis­kun­nan tukea laaduk­kaa­seen koulu­tuk­seen. Yksiöissä asumi­nen on yleis­ty­nyt voimak­kaasti samalla, kun solua­sun­to­jen asumis­paik­koja on vapaana ympäri Suomen. Tuki­me­no­jen kasvu on kohdis­tu­nut yksiöissä asuville, kun opis­ke­li­ja­pa­ris­kun­nille tai yhtei­söl­li­sissä asumis­muo­doissa asuvilla se on jopa pienen­ty­nyt. Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan opis­ke­li­joi­den työs­sä­käynti ei ole vähen­ty­nyt vuoden 2015 jälkeen – ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den työs­ken­tely on jopa hieman yleis­ty­nyt. Opis­ke­li­jan kannalta tuki­jär­jes­telmä ei ole ennus­tet­tava, kun opin­to­tu­keen ja asumis­li­sään sovel­le­taan eri tulo­ra­joja.

Kokoo­mus esit­tää: 

  • Arvioi­daan uudel­leen, millai­seen asumi­seen yhteis­kun­nan tukea tarvi­taan. Toteu­te­taan asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus, jonka vaiku­tus etuus­me­noi­hin vahvis­taa julkista taloutta 350 miljoo­nalla eurolla. 
  • Selvi­te­tään hyväk­syt­ty­jen enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen määrit­tä­mi­nen työs­sä­käyn­tia­luei­den mukaan. Arvioi­daan enim­mäis­vuo­kra­ta­son aset­ta­mi­nen yhdeksi asumis­tuen kritee­riksi. Nykyi­set kaupun­ki­koh­tai­set ylei­sen asumis­tuen hyväk­syt­tä­vät enim­mäi­sa­su­mis­me­not eivät vastaa todel­li­suutta parhaalla tavalla, eivätkä kohdista tukea aidosti tarvit­se­ville.
  • Arvioi­daan, onko tarkoi­tuk­sen­mu­kaista tukea omis­tusa­su­mi­sen rahoi­tus­vas­tik­keita. Arvioi­daan myös, millai­sen henki­lö­koh­tai­sen varal­li­suu­den tulee estää asumis­tuen saami­nen. Nykyi­sin lotto­voit­ta­ja­kin voi saada yleistä asumis­tu­kea. 
  • Tarkis­te­taan ylei­sen asumis­tuen perus­o­ma­vas­tuun kaavaa. Arvioi­daan vastaako se työtä hake­van koti­ta­lou­den tarpeita. Pure­taan asumis­tuen epätoi­vot­tuja kannus­tin­vai­ku­tuk­sia.
  • Harki­taan opis­ke­li­joi­den rajaa­mista ylei­sen asumis­tuen piiristä takai­sin opin­to­tuen asumis­li­sän piiriin. Opis­ke­li­joi­den asumi­sen laatu ei ole mainit­ta­vasti paran­tu­nut opis­ke­li­joi­den oman asumis­li­sän lakkaut­ta­mi­sen jälkeen, eikä yhtei­söl­li­siin asumis­muo­toi­hin tahdo enää löytyä asuk­kaita.
  • Pehmen­ne­tään asumis­tu­ki­muu­tos­ten vaiku­tuk­sia kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat kohtuu­hin­tai­set vuokra-asun­not parem­min erityis­ryh­mille ja kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Yhteis­kun­nan tuen on kohdis­tut­tava nykyistä parem­min sitä eniten tarvit­se­ville. Tämä hillit­sisi myös asumis­tu­ki­me­no­jen nopeaa kasvua.
  • Vahvis­te­taan kasva­vien kaupun­ki­seu­tu­jen kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia lisätä tontti- ja asun­to­tar­jon­taa. Asumi­sen hinta­ke­hi­tystä ei voi hillitä kestä­västi lisää­mättä uusien asun­to­jen määrää siellä, missä kysyntä on suurinta. 
  • Kasva­te­taan valtion osal­lis­tu­mista kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. 
  • Palau­te­taan asun­to­tuo­tan­non korko­tu­ki­lai­no­jen hyväk­sy­mis­val­tuus vuoden 2019 tasolle.

4. Sivis­tyk­sen Suomi

Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin. 

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Laaja-alai­nen sivis­tys ja korkea­ta­soi­nen osaa­mi­nen muodos­ta­vat perus­tan sille, että Suomi voi tule­vai­suu­des­sa­kin olla kestävä, hyvin­voiva ja uudis­tuva maa. Vapau­den ja vastuun yhteis­kunta on mahdol­li­nen vain yhdis­tyes­sään katta­vaan yleis­si­vis­tyk­seen. Suoma­lai­sen sivis­ty­saat­teen pohjalta maahamme on luotu vahva inhi­mil­li­nen pääoma ja maail­man parhaim­piin kuuluva koulu­tus­jär­jes­telmä. Monet suoma­lai­set tieteen ja taiteen teki­jät ovat hyvän koulu­tuk­sen myötä nous­seet maail­man arvos­te­tuim­pien jouk­koon.

Suurin osa Suomen lapsista ja nuorista tulee aikui­suu­teen hyvillä tiedoilla ja taidoilla varus­tet­tuina, valmiina omaeh­toi­seen elämään ja siihen liit­ty­viin vastui­siin. Jokai­nen lapsi ja nuori yksi­lönä ansait­see näky­män tule­vai­suu­teen, jossa omalla toimin­nalla pystyy tavoit­te­le­maan unel­mi­aan. Suoma­lai­set nuoret ovat avara­kat­sei­sia, uteliaita ja kansain­vä­li­siä.

Toisaalta moni nuori menet­tää otteensa ja ajau­tuu vaikeuk­siin. Joka kahdek­sas poika ei perus­kou­lun päät­teeksi osaa lukea, kirjoit­taa eikä laskea kunnolla. Tätä ei saa hyväk­syä. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon vahvis­ta­mi­seksi koko koulu­tus­po­lun pysyvä ja riit­tävä perus­ra­hoi­tuk­sen taso tulee turvata ja siir­tyä pois määrä­ai­kai­sesta hanke­ra­hoi­tus­sil­pusta. Turva­taan maail­man parhai­den opet­ta­jien työrauha. 

4.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja noste­taan osal­lis­tu­mi­sas­tetta

Peda­go­gi­sesti laadu­kas varhais­kas­va­tus vaikut­taa tutki­tusti myöhem­pään koulu­pol­kuun. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella voidaan tasata oppi­mi­se­roja jo varhai­sessa vaiheessa sekä tunnis­taa oppi­mis­vai­keuk­sia.

Suomessa varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­saste on edel­leen muita Pohjois­maita jäljessä, vaikka posi­tii­vista kehi­tystä on viime vuosina tapah­tu­nut. Meidän on edel­leen pyrit­tävä nosta­maan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta, jotta yhä useampi lapsi pääsee varhais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den piiriin.

Laadu­kas varhais­kas­va­tus edel­lyt­tää riit­tä­viä resurs­seja. Tämän takia varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tus on toteu­tet­tava pysy­vänä määrä­ra­ha­li­säyk­senä. Lisäksi on varmis­tet­tava, että meillä on riit­tä­västi korkeasti koulu­tet­tuja varhais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia tule­vai­suu­den tarpei­siin. Alan veto- ja pito­voi­masta on pidet­tävä huolta. Jokai­selle lapselle on oltava tarjolla riit­tä­västi kasvua tuke­via palve­luita.

Varhais­kas­va­tuk­sen laatua on vahvis­tet­tava ja kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus on toteu­tet­tava pysy­västi - ei pelk­känä kokei­luna. Varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja on alen­net­tava reilusti enem­män kuin mihin halli­tus tyytyy. Tavoit­tee­namme on laadu­kas varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua muut­ta­malla 80 miljoo­nan euron määrä­ai­kai­nen rahoi­tus pysy­väksi. Suun­na­taan 300 000 euroa tästä Luku­lahja lapselle -kampan­jan jatka­mi­seen.
  • Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta alen­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja 30 miljoo­nalla eurolla.
  • Noste­taan yliopis­to­kou­lu­tet­tu­jen varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien määrää 15 miljoo­nalla eurolla.
  • Vakiin­nu­te­taan kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen kokeilu pysy­väksi toimin­ta­mal­liksi.

4.2 Panos­te­taan perus­o­pe­tuk­seen, jotta opet­ta­jat voivat keskit­tyä perus­työ­hönsä

Kokoo­mus haluaa, että jokai­nen nuori saavut­taa riit­tä­vät tiedot ja taidot toisen asteen opin­toi­hin. Vaikka meillä on maail­man paras perus­koulu, valmis­tuu perus­kou­lusta edel­leen oppi­laita, joilla ei ole riit­tä­viä perus­tie­toja ja -taitoja toisella asteella opis­ke­luun. Kokoo­mus ei usko halli­tuk­sen laas­ta­ri­rat­kai­suun piden­tää oppi­vel­vol­li­suusi­kää 18 ikävuo­teen. Ongel­miin on pystyt­tävä puut­tu­maan varhai­sem­massa vaiheessa.

Halli­tuk­sen hanke­ral­lin sijaan Kokoo­mus haluaa vahvis­taa perus­o­pe­tusta pitkä­jän­tei­sesti. Näin turva­taan myös opet­ta­jien mahdol­li­suus keskit­tyä työhönsä - lasten ja nuor­ten kasvun tuke­mi­seen. Perus­koulu on ollut histo­rial­li­nen inno­vaa­tio. Olemme tuudit­tau­tu­neet siihen niin, että emme ole osan­neet riit­tä­vän ajoissa puut­tua siellä esiin­ty­viin haas­tei­siin. Tarvit­semme ennak­ko­luu­lo­tonta perus­o­pe­tuk­sen uudis­ta­mista, jotta vahva osaa­mis­pohja varmis­te­taan jokai­selle lapselle ja nuorelle.

Kokoo­mus panos­taisi oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­seen vara­tut määrä­ra­hat opetuk­sen laadun, ohjauk­sen ja tuki­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mi­seen koulu­kir­jo­jen ja -kulje­tus­ten sijaan. Näin varmis­tamme, että jokai­nen oppi­las saa tarvit­se­maansa yksi­löl­listä opetusta ja tukea opin­nois­saan.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tehdään perus­o­pe­tuk­sen 60 miljoo­nan euron määrä­ai­kai­sesta tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sesta pysy­vää, jotta tuki kohdis­tuu parhai­ten sitä eniten tarvit­se­ville. Huoleh­di­taan, että ryhmä­koot ovat riit­tä­vän pieniä. 
  • Uudis­te­taan kolmi­por­taista tukea siten, että se takaa kaikille riit­tä­vän ja yksi­löl­li­sen tuen. Pide­tään tuen keino­va­li­koima laajana siten, että myös tarpeel­li­nen pien­ryh­mä­ope­tus on mahdol­lista.
  • Uudis­te­taan oppi­las- ja opis­ke­li­ja­huol­toa, jotta jokai­nen saa tarvit­se­mansa tuen ajoissa. Ei siir­retä koulu­ku­raat­to­reita ja -psyko­lo­geja maakun­tiin.

4.3 Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­va­jetta

Lukio­uu­dis­tus toteu­tet­tiin onnis­tu­neesti viime vaali­kau­della. Uudis­tuk­sen myötä opis­ke­li­joille säädet­tiin oikeus erityi­so­pe­tuk­seen. Lisäksi mahdol­lis­tet­tiin yliop­pi­las­ko­kei­den raja­ton uusi­mi­nen. Lukio­kou­lu­tuk­sen uudet opetus­suun­ni­tel­mat on otettu käyt­töön tämän vuoden elokuussa.

Tällä hetkellä lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus ei turvaa riit­tä­vällä tavalla laaduk­kaan opetuk­sen järjes­tä­mistä. Rahoi­tus­jär­jes­telmä ei vastaa enää tämän päivän tarpei­siin. Koulu­tuk­sen kehit­tä­mi­sessä pain­opiste on siir­ret­tävä lukio­kou­lu­tuk­seen – lukiot tarvit­se­vat puolus­ta­jansa.

Toisen asteen duaa­li­malli on säily­tet­tävä eikä koulu­tuk­sen raja-aito­jen purka­mi­nen saa johtaa siihen, että koulu­tus­ten erityis­piir­teistä luovut­tai­siin. Koulu­tuk­silla on myös erilai­set tehtä­vät, mikä on ollut keskei­nen osa suoma­laista koulu­tus­jär­jes­tel­mää. Tule­vai­suu­den lukio tarjoaa opis­ke­li­joille mahdol­li­suu­den laaja-alai­seen sivis­tyk­seen. On tärkeä myös huoleh­tia, että erityi­sen koulu­tus­teh­tä­vän lukioita on maas­samme riit­tä­västi.

Lukio­kou­lu­tuk­sessa on tule­vai­suu­dessa oltava mahdol­lista suorit­taa englan­nin­kie­li­nen yliop­pi­las­tut­kinto. Tämä osal­taan lisää Suomen kansain­vä­listä houkut­te­le­vuutta sekä mahdol­lis­taa myös tehok­kaam­min koulu­tus­vien­nin.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Käyn­nis­te­tään lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tus­jär­jes­tel­män uudis­tus, jotta rahoi­tus vastaisi parem­min todel­li­sia kustan­nuk­sia
  • Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen perus­ra­hoi­tuk­sen vajetta 50 miljoo­nalla eurolla.

4.4 Panos­te­taan pysy­västi amma­til­li­seen osaa­mi­seen

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen osaa­mis­pe­rus­tei­suutta ei saa muren­taa oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sen varjolla. Refor­min toimeen­pa­noa ja vaikut­ta­vuutta on seurat­tava. Ohjauk­sen ja opetuk­sen määrää on nostet­tava pysy­västi. Jokai­sella valmis­tu­neella on oltava hyvä ja vahva amma­til­li­nen osaa­mis­pe­rusta.

Halli­tuk­sen määrä­ai­kai­set hanke­ral­lin eivät tuo pysy­vää paran­nusta amma­til­li­sen koulu­tuk­sen tilan­tee­seen. Halli­tuk­sen tule­vai­suusin­ves­toin­nit päät­ty­vät ensi vuonna. Kysy­mys kuuluu, mitä tapah­tuu tällä lisä­ra­hoi­tuk­sella palka­tuille opet­ta­jille ja ohjaa­jille vuoden vaih­teessa 2022-2023?

Kokoo­mus haluaa, että amma­til­li­sessa koulu­tuk­sessa on jatkos­sa­kin riit­tävä määrä lähio­pe­tusta. Tämä tukee myös amma­til­li­sen koulu­tuk­sen refor­min toimeen­pa­noa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tehdään amma­til­li­sen koulu­tuk­sen 70 miljoo­nan euron opet­taja- ja ohjaa­ja­re­surs­sin määrä­ai­kai­sesta rahoi­tuk­sesta pysyvä. Jokai­sella opis­ke­li­jalla on oltava mahdol­li­suus tarvit­se­maansa lähio­pe­tuk­seen.

4.5 Kannus­te­taan ahke­ruu­teen nosta­malla opin­to­tuen tulo­ra­joja pysy­västi 50 prosen­tilla

Kokoo­mus kannat­taa opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen nosta­mista, mutta katsoo, että halli­tuk­sen esitys on riit­tä­mä­tön. Määrä­ai­kai­sen tulo­ra­jo­jen koro­tuk­sen sijaan on toteu­tet­tava Kokoo­muk­sen esit­tämä pysyvä 50 prosen­tin tulo­ra­jo­jen koro­tus. Työn­teon on oltava aina kannat­ta­vaa ja kannus­tin­louk­kuja on puret­tava.

Opin­to­tuen mata­lat tulo­ra­jat aiheut­ta­vat opis­ke­li­joi­den käytet­tä­vissä olevien tulo­jen jäämistä keino­te­koi­sesti mata­lam­malle tasolle. Tulo­ra­jo­jen koro­tus paran­taa mahdol­li­suuk­sia työn­te­koon ja elin­ta­son nosta­mi­seen opin­to­jen aikana. Netto­vai­ku­tuk­sil­taan tulo­ra­jo­jen koro­tus vahvis­taa julkista taloutta, kun etuus­me­no­jen kasvu jää vero­tu­lo­ker­ty­män muutosta pienem­mäksi.

Kokoo­mus esit­tää, että opin­to­tu­ki­lain­sää­dän­töä tarkas­tel­laan tule­vai­suu­dessa koko­nai­suu­tena. Tämä on otet­tava huomioon myös sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sessa. Opin­to­tuen lain­sää­däntö on nyt pirs­ta­lei­nen ja moni­mut­kai­nen usei­den eri vaali­kausina toteu­tet­tu­jen osauu­dis­tuk­sien seurauk­sena.

Lisäksi opin­to­tuen kannus­ti­ne­le­ment­tejä, kuten opin­to­lai­na­hy­vi­tystä, on kehi­tet­tävä. Jo nyt on havait­ta­vissa, että opin­to­lai­na­hy­vi­tyk­sen korot­ta­mi­sella on ollut myön­tei­siä vaiku­tuk­sia korkea­kou­lu­tut­kin­non suori­tusai­koi­hin.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Koro­te­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. Etuus­me­no­jen ja vero­tu­lo­ker­ty­män muutok­set yhteensä vahvis­ta­vat julkista taloutta 6 miljoo­naa euroa.

5. Hoivan ja huolen­pi­don Suomi

Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suoma­lais­ten kasva­vat tervey­se­rot ja hoitoon pääsy on sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den suurim­pia haas­teita. Ihmi­set eivät ole palve­lui­den suhteen yhden­ver­tai­sessa asemassa. Erityi­sesti perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den ja mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­dessa on ongel­mia eri puolilla Suomea sekä moni­sai­rai­den ja paljon palve­luita tarvit­se­vien palve­lu­ko­ko­nai­suu­det ovat pirs­tou­tu­neet. Hyvin­vointi- ja tervey­se­roja voidaan kaven­taa turvaa­malla oikea-aikai­set palve­lut ja varhai­nen tuki jokai­selle toimeen­tu­losta riip­pu­matta. 

Koro­nan aiheut­ta­man hoito­ve­lan purka­mi­seksi tarvi­taan sekä julki­sen, yksi­tyi­sen että kolman­nen sekto­rin yhteis­työtä. Kokoo­mus selvit­täisi hoitoon­pää­syn nopeut­ta­mi­sen mahdol­li­suuk­sia otta­malla palve­luse­teli nykyistä laajem­paan ja velvoit­ta­vaan käyt­töön, nosta­malla yksi­tyi­sen tervey­den­huol­lon Kela-korvausta sekä mahdol­lis­ta­malla henki­lö­koh­tai­sen budje­toin­nin ikäih­mi­sille ja vammai­sille. Lisäksi selvit­täi­simme perhe­lää­kä­ri­mal­lin käyt­töön­ot­toa perus­ter­vey­den­huol­lossa asia­kas­läh­töi­syy­den paran­ta­mi­seksi. 

Liikun­nalla on tärkeä yhteys ihmis­ten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin. Koro­nan myötä koulu­lais­ten liikun­ta­mää­rät romah­ti­vat, työmat­ka­lii­kunta väheni ja ikään­ty­nei­den elin­piiri kaven­tui. Etätyö lisäsi työn fyysistä ja psyyk­kistä kuor­mi­tusta. Laitos­hoi­dossa olevien kuntou­tus­pal­ve­lut keskey­tyi­vät ja sosi­aa­li­set kontak­tit pitkälti katke­si­vat. Kuntou­tus­ve­lan kuit­taa­mi­seksi tarvi­taan tehok­kaita toimia. Vauh­di­te­taan terveyttä edis­tä­vää, liikun­nal­lista ja kuntout­ta­vaa otetta kaikissa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa ja osana sote-ammat­ti­lais­ten työtä. 

Turva­taan laaduk­kaat ja kustan­nus­te­hok­kaat sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut. Suoma­lais­ten enem­mis­tön kannat­tama valin­nan­va­paus ja asiak­kai­den tarpei­den mukais­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­nen on saatava takai­sin sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon keski­öön. Seuraa­malla sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den laatua kansal­li­silla laatu­re­kis­te­reillä vahvis­te­taan kansa­lais­ten yhden­ver­tai­suutta palve­luissa ja lisä­tään palve­lui­den vaikut­ta­vuutta ja läpi­nä­ky­vyyttä.

5.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille

Suomen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­telmä pitää sisäl­lään sekä valtion takaa­man työt­tö­myys­tur­van että lisä­va­kuut­ta­mi­sen mahdol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san kautta. Tällä hetkellä maksussa olevasta ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta rahoi­te­taan kasso­jen jäsen­mak­suilla vain 5 prosent­tia. 57,5 prosent­tia rahoi­te­taan työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suilla ja 37 prosent­tia valtion vero­tu­loilla. Kassoi­hin kuulu­mat­to­mat siis osal­lis­tu­vat ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van meno­jen rahoit­ta­mi­seen jo nyt lähes samassa mitassa kuin kasso­jen jäse­net, mutta heidän työt­tö­myys­tur­vansa jää suhteessa paljon heikom­maksi.

Useam­min kasso­jen ulko­puo­lelle jäävät mata­lam­min koulu­te­tut, heikossa työmark­kina-asemassa olevat. Mata­lam­man tulo­ta­son kasso­jen jäsen­mak­sut ovat usein korkeam­pia. Siten työn­te­ki­jät ovat keske­nään eriar­voi­sessa asemassa.

Nyky­mal­lin heik­kous on se, että turvan ulko­puo­lelle voivat jäädä sellai­set­kin ihmi­set, jotka ovat vuosien ajan maksa­neet laki­sää­teistä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua erilai­sissa työsuh­teissa. He siis ovat maksa­neet vakuu­tus­mak­sua saamatta kuiten­kaan vakuu­tus­tur­vaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tusar­vio perus­tuu Mauri Kota­mäen (2018) malliin, jossa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van järjes­tä­mi­nen on siir­retty Kelan vastuulle. Muutos karsii hallin­toa ja byro­kra­tiaa. Uudis­tuk­sella on edus­kun­nan sisäi­sen tieto­pal­ve­lun mukaan noin 8 500 hengen suurui­nen nega­tii­vi­nen vaiku­tus työl­li­syy­teen. Koko­nai­suu­tena kokoo­mus katsoo, että uudis­tuk­sen hyödyt ovat kustan­nuk­sia suurem­mat. Kokoo­muk­sen mielestä on tärkeää, että laajen­ta­mi­nen toteu­te­taan riip­pu­matta muista muutok­sista työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mään. Kyse on oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille. Ehdo­tus kasvat­taa työt­tö­myys­tur­va­me­noja 191 miljoo­naa euroa.

5.2 Uudis­te­taan sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

Kokoo­muk­sesta sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita on uudis­tet­tava ihmis­ten tarpeet ja hoitoon­pääsy edellä. Halli­tuk­sen teke­mät ratkai­sut eivät takaa yhden­ver­tai­sia palve­luita suoma­lai­sille. Alue­hal­lin­to­uu­dis­tuk­sesta puut­tu­vat keinot, joilla sote-uudis­tuk­selle asete­tut tavoit­teet saavu­te­taan hyvin­voin­tia­lueilla. Hallin­to­uu­dis­tus ei paranna palve­lui­hin pääsyä eikä hillitse kustan­nus­ten kasvua. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­nol­li­sen uudis­tuk­sen toimeen­pa­non alle.

Perus­pal­ve­lut on laitet­tava kuntoon ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syä on lisät­tävä tutkit­tuun tietoon perus­tuen. Vaikut­ta­vuus­tie­don kehit­tä­mistä ja tiedolla johta­mista tulee edis­tää kansan­sai­rauk­sien, moni­sai­rai­den sekä paljon sosi­aali- että terveys­pal­ve­luita käyt­tä­vien asiak­kai­den osalta. Tervey­den edis­tä­mi­seen on haet­tava uusia keinoja kunta­lai­sia kuul­len.

Palve­luita on saatava silloin, kun on tarve ja niiden on toimit­tava saumat­to­masti yhteen ihmi­sen koko­nais­val­tai­sen hyvin­voin­nin varmis­ta­mi­seksi. Tiuken­tai­simme hoito­ta­kuuta, jotta voidaan turvata oikea-aikai­nen ja yhden­ver­tai­nen hoitoon­pääsy. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Koro­na­krii­sin aiheut­ta­man hoito- ja palve­lu­ve­lan purka­mi­seksi on tehtävä kansal­li­nen toimin­ta­suun­ni­telma. Jono­jen purka­mi­sessa on hyödyn­net­tävä yritys­ten ja järjes­tö­jen tarjoa­mia palve­luita.
  • Hoito­ve­lan purku­toi­missa on tähdät­tävä siir­ty­mä­ajalla nopeam­paan hoitoon palve­luja uudis­ta­malla. Oikea-aikai­nen hoito on aina vaikut­ta­vam­paa ihmi­sille ja kustan­nuk­sil­taan edul­li­sem­paa.
  • Suur­ten kansan­sai­rauk­sien hoitoa vahvis­te­taan. Perus­te­taan perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­sia ja verkos­toja hoidon laadun ja hoito­ket­ju­jen vahvis­ta­mi­seksi sekä erikois­sai­raan­hoi­don palve­lui­den jalkaut­ta­mi­seksi sote-keskuk­siin. Otetaan käyt­töön lähe­te­seu­ranta.
  • Vaki­nais­te­taan laatu­re­kis­te­rit. Niiden avulla tervey­den­huol­lon laatua voidaan valta­kun­nal­li­sesti ja luotet­ta­vasti seurata, ja paran­taa poti­lai­den saaman hoidon vaikut­ta­vuutta ja poti­las­tur­val­li­suutta. 
  • Laajen­ne­taan terveys­kes­kus­ten aukio­loai­koja vastaa­maan parem­min ihmis­ten tarpei­siin. Siten voidaan vähen­tää päivys­tyk­sen käyt­töä ja helpot­taa ihmis­ten arkea. 
  • Otetaan käyt­töön uutta tekno­lo­giaa ja digi­taa­li­sia ratkai­suja lisää­mään asia­kas­läh­töi­siä palve­luja. Esimer­kiksi etävas­taan­ot­toja lisää­mällä voidaan paran­taa asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä, suju­voit­taa hoitoon pääsyä ja kohden­taa perin­tei­siä vastaan­ot­to­pal­ve­luita niitä tarvit­se­ville.
  • Varmis­te­taan työn­jaolla ja moniam­ma­til­li­sella yhteis­työllä suju­vam­mat ja vaikut­ta­vam­mat palve­lut. Esimer­kiksi hoita­jan tai fysio­te­ra­peu­tin vastaa­no­toilla voidaan nopeut­taa hoitoon­pää­syä, paran­taa palve­lu­jen saata­vuutta ja edis­tää kustan­nus­vai­kut­ta­vaa työn­ja­koa ammat­ti­hen­ki­löi­den välillä. 
  • Tehdään terveys­kes­kuk­sista houkut­te­le­via työpaik­koja. On varmis­tet­tava mm. henki­lös­tön riit­tä­vyys, kohtuul­li­nen työmäärä, hyvä johta­mi­nen, mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön, mahdol­li­suu­det koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen. 
  • Varmis­te­taan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen lääke­hoito. Vahvis­ta­malla lääke­hoi­don koko­nai­sar­vioin­tia voidaan paran­taa useita eri lääk­keitä tarvit­se­vien arkea, vähen­tää epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista lääk­kei­den käyt­töä ja lääke­tok­ku­roita. Farma­seut­tista osaa­mista on hyödyn­net­tävä laajem­min, aptee­kit voidaan ottaa tiiviim­min mukaan osaksi sote-palve­lu­tuo­tan­toa ja lääke­hoi­don koko­nai­sar­viointi mahdol­lis­taa palve­luse­te­lin avulla.
  • Paljon palve­luita tarvit­se­ville ja moni­sai­raille on nimet­tävä oma vastuu­hen­kilö huoleh­ti­maan palve­lu­ko­ko­nai­suu­den yhteen­so­vit­ta­mi­sessa.
  • Varmis­te­taan liikun­nan käyttö hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sen osana. Otetaan käyt­töön liikun­ta­re­septi ja ikään­ty­vien koti­hoi­don liik­ku­mis­so­pi­mus.
  • Kokoo­mus kohden­taa uudel­leen halli­tuk­sen kuntien perus­ta­son sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen varaa­mat määrä­ra­hat toimiin, joilla kehi­te­tään palve­luita ja helpo­te­taan hoitoon­pää­syä.

5.3 Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu

Mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat yksi suurim­mista kansan­sai­rauk­sis­tamme. Mielen­ter­vey­den ongel­miin ei ole saata­villa yhden­ver­tai­sesti ja riit­tä­västi apua sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­ta­solla. Jono­tusa­jat perus­ter­vey­den­huol­toon ja sieltä edel­leen erikois­sai­raan­hoi­toon ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via.

Tera­pia­ta­kuu varmis­taa sen, ettei­vät mielen­ter­vey­son­gel­mista kärsi­vät sekä heidän lähei­sensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arki­päi­vää, sillä arvioi­den mukaan vain puolet saa tarvit­se­maansa hoitoa. Moni joutuu odot­ta­maan kuukausi­kau­palla, eikä silti­kään aina saa apua. Osa päätyy hake­maan palve­luja yksi­tyi­seltä sekto­rilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdol­li­suuk­sia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompa­kon paksuu­desta.

Koro­na­krii­sin vaiku­tuk­sesta riski mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle ja pahe­ne­mi­selle on kasva­nut enti­ses­tään. Tera­pia­ta­kuun mukai­nen raken­teel­li­nen uudis­tus mielen­ter­vey­den palve­lui­hin on juuri nyt ajan­koh­tai­nen. Se on osa kestä­vää koro­na­krii­sin jälki­hoi­toa sekä työl­li­syy­den vahvis­ta­mista.

Tera­pia­ta­kuu raken­taisi Suomeen tällä hetkellä puut­tu­van tehok­kaan mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­son. Kansa­lais­aloit­teessa ehdo­te­taan laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu 35 miljoo­nalla eurolla nopean hoitoon­pää­syn mahdol­lis­ta­mi­seksi mielen­ter­vey­son­gel­missa (koko­nais­kus­tan­nuk­sessa huomioitu kansal­li­seen mielen­ter­veys­stra­te­gi­aan suun­nattu resurssi).

5.4 Toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu

Hoitoon­pää­syn pitkit­ty­mi­nen ja liian myöhään aloi­tettu kuntou­tus heiken­tä­vät huomat­ta­vasti elämän­laa­tua sekä työ- ja toimin­ta­ky­kyä. Kuntou­tus­ta­kuu on parhaim­mil­laan täsmä­toimi työurien piden­tä­mi­seen, työ- ja toimin­ta­ky­vyn kohen­ta­mi­seen ja elämän­laa­dun edis­tä­mi­seen. Kuntou­tuk­sella varmis­te­taan, että ihmi­nen toipuu eikä siirry uudel­leen hoito­jo­noon. Kuntou­tus­ta­kuulla saavu­tet­ta­vat sääs­töt voivat olla mitta­via.

Oikea-aikai­sen ja laaduk­kaan kuntou­tuk­sen ja liikun­ta­pal­ve­lui­den tiivis kytke­mi­nen hoito­ket­jun osaksi on sekä inhi­mil­li­sen kärsi­myk­sen vähen­tä­mi­sen että kustan­nus­vai­kut­ta­vuu­den näkö­kul­masta vaikut­tava toimi. Kuntou­tuk­sella yllä­pi­de­tään myös mm. kansan­sai­rauk­sien hoito­ta­sa­pai­noa ja ehkäis­tään sairau­den etene­mistä sekä paran­ne­taan sairas­tu­nei­den elämän­laa­tua. 

Kokoo­mus haluaa kuntou­tus­ta­kuulla turvata kuntou­tuk­seen pääsyn kaike­ni­käi­sille kuntou­tusta tarvit­se­ville ihmi­sille. Eril­li­sellä takuulla kuntou­tus nivo­taan vaikut­ta­vaksi osaksi sote-palve­luja sekä toimi­vaa ja vaikut­ta­vaa hoito­ket­jua. Katkea­mat­to­malla kuntou­tus­po­lulla edis­te­tään terveyttä, työ- ja toimin­ta­ky­kyä sekä välty­tään ennen­ai­kai­silta eläköi­ty­mi­siltä sekä ehkäis­tään ikään­ty­nei­den ihmis­ten toimin­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mistä. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vara­taan kuntou­tus­ta­kuun kokei­lu­hank­kee­seen 10 miljoo­naa euroa.

5.5 Panos­te­taan tutki­muk­seen ja hoidon laatuun

Tervey­sa­lan kasvustra­te­gi­aan on koottu yhteen toimet, joilla vahvis­te­taan tervey­sa­lan tutki­musym­pä­ris­töä. Stra­te­gia tähtää tervey­sa­lan kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön syste­maat­ti­seen kehit­tä­mi­seen, inves­toin­tien lisää­mi­seen ja kasvun aikaan­saa­mi­seen. Tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toimeen­pa­nolla luodaan myös mahdol­li­suuk­sia yksi­lön parem­paan tervey­den­huol­toon ja sosi­aali- ja terveys­sek­to­rin toimin­nan tehos­ta­mi­seen. Kasvustra­te­gian toimeen­pano on vahva myön­tei­nen signaali yksi­tyi­sen sekto­rin tutki­musin­ves­toin­teja suun­nit­te­le­ville toimi­joille.

Suun­taa­malla voima­va­roja osaa­mis­kes­kuk­siin, kuten neuro­kes­kuk­seen ja syöpä­kes­kuk­seen voidaan panos­taa parem­paan hoitoon sekä Suomessa tehtä­vään tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Samalla raken­namme yrityk­sille houkut­te­le­vaa toimin­taym­pä­ris­töä, joka tuo tutki­musin­ves­toin­teja Suomeen. Panos­tus maksaa itsensä takai­sin parem­pana hoitona ja kasva­vina tutki­musin­ves­toin­teina.

Valtion tutki­mus­ra­hoi­tus (VTR) on tarkoi­tettu myön­net­tä­väksi yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den tutki­muk­sen hank­keille. Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan. 

Hoito­työn tutki­mus­sää­tiön Hotuk­sen rahoi­tuk­sella edis­te­tään vaikut­ta­vien ja hyvien käytän­tei­den käyt­töön­ot­toa hoito­työssä, joka sääs­tää turhia kustan­nuk­sia ja paran­taa poti­las­tur­val­li­suutta. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tuetaan tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toteut­ta­mista lisää­mällä rahoi­tusta 5 miljoo­naa euroa.
  • Vahvis­te­taan yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tutki­muk­sen määrä­ra­hoja 10 miljoo­naa euroa.
  • Lisä­tään hoito­työn tutki­muk­sen määrä­ra­hoja 0,2 miljoo­naa euroa.
  • Kehi­te­tään tervey­den­huol­lon valta­kun­nal­lis­ten laatu­re­kis­te­rei­den avulla hoidon vaikut­ta­vuutta, yhden­ver­tai­suutta ja poti­las­tur­val­li­suutta sekä tiedolla johta­mista. Lisä­tään tervey­den­huol­lon laatu­re­kis­te­rei­den vaki­nais­ta­mi­seen 2 miljoo­naa euroa.

5.6 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti

Elin­ajan piden­tyessä on hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan paino­tuk­sissa huomioi­tava ikään­ty­nei­den kasvava ja moni­nai­sempi joukko sekä heidän yksi­löl­li­set toiveensa ja tarpeensa. Yhä useampi kansa­lai­nen on toimin­ta­ky­kyi­nen vielä vuosi­kym­me­niä eläk­keelle siir­ty­mi­sen jälkeen. 

Ikäih­mis­ten tuki arki­siin toimiin on turvat­tava siten, että kaikilla on mahdol­li­suus elää oman näköistä elämää, arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Hyvä arki edel­lyt­tää tervey­den, turval­li­suu­den ja talou­den lisäksi mahdol­li­suutta osal­li­suu­teen ja itsensä toteut­ta­mi­seen. Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä monen ikäih­mi­sen arjessa.

Toteut­ta­malla senio­rei­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys tuetaan ikäih­mis­ten suju­vaa arkea ja kotona asumista. Digi­taa­li­set ratkai­sut ja tekno­lo­gia on saatava parem­min ikäih­mis­ten asioin­nin avuksi ja yhtey­den­pi­don helpot­ta­mi­seksi. Ikään­ty­neille tarvi­taan help­po­käyt­töi­siä väli­neitä, kuten moni­pal­ve­lu­päät­teitä, sekä tukea niiden käyt­töön. Kaikki eivät ole älylait­tei­den kautta saavu­tet­ta­vissa. Heille on oltava tarjolla muita palve­lu­vaih­toeh­toja. Terveys­tek­no­lo­gian käytöstä ja hyödyn­tä­mi­sestä sote-palve­luissa on tehtävä kansal­li­nen stra­te­gia.

Ikään­ty­nei­den parem­paan hoivaan ja hoitoon on panos­tet­tava yhden­ver­tai­suus varmis­taen. 

  • Vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suus, koti­hoito, ikäih­mis­ten perhe­hoito, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoiva ja omais­hoito, on uudis­tet­tava niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon, hoivan ja kuntou­tuk­sen yksi­löl­li­sesti. Henki­lös­tön osaa­mi­nen ja riit­tä­vyys, sekä hyvän työelä­män edel­ly­tyk­set vanhus­ten palve­lu­jen eri muodoissa on varmis­tet­tava.
  • Edus­kun­taan tulossa olevalla vanhus­pal­ve­lu­lain uudis­tuk­sella on varmis­tet­tava ikäih­mis­ten hoitoon pääsy, riip­pu­matta hoito­pai­kasta tai siitä, onko vanhuk­sella hänen oikeuk­sis­taan huoleh­ti­via omai­sia. Hyvä hoito ja inhi­mil­li­nen kohtelu on toteu­dut­tava yhden­ver­tai­sesti jokai­sen vanhuk­sen osalta.
  • Tarvit­semme lisää hoita­jia ja muuta henki­lös­töä turvaa­maan ikäih­mis­ten laaduk­kaat palve­lut. Hoito­hen­ki­lö­kun­taa on lisät­tävä tasa­puo­li­sesti myös koti­hoi­toon ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan lisäksi. Palve­luse­te­liä ja henki­lö­koh­taista budjet­tia on hyödyn­net­tävä ikäih­mis­ten ja esimer­kiksi vammais­ten tarpei­siin parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don turvaa­mi­seksi, sekä itse­mää­rää­mi­soi­keu­den vahvis­ta­mi­seksi.
  • Kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia omais- ja perhe­hoi­toon tulee lisätä. Omais­hoi­ta­jien jaksa­mista ja vapaa­päi­vien jous­ta­vaa pitä­mistä voidaan tukea palve­luse­te­lin lisäksi, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­luilla, kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla ja henki­lö­koh­tai­sella budje­tilla sekä vuoro­hoi­dolla ja päivä­toi­min­nalla. Omais­hoi­to­per­hei­den kanssa on yhdessä raken­net­tava toimi­van hoivan koko­nai­suutta, joka ennal­taeh­käi­see omais­hoi­ta­jan kuor­mit­tu­mista ja uupu­mista, sekä varmis­taa hyvän hoivan. Omais­hoi­don stra­te­gia on päivi­tet­tävä.
  • Kansal­lista muis­tioh­jel­maa tulee jatkaa ja jalkaut­ta­mista alueille tehos­taa eri ikäis­ten muis­ti­sai­rai­den ja heidän läheis­tensä arjen edis­tä­mi­seksi. Tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi tulee pilo­toida. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve.
  • Ikäih­mis­ten palve­lui­den tulee olla terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viä, ennal­taeh­käi­se­viä ja kuntout­ta­via. Vahvis­tamme liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa ikään­ty­nei­den palve­luissa.
  • Hoito- ja hoiva-alan ammat­ti­lais­ten lisää­mi­seksi ja alalla pysy­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen. Henki­lös­tön määrän lisäksi on tarkas­tel­tava työn­ja­koa, sekä henki­lös­tön osaa­mista. Henki­lös­tölle tulee mahdol­lis­taa riit­tävä ja sään­nöl­li­nen täyden­nys­kou­lu­tus sekä luoda jatko­kou­lut­tau­tu­mis­väy­liä.
  • Hoito- ja hoiva­työn ammat­ti­lai­sille on turvat­tava mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön. Uusia tekno­lo­gi­sia ratkai­suja on otet­tava käyt­töön vanhus­työn tukena.
  • Työn johta­mi­sen toimi­vuu­teen eri tasoilla on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Mahdol­li­suu­det yhteis­työ­hön järjes­tö­jen ja vapaa­eh­tois­ten kanssa on tärkeä huomioida. Vanhus­ten­huol­lon epäkoh­dat on kitket­tävä. Oikeus­asia­mie­hen kans­lian tehtä­vää valvoa ja edis­tää ikäih­mis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista on vahvis­tet­tava. Vanhuk­set ja heidän omai­sensa kante­le­vat vähän, minkä vuoksi valvon­nan on oltava oma-aloit­teista ja enna­koi­vaa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Panos­te­taan koti- ja omais­hoi­toon sekä muis­ti­sai­rai­den palve­lui­hin. Kasva­te­taan ikäih­mis­ten hoivan rahoi­tusta 75 miljoo­naa euroa. Osoi­te­taan tästä 50 miljoo­naa euroa koti­hoi­don henki­lös­tön kasvat­ta­mi­seen 1000 lähi- ja sairaan­hoi­ta­jalla. Vara­taan 25 miljoo­naa euroa muuhun palve­lui­den kehit­tä­mi­seen.
  • Vanhus­ten palve­lui­den ja kohte­lun lail­li­suus­val­von­nan tehos­ta­mi­seksi oikeus­asia­mie­hen kans­lialle lisä­tään 0,3 miljoo­naa euroa tarkas­tus­ten määrän ja omien aloit­tei­den lisää­mi­seksi.

5.7 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille

Suomessa tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­sut ovat pohjois­mai­den korkeim­mat ja yksi syrjäy­ty­mistä syven­tävä tekijä. Sairas­tu­mi­nen on edel­leen iso riski köyh­ty­mi­seen ja syrjäy­ty­mi­seen. Siksi on tärkeää, että perheissä, joissa on paljon sairautta ja vammai­suutta, lapset saavat kuntou­tuk­sen ja fysio­te­ra­pian maksutta. 

Asia­kas­mak­su­laki on uudis­tet­tava hoidon estei­den pois­ta­mi­seksi ja tervey­den tasa-arvon vahvis­ta­mi­seksi. Maksut­to­mat lasten terveys­pal­ve­lut vähen­täi­si­vät tervey­se­roja ja edis­täi­si­vät sitä, että kaikki lapset saisi­vat yhden­ver­tai­sesti palve­lut. Lasten yhden­ver­tai­suu­den paran­ta­mi­seksi alai­käis­ten tervey­den­huol­lon palve­luista tulee tehdä koko­naan maksut­to­mia.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tehdään kaikista alai­käis­ten tervey­den­huol­lon palve­luista maksut­to­mia 5 miljoo­nalla eurolla.

5.8 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen. Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä.

Malli on Sitran staat­ti­sen arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali. Mikäli koti­ta­lous­pal­ve­lui­den osto­jen seurauk­sena toimin­ta­kyky para­nee ja raskai­den julkis­ten palve­lu­jen piiriin siir­ty­mi­nen myöhen­tyy, voi talou­del­li­nen hyöty julki­selle sekto­rille nousta merkit­tä­västi. Sitran rapor­tin mukaan “Esimer­kiksi jos 14 000 ikäih­mi­sen tehos­te­tun palve­lua­su­mi­sen tarve siir­tyy puolella vuodella, kustan­nus­säästö olisi 330 miljoo­naa euroa”.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan Sitran mallin mukai­nen yli 75-vuotiai­den paran­ne­tun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja tuen yhdis­telmä 28 miljoo­nalla eurolla.

6. Kansain­vä­li­nen ja turval­li­nen Suomi

Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle. Sen on suojat­tava yksi­löä pahan­teon ja mieli­val­lan sekä rasis­min, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen perus­tu­van tai muun syrjin­nän kohteeksi joutu­mi­selta.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Suomi on maail­man turval­li­sim­pia maita. Kokoo­mus haluaa Suomen olevan sitä myös tule­vai­suu­dessa. Turval­li­suus ei ole itses­tään­sel­vyys, vaan sitä tulee jatku­vasti vaalia. Afga­nis­ta­nin tilanne on osoi­tus siitä, että turval­li­suu­teen vaikut­ta­vissa ilmiöissä voi tapah­tua muutok­sia nopeas­ti­kin.

Turval­li­suu­desta puhu­mi­nen ei yksin riitä. Tarvi­taan tekoja. Arvo­kasta työtä teke­vät turval­li­suus­vi­ran­omai­semme teke­vät päivit­täin arvo­kasta työtä suoma­lais­ten turval­li­suu­den eteen. Vähintä mitä voimme tehdä kiitok­seksi, on turvata heille työhönsä riit­tä­vät resurs­sit ja toimi­val­tuu­det.

Sisäi­sestä turval­li­suu­desta puhut­taessa on tärkeää ymmär­tää, ettei se ole irral­li­nen, itse­näi­nen tai eril­li­nen turval­li­suus­sek­tori. Sisäi­sen turval­li­suu­den kysy­myk­set ovat vahvasti sidok­sissa erityi­sesti ulkoi­sen turval­li­suu­den ilmiöi­hin sekä sosi­aali- ja sivis­tys­po­li­tiik­kaan, mutta myös elin­keino- ja talous­po­li­tiik­kaan. Vahva maan­puo­lus­tus ja aktii­vi­nen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiikka ovat jatkos­sa­kin Suomen turval­li­suu­den takeita.

Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tion yllä­pito edel­lyt­tää jatku­vaa keskus­te­lua, valp­pautta ja puolus­ta­mista. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on oikeus­val­tion toimi­joille ja koko rikos­ket­julle turvat­tava riit­tä­vät resurs­sit. Kokoo­mus on tähän sitou­tu­nut.

6.1 Lisä­tään pelas­tus­toi­men ammat­ti­lais­ten koulu­tus­mää­rää

Pelas­tus­toi­men henki­löstö tekee päivin ja öin korvaa­ma­tonta työtä suoma­lais­ten arjen turval­li­suu­den varmis­ta­mi­seksi. Pelas­tus­toi­men tule­vai­suu­den näky­mien taivaalle on kuiten­kin ilmaan­tu­nut huoles­tut­ta­via pilviä. Kokoo­mus edel­lyt­tää ongel­miin tart­tu­mista, jotta suoma­lai­set voivat jatkos­sa­kin luot­taa avun saami­seen hädän hetkellä.

Suomea uhkaa 2020-luvun lopulla jopa 2500 pelas­ta­jan pelas­ta­ja­pula. Pelas­tus­toi­men alan nykyi­set koulu­tus­mää­rät eivät pysty miten­kään vastaa­maan tähän tarpee­seen. Pelas­tus­opis­ton normaali koulu­tus­tahti on vuosit­tain 120 henki­löä, kun pelkäs­tään eläk­keelle siir­ty­mi­sen aiheut­tama pois­tuma on vuosit­tain noin 145 henki­löä. Tarpeen taus­talla ovat myös toimin­ta­val­miu­den paran­ta­mi­seen ja varal­lao­lo­jär­jes­tel­mään liit­ty­vät muutok­set.

Kokoo­mus katsoo, että Kuopiossa sijait­se­van Suomen Pelas­tus­opis­ton opis­ke­li­ja­mää­rää on kasva­tet­tava kaikin mahdol­li­sin keinoin. Lisäksi Helsin­gin pelas­tus­kou­lun toimin­taa on laajen­net­tava. Halli­tuk­sen on myös luotava suun­ni­telma pelas­tus­toi­men järjes­tel­män noin 81 miljoo­nan euron rahoi­tus­va­jeen paik­kaa­mi­seksi. Pelas­ta­jat on pelas­tet­tava.

Ruot­sin­kie­li­sistä pelas­ta­jista on huutava pula. Tuli­pa­lot ja onnet­to­muu­det eivät katso kieltä, mutta hädässä olevan ihmi­sen on saatava palvelu tarvit­taessa ruot­siksi. Suomessa on otet­tava käyt­töön ruot­sin­kie­li­nen pelas­tus­kurssi, jolle luon­teva paikka voisi ruot­sin­kie­li­sen väes­tön valta­kun­nal­li­nen painot­tu­mi­nen huomioi­den olla Uusi­maa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­rää ja toteu­te­taan kaksi­kie­li­nen pelas­ta­ja­kurssi lisää­mällä pelas­tus­toi­men toimin­ta­me­noi­hin 3,75 miljoo­naa euroa. 
  • Luodaan suun­ni­telma pelas­tus­toi­men järjes­tel­män noin 81 miljoo­nan euron rahoi­tus­va­jeen paik­kaa­mi­seksi ennen pelas­tus­toi­men rahoi­tuk­sen siir­ty­mistä valtiolle vuoden 2023 alusta.

6.2 Turva­taan vahva oikeus­val­tio ja koko rikos­ket­jun resurs­sit

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Jotta suoma­lais­ten oikeus­turva voi toteu­tua, on koko rikos­ketju oltava riit­tä­västi resur­soitu aina polii­sista syyt­tä­jä­lai­tok­sen kautta tuomiois­tuin­lai­tok­seen ja rikos­seu­raa­mus­lai­tok­seen. Nyt ketjun toimi­vuutta heiken­tä­vät resurs­si­pu­lan aiheut­tama keske­ne­räis­ten juttu­jen suma, oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen, henki­lös­tön uupu­mi­nen sekä koro­na­pan­de­mian aiheut­ta­mat istun­to­jen lykkään­ty­mi­set.

Tuomiois­tuin­pro­ses­sien pitkä kesto on Suomessa hälyt­tävä ongelma. Vaarana on, ettei­vät ihmi­set pitkien käsit­te­ly­ai­ko­jen takia uskalla hakea asial­leen oikeutta. Oikeu­den­käyn­tien viiväs­ty­mi­nen johtaa myös hyvi­tys­kor­vaus­ten kasvuun ja oikeu­den­käyn­tien keston pitkit­ty­mi­sen huomioi­mi­seen rangais­tuk­sissa. Halli­tuk­sen on ryhdyt­tävä välit­tö­mästi toimiin oikeu­den­käyn­tien keston lyhen­tä­mi­seksi. Tähän tarvi­taan sekä lisä­re­surs­seja tuomiois­tui­mille että proses­sien moder­ni­soin­tia.

Syyt­tä­jien määrässä Suomi laahaa reilusti Euroo­pan keskiar­von alapuo­lella. Siksi esimer­kiksi syyt­tä­mis­pro­sen­tit ovat merkit­tä­västi vähen­ty­neet viime vuosina ja vaih­te­le­vat merkit­tä­västi eri puolilla Suomea 55 prosen­tista 75 prosent­tiin. Myös muutok­sen­ha­ku­mää­rät korkeim­paan oikeu­teen ovat vähen­ty­neet. Syyt­tä­jien määrän lisää­mi­nen on kriit­tistä rikos­ket­jun suju­vuu­den ja oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen kannalta.

Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen henki­lös­tö­re­surs­sit ovat niin ikään riit­tä­mät­tö­mät toimin­nan laajuu­teen, käytössä olevaan laitos­ra­ken­tee­seen ja täytän­töön­pa­non vaikut­ta­vuus­ta­voit­tei­siin nähden. Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja on lisät­tävä yksin­työs­ken­te­lyn vähen­tä­mi­seksi, joka on ongel­mal­lista työtur­val­li­suu­den näkö­kul­masta. Myös vanki­la­tur­val­li­suus ja nais­van­ki­työs­ken­tely tarvit­se­vat lisä­pa­nos­tuk­sia.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään syyt­tä­jien määrää vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja 4,5 miljoo­nalla eurolla.
  • Lyhen­ne­tään oikeu­den­käyn­tien kestoa ja varmis­te­taan suoma­lais­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­nen lisää­mällä tuomiois­tuin­ten resurs­seja 6 miljoo­nalla eurolla.
  • Paran­ne­taan vanki­la­tur­val­li­suutta lisää­mällä rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja 5 miljoo­nalla eurolla.

6.3 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille – este­tään väärin­käyttö

Kokoo­muk­sen turva­paik­ka­po­li­tiikka perus­tuu kokoo­mus­lai­siin arvoi­hin hädä­na­lais­ten autta­mi­sesta, kansain­vä­li­sestä yhteis­työstä, turval­li­suu­den takaa­mi­sesta ja länsi­mais­ten arvo­jen puolus­ta­mi­sesta. Kokoo­mus edis­tää EU:n yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn raken­ta­mista. 

Haluamme päivit­tää Suomen turva­paik­ka­po­li­tii­kan 2020-luvulle. Haluamme järjes­tel­män, joka kohden­taa avun aidosti kaik­kein hädä­na­lai­sim­mille, mutta suhtau­tuu realis­ti­sesti sen ilmei­siin puut­tei­siin. Afga­nis­ta­nin tilanne sekä Valko-Venä­jän muun muassa Puolaan ja Liet­tu­aan kohdis­tama hybri­dio­pe­raa­tio ovat alle­vii­van­neet järjes­tel­män uudis­ta­mi­sen kiireel­li­syyttä.

EU tarvit­see yhtei­sen turva­paik­ka­po­li­tii­kan. Rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi on mini­moi­tava ja siir­ryt­tävä hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita. EU:n ulko­ra­joille itse hakeu­tu­vat turva­pai­kan­ha­ki­jat on pidet­tävä hakua­jan ulko­ra­ja­kes­kuk­sissa, jotka on resur­soi­tava riit­tä­vän nopeasti kulloi­sen­kin tilan­teen vaati­malla tavalla.

Lisäksi turva­paik­ka­po­li­tii­kassa tarvi­taan kansal­li­sia toimia. Turva­paik­ka­ha­ke­mus­ten käsit­te­ly­ai­koja on lyhen­net­tävä ja uusin­ta­ha­ke­mus­ten käyttö viivy­tys­tar­koi­tuk­sessa mini­moi­tava. Pysy­vän oles­ke­lu­lu­van ja kansa­lai­suu­den saami­sen kritee­rit on uudis­tet­tava perus­tu­maan työhön ja opis­ke­luun Suomessa. Kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet on palau­tet­tava lähtö­mai­hin nopeasti. Nämä ja muut kokoo­muk­sen “Turva­pai­kat hädä­na­lai­sille, este­tään väärin­käyttö” -ohjel­massa esite­tyt keinot ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Raken­ne­taan Euroo­pan Unio­niin yhtei­nen turva­paik­ka­po­li­tiikka, jossa rajo­jen ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva meka­nismi mini­moi­daan ja siir­ry­tään hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man läheltä lähtö­maita.
  • Otetaan käyt­töön kansal­li­nen raja­me­net­tely, jossa kansain­vä­listä suoje­lua koskeva hake­mus voidaan tarpeen mukaan käsi­tellä ja ratkaista Suomen raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä pääs­tä­mättä henki­löä menet­te­lyn aikana maahan.
  • Luodaan Suomeen valmius rajoit­taa turva­pai­kan­ha­kua määrä­ai­kai­sesti kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tu­mi­sen perus­teella.

6.4 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit

Kansal­li­nen maan­puo­lus­tus on Suomen turval­li­suu­den ja itse­näi­syy­den kivi­jalka. Soti­laal­li­set jännit­teet Suomen ja Euroo­pan turval­li­suusym­pä­ris­tössä jatku­vat. Vallit­se­vissa olosuh­teissa Suomen on pidet­tävä huolta maan­puo­lus­tuk­sen resurs­sien riit­tä­vyy­destä. Yhtä lailla Suomen on jatket­tava aktii­vista harjoi­tus­toi­min­taa ja läheistä kansain­vä­listä puolus­tusyh­teis­työtä kump­pa­nei­densa kanssa

Suomen puolus­tus perus­tuu suori­tus­ky­kyi­siin puolus­tus­voi­miin. Puolus­tus­voi­milla on oltava käytös­sään paras mahdol­li­nen mate­ri­aali. Moder­nit ilma­voi­mat ovat korvaa­ma­ton osa vahvaa, itse­näistä puolus­tus­jär­jes­tel­mää, joka luo uskot­ta­vaa pelo­tetta koko maan turvaa­mi­seksi. Niillä varmis­te­taan Suomen alueen koske­mat­to­muus niin rauhan aikana kuin sodan syttyessä.

Kansain­vä­li­nen turval­li­suus on muut­tu­nut hauraam­maksi. Aseel­li­set konflik­tit ja sodat pitkit­ty­vät ja lisää­vät epäva­kautta. Tämä luo Suomelle myös tarpeen pohtia sen krii­sin­hal­lin­nan pain­opis­teitä. Kokoo­mus katsoo, että meidän on laadit­tava stra­te­gi­nen selvi­tys Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan tule­vai­suu­desta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Varmis­te­taan maan­puo­lus­tuk­sen riit­tä­vät resurs­sit ja toteu­te­taan suun­ni­teltu hävit­tä­jä­han­kinta täysi­mää­räi­senä. Yllä­pi­de­tään tiiviitä kansain­vä­li­siä kump­pa­nuuk­sia ja harjoi­tus­toi­min­taa.

6.5 Vahvis­te­taan kehi­ty­syh­teis­työtä ja siir­re­tään pain­opis­tettä sijoi­tus­muo­toi­seen tukeen

Heikot elino­lot, aseel­li­set konflik­tit, ilmas­ton­muu­tos sekä nopea väes­tön­kasvu ajavat ihmi­siä liik­keelle koti­seu­duil­taan. Nämä ilmiöt ovat Euroop­paan kohdis­tu­van siir­to­lai­suu­den pääsyitä. Tällä hetkellä maail­man maista noin neljän­nes on monion­gel­mai­sia, joilla tarkoi­te­taan kasaan­tu­neita haas­teita köyhyy­den, tervey­son­gel­mien, ihmi­soi­keuk­sien, korrup­tion ja valtion­hal­lin­non haurau­den osalta. 

Kehi­ty­syh­teis­työn ja erilai­sen huma­ni­taa­ri­sen avun tarve ei ole vähe­ne­mässä, vaan päin­vas­toin. Koro­na­pan­de­mian vaiku­tuk­sesta äärim­mäi­nen köyhyys ja nälkä ovat maail­massa kään­ty­mässä kasvuun, ja monet kehi­ty­syh­teis­työn tulok­set ovat vaarassa.

Meidän on vastat­tava kehit­ty­vien maiden ongel­miin tehos­ta­malla juuri­syi­hin vaikut­ta­mista, jotta kehit­ty­vät maat voivat vahvis­tua sisäi­sesti. Tämä tarkoit­taa perin­tei­sen kehi­ty­syh­teis­työn ohella kaup­pa­po­liit­ti­sia kump­pa­nuus­suh­teita ja inves­toin­teja. Kehi­ty­syh­teis­työ on keskei­nen panos­tus kasvuun ja vakau­teen, joka edis­tää viime kädessä myös Suomen etua ja turval­li­suutta. Suomen pitää keskit­tyä nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen, yksi­tyi­sen sekto­rin vahvis­ta­mi­seen, ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­siin toimiin sekä terro­ris­min torjun­taan ja radi­ka­li­soi­tu­mi­sen ehkäi­syyn.

Suomen tulee laatia uskot­tava useam­man vaali­kau­den polku kohti pitkän aika­vä­lin 0,7 prosen­tin tavoi­tetta. Suomi on nyt kaukana tuosta tavoit­teesta – toisin kuin muut Pohjois­maat. Tavoit­tee­seen pääsy edel­lyt­tää pitkä­jän­teistä sitou­tu­mista ja uskot­ta­vaa suun­ni­tel­maa. 

Suomen ulko­po­li­tii­kan yhdeksi tavoit­teeksi on määri­telty pyrki­mys YK:n turval­li­suus­neu­vos­ton vaih­tu­vaksi jäse­neksi vuosiksi 2029–2030. Edus­kun­nan ulkoa­siain­va­lio­kun­nassa on kiin­ni­tetty huomiota siihen t, miten kehi­ty­sa­vun määrä­ra­ha­leik­kauk­silla voi olla nega­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia Suomen YK:n turval­li­suus­neu­vos­to­kam­pan­jaan. Tähän on syytä suhtau­tua tarvit­ta­valla vaka­vuu­della. Suomen on kyet­tävä osoit­ta­maan olevansa aktii­vi­nen huma­ni­tää­ri­nen vaikut­taja, mikäli se haluaa olla uskot­tava kehi­ty­syh­teis­työn toimija.

Ainoas­taan julki­sella rahalla ei kuiten­kaan voi saavut­taa kestä­viä tulok­sia kehit­ty­vissä maissa. Julki­sella rahalla voidaan raken­taa vakaata toimin­taym­pä­ris­töä, mutta muutok­sen saavut­ta­mi­seksi inves­toin­tei­hin tarvi­taan yksi­tyistä pääomaa. On edis­tet­tävä suoma­lais­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia kehi­tys­maissa sekä tuet­tava paikal­li­sia yrityk­siä. 

Kehit­ty­vien maiden rahoi­tuk­sel­li­set olot eivät ole palau­tu­neet koro­na­krii­sin jälkeen yhtä nopeasti kuin kehit­ty­neissä maissa. Tämä uhkaa keski­pit­källä aika­vä­lillä palau­tu­mista kehit­ty­vien maiden paluuta kehit­ty­nei­den maiden tasoa saavut­ta­valle kasvu-uralle. Finans­si­si­joi­tuk­silla edis­te­tään kehi­tys­mai­den paikal­li­sen elin­kei­noe­lä­män kehit­ty­mistä helpot­ta­malla yksi­tyi­sen pääoman saamista. 

Kehi­tys­maissa keskei­nen kasvun pullon­kaula on liian vähäi­set pääomat. Yrityk­sille ei riitä pääomia inves­toin­tei­hin ja kasvuun. Täyt­tä­mällä puut­tu­vien inves­toin­tien aukko voidaan tarjota kestävä mahdol­li­suus elin­ta­son nousulle. Elin­kei­no­toi­min­nan toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sella on kauas­kan­toi­sia vaiku­tuk­sia niin yksit­täis­ten ihmis­ten kuin maiden kehi­tyk­sen kannalta. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Siir­re­tään kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­tettä 100 miljoo­nalla eurolla sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön.
  • Selvi­te­tään Suomen mahdol­li­suuk­sia tukea kansa­lais­jär­jes­tö­jen kansain­vä­li­sen rahoi­tuk­sen hankin­taa osal­lis­tu­malla vaadit­tu­jen omara­hoi­tuso­suuk­sien katta­mi­seen.

7. Tehok­kaan julki­sen hallin­non Suomi

Julki­nen talous on pidet­tävä vahvana myös siksi, että vero­ra­si­tus ei kasvaisi kohtuut­to­maksi ja jotta julki­sen velan määrä pysyisi hallin­nassa. Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.

Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Julki­set menot ovat ylit­tä­neet tulot jo yli vuosi­kym­me­nen ajan. Tätä alijää­mää on katettu kasva­valla velka­vuo­rella. Ei ole olemassa valtion ja kuntien rahaa. On olemassa ihmis­ten rahaa, jota valtio ja kunnat verot­ta­vat yhtei­seen käyt­töön. On aina tark­kaan arvioi­tava, käyte­täänkö kerät­tyjä veroeu­roja todella sellai­siin kohtei­siin, joihin julki­sen sekto­rin osal­lis­tu­mista tarvi­taan. Meno­jen kasvu on saatava pysy­västi tulo­jen kasvua pienem­mäksi.

Tilanne on pahen­tu­nut kulu­van vaali­kau­den aikana. Pysy­viä menoja päätet­tiin lisätä vaali­kau­den alussa 1,4 miljar­dilla eurolla. Uudet menot luvat­tiin kattaa työl­li­syyttä vahvis­ta­malla. Työl­li­syys­pää­tök­siä ei tulla teke­mään halli­tuk­sen tavoit­teen mukai­sesti, mutta veroja on kiris­tetty jatku­vasti. Maltil­li­nen meno­po­li­tiikka on jätetty sivuun koko­naan. Valtion budjet­ti­ta­lou­den menot ovat kasva­neet yli yhdek­sän miljar­dia euroa vuodesta 2019.

Yhdessä muiden julkista taloutta vahvis­ta­vien toimen­pi­tei­den kanssa on käyn­nis­tet­tävä uudel­leen työ julkis­ten meno­jen kasvun hillit­se­mi­seksi. Työl­li­syy­den ja talous­kas­vun vahvis­ta­mi­sen tulok­set näky­vät usein vasta pitkällä aika­vä­lillä vero­tu­lo­jen kasvuna ja pienem­pinä menoina. Näiden keino­jen tulok­set sisäl­tä­vät kuiten­kin valta­vasti epävar­muutta. Siksi kulu­valla kaudella puut­tu­maan jäänyt vastuul­li­nen meno­po­li­tiikka tulee palaut­taa keino­va­li­koi­maan.

Meno­maltti ei tarkoita tinki­mistä laaduk­kaista palve­luista, riit­tä­västä muutos­tur­vasta tai laaduk­kaasta julkis­hal­lin­nosta. Koro­na­kriisi on aiheut­ta­nut loikan uuteen normaa­liin. Työpai­koilla on tapah­tu­nut muutos uusiin toimin­ta­ta­poi­hin, vähen­ty­nee­seen matkus­ta­mi­seen, etätyön yleis­ty­mi­seen ja digi­taa­li­siin työs­ken­te­ly­ta­poi­hin. Muutos avaa mahdol­li­suu­den tuot­ta­vuus­hyö­ty­jen nope­aan reali­soi­mi­seen menoissa.

7.1 Noste­taan julki­sen hallin­non tehok­kuutta ja tuot­ta­vuutta

Kokoo­mus ehdot­taa uutta koko julkista hallin­toa koske­vaa tehos­ta­mis­oh­jel­maa. Koro­na­vi­ruk­sen aiheut­ta­man velka­suh­teen äkil­li­nen kasvu lisää painetta julki­sen hallin­non tehok­kuu­den lisää­mi­seen, mutta toisaalta uusien toimin­ta­ta­po­jen nopea omak­su­mi­nen tarjoaa tähän mahdol­li­suu­den.

Päämi­nis­teri Sipi­län kaudella käyn­nis­tet­tiin työ hallin­non tehos­ta­mi­seksi ja tuot­ta­vuus­sääs­tö­jen saami­seksi eri keinoin. Niin sano­tun JTS-miljardi-ohjel­man tarkoi­tus oli tehos­taa jokai­sen hallin­no­na­lan toimin­ta­me­noja 0,5 % tai 0,3 % vuosit­tain. Kunnian­hi­mon tasoa on nostet­tava. Kokoo­mus haluaa hillitä julkis­ten meno­jen kasvua, karsia hallin­non kustan­nuk­sia sekä lisätä kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta. Julki­sia palve­luita ei tarvitse tuot­taa kansa­lai­sille vähem­män, vaan uusilla ja parem­milla tavoilla. Kokoo­mus haluaa turvata tärkeät mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa edis­tä­vät palve­lut.

Keskei­nen keino on reali­soida sääs­tö­vai­ku­tuk­sia kaikilta valtion hallin­no­na­loilta siten, että minis­te­riöi­den, viras­to­jen ja laitos­ten toimin­ta­me­not palau­te­taan lähelle vuoden 2019 meno­ta­soa. Toimen­pi­teet tarkoit­ta­vat valtion toimin­ta­me­no­jen sekä muiden hallin­to­me­no­jen vähe­ne­mistä noin 300 miljoo­nalla eurolla

Kokoo­mus rajaisi valtion budje­tin toimin­ta­me­no­jen ja muiden hallin­non meno­jen sääs­tö­jen ulko­puo­lelle maan­puo­lus­tuk­sen, raja­tur­val­li­suu­den, sisäi­sen turval­li­suu­den, oikeus­lai­tok­sen sekä tutki­muk­sen ja koulu­tuk­sen toimin­ta­me­not.

Kukin hallin­no­nala vastaa omalta osal­taan sääs­tö­ta­voit­teen toteu­tu­mi­sesta ja sovel­taa keinoja hallin­no­na­lalle parhaalla tavalla. Keinoja julki­sen hallin­non tehok­kuu­den paran­ta­mi­seksi ja palve­lui­den tuot­ta­vuu­den vahvis­ta­mi­seksi on selvi­tetty laajasti. Edel­li­sen halli­tuk­sen kuntien tehtä­vien purka­mi­sen sekä JTS-miljar­di­pää­tök­sen yhtey­dessä kehi­tet­tiin useita keinoja hallin­non tehos­ta­mi­seksi, joita voidaan edel­leen hyödyn­tää. 

Kokoo­mus esit­tää:

Meno­jen indek­si­ko­ro­tuk­set, toimi­ti­lat ja henki­löstö:

  • Tavoi­tel­laan julki­sen sekto­rin tehos­ta­mista purka­malla pääl­lek­käi­siä toimin­toja, johta­mi­sen tasoja ja keven­tä­mällä hallin­to­ra­ken­teita.
  • Hyödyn­ne­tään henki­lös­tön vaih­tu­vuutta ja eläke­pois­tu­maa hallin­non henki­lös­tö­mää­rän vähen­tä­mi­sessä.
  • Hyödyn­ne­tään laajasti etätyö­mah­dol­li­suuk­sia ja mini­moi­daan tilan­käy­töstä ja matkus­ta­mi­sesta aiheu­tu­vat kustan­nuk­set.
  • Uudis­te­taan valtion toimi­ti­la­stra­te­gia ja paran­ne­taan tila­te­hok­kuutta.
  • Arvioi­daan kaik­kien julkis­ten meno­jen indek­si­ko­ro­tus­ten tarpeel­li­suus.
  • Kartoi­te­taan ja pure­taan palve­lui­den sisäl­töä liial­li­sen tarkasti määrit­tä­vää, palve­lui­den laadun kehi­tystä tukah­dut­ta­vaa ja tuot­ta­vuus­ke­hi­tystä rajaa­vaa sään­te­lyä.

Digi­ta­li­saa­tio ja auto­ma­ti­saa­tio:

  • Hyödyn­ne­tään julki­sessa hallin­nossa ja palve­luissa entistä vahvem­min tietoa, teko­ä­lyä, digi­ta­li­saa­tiota ja auto­ma­ti­saa­tiota sekä reali­soi­daan hyödyt koko julki­seen talou­teen.
  • Siir­ry­tään kaikilla hallin­non tasoilla digi­taa­li­siin proses­sei­hin sekä hake­mus­ten ja lupien sähköi­seen käsit­te­lyyn huomioi­den palve­lui­den saata­vuus kaikille kansa­lai­sille.
  • Suju­voi­te­taan palve­luja ja henki­lös­tön työkuor­maa auto­ma­ti­soi­malla ja digi­ta­li­soi­malla palve­lu­pro­ses­seja.

Julki­sen hankin­nat ja raken­ta­mi­nen:

  • Vahvis­te­taan koko julki­sen sekto­rin hankin­tao­saa­mista. 
  • Luodaan inno­va­tii­vi­silla hankin­noilla kokei­lua­lus­toja uusille tuot­teille, palve­luille ja liike­toi­min­ta­mal­leille.
  • Hyödyn­ne­tään julki­sessa raken­ta­mi­sessa vaih­toeh­toi­sia toteu­tus­ta­poja, kuten allians­si­mal­lia. Kaik­kia kiin­teis­töjä ei tarvitse toteut­taa valtion, kuntien, kuntayh­ty­mien tai hyvin­voin­tia­luei­den omaan tasee­seen, vaan vaih­toeh­toina voidaan hyödyn­tää esimer­kiksi vuokra- tai leasing-malleja.

7.2 Kehi­te­tään sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tiedon­hal­lin­taa ja vähen­ne­tään ICT-kustan­nuk­sia

Suomeen perus­tet­ta­vien hyvin­voin­tia­luei­den yksi tehtävä on seurata alueensa väes­tön hyvin­voin­tia ja terveyttä väes­tö­ryh­mit­täin. Näin ollen hallin­nossa tulee olla ajan­ta­sai­nen kuva sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tarpeesta, saata­vuu­desta, laadusta, vaikut­ta­vuu­desta ja yhden­ver­tai­suu­desta. Tiedon pitää olla myös verrat­ta­vissa muihin hyvin­voin­tia­luei­siin. Hyvin­voin­tia­luei­den järjes­tä­mis­vas­tuut ja velvoit­teet luovat haas­teita sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den tiedon­hal­lin­nassa.

Sosi­aali- ja tervey­sa­lan tiedon­hal­lin­nassa haas­teena on ollut pitkään eri tieto­jär­jes­tel­mien yhteen­so­pi­vuus. Hyvin­voin­tia­luei­den myötä on mahdol­lista, että Suomeen muodos­tuu 22 erilaista asia­kas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mää sekä erilai­sia ratkai­suja tiedon­kä­sit­te­lyyn ja -hallin­taan. Järjes­tel­mien hallit­se­ma­ton hajaut­ta­mi­nen lisää kustan­nuk­sia ja aiheut­taa sen, ettei­vät ihmis­ten sosi­aali- ja terveys­tie­dot liiku tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sesti esimer­kiksi tilan­teessa, jossa hyvin­voin­tia­lu­een asia­kas tai poti­las siir­tyy tai muut­taa alueelta toiselle. Myös tiedolla johta­mi­seen ja päätök­sen­te­koon ei tällöin synny riit­tä­vää mahdol­li­suutta.

Tiedon­hal­lin­nan koko­nai­suu­den koor­di­naa­tiota tulee kehit­tää ja keskit­tää, jotta sääs­ty­tään hallit­se­mat­to­milta kustan­nuk­silta. Uusissa tieto­jär­jes­tel­missä on erityi­sesti kiin­ni­tet­tävä huomiota järjes­tel­mien raja­pin­toi­hin ja siihen, että uusi järjes­telmä sopii yhteen muiden olemassa olevien ja tule­vien järjes­tel­mien kanssa. Selvit­täi­simme, mitkä järjes­tel­mät voisi olla perus­tel­tua järjes­tää valta­kun­nal­li­sesti yhte­näi­sesti. Uudet alue­hal­lin­not ratkai­se­vat sen, onnis­tu­taanko sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut tuot­ta­maan laaduk­kaasti ja kustan­nus­vai­kut­ta­vasti. Myös lain­sää­dän­nön tulee kulkea mukana.

Kaikissa sosi­aali- ja tervey­sa­lan ICT-hank­keissa tulee arvioida, miten ne lisää­vät palve­lu­jär­jes­tel­män vaikut­ta­vuutta ja hyödyt­tä­vät palve­lu­jen käyt­tä­jiä. Digi­ta­li­saa­tio ja tekno­lo­gian kehit­ty­mi­nen ovat luoneet painetta osal­taan uudis­taa sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita ja asia­kas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­tel­miä käyt­tä­jäys­tä­väl­li­sem­pään suun­taan. Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon henki­lös­tön työai­kaa on pysyt­tävä vapaut­ta­maan tieto­jär­jes­tel­mien ongel­mista varsi­nai­seen työhön. Toimin­nan kehit­tä­mi­sellä digi­ta­li­soin­nin avulla odote­taan olevan myös posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon kustan­nus­ten kasvun hillin­tään keski­pit­källä aika­vä­lillä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Arvioi­daan alue­hal­lin­to­jen valmius sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon sekä pelas­tus­toi­men järjes­tä­mi­seen vuoden 2023 alusta.
  • Siir­re­tään tarvit­taessa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon ja pelas­tus­toi­men järjes­tä­mistä hyvin­voin­tia­lueille vuodella eteen­päin.
  • Arvioi­daan uudel­leen alue­hal­lin­non perus­ta­mi­sen kustan­nuk­set, ICT-menot ja tehos­ta­mis­vara esitet­ty­jen uudis­tus­ten tarkoit­ta­malla tavalla. Budjet­ti­vai­ku­tus yhteensä 2022 99,4 miljoo­naa euroa.
  • Varmis­te­taan vastuul­li­nen kustan­nusoh­jaus uuden hallin­non perus­ta­mi­sesta lähtien. Aluei­den rahoi­tuk­sessa olete­tusta kustan­nus­ten kasvusta otetaan huomioon vain 80 %.

8. Vaiku­tus julki­seen talou­teen

8.1 Vaiku­tus julki­seen talou­teen yhteensä

Vaih­toeh­to­bud­je­tin keskei­set tunnus­lu­vut

Vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tuk­set menoi­hin:

  • Menoja vähen­ne­tään noin 2630 miljoo­naa euroa.
  • Menoja lisä­tään noin 550 miljoo­naa euroa.
  • Meno­taso laskee yhteensä noin 2 080 miljoo­nalla eurolla.

Vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tuk­set tuloi­hin:

  • Tuloja keven­ne­tään noin 1 405 miljoo­naa euroa.
  • Tuloja kiris­te­tään noin 875 miljoo­naa euroa.
  • Tulo­taso keve­nee yhteensä noin 530 miljoo­nalla eurolla.

Julki­sen talou­den vahvis­tu­mi­nen:

  • Julki­nen talous vahvis­tuu noin 1 550 miljoo­nalla eurolla. 
  • Jos mukaan laske­taan myös työl­li­syys­toi­mien vaiku­tus julki­seen talou­teen, julki­nen talous vahvis­tuu jopa 2,5 miljar­dilla eurolla. Tämä perus­tuu halli­tuk­sen­kin käyt­tä­mään oletuk­seen, että yksi työl­li­nen vahvis­taa kasva­vien vero­tu­lo­jen ja vähe­ne­vien sosi­aa­li­tur­va­me­no­jen kautta julkista taloutta keski­mää­rin 25 000 eurolla. 
  • Tieto­pal­ve­lun arvioima työl­li­syys­vai­ku­tus huomioi­den velkaan­tu­mi­nen vähe­nisi 2,5 miljar­dilla eurolla.

8.2 Taulu­kot

Menoja lisää­vät (miljoo­naa euroa)

  • Luku 1 Toteu­te­taan vasta­syn­ty­nei­den osake­sääs­tö­tili. 13,0
  • Luku 2 Vahvis­te­taan työvoi­ma­pal­ve­lui­den resurs­seja aktii­vi­malli kakko­sen toteut­ta­mi­seksi. 20,0
  • Luku 2 Vahvis­te­taan työpe­räi­sen maahan­muu­ton resurs­seja. 10,0
  • Luku 3 Vahvis­te­taan Busi­ness Finlan­din TKI-inno­vaa­tio­ra­hoi­tusta  55,0
  • Luku 3 Vahvis­te­taan Suomen Akate­mian rahoi­tusta 35,0
  • Luku 3 Vahvis­te­taan yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon tutki­musta 10,0
  • Luku 4 Korja­taan lukio­kou­lu­tuk­sen perus­ra­hoi­tuk­sen vajetta. 50,0
  • Luku 4 Noste­taan yliopis­to­kou­lu­tet­tu­jen varhais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jien määrää. 15,0
  • Luku 5 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille. 191,0
  • Luku 5 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti. Lisä­tään koti­hoi­don henki­lös­töä 1000 hoita­jalla. 75,0
  • Luku 5 Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu hoitoon­pää­syn mahdol­lis­ta­mi­seksi mielen­ter­vey­son­gel­missa. (koko­nais­kus­tan­nuk­sessa huomioitu kansal­li­seen mielen­ter­veys­stra­te­gi­aan suun­nattu 5 miljoo­nan euron määrä­raha). 35,0
  • Luku 5 Toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu. 10,0
  • Luku 5 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille. 5,0
  • Luku 5 Tuetaan tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toteut­ta­mista. 5,0
  • Luku 5 Vaki­nais­te­taan laatu­re­kis­te­rit 2,0
  • Luku 5 Vanhus­asia­val­tuu­te­tun tehtä­vien siirto oikeus­asia­mie­helle 0,7
  • Luku 5 Vahvis­te­taan oikeus­asia­mie­hen resurs­seja vanhus­ten palve­lui­den ja kohte­lun lail­li­suus­val­von­nan tehos­ta­mi­seksi. 0,3
  • Luku 5 Vahvis­te­taan hoito­työn tutki­muk­sen rahoi­tusta. 0,2
  • Luku 6 Lyhen­ne­tään oikeu­den­käyn­tien kestoa ja varmis­te­taan suoma­lais­ten oikeus­tur­van toteu­tu­mi­nen lisää­mällä tuomiois­tuin­ten resurs­seja. 6,0
  • Luku 6 Paran­ne­taan vanki­la­tur­val­li­suutta lisää­mällä rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen resurs­seja. 5,0
  • Luku 6 Lisä­tään syyt­tä­jien määrää vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja. 4,5
  • Luku 6 Lisä­tään pelas­ta­jien koulu­tus­mää­rää ja toteu­te­taan kaksi­kie­li­nen pelas­ta­ja­kurssi. 3,8

 Yhteensä 551,5

Menoja vähen­tä­vät (miljoo­naa euroa)

  • Luku 2 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja palaut­ta­malla työt­tö­myys­tur­van taso vuoden 2019 tasolle. -66,0
  • Luku 2 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja palaut­ta­malla asumis­tuen taso vuoden 2019 tasolle. -92,0
  • Luku 2 Noste­taan työs­sä­oloehto 12 kuukau­teen. -97,0
  • Luku 2 Lisä­tään toimeen­tu­lo­tu­keen maltil­li­nen asumis­me­no­jen omavas­tuu­osuus kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­seksi. -140,0
  • Luku 2 Pois­te­taan ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­vät nopeu­te­tusti. -169,0
  • Luku 2 Sopeu­te­taan palk­ka­tuen menoja painot­taen julki­selle sekto­rille makset­tuja tukia. -190,6
  • Luku 2 Porras­te­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva työt­tö­myy­den keston mukaan, lyhen­ne­tään ansio­si­don­nai­sen kestoa 100 päivällä ja palau­te­taan omavas­tuu­päi­vien luku­määrä seit­se­mään (yhteis­vai­ku­tus julki­seen talou­teen). -199,0
  • Luku 3 Leika­taan meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suu­den teho­tonta yritys­tu­kea. -10,0
  • Luku 3 Leika­taan kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien teho­tonta ener­gia­tu­kea. -60,0
  • Luku 3 Leika­taan viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tu­kea tehot­to­mana yritys­tu­kena. Säily­te­tään rahti­lii­ken­teen huol­to­var­muuso­suus. -77,2
  • Luku 3 Toteu­te­taan asumis­tuen koko­nai­suu­dis­tus. -350,0
  • Luku 4 Uudel­leen­koh­den­ne­taan oppi­vel­vol­li­suusiän korot­ta­mi­sen määrä­ra­hat aidosti vaikut­ta­valla tavalla. -65,0
  • Luku 6 Siirto sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön valtion omai­suu­della. -100,0
  • Luku 7 Lakkau­te­taan tarpee­ton jatku­van oppi­mi­sen virasto. -1,1
  • Luku 7 Sote-uudis­tuk­sesta aiheu­tu­vien hallin­non lisä­ku­lu­jen säästö. -11,8
  • Luku 7 Sote-uudis­tuk­sesta aiheu­tu­vien ICT-lisä­ku­lu­jen säästö. -87,7
  • Luku 7 Palau­te­taan siirto valtion tele­vi­sio- ja radio­ra­has­toon vuoden 2019 tasolle indek­si­tar­kis­tuk­sena. -37,7
  • Luku 7 Espoon kaupun­ki­rata ja Helsinki-Riihi­mäki-hank­kei­den siir­tä­mi­nen toteu­tet­ta­vaksi nopei­den. ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöistä, jotka rahoi­te­taan valtion omai­suu­della. -77,5
  • Luku 7 Uudel­leen­koh­den­ne­taan halli­tus­oh­jel­man hank­kei­siin tarkoi­te­tulta palve­lu­ra­ken­teen kehit­tä­mi­sen momen­tilta vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suu­teen -98,0
  • Luku 7 Julki­sen hallin­non tehok­kuus­oh­jel­man vaiku­tus hallin­non toimin­ta­me­noi­hin. -300,0
  • Työt­tö­myy­den aikai­sen eläke­ker­ty­män lopet­ta­mi­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen yhteensä. -400,0

 Yhteensä -2629,5

Tuloja lisää­vät (miljoo­naa euroa)

  • Luku 1 Pois­te­taan asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­ny­soi­keus nopeu­te­tusti. 12,0
  • Luku 1 Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työnan­ta­jien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keu­den päät­ty­mi­nen. 20,0
  • Luku 1 Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen pääoma­tu­lo­vero. 40,0
  • Luku 1 Laajen­ne­taan virvoi­tus­juo­ma­ve­roa. 100,0
  • Luku 1 Luodaan uusi terveys­pe­rus­tei­nen vero. 150,0
  • Luku 1 Uudis­te­taan yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­mää lain­sää­dän­nössä. Työn­te­ki­jöi­den työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen jäsen­mak­su­jen VM:n arvioi­man vero­tuen pois­ta­mi­nen. 195,0
  • Luku 1 Kiris­te­tään tupa­kan vero­tusta. 300,0
  • Luku 2 Koro­te­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla pysy­västi. Etuus­me­no­jen ja vero­tu­lo­jen netto­vai­ku­tus julki­seen talou­teen. 6,0
  • Luku 3 Toteu­te­taan yritys­ten pysyvä ja laaja TKI-vero­vä­hen­nys. Korva­taan halli­tuk­sen puut­teel­li­nen kannus­tin. 19,0
  • Luku 3 Pois­te­taan tehot­to­mana yritys­tu­kena erityi­sau­to­jen vero­tuki (pois­lu­kien pelas­tus-, sairaus-, inva-autot sekä esteet­tö­mät taksit). 32,0

 Yhteensä 874,0

Tuloja vähen­tä­vät

  • Luku 1 Keven­ne­tään ansio­tu­lo­ve­ro­tusta. Koro­te­taan työtu­lo­vä­hen­nyk­sen 2026 euroon. Keven­ne­tään vero­tusta tasai­sesti kaikista työ- ja eläke­tu­loista -794,0
  • Luku 1 Paran­ne­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä pysy­västi. -327,0
  • Luku 1 Toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den paran­nettu koti­ta­lous­vä­hen­nys. -28,0
  • Luku 1 Lope­te­taan maas­ta­pois­tu­mis­ve­ron valmis­telu. -25,0
  • Luku 3 Toteu­te­taan yritys­ten pysyvä ja laaja TKI-vero­vä­hen­nys. -100,0
  • Luku 3 Pois­te­taan puoli­tettu väylä­maksu koko­naan. -51,0
  • Luku 3 Pois­te­taan auto­vero portait­tain ja kompen­soi­daan vaiku­tuk­sia tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa. -50,0
  • Luku 4 Noste­taan varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­sas­tetta alen­ta­malla varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja. -30,0

 Yhteensä -1405,0

8.3 Valtion omai­suu­den käyttö

Käytet­tävä valtion omai­suus (miljoo­naa euroa)

  • Valtion asun­to­ra­hasto 1 000,0
  • Muu valtion omai­suus 2 856,0
  • Yhteensä 3 856,0

Pysy­viksi menoiksi budje­tista muute­taan (miljoo­naa euroa)

  • Perus­o­pe­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 60,0
  • Varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 80,0
  • Opet­ta­jien ja ohjaa­jien palk­kaa­mi­nen sekä opetuk­sen ja ohjauk­sen tutki­toi­met 70,0
  • Yhteensä 210,0

Budje­tista valtion omai­suu­della rahoi­tet­ta­vaksi (miljoo­naa euroa)

  • Hankeyh­tiöistä rahoi­tet­ta­vat hank­keet 77,5
  • Pääoma­si­joi­tus Busi­ness Finland Venture Capi­ta­lille Oy 19,4
  • Finn­fun­din pääoman koro­tus 10,0
  • Siirto sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 100,0
  • Yhteensä 206,9

Valtion omai­suu­den käyttö (miljoo­naa euroa)

  • Budje­tista siir­ret­tä­vien hank­kei­den osuus nopei­den ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöi­den pääomi­tuk­sesta 77,5
  • Nopei­den ratayh­teyk­sien hankeyh­tiöi­den pääomi­tus 2 000,0
  • Pääomi­te­taan korkea­kou­luja 1 000,0
  • Lisäys sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön 150,0
  • Pieny­din­voi­ma­loi­den tutki­muk­sen tuke­mi­nen 6,0
  • Ilmas­to­ra­has­ton pääomit­ta­mi­nen teol­li­suu­den vähä­hii­li­tie­kart­to­jen toteut­ta­mi­sen tuke­mi­seksi 200,0
  • Koko Suomi Kuntoon -paketti 500,0
  • Yhteensä 3 856,0

8.4 Työl­li­syys­re­for­mit

Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set ja lähteet

  • Paikal­li­nen sopi­mi­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-15000, lähde: Suomen yrit­tä­jät, 15.8.2019.
  • Kv-rekry­tointi, työl­li­syys­vai­ku­tus 10000, lähde: Tavoi­te­taso.
  • Asun­to­kau­pan varain­siir­to­vero, ei arvioitu.
  • Työvoi­ma­pal­ve­lui­den reformi ja työky­vyn paran­ta­mi­nen, ei arvioitu.
  • Toteu­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­val­mis­te­luna laati­mat ehdo­tuk­set sovel­tu­vin osin, työl­li­syys­vai­ku­tus 55000, lähde: Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö, Työl­li­syys­pa­ketti 14.8.2020.
  • Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa aidosti vahvis­tava Kokoo­muk­sen perhe­va­paa­uu­dis­tus, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-3000, lähde: Työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016.
  • Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja, työl­li­syys­vai­ku­tus 1200, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-5000, lähde: Kansa­lais­aloite, Tera­pia­ta­kuu mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsyn nopeut­ta­mi­seksi 20.2.2019.
  • Tehdään ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus­malli, työl­li­syys­vai­ku­tus 8500, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Ansio­si­don­nai­sen lyhen­tä­mi­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus 8200, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Ansio­si­don­nai­sen omavas­tuu­päi­vien palau­tus 7 pv, työl­li­syys­vai­ku­tus 300, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Työs­sä­olo- ja paluu­ehto 12 kk, työl­li­syys­vai­ku­tus 6500, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 8.11.2021.
  • Toimeen­tu­lo­tuen asumis­me­no­jen omavas­tuu, työl­li­syys­vai­ku­tus 5400, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mi­nen 2019 tasolle, työl­li­syys­vai­ku­tus 13700, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Asumis­tuen indek­si­pa­lau­tus 2019 tasolle, työl­li­syys­vai­ku­tus 300, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Ulos­o­ton suojao­san koro­tus, työl­li­syys­vai­ku­tus 2000, lähde: Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016.
  • Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen nosto 50 prosen­tilla, työl­li­syys­vai­ku­tus 3000, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 8.11.2021.
  • Ylei­nen ansio­si­don­nai­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus -8500, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­ta­mi­nen, työl­li­syys­vai­ku­tus 0-3000, lähde: Lähde: Sitra – Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015). Arvio perus­tuu tapaan, jolla Sitran arvioi palve­luos­to­jen lisää­vän työl­li­syyttä, kun koti­ta­lous­vä­hen­nystä vahvis­te­taan.
  • Vero­tuk­sen vaiku­tuk­set yhteensä, työl­li­syys­vai­ku­tus 8800, lähde: Edus­kun­nan sisäi­nen tieto­pal­velu, 24.11.2021.
  • Yhteensä 114 400-140 400

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

3.12.2022

Petteri Orpo: Puoluei­den vaih­toeh­dot esiin – talous on tasa­pai­no­tet­tava

Kokoo­muk­sen puheen­joh­taja Petteri Orpo vaatii puolueilta konkreet­ti­sia esityk­siä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi ja velkaan­tu­mi­sen lopet­ta­mi­seksi. Nyt valtaosa edus­kun­ta­puo­lueista etenee kohti vaaleja

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

Skip to content