Hallitus nostaa koulutustasoa – lisää aloituspaikkoja ja opintoseteli ilman opiskelupaikkaa jääneille
Julkaistu:
Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja osaajia – ja yhä useampi nuori tarvitsee mahdollisuuden päästä opintojen alkuun. Kokoomuksen kansanedustaja Milla Lahdenperä pitää hallituksen kehysriihen päätöksiä merkittävänä suunnanmuutoksena: korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään ja ilman opiskelupaikkaa jääneille tarjotaan maksuton opintoseteli avoimiin korkeakouluopintoihin.
Hallitus helpottaa siirtymistä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin koulutustason nostamiseksi. Kehysriihessä päätettiin sekä lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja, että ottaa käyttöön maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun.
Lahdenperän mukaan kumpikin toimi on kovasti odotettu ja toivottu. Suomessa nuorten ikäluokkien koulutustaso on selvästi alle OECD-maiden keskitason, ja useat toimialat raportoivat korkeasti koulutetun työvoiman kasvavasta tarpeesta.
”Pitkäaikaisena tavoitteenamme on ollut nostaa nuorten ikäluokkien koulutustasoa. Tämä asia on mahdollista hoitaa kuntoon etenkin helpottamalla ilman opiskelupaikkaa tai korkeakoulututkintoa olevien pääsemistä korkeakoulutukseen”, Lahdenperä toteaa.
”Tänäkin keväänä useat tuhannet nuoret jäävät ilman korkeakoulupaikkaa. Se ei ole inhimillisesti eikä yhteiskunnallisesti kestävää”, Lahdenperä lisää.
“Opintoseteli mahdollistaa opintojen aloittamisen, vaikka korkeakoulun ovet eivät heti avautuisikaan.”
Kehysriihessä päätettiin toteuttaa ilman korkeakoulupaikkaa jääneille, toisen asteen koulutuksesta valmistuneille, maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen yliopistoon tai avoimeen ammattikorkeakouluun.
”Opintoseteli mahdollistaa opintojen aloittamisen, vaikka yhteishaussa korkeakoulun ovet eivät heti aukeaisikaan. Mahdollisuus aloittaa opintoja avoimissa opinnoissa on hyväksi sekä opiskelijalle itselleen, että yhteiskunnalle. Osaaminen kasvaa ja opinnot voisivat toimia sellaisenaan väyläopintoina korkeakouluun useammille” Lahdenperä sanoo.
Lahdenperän mukaan uudistus on toivottu siinäkin mielessä, että suoraan jatko-opintoihin jatkamista suunnittelevien opiskelijoiden määrä on laskenut merkittävästi viime vuosien aikana ja vastaavasti välivuotta suunnittelevien kasvanut tasaisesti.
”Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite ei toteudu, ellei mahdollisuuksia opintoihin kiinni pääsemiseksi lisätä”, Lahdenperä lopettaa.
