Historia

Kokoomuksen vaalimainos vuodelta 1945

Kansallinen Kokoomuspuolue perustettiin joulukuun 9. päivä vuonna 1918, eli vuoden verran kansallisen itsenäistymisemme jälkeen. Puolueen perustajat olivat toimineet aiemmin lähinnä vanhasuomalaisessa liikkeessä, mutta joukossa oli myös nuorsuomalaisia.

Puolueen perustajat tahtoivat isänmaan ja, jossa jokainen voi elää täyttä ja ihmisarvoista elämää. Suomalaiselta puolueelta periytyvässä hengessä Kokoomus on rakentanut sosiaalisilla uudistuksilla kansalaisten hyvinvointia ja tasa-arvoa.

Pyrkimys henkiseen ja taloudelliseen kasvuun on keskeinen osa Kokoomuksen perintöä. Puolueen perustamiskutsussa korostettiin, että "kansallinen varallisuutemme on saatava kasvamaan, jotta me kykenemme uupumatta täyttämään itsenäisen valtakunnan monet tarpeet ja jotta vähäväkisten asema voi kohota ja heidän tyytyväisyytensä isänmaassa tulla entistä suuremmaksi".

Kokoomus on Suomessa nykyisin toimivista puolueista kolmanneksi vanhin. Vuonna 1951 puolueen nimi lyhennettiin nykyiseen muotoonsa Kansalliseksi Kokoomukseksi. Puolueen virallinen nimi on vuodesta 1970 alkaen ollut Kansallinen Kokoomus rp., ruotsiksi Samlingspartiet rp. ja englanniksi The National Coalition Party.

Historiansa varrella Kokoomuksen aatteellista pohjaa ovat muovanneet lähinnä sosiaalireformismin, konservatismin ja liberalismin ajatukset. Näistä sekä monista muistakin yksittäisistä tekijöistä on vuosien varrella muovautunut kokoomusaate, jonka lähtökohdat on viimeksi kirjattu puolueen vuonna 2006 uusittuun periaateohjelmaan.

Kokoomuksen alkumetrejä leimasi luonnollisesti kansallinen itsenäistyminen sekä kansalaissodan jälkeiset olosuhteet. 1930-luku taas oli Suomessa laman ja oikeistoradikalismin aikaa. Äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminta kärjistyi Mänsälän kapinaan, jonka lopetti kokoomuslaisen presidentin P.E.Svinhufvudin radiopuhe. J.K.Paasikiven puheenjohtajakaudella Kokoomus teki selkeän pesäeron äärioikeistoon.

1940-luvun sotavuosina Kokoomus muiden puolueidemme tapaan oli rakentamassa ja turvaamassa kansallista eheytymistä sekä tinkimätöntä maanpuolustustahtoa.

Kokoomus uudistui aatteellisesti 1950-luvulta alkaen. Puolue omaksui sosiaalisen markkinatalouden, pienomistukseen ja yksityisyrittäjyyteen perustuvan "kansankapitalismin". 1970-luvulle tultaessa kuvaan astuivat myös yksilökeskeisyys ja moniarvoisuus.

1980-luvun hengessä Kokoomus korosti sosiaalista valintataloutta, joka 1990-luvulla muuntui ekososiaaliseksi markkinataloudeksi.

Vuonna 1987 Kokoomus nousi hallituspuolueeksi 21 oppositiovuoden jälkeen. Tärkeimpiä 1990-saavutuksia oli Suomen jäsenyys Euroopan unionissa sekä maan talouden kuntoon saattaminen. Samaan aikaan puolueen yhteydet yleiseurooppalaiseen keskustaoikeistolaiseen liikkeeseen ovat jatkuvasti voimistuneet.

2000-luvulla Kokoomuksen jäsenmäärä on lähtenyt uudelleen kasvuun, ja puolue on muutoinkin vahvistanut asemaansa poliittisena kansanliikkeenä. Vuodesta 2004 alkoi peräkkäisten voitollisten vaalien putki, joka myös palautti puolueen hallitusvaltaan neljän vuoden tauon jälkeen keväällä 2007.

Keväällä 2008 Kokoomus on ensimmäistä kertaa Suomen eduskuntalaitoksen suurin puolue 51 edustajallaan.

Historiaosiot on kirjoittanut pääosin Ilkka Ahtokivi, osittain myös Riku Honkasalo.

Kokoomuksen ohjelmiin ja julistuksiin historian varrelta voitte tutustua Toivo-kirjastossa.