Petteri Orpon
hallituksen
saavutukset
Keväällä 2023 suomalaiset antoivat meille vahvan mandaatin laittaa Suomen asiat kuntoon. Ja näin me olemme tehneet, päätös kerrallaan. Rakennamme yhdessä vahvaa ja välittävää Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuudet menestyä, tuntea olonsa turvalliseksi ja saavuttaa oma potentiaalinsa.
Kokoomuksen johtama Suomi ei jarruta tai katso peruutuspeiliin. Me pidämme huolen siitä, että Suomi pysyy vakaana ja turvallisena yhteiskuntana, samalla turvaten talouden kestävän kasvun ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden
Näitä muutoksia olemme saaneet kuluneella hallituskaudella aikaiseksi:
Sisäinen turvallisuus
Suomi on turvallinen maa vain, jos laki on vahva ja viranomaisilla on keinot toimia. Orpon hallituksen linja on ollut selvä: rikoksiin puututaan ajoissa, vakavasta väkivallasta rangaistaan ankarammin ja ihmisten arki turvataan myös poikkeusoloissa. Olemme tehneet päätöksiä, jotka vahvistavat poliisin ja oikeusjärjestelmän toimintaedellytyksiä, suojelevat uhreja ja pitävät Suomen turvallisena maana elää, liikkua ja kasvaa.
- Lopetimme perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelun. Väkivallan käyttäminen on aina rikos, ja väkivaltaa käyttäneen on kannettava teosta rikosoikeudellinen vastuunsa. Muutoksella pyritään suojelemaan uhreja, estämään tekijöiden rangaistuksetta jääminen ja vähentämään sovitteluun painostamista.
- Olemme nostaneet turvakotien rahoitusta jokaisessa budjetissa. Lisärahoitus turvakodeille tarkoittaa todellista apua kaikille väkivaltaa kokeneille. Turvakotien rahoitus on tällä vaalikaudella kasvanut yli 25 prosenttia. Vastuullinen taloudenpito mahdollistaa sen, että rahaa löytyy näin tärkeisiin panostuksiin.
- Sujuvoitimme oikeusprosesseja ja paransimme oikeusvarmuutta. Oikeutta ei saa joutua odottamaan kohtuuttoman kauan. Prosesseja on nopeutettu, jotta uhrit saavat ratkaisun ajoissa ja syyttömät eivät jää vuosiksi epävarmuuteen.
- Nopeutimme selvästi perusteettomien turvapaikkahakemusten käsittelyä rajalla. Muutoksen myötä selvästi perusteettomat turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä rajalla nopeutetusti. Rajamenettelyyn ohjatuilla turvapaikanhakijoilla ei ole menettelyn aikana oikeutta liikkua Suomessa vapaasti. Muutos mahdollistaa perusteettomien hakemusten nopean käsittelyn ja hakijoiden nopeat palautukset.
- Estimme terroristijärjestöihin osallistuneiden ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiden pääsyn Suomeen. Henkilöt, jotka ovat matkustaneet terroristijärjestöjen riveihin tai syyllistyneet vakaviin rikoksiin, voidaan estää tulemasta Suomeen tai poistaa maasta. Turvallisuus asetetaan etusijalle.
- Kartoitimme ja turvasimme yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin
- Sähkönjakelu, vesihuolto, tietoliikenne ja terveydenhuolto on tunnistettu kriittisiksi ja niiden suojausta on vahvistettu. Tämä tarkoittaa, että arki toimii myös häiriötilanteissa ja kriiseissä.
- Vastustimme määrätietoisesti Venäjän masinoimaa välineellistettyä maahantuloa. Lakia on muutettu niin, että Suomi voi sulkea tai rajoittaa rajaliikennettä tilanteissa, joissa maahantuloa käytetään painostuskeinona. Rajaa ei jätetä avoimeksi hybridivaikuttamiselle.
- Mahdollistimme reserviläisten käytön rajaturvallisuuden tukena. Poikkeuksellisissa ja nopeasti muuttuvissa tilanteissa voidaan hyödyntää myös reserviläisiä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi, kutsumalla reserviläiset ylimääräiseen kertausharjoitukseen. Reserviläisten tarjoama resurssi on tarpeellinen esimerkiksi tilanteessa, missä vakinaiset viranomaisvoimat ovat sidottuina välineellistetyn maahantulon torjumiseen maastorajalla.
- Vanki voi olla ensikertalainen vain kerran. Aiemmin lainsäädäntömme katsoi ensikertalaiseksi rikoksentekijän, joka ei ole istunut vankilassa rikosta edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tämä ei vastannut yleistä oikeustajua. Nykyään ensikertalainen voi olla vain kerran elämässään – ei kerran viidessä vuodessa
- Poistimme tapolta vanhenemisajan. Ihmisen tappaminen on aiemmin vanhentunut rikoksena 20 vuodessa, eikä sitä vanhemmista teoista ole voitu tuomita enää ketään. On oikeustajun vastaista, että henkirikoksen tekijä voisi välttää tuomion ajan kulumisen vuoksi. Jatkossa tappo ei vanhene koskaan ja uhrien omaiset saavat oikeutta, vaikka aikaa olisi kulunut.
- Ankaroitimme rangaistuksia nöyryytysväkivallasta. Videointi, julkinen nöyryytys ja joukolla pahoinpitely huomioidaan rangaistuksissa aiempaa ankarammin. Tämä suojaa erityisesti nuoria ja ehkäisee someen levitettäviä väkivaltatekoja.
- Ankaroitimme katujengien tekemien rikosten rangaistuksia. Jengissä tehty rikos johtaa kovempaan rangaistukseen kuin yksin tehty. Tällä puututaan vahvasti katujengien toimintaan ja vähennetään katujen turvattomuutta.
- Alaikäiset eivät ole rikoksenteon välineinä. Katujengit ovat käyttäneet jopa alle 15-vuotiaita rikoksen tekijöinä siitä syystä, että alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Nykyään alaikäisten käyttäminen rikoksenteon välikappaleena on itsessään rikos.
- Kiristimme ampuma-aserikoksista annettavia rangaistuksia. Luvattoman ampuma-aseen kanniskelu julkisella paikalla tai kulkuneuvossa johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
- Kiristimme luvattoman aseen hallussapidosta annettavia rangaistuksia. Puukkojen ja muiden vaarallisten esineiden hallussapito on yleistynyt huolestuttavasti. Korottamalla tällaisten esineiden hallussapidon rangaistuksia varmistamme sen, että aiempaa useammin hallussapidosta tuomitaan vankeusrangaistus.
- Korotimme rikosuhrimaksua ja lisäsimme rikoksentekijän vastuuta. Rikosuhrimaksut nousivat 50 prosentilla vuoden 2026 alusta alkaen. Korotuksella vahvistetaan rikoksen uhrien tukipalveluiden rahoitusta.
- Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti rikos. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka on kitkettävä Suomesta. Tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpominen on jatkossa entistä selkeämmin rikos. Laki on vahva signaali siitä, että toiminnalla ei ole yhteiskunnassamme mitään sijaa.
- Kriminalisoimme pakkoavioliitot. Pakkoavioliitot eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä naisia alistaville käytännöille tule antaa Suomessa minkäänlaista hyväksyntää. Nykyään pakkoavioliitot on kriminalisoitu nykyistä selkeämmin.
- Vaarallisia vankeja ei enää avolaitoksiin. Järjestäytyneen rikollisuuden edustajia tai erittäin vaarallisia rikoksenuusijoita ei muutoksen myötä pääsääntöisesti sijoiteta avolaitoksiin. Tämä parantaa vankilaturvallisuutta.
- Poliisien määrää on lisätty. Taloudellisestikin vaikeina aikoina hallitus priorisoi sisäisen turvallisuuden viranomaisia. Ainoastaan riittävällä määrällä operatiivisissa tehtävissä toimivia poliiseja voimme varmistaa sen, että apua saa hädän hetkellä. Tämän hallituskauden aikana poliisien määrä nousee 8000:een.
- Poliisin työtä vakavimpien rikosten torjumiseksi on helpotettu. Poliisilla on paremmat keinot puuttua esimerkiksi jengirikollisuuteen, vakavaan väkivaltaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen jo varhaisessa vaiheessa.
- Holokaustin kieltäminen on kriminalisoitu – sananvapaus huomioiden. Laki puuttuu vihapuheeseen ja ääriajatteluun, joka uhkaa vähemmistöjä ja yhteiskuntarauhaa. Historiallisten joukkomurhien kieltäminen ei ole suojattua mielipiteenvapautta.
Tiede ja korkeakoulutus
Suomi pärjää vain, jos osaaminen on kunnossa. Siksi Orpon hallituksen linja on ollut selvä: koulutustasoa nostetaan ja tutkimukseen panostetaan, vaikka taloustilanne on vaikea. Olemme tehneet päätöksiä, jotka helpottavat opiskelua, vahvistavat korkeakouluja ja tukevat Suomen kasvua pitkälle tulevaisuuteen.
- Lisäsimme lähes 2 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa
- Rahoitimme lähes 2 000 uutta opiskelupaikkaa aloille, joilla on suurta pulaa ammattilaisista. Sote-alalle ja varhaiskasvatukseen eli mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia ja varhaiskasvatuksen opettajia. Tämä tarkoittaa enemmän ammattilaisia ja parempia palveluja arjessa. Vuoden 2026 aikana paikkoja tullaan lisäämään yli 1000 kasvun aloille.
- Kasvatamme tutkimus- ja kehittämisrahoitusta yli miljardilla eurolla
- Lisäämme tutkimus- ja kehittämisrahoitusta yli miljardilla eurolla tällä hallituskaudella. Tutkimus ja innovaatiot luovat uusia työpaikkoja ja kestävää talouskasvua.
- Kasvatamme korkeakoulujen rahoitusta
- Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus on sidottu indeksiin koko hallituskauden ajan. Tämä tuo ennakoitavuutta ja turvaa opetuksen ja tutkimuksen jatkuvuuden.
- Uudistimme korkeakoulujen rahoitusmallin tukemaan ensikertalaisia ja valmistumista
- Rahoitusmallia uudistettiin niin, että se kannustaa ottamaan ensikertalaisia opiskelijoita ja tukee valmistumista tavoiteajassa. Opinnot etenevät sujuvammin ja opiskelijat pääsevät nopeammin työelämään.
- Lisäsimme Suomen Akatemian pysyvää tutkimusrahoitusta
- Suomen Akatemian pysyvä tutkimusrahoitus kasvaa. Suomen Akatemian rahoitus on ennätyksellisellä tasolla. Tämä vahvistaa huippututkimusta ja tutkijoiden työrauhaa.
- Käynnistimme 1 000 tohtorin pilotin
- Aloitimme tohtoripilotin, jossa koulutetaan 1 000 uutta tohtoria. Tohtorikoulutettaville turvataan ennakoitava tulotaso ilman jatkuvaa apurahojen hakemista.
- Päivitämme LUMI-supertietokoneen LUMI AI -koneeksi
- Suomeen sijoitetaan uusi LUMI AI -supertietokone. Se vahvistaa huippututkimusta, tekoälykehitystä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
- Vahvistimme Business Finlandin tutkimusrahoitusta
- Lisäsimme Business Finlandin myöntövaltuuksia. Tämä tukee korkeakoulujen, tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä ja auttaa muuttamaan tutkimuksen työpaikoiksi ja kasvuksi.
- Otimme käyttöön täyskatteelliset lukuvuosimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille
- Lukuvuosimaksut kattavat nyt koulutuksen todelliset kustannukset. Tavoitteena on edelleen houkutella Suomeen kansainvälisiä osaajia ja saada heidät jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen.
- Otamme käyttöön 30 opintopisteen opintosetelin ilman opiskelupaikkaa jääneille
- Ilman korkeakoulupaikkaa jäänyt toiselta asteelta valmistunut nuori voi aloittaa opinnot avoimessa korkeakoulussa maksuttomalla 30 opintopisteen setelillä. Näin nuori voi aloittaa opinnot sujuvasti ja tarpeettomat välivuodet vähenevät. Mahdollistamme oman unelma-alan opiskelemisen!
- Mahdollistamme koko tutkinnon suorittamisen avoimessa korkeakoulussa
- Avaamme uuden väylän suorittaa koko korkeakoulututkinto avoimen korkeakoulun kautta. Tämä helpottaa ihmisten opiskelua työn, perheen tai muun elämäntilanteen ohessa.
- Otamme käyttöön yhden opiskelupaikan säännön
- Rajaamme päällekkäiset opinto-oikeudet, jotta opiskelupaikkoja saisivat ensisijaisesti he, joilla ei vielä ole samantasoista tutkintoa. Näin useampi nuori pääsee opiskelemaan.
Lapset, nuoret ja perheet
Lapsuus ei ole välivaihe, vaan elämän tärkein perusta. Siksi siihen on panostettava. Me kokoomuksessa uskomme siihen, että lapsillemme kuuluu rajat ja rakkaus, nuorillemme mahdollisuudet ja vastuu. Koulun pitää olla paikka, jossa opitaan, yritetään ja onnistutaan. Perheiden pitää voida luottaa siihen, että arki toimii. Ja jokaisella nuorella pitää olla aito mahdollisuus päästä kiinni koulutukseen, työhön ja hyvään elämään. Olemme tehneet päätöksiä, joilla vahvistetaan tätä suuntaa: lisää aikaa oppimiselle, enemmän aikuisia lasten arkeen, selkeämpiä pelisääntöjä kouluihin ja parempia mahdollisuuksia kouluttautua ja työllistyä. Samalla pidämme kiinni siitä, että ongelmiin puututaan ajoissa ja vastuuta kannetaan,lapsia ja nuoria ei jätetä yksin, mutta heitä ei myöskään jätetä ilman suuntaa. Näin rakennamme Suomea, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa, yrittää ja onnistua.
- Äitiysavustuksen arvon nostaminen. Korotimme äitiyspakkauksen arvoa 170 eurosta 210 euroon. Tasokorotuksella voidaan huolehtia äitiyspakkauksen laadusta sekä kotimaisuusasteesta ja vastata paremmin myös perheiden toivomuksiin.
- Lukulahja lapselle -mallin vakiinnuttaminen eli annetaan kirjakassi neuvolassa lapsiperheille
- Vahvat peruskoulupanostukset, joista iso osa astunut tänä syksynä voimaan: lisää aikaa oppimiselle, vahvempaa tukea oppia, enemmän läsnä olevia aikuisia kouluun, rajat kännyköiden käytölle, osaamistakuu (tulee tänä keväänä)
- Toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen kouluissa ja oppilaitoksissa: Lisärahaa koulukiusaamisen ehkäisemiseen lähes 5 miljoonaa (4,8milj.), panostuksia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuva nuorisotyö lisää turvallisia aikuisia lasten ja nuorten koulupäiviin, tuo myönteisiä vaikutuksia kouluhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen, tiivistää koulujen ja nuorisotyön yhteyttä sekä vähentää koulukiusaamista. - Et ole yksin -toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan nuorisosektorille.
- Panostukset toisen asteen opintoihin, jotta jokainen saisi vähintään toisen asteen tutkinnon: Koulutuksen keskeyttämistä toisella asteella vähennetään määrätietoisesti. Ammatillisen koulutuksen valtakunnallisissa tavoitteissa korostuvat opetus, ohjaus ja tuki. Uudistimme ammatillisen opetuksen oppimisen tuen.. Lukiokoulutuksessa uudistiettiin oppimisen tuki ja säädettiin oikeus tukipetukseen. Mahdollistimme englanninkielisen ylioppilastutkinnon ja kehitimme lukiodiplomeja niin, että jatkossa yhden ylioppilastutkinnon kokeen voi korvata lukiodiplomilla. Turvasimme lukiokoulutuksen järjestämisen alueilla, joilla lapsia ja nuoria on jatkossa vähemmän. Parannamme tutkintoon valmistavan koulutuksen toimivuutta.
- Otimme käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelit ja siirryimme yksityisen päiväkotitoiminnan lupamenettelystä rekisteröintimenettelyyn. Tämä helpottaa uusien päiväkotien perustamista ja lisää perheiden valinnanvapautta.
- Yhä useammalle nuorelle korkeakoulututkinto: Lisää aloituspaikkoja, opintosetelikokeilu, yhden paikan sääntö
- Lapsiperheiden vanhemmille on toteutettu oma veroporkkana, jolla verotus kevenee 105 eurolla lasta kohti. Yksinhuoltajat saavat korotuksen tuplana.
- Turvakotien rahoituksen nosto 3,45 miljoonalla eurolla. Aiemmin hallitus on jo nostanut rahoitusta 3,0 miljoonalla tämän vaalikauden aikana. Turvakoti on tärkeää lähisuhdeväkivaltaa kokeneille (yleensä naisille ja lapsille). Tällä lisärahoituksella vahvistetaan turvakotipalveluiden saatavuutta.
- Nuorten työllistämisseteli, jolla tuetaan sellaisten nuorten työllistymistä, joilla koulutusta on vähän ja aiempaa työhistoriaa ei ole tai se on vähäistä.
- Työtulovähennyksen lapsivähennyksen tuplaus, jotta perheellisten työnteko olisi kannattavampaa.
- Budjetista löytyy myös jo vaalikauden alussa päätetyt:
- Alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisän korotus
- Monilapsisten perheiden lapsilisien korotus
- Alaikäiset eivät ole rikoksenteon välineitä. Alaikäisiin kohdistuu katujengien rekrytoinnin ja rikosten teettämisen riski. On täysin väärin, että katujengit käyttävät hyväkseen lapsia ja sitä, että alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Alle 15-vuotiailla on korkea riski ajautua rikoskierteeseen, joten heidän käyttämisensä rikoksenteon välikappaleina on erityisen röyhkeää. Tulevaisuudessa alaikäisen hyödyntäjälle annettaisiin aiempaa ankarampi rangaistus.
- Avioliittoon pakottaminen tai tyttöjen sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti rangaistavaa.
- Silpomiselle tai pakkoavioliitoille ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa mitään sijaa. Suomi on jo pitkään saanut huomautuksia ihmisoikeusjärjestöiltä siitä, ettei rikoslaissamme ole yksiselitteisesti kriminalisoitu pakkoavioliittoja tai silpomista. Orpon hallitus on korjannut tämän epäkohdan.
- Maahanmuuttajalasten kielellisen kehityksen tukeminen. Selvitetään mahdollisuutta toteuttaa 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen/ruotsin kielen kehityksen arviointia osana neuvolajärjestelmää. Samalla selvitetään mahdollisuuksia arvioinnin pohjalta ohjata lapsi tiiviimmin varhaiskasvatuksen tai eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa kielen oppimisen edellytyksiä. Opetuksen järjestäjien edellytyksiä vahvistaa ns. S2-opetuksen vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaista kohdennusta tuetaan
- Opiskelijoiden ateriatukea korotettiin 2,55 eurosta 2,80 euroon
- Valmistavan opetuksen lisäopetukseen 13,8 milj. euron korotus vuodesta 2026 alkaen. Rahoituksella mahdollistetaan valmistavan opetuksen jatkuminen kahden lukuvuoden ajan tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi oppilaan riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi.
- Lasten ja nuorten harrastustoiminnan (Harrastamisen Suomen malli) edistämisen määrärahaan korotettiin pysyvästi 5 miljoonan eurolla. On hyvä, että rahoitus vakiinnutetaan 19,4 milj. euron tasolle, mikä tukee maksuttoman harrastamisen mahdollisimman laajaa saavutettavuutta. ja täältä lisää, tuli kiire: https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/harrastuksia-toisen-asteen-opiskelijoille-ja-taide-ja-kulttuurivierailuja-koululaisille-ja-opiskelijoille
- Terapiatakuu on voimassa. Orpon hallitus toteutti kauan toivotun lasten ja nuorten terapiatakuun alle 23-vuotiaille 1.5.2025 alkaen.
- Tupakkalakia on kiristetty. Alle 18-vuotilaita on yksiselitteisesti kielletty nikotiinipussien ja sähkötupakan hallussapito.
- Lasten vaipat alennettuun 14 % alv-kantaan.
- Huumekuolemien ehkäisyohjelma. Nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelmassa kehitetään palveluketjuja, tehostetaan nuorten päihdekäytön tunnistamista ja vahvistetaan jalkautuvaa päihdetyötä.
- Lastensuojelulainsäädäntö uudistetaan. Hallitus uudistaa lastensuojelulainsäädännön kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan uusi suljetun kuntoutuksen palvelumuoto, puututaan hatkoihin sekä mahdollistetaan lasten nopeampi paikantaminen.
- Turvakotien rahoitusta on vahvistettu. Turvakoti tarjoaa lapselle ja vanhemmalle suojan lähisuhdeväkivallalta tai sen uhalta.
- Ajokorttilain uudistaminen nuorten liikenneturvallisuuden vahvistamiseksi
- Ajokorttilakia muutetaan siten, että alle 18-vuotiailla autonkuljettajilla (ikäpoikkeusluvan omaavilla) yöaikainen ajaminen kielletään ja auto on merkittävä alaikäisen kuljettajan merkillä. Ikäpoikkeuslupaan kaavaillaan kiristyksiä. Kaikki tämä siksi, koska nuorten liikennekuolemien määrä on ollut nousussa.
Tasa-arvo
- Perhe- ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta on pääsääntöisesti luovuttu.
- Pakko-avioliitot sekä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kriminalisoitu selkeästi ja yksiselitteisesti.
- Kela-korvauksia on kohdennettu gynekologikäynteihin ja korotettu tuntuvasti.
- Kuukautissuojien, inkontinenssisuojien sekä lasten vaippojen arvonlisäverotusta on laskettu 24 prosentista 14 prosenttiin.
- Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteuttamista on jatkettu (2024–2027) yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
- Koulutus- ja työelämäsegregaation vähentämiseksi osana samapalkkaisuusohjelmaa vahvistetaan tasa-arvoisia koulutuspolkuja ja stereotypioita purkavia työelämämielikuvia edistävää opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Sukupuolen mukainen eriytyminen koulutus- ja työurilla on suurin selittävä tekijä sukupuolten välisten palkkaerojen taustalla.
- Anonyymia rekrytointia edistetään valtiolla. Valtion uudessa yhteisessä rekrytointijärjestelmässä on mahdollisuus anonyymiin rekrytointiin. Anonyymin rekrytoinnin kokeilujen tuottamaa tietoa hyödynnetään.
- Tehokkaita keinoja raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisyn tehostamiseksi sekä vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaisemmaksi jakautumiseksi on selvitetty hallituksen asettaman työryhmän toimesta. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat mm. tasa-arvolain täsmentämistä, lastenhoidon tukien kokonaisuuden selvittämistä sekä tasa-arvolain valvontaa ja tiedottamista.
- Syntyvyyteen vaikuttavia tekijöitä ja keinoja kohentaa syntyvyyttä on selvitetty hallituksen asettaman työryhmän toimesta. Hallitus on arvioinut toimia myös tasa-arvonäkökulmasta. Työryhmän ehdotusten pohjalta hallitus päätti puoliväliriihessä munasolujen luovuttajalle maksettavan haittakorvauksen korottamisesta sekä lisärahoituksesta keskenmenon kokeneiden ja synnytyspelkoisten tuen kehittämiseen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu keskenmenon kokeneiden avun ja tuen kansallinen kehittäminen sekä koordinointi.
- Kansainvälisissä yhteyksissä jatketaan Suomen pitkän aikavälin ihmisoikeuspoliittista linjaa naisten, tyttöjen, vammaisten henkilöiden, alkuperäiskansojen ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi ja puolustamiseksi.
- Palkka-avoimuutta edistetään EU-direktiivin minimisäännösten mukaisesti.
- Kunniaan liittyvää väkivaltaa pyritään tunnistamaan ja torjumaan tehokkaammin. Nuorien ja nuorten kanssa toimivien tietoisuutta kunniaan liittyvästä väkivallasta lisätään huomioiden erityisesti miesten ja poikien rooli. Myös kunniaväkivaltaan liittyviä rangaistuksia kiristetään.
- Miehiin ja poikiin kohdistuvia tasa-arvo-ongelmia ja niiden yhteyttä nuorten miesten syrjäytymiseen selvitetään ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
Työelämä
Ihmisellä tulee olla mahdollisuus olla oman elämänsä ohjaksissa. Työ on arjen turva ja mahdollisuus rakentaa omaa elämää. Silti Suomessa on liian pitkään hyväksytty tilanne, jossa työn tekeminen ei aina kannata ja työn tarjoaminen on tehty liian vaikeaksi. Tarvittavat uudistukset on tiedetty, mutta niitä ei ole uskallettu tehdä. Kokoomus on halunnut muuttaa tämän suunnan.
Kokoomus on toteuttanut historiallisia uudistuksia, joilla työn esteitä puretaan ja kannustimia vahvistetaan. Työn verotusta kevennetään, sosiaaliturvaa uudistetaan niin, että työ kannattaa aina, ja työmarkkinoita uudistetaan vastaamaan paremmin tämän päivän työelämää. Samalla helpotetaan työllistämistä ja avataan nuorille väyliä työelämään.
Tavoite on selvä: Suomi, jossa jokaisella on aito mahdollisuus päästä töihin, pärjätä omalla työllään ja rakentaa itselleen hyvä tulevaisuus.
- Lisää veronkevennykset
- Työttömyysturvaa on uudistettu, jotta työn vastaanottamiseen olisi entistä kannattavampaa
- Ansiosidonnaisen työttömyysturvan taso on porrastettu
- Työrauhalainsäädäntöä on uudistettu. Paranamme työrauhaa työmarkkinoilla ja vahvistamme yritysten toiminta- ja investointiympäristöä. Loimme kohtuulliset rajat poliittisille lakoille ja tukityötaistelutoimille. Korotimme työtaisteluista tuomittavien hyvityssakkoja.
- Laajensimme paikallista sopimista, Näin lisäämme joustavuutta, tuottavuutta ja vuoropuhelua työmarkkinoilla. Laajensimme paikallisen sopimisen mahdollisuudet myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön.
- Vahvistimme vientivetoista työmarkkinamallia Suomen kilpailukyvyn ja julkisen sektorin rahoituksen turvaamiseksi. Jatkossa sovintoehdotuksissa on otettava huomioon keskeisillä vientialoilla muodostuva palkankorotusten ns. yleinen linja.
- Uudistimme yhteistoimintalakia pk-yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Nostimme lain soveltamisalan vähintään 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin, sekä puolitimme muutosneuvotteluiden vähimmäisajat. Lisäksi henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisrajaa lasketaan vähintään 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin.
- Varmistimme suojelutyön järjestäminen työtaistelutilanteissa. Hengen, terveyden, ympäristön, kansallisen turvallisuuden ja eräiden muiden yhteiskunnan kriittisten toimintojen kestävyys on turvattu työtaisteluiden aikana.
- Työvoimapalveluita on kehitetty tukemaan tehokkaampaa työllistymistä ja kohdentamaan palvelut tarkoituksenmukaisemmin.
- Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettu työllisyyden edistämiseksi. Esimerkkejä muutoksista: Työnteko-oikeuden laajentaminen työperusteisilla oleskeluluvilla, marja-alalla esiintyneisiin väärinkäytöksiin puuttuminen työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi, kansainvälisen rekrytoinnin edistäminen kohdemaamallin avulla yhteistyössä kaupunkien kanssa sekä työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikojen nopeuttaminen.
- Olemme helpottaneet henkilöperusteista irtisanomista työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Irtisanomiseen henkilökohtaisella perusteella riittää jatkossa asiallinen syy
- Helpotamme määräaikaisten työsopimusten solmimista työllistämisen kynnyksen madaltamiseksi. Jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä vuodeksi ilman erityistä perustetta. Samalla varmistetaan, ettei määräaikaisia perusteettomasti ketjuteta.
- Olemme ottaneet käyttöön nuorten työllistymissetelin nuorten työllisyyden edistämiseksi. Työllistymisseteliä voivat käyttää yritykset, jotka sitoutuvat 18–29-vuotiaiden nuorten työllistämiseen vähintään puolen vuoden ajaksi
- Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan osaamisen parantamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Mahdollistamme yli 25-vuotiaille nykyistä laajemmin opintoja avoimessa yliopistossa ja avoimessa ammattikorkeakoulussa työttömyysturvalla.
Varhaiskasvatus ja peruskoulu
- Varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoitus on vakiinnutettu.
- Vastaamme varhaiskasvatusalan osaajapulaan lisäämällä opiskelupaikkoja.
- Uudistimme oppimisen tuen, jotta jokaisen lapsen oikeus oppia toteutuu. Tähän on varattu 97 miljoonan euron rahoitus.
- Lisäämme äidinkielen ja matematiikan opetusta kolmella viikkotunnilla yhteensä, jotta varmistamme jokaiselle lapselle välttämättömät oppimisen taidot. Tähän on varattu 20,6 miljoonan euron rahoitus.
- Vakiinnutamme koulutuksen tasa-arvorahoituksen, jotta voimme kohdistaa tukea erityisesti haastavilla alueilla toimiville oppilaitoksille. Tähän on varattu 60 miljoonan euron rahoitus.
- Rajoitimme kännyköiden käyttöä kouluissa, jotta jokainen lapsi ja nuori voi keskittyä kouluissa oleelliseen, eli oppimiseen.
- Kevennämme opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa, jotta alan ammattilaiset voivat keskittyä oleelliseen, eli opetustyöhön.
- Panostamme koulukiusaamiseen vastaiseen työhön, sillä jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen oppimisympäristöön.
- Laitamme rahaa oppilaitosnuorisotyöhön, jotta lasten ja nuorten arjessa olisi enemmän turvallisten aikuisten läsnäoloa.
- Poistamme tupakattomat nikotiinituotteet kouluista.
- Nostamme yksityisen koulutuksen järjestäjän kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin.
Toinen aste
- Käynnistämme ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilun.
- Uudistamme ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että se kannustaa oppilaitoksia varmistamaan opiskelijan tarvittavan osaamisen.
- Uudistamme oppimisen tuen, jotta jokainen opiskelija saisi tukea opiskeluunsa tarpeeksi ajoissa ja riittävästi.
- Loimme mahdollisuuden englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiseen.
- Vahvistamme opiskelijan oikeutta oppimisen tukeen. Jatkossa jokaisella lukio-opiskelijalla on oikeus saada myös tukiopetusta osana opiskeluaan. Tuen uudistamiseen on varattu 10 miljoonaa euroa.
- Osaamisen näytön mahdollisuuksia laajennetaan. Jatkossa yhden pakollisen ylioppilaskokeen voisi suorittaa myös taito- ja taideaineissa (esimerkiksi musiikki, kuvataide, liikunta).
Ympäristö, ilmasto ja energia
- Kiellämme lumen kaatamiseen Itämereen ja muihin vesistöihin. Lumen mukana mereen pääty paljon roskia, sepeliä, sekä mikromuovia, jotka eivät sinne todellakaan kuulu.
- Hallitus kieltää rahtialusten jätevesien laskun Itämereen.
- Jatkamme Metso-, Helmi- ja Nousu-ohjelmia, sekä vapaaehtoisen metsien suojelun edistämistä.
- Päivittyy
Puolustus
- Päivittyy
Maahanmuutto
- Päivittyy
Kulttuuri
- Päivittyy
Sosiaaliturva
- Päivittyy
Maa- ja metsätalous
- Orpon hallitus on panostanut suomalaiseen ruoantuotantoon ja huoltovarmuuteen. Ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata.
- Vahvistamme alkutuottajan asemaa ja elintarvikeketjun tasapainoa päivittämällä elintarvikemarkkinalainsäädäntöä.
- Takaamme puuraaka-aineen saatavuuden metsäteollisuudelle. Hallitus ei rajoita hakkuita.
- Panostamme biotaloussektorin arvonlisän kasvattamiseen.
- Pyrimme tuplaamaan ruokaviennin vuoteen 2031 mennessä. Työtä tehdään jatkuvasti yhteistyössä toimialan kanssa.
- Mahdollistamme sika-alan salmonellarahaston perustamisen pääomittamalla sitä 10 miljoonalla eurolla.
- Finnvera-uudistuksen yhteydessä mahdollistetaan myös maatalouden rahoitus
- Huoltovarmuutta parannetaan esimerkiksi ravinnekierrätyksen
- Mahdollistimme suden kannanhoidollisen metsästyksen. Metsästyskiintiöksi tuli 100 sutta eri puolilla Suomea. Samalla luotiin edellytykset karhun ja ilveksen kiintiömetsästykselle.
- Olemme uudistaneet lunastuslakia oikeudenmukaisemmaksi maanomistajien kannalta. Hallituksen uudistuksen myötä lunastuskorvaus määräytyisi lunastettavan kohteen markkinahinnan perusteella ja lisäksi sitä korotettaisiin 25 prosentilla.