Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Jukka Kopran ryhmä­puhe väli­ky­sy­mys­kes­kus­te­lussa 12.5.2026

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

Arvoisa puhe­mies,  

oppo­si­tio kysyy, olem­meko valmiita muut­ta­maan talous­po­li­tii­kan suun­taa.  

Vastaan suoraan: Kokoo­mus ei ole valmis palaa­maan vasem­mis­ton vaaral­li­selle velka­lin­jalle, joka tekisi ihmis­ten suurim­mista huolista vielä­kin suurem­pia: työpai­koista epävar­mem­pia, hoito­jo­noista pidem­piä, perhei­den arjesta kalliim­paa ja toimeen­tu­losta tiukem­paa.  

Me kannamme vastuumme.

Suomi ei ole tässä tilan­teessa siksi, että uudis­tuk­sia olisi tehty liikaa. Olemme tässä siksi, että niitä on tehty Suomessa liian vähän ja liian myöhään. 

Halli­tuk­sen tavoit­teet asetet­tiin aikana, jolloin talous­nä­kymä oli olen­nai­sesti valoi­sampi.  

Sen jälkeen sodat ja suur­val­ta­po­li­tii­kan arvaa­mat­to­muus ovat iske­neet Suomeen kovem­min kuin kukaan osasi enna­koida.  

Ne ovat viiväs­tyt­tä­neet kasvua. Mutta ne eivät muuta Suomen perus­on­gel­maa: työtä on liian vähän, menoja liian paljon ja velkaa otettu liian kauan. Siksi teemme kaiken sen, mikä on omissa käsissä.  

Syytätte halli­tusta velkaan­tu­mi­sesta. Vään­nän rauta­lan­gasta: velka kasvaa, koska väes­tömme ikään­tyy, puolus­tuk­seen on panos­tet­tava ja aiem­pien velko­jen korot erään­ty­vät suoma­lais­ten makset­ta­viksi. 

Minkä näistä, hyvä oppo­si­tio, te jättäi­sitte hoita­matta?   

Pelkäs­tään tänä vuonna korko­me­not ovat yli kolme miljar­dia euroa. Siis sen velan, jota te kutsuitte ilmai­seksi. Kokoo­mus käyt­täisi miljar­dit mieluum­min ihmis­ten palve­lui­hin kuin pank­kii­reille korko­mak­sui­hin.    

Me kannamme vastuumme: olemme päät­tä­neet noin 10 miljar­din euron toimista julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­seksi. 

Tätä velka­vuorta ei pääse pakoon yksi­kään puolue. Ero on siinä, makse­taanko se halli­tusti nyt vai paljon kipeäm­min myöhem­min. 

Siinä kitey­tyy SDP:n poli­tiikka: kannat vaih­tu­vat ja uskot­tava vaih­toehto puut­tuu. Linja­tonta! 

SDP tarjoaa “reilum­paa” vaih­toeh­toa, mutta mikä se vaih­toehto todel­li­suu­dessa on?   

SDP on vastus­ta­nut pienim­piä­kin sääs­töjä, mutta hyväk­sy­nyt halli­tuk­sen päätök­siä salaa vaih­toeh­to­bud­je­teis­saan.   

Vuosi ennen vaaleja SDP:n Lindt­man alkoi­kin yllät­täen vaati­maan miljar­di­ta­son lisä­so­peu­tuk­sia.  

Hetkeä myöhem­min hän ihan­noi­kin Espan­jan löysää talous­lin­jaa. Maata, joka väärin­käytti EU:n elpy­mi­sa­vus­tuk­sia pysy­viin menoi­hin, jonka elin­taso on Suomea alhai­sempi ja jonka talous­kasvu nojaa mata­la­palk­kai­sen vieras­työ­voi­man varaan. Ihmi­siin, jotka teke­vät töitä heikoilla työeh­doilla, vailla turvaa ja pimeillä työmark­ki­noilla. 
 
Siihen suun­taanko Suomea haluatte viedä?  

MTV:n lähe­tyk­sessä SDP:n Tuppu­rai­nen vaati halli­tuk­selta puolen­toista miljar­din lisä­leik­kauk­sia. Mutta tuntia myöhem­min hän vaati leik­kauk­sille loppua miele­no­soi­tuk­sessa. Siis järjes­töiltä, joilta SDP olisi itse leik­kaa­massa lähes 100 miljoo­naa euroa.   

SDP:n velka­jar­ru­linja näyt­tää riip­pu­van siitä, keneltä kysy­tään. Yksi kutsuu sitä unel­mien jarruksi, toinen varoit­taa kovista leik­kauk­sista ja kolmas vaatii halli­tusta noudat­ta­maan sitä tiukem­min.   

SDP:n Lindt­ma­nin mukaan yhtei­sö­ve­ron alen­ta­mi­nen on rahan heit­tä­mistä kank­ku­lan kaivoon. Siis SDP:n mielestä yrit­tä­jän hallussa raha on kank­ku­lan kaivossa, mutta sama euro muut­tuu arvok­kaaksi sitten, kun se on valtion hallussa.  

Siinä kitey­tyy SDP:n poli­tiikka: kannat vaih­tu­vat ja uskot­tava vaih­toehto puut­tuu. Linja­tonta! 

Ja keskusta on palan­nut takai­sin viher­va­sem­mis­ton kaina­loon. Halli­tus­tun­nus­te­luissa jätitte tyhjän pape­rin, mutta vasem­mis­ton väli­ky­sy­myk­seen kyllä löytyi nimi.  

Ja ratkai­suksi talous­haas­tei­siin esitätte eläke­kat­toa ikänsä työtä tehneille suoma­lai­sille.  

Tämä on poliit­tista sadun­ker­ron­taa ja johtava satusetä on Antti Lindt­man.

Vasem­misto-oppo­si­tio kantaa tänään suurta huolta suoma­lais­ten luot­ta­muk­sesta. Samaan aikaan se tekee itse kaik­kensa muren­taak­seen sitä.  
 
Me lisäämme sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­hin miljar­deja lisää, te syytätte hyvin­voin­ti­val­tion alas­ajosta.   

Me inves­toimme miljar­din suoma­lai­seen tietee­seen ja tutki­muk­seen, ja panos­tamme histo­rial­li­sella tavalla perus­kou­luun, te syytätte koulu­tus­vi­ha­mie­li­syy­destä.  

Meidän kaudel­lamme hoitoon pääsy on nopeu­tu­nut, te maalaatte kuvaa sulje­tuista ovista.   

Te syyditte keik­ka­lää­kä­ri­bis­nek­seen vuosit­tain satoja miljoo­nia - me suit­simme tämän törsäi­lyn, ja te väitätte halli­tuk­sen suosi­van yksi­tyi­siä.   
 
Me keven­nämme pieni- ja keski­tu­lois­ten vero­tusta yli miljar­dilla, te irvai­lette murus­ten jaka­mi­sesta.  
 
Ja kun me avaamme suoma­lai­sille mahdol­li­suu­den päästä valit­se­mal­leen lääkä­rille kohtuu­hin­nalla, te uskot­te­lette kansalle, että kyse on rikkai­den suosi­mi­sesta.   
   
Tämä ei ole kritiik­kiä. Tämä on poliit­tista sadun­ker­ron­taa ja johtava satusetä on Antti Lindt­man.  

Oppo­si­tio raken­taa vuosi­tu­han­nen petty­mystä.

Oppo­si­tion poli­tiikka tarvit­see synkän Suomen, koska ilman synk­kyyttä sen resepti ei mene kaupaksi.  

Ihmi­sille pitää olla rehel­li­nen: huolia ei ratkaista teke­mällä lisää velkaa ja lupaa­malla kaik­kea kaikille. Oppo­si­tio kylvää nyt odotuk­sia, joille ei ole katetta. Te raken­natte suoma­lai­sille vuosi­tu­han­nen petty­mystä. 
 
Me näemme suoma­lais­ten huolet ja meillä on niihin ratkai­sut. Kokoo­mus valit­see pelon sijaan luot­ta­muk­sen, velka­riip­pu­vuu­den sijaan työn ja mennee­seen palaa­mi­sen sijaan rohkeu­den raken­taa uutta.    
 
Kiitos. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa