Kokoomuksen Castrén: Suomi ei voi rakentua pakko-omaisten varaan
Julkaistu:
Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa puuttua ikääntyneiden läheisille kasautuvaan näkymättömään hoivavastuuseen. Uudessa ikäpoliittisessa julkaisussa eduskuntaryhmä linjaa, ettei läheisestä saa tulla palvelujärjestelmän korvaajaa vain siksi, että hän sattuu olemaan apua tarvitsevan ainoa omainen tai muu läheinen. Samalla kokoomus esittää muun muassa ikäihmisten kotitalousvähennyksen parantamista, lääke- ja sote-maksukattojen kustannusten tasaamista sekä vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä kertyvän lisäeläkkeen automaattista maksamista.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi kesäkokouksessaan ikäpoliittisen julkaisun Kokoomuslaisia ratkaisuja pitkäikäiselle Suomelle. Julkaisun valmistelua johtanut kansanedustaja, lääkäri ja professori Maaret Castrén nostaa yhdeksi suomalaisen ikäpolitiikan keskeisistä ongelmista läheisille kasautuvan näkymättömän hoivavastuun.
– Liian usein järjestelmä lähtee siitä, että kyllä joku omainen hoitaa. Se joku voi olla puoliso, tytär, poika, sisarus tai jopa ystävä tai naapuri. Läheisten apu on valtavan arvokasta, mutta sen pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Yhteiskunta ei voi rakentua pakko-omaisten varaan, Castrén sanoo.
Kokoomus haluaa, että myös epäviralliset läheisverkostot tunnistetaan nykyistä paremmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla läheisiään auttaville ja hoitaville halutaan matalan kynnyksen tukea jo ennen kuin tilanne kriisiytyy.
– Kenenkään ei pitäisi joutua luopumaan työstä, toimeentulosta tai omasta elämästään siksi, ettei ikääntyneelle läheiselle löydy tarvittavaa apua. Omaiset eivät saa olla palvelujärjestelmän näkymätön varajärjestelmä, Castrén sanoo.
Ikäpolitiikan pitää alkaa ennen hoivakotia
Castrénin mukaan suomalaisessa keskustelussa vanhuus nähdään liian usein sairauksien, diagnoosien ja palvelujen tarpeen kautta. Kokoomuksen mukaan pitkäikäisessä Suomessa tarvitaan uudenlainen käsitys vanhuudesta.
– Meidän on päivitettävä käsityksemme vanhuudesta tähän päivään. Yli 65-vuotias ei ole automaattisesti sairas, hauras tai palvelujen tarpeessa, vaan moni elää aktiivista ja itsenäistä elämä. Pitkäikäisyys on suomalaisen yhteiskunnan suuri onnistuminen. Seuraava tavoite on, että yhä useampi näistä lisävuosista on myös terveitä ja toimintakykyisiä, Castrén sanoo.
Kokoomuksen mukaan ikäpolitiikan painopistettä on siirrettävä palvelujen tarpeen hoitamisesta toimintakyvyn ylläpitämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
– Ikäpolitiikka ei voi alkaa hoivakodin ovelta. Jos toimintakykyyn herätään vasta siinä vaiheessa, kun ihminen tarvitsee raskaita palveluja, ollaan jo myöhässä. On huonoa politiikkaa odottaa ihmisen toimintakyvyn romahtamista ja rakentaa vasta sitten kallis palveluketju hänen ympärilleen, Castrén sanoo.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää julkaisussaan muun muassa, että:
- ikäihmisten kotitalousvähennystä parannetaan, jotta kotona asumista ja arkea helpottavien palvelujen hankkiminen olisi nykyistä helpompaa
- lääke- ja sote-maksukattojen kustannuksia tasataan nykyistä paremmin vuoden sisällä, jotta suuret alkuvuoden menot eivät muodostu esteeksi lääkkeiden tai palvelujen käytölle
- vanhuuseläkkeellä tehdystä työstä kertyvä lisäeläke maksetaan jatkossa automaattisesti ilman erillistä hakemusta
- yli 65-vuotiaiden rokotusohjelma nostetaan pohjoismaiselle tasolle osana vahvempaa ennaltaehkäisevää terveyspolitiikkaa
- omalääkäri-, omahoitaja- ja omatyöntekijämalleja vahvistetaan eri puolilla Suomea
- edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon tekemistä helpotetaan, ja suomalaisille tarjotaan nykyistä paremmin tietoa vanhuuteen varautumisesta
- teknologiaa ja tekoälyä hyödynnetään enemmän turvallisuuden ja kotona asumisen tukena, mutta niin, etteivät digipalvelut muodostu uudeksi esteeksi avun saamiselle.