Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.

Arvot ja peri­aa­teoh­jelma

Avoin tule­vai­suus­puo­lue, joka luot­taa ihmi­seen

Puolue­ko­kouk­sessa 10.6.2018 hyväk­sytty Kansal­li­sen Kokoo­muk­sen peri­aa­teoh­jelma

Luki­jalle

Kansal­li­nen Kokoo­mus on moniar­voi­nen poliit­ti­nen liike, joka toivot­taa terve­tul­leiksi mukaan yhtei­seen työhön kaikki, jotka hyväk­sy­vät tässä peri­aa­teoh­jel­massa kuva­tut peri­aat­teet. Kokoo­mus haluaa tarjota ihmi­sille laajat mahdol­li­suu­det vaikut­taa yhteis­kun­nassa ja maail­massa vapau­den, sivis­tyk­sen, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon, demo­kra­tian ja muiden suoma­lai­sen, avoi­men yhteis­kun­nan arvo­jen toteu­tu­mi­sen puolesta.

Aikaa kestä­vät ja ajassa elävät arvot

Peri­aa­teoh­jelma on kuvaus kokoo­muk­sen arvoista, aatteesta sekä ihmis­ku­vasta. Se on lähtö­kohta ja perusta kaikelle kokoo­muk­sen poli­tii­kalle.

Kokoo­muk­sen aate on perin­tei­sesti ollut yhdis­telmä ihmis­läh­töi­syyttä ja yksi­lön vapautta koros­ta­via arvoja, perin­tei­den kunnioi­tusta ja vastuun kanta­mista avun tarpeessa olevista sekä ympä­ris­töstä. Eri aikoina eri suun­taus­ten keski­näi­nen tasa­paino on vaih­del­lut. Kulloi­nen­kin peri­aa­teoh­jelma on heijas­ta­nut kokoo­muk­sen ajat­te­lua aikansa suur­ten kysy­mys­ten valossa.

Kokoo­muk­sen aate on laaja-alai­nen, ja sen piiriin mahtuu monia erilai­sia arvo­jen paino­tuk­sia. Sen sisällä erilai­sia suun­tauk­sia eri aikoina edus­ta­neita ajat­te­lu­ta­poja voi kuvata monen­lai­silla käsit­teillä, kuten esimer­kiksi maltil­li­nen oikeis­to­lai­suus, sini­vih­reys, sivis­tys­por­va­ril­li­suus tai vastuul­li­nen uudis­tus­mie­li­syys.

Jotta arvot pysy­vät elävinä ja ihmi­sille merki­tyk­sel­li­sinä, myös niiden on uudis­tut­tava.

Jotta arvot pysy­vät elävinä ja ihmi­sille merki­tyk­sel­li­sinä, myös niiden on uudis­tut­tava. Eri suun­taus­ten jatkuva keski­näi­nen vuoro­vai­ku­tus ja tasa­pai­non hake­mi­nen tuot­ta­vat sen voiman, jonka avulla kokoo­muk­sen aate on kyen­nyt ja kyke­nee samalla kestä­mään aikaa ja elämään sen mukana.

Kokoo­mus on Suomen vanhim­man poliit­ti­sen liik­keen, Suoma­lai­sen puolu­een perin­nön suora jatkaja. Suomen itse­näi­syy­den aamun­koi­tossa perus­tettu Kansal­li­nen Kokoo­mus­puo­lue, yhteis­kun­taa uudis­ta­vana voimana, otti tehtä­väk­seen tuoda yhteen eri kansan­osat raken­ta­maan yhteistä isän­maata. Edel­leen­kin kokoo­mus on perus­ta­vim­malta olemuk­sel­taan yhteis­kun­taa raken­tava ja uudis­tava, erilai­sia ihmi­siä ja ihmis­ryh­miä yhteen kokoava arvo­poh­jai­nen poliit­ti­nen liike.

Kokoo­muk­sen poli­tii­kan johta­vina peri­aat­teina ovat puolu­een perus­ta­mi­sesta saakka olleet sovin­nol­li­sen kansa­lais­hen­gen edis­tä­mi­nen, sosi­aa­li­sen nousun mahdol­lis­ta­mi­nen ja koulusi­vis­tyk­sen tarjoa­mi­nen kaikille sekä suku­puol­ten tasa-arvo ja työn kunnioi­tus. Kaiken perus­tana on luja oikeus­val­tio ja ihmis­ten luot­ta­musta naut­tiva puolu­ee­ton järjes­tys­valta. Kokoo­mus on aina ymmär­tä­nyt, että Suomen on oltava sosi­aa­li­sesti oikeu­den­mu­kai­nen ja toime­liai­suu­desta palkit­seva yhteis­kunta. Jokai­sen on voitava tuntea se omak­seen.

Tämän peri­aa­teoh­jel­man tarkoi­tus on tulkita kokoo­muk­sen arvot nyky­het­kestä tule­vai­suu­teen suun­tau­tuen, ihmi­sen näkö­kul­masta. Emme kuiten­kaan halua kadot­taa vähää­kään sitä arvo­kasta perin­töä, jonka sata vuotta kokoo­mus­laista aate­työtä on kerryt­tä­nyt.

Kokoo­mus­lai­sen aatteen perus­teet

Kokoo­mus haluaa kehit­tää Suomea vapaa­seen, länsi­mai­seen yhteis­kun­ta­jär­jes­tyk­seen perus­tu­vana avoi­mena yhteis­kun­tana, jossa yksi­lön­va­paus ja ihmi­soi­keu­det on turvattu.

Kokoo­mus ja sen aate ovat osa demo­kraat­tis­ten maiden keskus­ta­oi­keis­to­lais­ten puoluei­den muodos­ta­maa yhtei­söä. Se jakaa samat yhtei­set vapau­den ja demo­kra­tian arvot ja haluaa niiden pohjalta tehdä työtä ihmis­ten, yhteis­kun­tien ja ympä­ris­tön hyväksi.

Nyky­het­kessä tehtä­vät valin­nat määrit­tä­vät tule­vai­suutta vuosiksi tai vuosi­kym­me­niksi eteen­päin. Erityi­sesti ympä­ris­tön kuor­mit­ta­mi­sen vähen­tä­mi­seksi on tehtävä jatku­vaa työtä, joka alkaa jokai­sen arki­sista valin­noista. Päätök­sen­teossa paikal­lis­ta­solta valta­kun­nal­li­selle, euroop­pa­lai­selle ja kansain­vä­li­selle tasolle saakka on tehtävä johdon­mu­kai­sesti valin­toja, jotka turvaa­vat ja edis­tä­vät ympä­ris­tön puhtautta ja luon­non moni­muo­toi­suutta, lajien säily­mistä ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­taa. Tämän vastuun kanta­mi­nen on se mitta, jolla teko­jemme arvo kaik­kein eniten määräy­tyy tule­vien suku­pol­vien silmissä.

“Kokoo­mus uskoo ihmi­seen itses­tään ja toisis­taan huoleh­ti­maan kyke­ne­vänä yksi­lönä”

Kokoo­mus uskoo ihmi­seen itses­tään ja toisis­taan huoleh­ti­maan kyke­ne­vänä yksi­lönä, jota ensi­si­jai­sesti ohjaa­vat oma eetti­nen pohdinta ja tahto tehdä hyvää. Yksilö tarvit­see ympä­ril­leen toimi­van ja hyvin­voi­van yhtei­sön, johon voi kuulua, tarvit­taessa tukeu­tua ja jonka hyväksi itse antaa oman merki­tyk­sel­li­sen panok­sensa.

Ihmi­nen osana luon­nol­li­sia lähiyh­tei­sö­jään toimii vuoro­vai­ku­tuk­sessa muiden kanssa ja pyrkii sovit­ta­maan omat tavoit­teensa yhteen tois­ten ihmis­ten tavoit­tei­den kanssa. Tämän toteut­ta­mi­seen länsi­mai­nen yhteis­kun­ta­malli tarjoaa parhaat histo­rian saatossa kehit­ty­neet puit­teet. Niistä tärkeim­mät ovat oikeus­val­tio, demo­kra­tia ja mark­ki­na­ta­lous sekä ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­nen. Kokoo­mus on aattees­saan ja kaikessa poli­tii­kas­saan sitou­tu­nut länsi­mais­ten arvo­jen yllä­pi­toon ja edis­tä­mi­seen.

Vapaassa yhteis­kun­nassa jokai­sella on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa oman elämänsä suun­taan ja oppia koko elämänsä ajan. Poliit­ti­sen järjes­tel­män on pois­tet­tava esteitä ihmis­ten omakoh­tai­selta toime­liai­suu­delta ja itsensä toteut­ta­mi­selta. Mielek­kään elämän sisäl­lön ja sopi­vim­mat tavat sen saavut­ta­mi­seen määrit­te­lee ensi­si­jai­sesti jokai­nen yksilö itse omista lähtö­koh­dis­taan ja arvois­taan käsin.

Vapau­den ydintä on täysi­val­tai­sen yksi­lön itse­mää­rää­mi­soi­keus itse­ään koske­vissa asioissa suku­puo­leen, ikään, katso­muk­seen, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen, synty­pe­rään, yhteis­kun­nal­li­seen asemaan tai muuhun taus­taan katso­matta. Itse­mää­rää­mi­soi­keus ja fyysi­sen koske­mat­to­muu­den louk­kaa­mat­to­muus ovat erot­ta­ma­ton osa ihmi­se­lä­män arvok­kuutta, joka kuuluu jokai­selle synty­mästä elämän viimei­seen päivään.

Ihmi­sen on saatava aina elää ilman pelkoa, vapaana väki­val­lasta. Vakaan ja luotet­ta­van julki­sen vallan tärkeim­piin tehtä­viin kuuluu turval­li­suu­den takaa­mi­nen jokai­selle. Sen on suojat­tava yksi­löä pahan­teon ja mieli­val­lan sekä rasis­min, seksu­aa­li­seen suun­tau­tu­mi­seen perus­tu­van tai muun syrjin­nän kohteeksi joutu­mi­selta. Viran­omai­silla on kaikissa oloissa oltava edel­ly­tyk­set toteut­taa tehtä­väänsä ihmi­siä kohtaa­vien uhkien torju­mi­seksi.

Vapau­teen kuuluu erot­ta­mat­to­mana osana vastuu. Se tarkoit­taa, että kun ihmi­nen toteut­taa vapaut­taan, hän ottaa vasta­tak­seen samalla valin­to­jensa seurauk­set, sekä kiel­tei­set että myön­tei­set. Hyvä ja reilu yhteis­kunta kannus­taa vastuul­li­seen toimin­taan ja palkit­see siitä.

Sivis­ty­neessä yhteis­kun­nassa heikoim­pia aute­taan. Yhteis­kun­nan on tuet­tava ja vahvis­tet­tava ihmis­ten kykyä kantaa vastuuta omasta ja läheis­tensä hyvin­voin­nista. Samalla on varmis­tet­tava, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut ja sosi­aa­li­turva takaa­vat ihmi­sar­voi­sen elämän perus­e­del­ly­tyk­set. Oikeu­den­mu­kai­suu­teen kuuluu, että ahke­ruus ja järke­vät valin­nat tuovat menes­tystä teki­jäl­leen. Siihen kuuluu myös, että vaikeuk­siin joutu­nutta aute­taan nouse­maan jaloil­leen.

Jokai­sella tulee olla perhe­taus­tas­taan tai asuin­pai­kas­taan riip­pu­matta mahdol­li­suus oppia, koulut­tau­tua, raken­taa oma polkunsa ja löytää vahvuu­tensa. Kenen­kään tausta ei saa määrätä, mitä hänestä voi tulla. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa on, että Suomessa jokai­nen voi sivis­tää ja kehit­tää itse­ään, pärjätä ja edetä elämässä ja tavoi­tella onnel­li­suutta.

Olemme sivis­tyk­sen puolue

Sivis­tyk­sellä on monta ulot­tu­vuutta: tiedol­li­nen, taidol­li­nen sekä sydä­men sivis­tys.

Kasva­tus ja koulu­tus anta­vat sivis­tyk­selle pohjan: ymmär­ryk­sen histo­riasta, valmiuk­sia jäsen­tää ilmiöitä ja aset­taa niitä oikei­siin mitta­suh­tei­siin. Sivis­tystä on myös taiteen ja kult­tuu­rin monien muoto­jen ymmär­rys ja arvos­tus.

Sivis­tys on taitoa käyt­tää tietoa. Se on taitoa ajatella, taitoa sovel­taa ja taitoa luoda uutta. Sydä­men sivis­tystä tarvi­taan, jotta kyke­nemme aset­tu­maan toisen ihmi­sen asemaan, toimi­maan moraa­li­sesti ja arvos­ta­maan erilai­suutta.

Sivis­tyk­sen tehtävä on yhdis­tää ihmi­siä ja ihmis­ryh­miä, ei erot­taa niitä toisis­taan.

Sivis­tyk­sen tehtävä on yhdis­tää ihmi­siä ja ihmis­ryh­miä, ei erot­taa niitä toisis­taan. Sivis­tys on jatkuva matka ihmi­syy­den ja maail­man parem­paan ymmär­tä­mi­seen ja parem­man elämän edel­ly­tys­ten raken­ta­mi­seen. Se raken­taa siltoja yksi­löi­den, suku­pol­vien, kansa­kun­tien ja kult­tuu­rei­den välille ja auttaa työs­ken­te­le­mään yhdessä kaik­kia koske­vien haas­tei­den voit­ta­mi­seksi.

Tois­ten ihmis­ten arvon tunnus­ta­mi­nen ja myötä­tunto muita kohtaan on sivis­ty­neen ihmi­sen keskei­nen luon­teen­piirre. On parempi raken­taa sille, mikä yhdis­tää ihmi­siä kuin sille, mikä erot­taa. Ihmi­syy­teen kuuluu oman rajal­li­suu­den hyväk­sy­mi­nen ja armol­li­suus sekä itseä että toisia kohtaan. On hyväk­syt­tävä se, että vaikka kukaan ei ole virhee­tön, jokai­sella on sama ihmi­sarvo.

Sivis­tyk­sen monet ulot­tu­vuu­det kasvat­ta­vat paitsi kykyä ajatella ja toimia yhdessä muiden ihmis­ten kanssa, myös tervettä itse­luot­ta­musta ja uskoa siihen, että isot­kin ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa. Tämä on myös kokoo­mus­lai­sen sivis­tys­po­li­tii­kan tavoite. Nopeasti muut­tu­vassa maail­massa tarvi­taan kykyä tunnis­taa mahdol­li­suu­det muut­tua itse, luoda uutta ja uudis­taa vanhaa. Vastuu lapsista ja nuorista merkit­see tehtä­vää kasvat­taa heistä vastuul­li­sia ja empaat­ti­sia ihmi­siä, jotka etsi­vät aina muutosta kohti parem­paa ja usko­vat tule­vai­suu­teen.

“Sivis­tyk­seen kuuluu myös ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja eläin­ten hyvä kohtelu.”

Sivis­tyk­seen kuuluu myös ympä­ris­töstä huoleh­ti­mi­nen ja eläin­ten hyvä kohtelu. Eläi­millä ja luon­nolla on ihmi­sen tarpeista riip­pu­ma­ton arvo itses­sään. Luon­non moni­muo­toi­suu­den vaali­mi­seksi on suojel­tava riit­tä­vän laajoja erilais­ten luon­to­tyyp­pien koko­nai­suuk­sia. Vastuu ympä­ris­töstä kuuluu meille kaikille.

Sivis­ty­nyt keskus­telu perus­tuu tosi­asioi­hin ja on raken­ta­vaa eikä hajot­ta­vaa. Tosi­asiat eivät ole arvo­val­ta­ky­sy­myk­siä. Koros­tamme tietoon perus­tu­vaa päätök­sen­te­koa ja luotamme tietee­seen ihmi­sen keinona tavoi­tella aina vain tarkem­paa käsi­tystä siitä, mikä on totta ja mikä ei. Koulu­tus, tiede ja tutki­mus sekä taide ja kult­tuuri ovat Suomen kaltai­selle pienelle maalle elin­tär­keitä keinoja menes­tyä ja kasvat­taa kansa­lais­tensa hyvin­voin­tia. Totuus on meille perus­arvo.

Kokoo­mus jatkaa sata­vuo­tista työtään suoma­lai­sen sivis­tyk­sen edis­tä­mi­seksi, koulu­tuk­sen turvaa­mi­seksi kaikille ja kansa­kun­nan koulu­tus- ja osaa­mis­ta­son nosta­mi­seksi. Sivis­tyk­sen edis­tä­mi­nen on paitsi päämäärä itses­sään, myös keino mahdol­lis­taa suoma­lai­sille tarpeel­li­sen kriit­ti­syy­den omak­su­mi­nen. Se on kykyä arvioida tiedon luotet­ta­vuutta, valmiutta erot­taa olen­nai­nen epäolen­nai­sesta ja tahtoa aset­tua aina rehel­li­syy­den ja totuu­den puolelle. Ilman sivis­tystä ei voi olla toimi­vaa demo­kra­tiaa.

Puolus­tamme demo­kra­tiaa aina ja kaik­kialla

Demo­kra­tia on tapa olla sivis­ty­neesti eri mieltä. Sen avulla voidaan sovit­taa väki­val­lat­to­masti yhteen erilai­set arvo­maa­il­mat ja näke­myk­set.

Demo­kra­tia on sitou­tu­mista yhtei­siin peli­sään­töi­hin ja niiden johdon­mu­kai­seen sovel­ta­mi­seen silloin­kin, kun se on oman edun kannalta epäsuo­tui­saa. Demo­kra­tia ei kuiten­kaan voi olla enem­mis­tön raja­tonta määräys­val­taa. Vähem­mis­tö­jen suojasta on vält­tä­mä­töntä huoleh­tia kaikilla tasoilla. Kokoo­mus puolus­taa Suomea avoi­mena yhteis­kun­tana. Avointa yhteis­kun­taa ei ole ilman vapaata tiedon­vä­li­tystä.

Kokoo­mus haluaa raken­taa Suomea maana, jossa toteu­tu­vat jokai­sen mahdol­li­suu­det osal­lis­tua ja vaikut­taa päätök­sen­te­koon. Paikal­li­nen ja alueel­li­nen demo­kra­tia sekä elävä kansa­lai­syh­teis­kunta muodos­ta­vat kansan­val­lan lujan kivi­ja­lan. Maamme menes­tys raken­tuu sen monien erilais­ten aluei­den vahvuuk­sista.

Valtio ja sitä ohjaava poliit­ti­nen päätök­sen­teko toimi­vat ihmis­ten luot­ta­muk­sen varassa. Luot­ta­mus yhteis­kun­taa kohtaan perus­tuu siihen, että tarpeen vaatiessa saa oikeutta, tulee kuul­luksi ja tasa­puo­li­sesti kohdel­luksi. Jokaista on taus­tas­taan riip­pu­matta kohdel­tava yhteis­kun­nassa yhtä arvok­kaana.

“Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia on tulos­vas­tuussa ihmi­sille.”

Edus­tuk­sel­li­nen demo­kra­tia on tulos­vas­tuussa ihmi­sille. Sen on tarkoi­tus tuot­taa yhteistä hyvää edis­tä­viä sään­töjä, jotka ovat mahdol­li­sim­man laajasti ymmär­ret­tyjä ja hyväk­syt­tyjä. Vastuunsa tunteva ja rehel­li­nen päätök­sen­te­kijä toisaalta kyke­nee perus­te­le­maan myös epäsuo­si­tut mutta vält­tä­mät­tö­mät ratkai­sut. Totuu­den­mu­kai­suus ja rehel­li­syys ovat poli­tii­kassa tärkeitä arvoja, joita suoma­lai­set ovat tottu­neet kunnioit­ta­maan.

Kokoo­mus näkee kansain­vä­li­syy­den ja sen jatku­van vahvis­ta­mi­sen elineh­tona maal­lemme. Suomen jäse­nyys Euroo­pan unio­nissa on kokoo­muk­selle arvo­va­linta. Kuulu­malla Euroo­pan vapai­den kanso­jen perhee­seen Suomi on tehnyt valin­nan yllä­pi­tää ja edis­tää EU:n arvoja. Niihin kuulu­vat vapaus, ihmi­sar­von ja ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­nen, kansan­valta, tasa-arvo ja oikeus­val­tio. Suomen on toimit­tava EU:ssa aktii­vi­sesti, raken­ta­vasti ja aloit­teel­li­sesti, sen yhte­näi­syyttä ja toimin­ta­ky­kyä edis­tä­vällä tavalla.

Kokoo­mus näkee Suomen kiin­teänä osana läntistä arvo­yh­tei­söä, jonka kaik­kiin kansain­vä­li­siin insti­tuu­tioi­hin sen on luon­nol­lista kuulua. Tämä koskee niin talou­del­lista, sosi­aa­lista, ympä­ris­töl­listä kuin turval­li­suus­po­liit­tista yhteis­työtä. Soti­laal­li­sen yhteis­työn vahvis­ta­mi­nen on Suomen turval­li­suu­den edis­tä­mistä.

Kansain­vä­li­siin sopi­muk­siin ja sään­töi­hin perus­tuva maail­man­kauppa luo vaurautta ja hyvin­voin­tia. Kaupan vapaus vähen­tää köyhyyttä ja lisää kansa­kun­tien keski­näistä, rauhan­omaista yhteen­kuu­lu­vuutta. Suomen on toimit­tava kansain­vä­li­sissä orga­ni­saa­tioissa johdon­mu­kai­sesti kaupan estei­den pois­ta­mi­seksi.

Suomen on kannet­tava myös laajem­paa globaa­lia vastuuta. Voimme tarjota apua ja osaa­mista esimer­kiksi kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön koko­nais­val­tai­sessa krii­sien hallin­nassa ja niiden ratkai­se­mi­sessa, ympä­ris­tön- ja luon­non­suo­je­lussa sekä kestä­vän kehi­tyk­sen tuke­mi­sessa. Suomen on tuet­tava ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista kaik­kialla. Ilmas­ton­muu­tos on myös turval­li­suus­haas­teista ja krii­sien aiheut­ta­jista suurin yksit­täi­nen.

Olemme suoma­lai­sia, pohjois­maa­lai­sia, euroop­pa­lai­sia ja maail­man­kan­sa­lai­sia

Oma kult­tuuri ja kult­tuu­ri­pe­rintö liit­tä­vät meidät osaksi suku­pol­vien ketjua.

Ne haas­ta­vat anta­maan uusia merki­tyk­siä maail­malle ja raken­ta­maan uutta. Ne kerto­vat, mistä tulemme ja keitä olemme - mutta ne eivät yksin ratkaise, mitä meistä voi tai saa tulla. Mennei­den suku­pol­vien työtä ja saavu­tuk­sia on osat­tava arvos­taa, sillä nyky­päi­vän hyvin­voin­timme ja turval­li­suu­temme perus­tuu kovalle työlle.

Kansal­li­nen ja kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­timme on moniu­lot­tei­nen ja alati muut­tuva. Kaikki iden­ti­teet­timme ovat vahvuuk­sia, eivät rajoit­teita: meillä on sekä annet­ta­vaa että saata­vaa. Sivis­tyk­seen kuuluu avoi­muus myös kansain­vä­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti. Suoma­lai­suus on osa niin pohjois­maa­lai­suutta kuin euroop­pa­lai­suutta, ja ne ovat osa suoma­lai­suutta.

“Isän­maal­li­suus, joka ilme­nee kiin­ty­myk­senä koti­maa­han, on myön­tei­nen voima.”

Tämän päivän suoma­lai­suus on luon­teel­taan avointa ja mukaan otta­vaa. Isän­maal­li­suus, joka ilme­nee kiin­ty­myk­senä koti­maa­han, on myön­tei­nen voima. Se vahvis­taa yhteen­kuu­lu­vuutta ja turval­li­suu­den tunnetta. Suomi pysyy rauhal­li­sena, turval­li­sena ja vakaana yhteis­kun­tana, jos jokai­nen täällä asuva haluaa omalla panok­sel­laan raken­taa sitä koti­maa­naan. Se vaatii kohtuul­li­suu­den ja välit­tä­mi­sen arvo­jen hengen yllä­pi­tä­mistä niin poliit­ti­sessa toimin­nassa kuin kunkin omassa arkie­lä­mässä.

Erilais­ten kult­tuu­rien väli­nen sivis­ty­nyt vuoro­vai­ku­tus ja kans­sa­käy­mi­nen kuulu­vat luon­nos­taan nyky­ai­kai­siin yhteis­kun­tiin muun muassa työ- ja harras­tus- sekä lähiyh­tei­söissä. Tule­vai­suus on yhä kansain­vä­li­sempi, ja maail­man­laa­jui­sissa verkos­toissa synty­vät sekä ideat että niiden pohjalta kehi­tet­tä­vät tuot­teet ja palve­lut.

Laaja-alai­nen erilais­ten kult­tuu­rien ymmär­tä­mi­nen on mahdol­li­suus kehit­tää Suomesta entistä avoi­mempi ja puoleensa vetä­vämpi maa, josta yhä useampi aktii­vi­nen ihmi­nen voi löytää paik­kansa ja tehtä­vänsä. Minkään­laista syrjin­tää emme hyväksy. Sivis­ty­nee­seen keskus­te­luun kuuluu aito moni­ää­ni­syys, erilai­suu­desta kiin­nos­tu­mi­nen ja eri mieltä olevien kunnioit­ta­mi­nen.

Tekno­lo­gi­nen kehi­tys madal­taa ja hävit­tää rajoja niin, että koko globaa­lin yhtei­sön vuoro­vai­ku­tus kasvaa. Näemme tämän avaa­van hienoja mahdol­li­suuk­sia koko ihmis­kun­nan kannalta. Suomi on vahvim­mil­laan silloin, kun sen yhtey­det ja vuoro­vai­ku­tus­ka­na­vat niin Euroo­passa kuin maail­man­laa­jui­sesti ovat täysi­mää­räi­sesti käytössä. Sulkeu­tu­mi­nen olisi heiken­ty­mi­sen ja hiipu­mi­sen tie.

Meidän suoma­lais­ten on tietoi­silla ratkai­suilla pyrit­tävä kokoamme suurem­paan rooliin maail­man­laa­juis­ten kysy­mys­ten kuten ympä­ris­töön ja turval­li­suu­teen liit­ty­vien ongel­mien ratkai­se­mi­sessa ja ennal­taeh­käi­syssä. Parhai­ten se onnis­tuu diplo­ma­tian, tieteen ja tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sia tehok­kaasti ja laaja-alai­sesti hyödyn­täen.

Ihmi­sen, ympä­ris­tön, talou­den, ja tekno­lo­gian sopusointu

Vahva talous ja kasvava aineel­li­nen hyvin­vointi tuovat itse­näi­syyttä, toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia ja turval­li­suutta yksi­löille, kansalle ja valtiolle.

Poliit­ti­silla päätök­sillä on vapau­tet­tava ihmis­ten ja yritys­ten toimin­taym­pä­ris­töä, jotta nämä saisi­vat kaiken poten­ti­aa­linsa täyteen kukois­tuk­seen luomaan hyvin­voin­tia ja vaurautta. Mark­ki­na­ta­lou­teen kuuluva yrit­tä­mi­sen vapaus on kaiken kasvun vält­tä­mä­tön ehto.

Yksi­tyi­so­mai­suu­den suoja on vapaan, sivis­ty­neen ja hyvin­voi­van yhteis­kun­nan perus­kivi. Kenel­tä­kään ei saa ilman lail­lista perus­tetta viedä rehel­li­sesti hankit­tua tai saatua varal­li­suutta. Talous­po­li­tii­kassa on tavoi­tel­tava kestä­vää ja laaja-alaista kasvua, ottaen samalla huomioon inhi­mil­li­set ja ympä­ris­tön kestä­vyy­den aset­ta­mat reunaeh­dot.

Haluamme turvata ympä­ris­tön: kauniit metsät, puhtaan ilman ja kirk­kaat vedet. Ilman elin­kel­poista maapal­loa ei paljon muul­la­kaan ole väliä. Lain­sää­dän­nöllä ja vero­tuk­sella on suosit­tava sellaista kulu­tus­käyt­täy­ty­mistä ja liik­ku­mista, joka aiheut­taa mahdol­li­sim­man vähän ympä­ris­tö­kuor­mi­tusta. Luon­non­va­ro­jen tuhlausta on johdon­mu­kai­sesti vähen­net­tävä, ja niiden käytön on oltava kestä­vää. Erityi­sesti on vähen­net­tävä fossii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä, lopul­li­sena päämää­ränä niiden käytöstä luopu­mi­nen.

Kerta­käyt­töi­syy­destä tulee siir­tyä yhä enem­män kohti kestä­vää kierto- ja jaka­mis­ta­loutta. Haluamme valjas­taa tekno­lo­gian ympä­ris­tön­suo­je­luun. Kehi­tämme, kokei­lemme ja otamme käyt­töön ympä­ris­töys­tä­väl­li­siä mene­tel­miä niin tuotan­nossa, jake­lussa ja kulje­tuk­sissa kuin mate­ri­aa­lien uuskäy­tössä.

Työn muutos tekno­lo­gian kehi­tyk­sen myötä on niin suoma­lai­sille kuin koko ihmis­kun­nalle valtava mahdol­li­suus. Eten­kin fyysi­sesti raskai­den ja rutii­nin­omais­ten tehtä­vien auto­ma­ti­soi­tu­mi­sen muka­naan tuoma tuot­ta­vuu­den kasvu kasvat­taa aineel­li­sen hyvin­voin­nin määrää ennen­nä­ke­mät­tö­mästi.

Kaikki aiem­mat tekno­lo­gi­set murrok­set ovat paran­ta­neet ja helpot­ta­neet ihmi­sen elämää luke­mat­to­min tavoin. Niin käy vasta­kin, jos pystymme keskit­ty­mään mahdol­li­suuk­siin tart­tu­mi­seen lyhyen aika­vä­lin uhkien pelkää­mi­sen sijaan. Koulu­tus­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­sellä ja työmark­ki­noi­den toimin­nan tehos­ta­mi­sella mahdol­lis­te­taan ihmis­ten, työelä­män ja yhteis­kun­nan sopeu­tu­mi­nen työn muutok­seen. Inhi­mil­li­nen tekno­lo­gia­mur­ros vaatii onnis­tuak­seen työstä, yrit­tä­jyy­destä ja omis­ta­mi­sesta saata­van toimeen­tu­lon, vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van jous­ta­vaa ja reaa­liai­kaista mukau­tu­mista toisiinsa.

Tekno­lo­gian uudet sovel­lu­tuk­set on ennak­ko­luu­lot­to­masti otet­tava ihmi­sen avuksi teke­mään kaikesta työstä helpom­paa, tarkem­paa, tehok­kaam­paa ja tuot­ta­vam­paa. Ne teke­vät myös joka­päi­väi­sestä elämästä suju­vam­paa laajen­ta­malla ihmis­ten kykyä havaita asioita ja tehdä ratkai­suja erilai­sissa tilan­teissa. Uuden tekno­lo­gian avulla ihmi­set pysty­vät teke­mään aina vain parem­min ja laajem­malla tiedolla perus­tel­tuja valin­toja ja toimi­maan kussa­kin tilan­teessa tarkoi­tuk­seen sopi­vim­milla tavoilla.

On varmis­tet­tava, että vaikka tekniikka pystyy jatku­vasti itse­näi­sem­pään toimin­taan, vastuu tärkeistä eetti­sistä ratkai­suista säilyy aina viime kädessä ihmi­sellä. Ihmis­ten oikeutta yksi­tyi­syy­teen ja itse­ään koske­vien tieto­jen käytöstä päät­tä­mi­seen on vaalit­tava ja vahvis­tet­tava. Verk­ko­tur­val­li­suu­den merki­tys koros­tuu, kun yhä suurempi osa kaikesta ihmis­ten ja yhteis­kun­nan toimin­nasta digi­ta­li­soi­tuu.

Laaja-alai­sen sivis­tyk­sen merki­tys on korvaa­ma­ton yksi­lön ja yhteis­kun­nan kyvyssä hyötyä alati nopeu­tu­vasta tekno­lo­gi­sesta kehi­tyk­sestä. Kokoo­mus haluaa, että uuden tekno­lo­gian käyt­töö­no­tossa ja kehit­tä­mi­sessä Suomi ja suoma­lai­set ovat maail­man parhaita. Suomen on yhteis­kun­tana suhtau­dut­tava uusiin mene­tel­miin uteliai­suu­della ja innolla. Parhaat tekno­lo­gi­set ratkai­sut on löydet­tävä ja otet­tava käyt­töön kokei­le­malla ja hyväk­syen myös epäon­nis­tu­mi­sen mahdol­li­suus.

Julki­sen vallan oma osal­lis­tu­mi­nen mark­ki­noille on pidet­tävä rajat­tuna ja varat­tava sellai­siin tilan­tei­siin, joissa se on ylei­sen edun kannalta vält­tä­mä­töntä tai yksi­tyi­siä toimi­joita ei ole. Julki­sella vallalla on kuiten­kin vält­tä­mä­tön rooli reilu­jen peli­sään­tö­jen määrit­tä­jänä, turval­li­suu­den ja huol­to­var­muu­den takaa­jana sekä monien tärkei­den palve­lui­den järjes­tä­jänä. Liike­toi­min­nan harjoit­ta­mi­nen on kuiten­kin pääsään­töi­sesti jätet­tävä yritys­ten hoidet­ta­vaksi. Sään­te­lyllä on puutut­tava mark­ki­noi­den toimin­taan, kun sään­te­lystä on selvästi enem­män hyötyä kuin hait­taa, esimer­kiksi ympä­ris­tö­hait­to­jen estä­mi­seksi.

Tule­vai­suu­den menes­ty­sa­lat vali­koi­tu­vat parhai­den ideoi­den keski­näi­sessä kilpai­lussa mark­ki­noilla. Avoi­min ja reiluin peli­sään­nöin tapah­tuva kilpailu on paras tapa ratkaista, mitkä yrityk­set, tuot­teet ja mene­tel­mät ovat parhaita. Kilpai­lun esteitä on pois­tet­tava ja mark­ki­noi­den annet­tava toimia. Niuk­koja talou­del­li­sia ja inhi­mil­li­siä voima­va­roja ei kannata turhaan pitää sidot­tuina tehot­to­maan käyt­töön. Uuteen alkuun ja parem­piin mahdol­li­suuk­siin on pääs­tävä kiinni kohtuul­li­silla edel­ly­tyk­sillä ja suju­vasti.

Vero­tusta on kehi­tet­tävä suun­taan, joka suosii työn­te­koa, yritys­toi­min­taa, koti­maista omis­ta­mista ja muuta suoma­lais­ten hyvin­voin­tia lisää­vää toimin­taa sekä edis­tää ympä­ris­tön suoje­lua. Vero­poh­jan on oltava laaja ja vero­kan­to­jen mahdol­li­sim­man mata­lia. Vero­tuk­sen on tuet­tava Suomen houkut­te­le­vuutta maana, jossa halu­taan tehdä työtä, yrit­tää ja johon halu­taan sijoit­taa. Työmark­ki­noi­den toimi­vuutta on edis­tet­tävä, jotta mahdol­li­sim­man moni pääsisi työhön ja saisi oman elämänsä raken­ta­mi­sen keinot omiin käsiinsä.

Lähi­vuo­si­kym­men­ten suuri tehtävä on luoda sellai­nen vero­tuk­sen ja sosi­aa­li­tur­van koko­nai­suus, joka toteut­taa kestä­vän tasa­pai­non yksi­lön talou­del­lis­ten oikeuk­sien ja velvoit­tei­den välillä. Julki­nen talous on pidet­tävä vahvana myös siksi, että vero­ra­si­tus ei kasvaisi kohtuut­to­maksi ja jotta julki­sen velan määrä pysyisi hallin­nassa. Toimimme terveen julki­sen talou­den puolesta, jotta myös tule­vai­suu­dessa kaiken ikäi­sillä suoma­lai­silla on mahdol­li­suus toimi­vaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taan, sen turvaan sekä palve­lui­hin.

Lopuksi

Kokoo­mus luot­taa siihen, että ihmi­nen kyke­nee edis­tys­tah­tonsa ja kekse­liäi­syy­tensä avulla, tiedettä ja tekno­lo­giaa hyödyn­täen, löytä­mään eteen tule­viin haas­tei­siin ratkai­sut ja vält­tä­mään haital­li­sia valin­toja. Sivis­tys auttaa ihmistä toimi­maan oikein. Suhtau­dumme tule­vai­suu­teen myön­tei­sellä uteliai­suu­della ja opti­mis­ti­sesti. Haluamme raken­taa luot­ta­musta ja ymmär­rystä ihmis­ten ja ihmis­ryh­mien välille. Ennen kaik­kea uskomme ihmi­sen hyvyy­teen, myötä­tun­toon ja empa­ti­aan. Niiden pohjalta raken­tu­vat hyvä elämä, hyvä Suomi ja hyvä maailma.

Princip­pro­gram på svenska


Kokoo­mus on uudis­ta­nut peri­aa­teoh­jel­maansa. Tätä varten on touko­kuusta 2017 alkaen järjes­tetty kaik­ki­aan 20 avointa keskus­te­lu­ti­lai­suutta. Ne on pidetty kaikissa maakun­ta­kes­kuk­sissa ja suurim­missa kaupun­geissa.

Kussa­kin tilai­suu­dessa on ollut tietty erityis­teema, ja useim­mi­ten mukana on ollut myös ulko­puo­li­nen asian­tun­tija. Joukossa on ollut yliopis­to­jen tutki­joita, profes­so­reita ja rehto­reita, mutta myös muita kiin­nos­ta­via ja näke­myk­sel­li­siä persoo­nal­li­suuk­sia. Ja tieten­kin kokoo­mus­lai­sia. Kaiken­lai­sista ammatti- ja muista taus­toista, kaiken ikäi­siä, kaik­kialta Suomesta. Vasta puolue­toi­min­nan aloit­ta­neista vuosi­kym­me­niä mukana ollei­siin puolue­ve­te­raa­nei­hin. Rivi­jä­se­nestä minis­te­riin ja Euroo­pan parla­men­tin jäse­neen. Työtä on puolu­een vara­pu­heen­joh­ta­jan, minis­teri Sanni Grahn-Laaso­sen johdolla ohjan­nut puolu­een 100-vuotis­merk­ki­vuo­den valmis­te­luita varten asetettu valtuus­kunta, jossa on edus­tus kaikista piireistä ja jäsen­lii­toista sekä läheis­jär­jes­töistä.

Skip to content