Vain kilpailukykyinen vientiteollisuus pitää valot päällä Suomessa
Julkaistu:
Kokoomuksen kansanedustaja Noora Fagerströmin pitämä ryhmäpuhe eduskunnan käsitellessä teollisuuspoliittista selontekoa. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta tämän päivän tärkeästä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Kyseessä on historiallinen hetki – ensimmäistä kertaa meillä on hallitus, joka on päättänyt ottaa kunnianhimoisen ja strategisen otteen kansalliseen teollisuuspolitiikkaan.
Samalla tämä selonteko kertoo paljon hallituksen talouspolitiikan linjasta. Tämän vaalikauden tärkein tavoite on ollut pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut.
Haaste ei ole ollut pieni. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Samaan aikaan julkiset menot ovat paisuneet, ja julkinen talous on ajautunut vaarallisen velkaantumisen kierteeseen.
Näistä lähtökohdista Orpon hallitus on tehnyt rohkeat päätökset: 9 miljardin euron sopeutustoimet, joiden ansiosta velkasuhteen ennustetaan kääntyvän laskuun hallituskauden loppuun mennessä. Nämä toimet ovat olleet välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
“Suomalaisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäminen.”
Me kokoomuslaiset tiedämme, että suomalaisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäminen. Siksi me kokoomuksessa olemme aina halunneet sitä, että meidän kotimainen teollisuutemme menestyy.
Vain elinvoimainen yksityinen sektori turvaa laadukkaiden julkisten palvelujen rahoituksen: varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja vanhustenhoivan. Vain kilpailukykyinen vientiteollisuus pitää valot päällä ja säilyttää asuntojen arvon kaikkialla Suomessa. Siksi tämä selonteko on niin tärkeä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän on helppo yhtyä selonteossa esitettyyn analyysiin teollisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä ja niihin tavoitteisiin, joilla suomalaista teollisuutta voidaan vahvistaa.
Globaali tilanne on muuttunut: geopoliittiset jännitteet ja tukikilpailu vaativat, että rakennamme omia vahvuuksiamme entistä määrätietoisemmin.
“Itsekin yrittäjän koen hallituksen uudistukset elintärkeiksi suomalaisen yrityskentän kannalta.”
Hallitus on jo tarttunut toimeen ja tässä muutamia esimerkkejä:
Teollisen mittakaavan puhtaan siirtymän investointikannustin voi houkutella jopa yli 10 miljardin euron investoinnit Suomeen. Lisäksi lupaprosesseja on lähdetty sujuvoittamaan ja siirtymä kohti yhden luukun mallia etenee.
Olemme vahvistaneet kasvuyritysten rahoitusta. TESIä pääomitetaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla ja sen strategia on päivitetty palvelemaan paremmin teollisuuden kasvua.
Tiede ja tutkimus ovat myös teollisuuspolitiikan keskiössä: T&K-panostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Infrastruktuuriin panostetaan kolmella miljardilla eurolla. Hallitus myös huolehtii, että Fingrid ja Gasgrid pystyvät investoimaan energian siirtoverkkoihin tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Hallitus myös panostaa voimakkaasti kotimaiseen puolustusteollisuuteen.
Osaavasta työvoimasta huolehtiminen on myös ratkaisevaa. Hallitus on mahdollistanut paikallisen sopimisen kaikenkokoisissa yrityksissä. Työn verotusta kevennetään erityisesti pieni- ja keskituloisille – työtulovähennystä korottamalla. Itsekin yrittäjänä koen nämä uudistukset elintärkeiksi suomalaisen yrityskentän kannalta.
“Hallituksen toimet kantavat jo hedelmää.”
Nämä toimet ovat jo alkaneet kantaa hedelmää. Vahva teollisuuspolitiikka kotiuttaa nyt uusia isoja investointeja kotimaahan, kuten 800 miljoonan akkutehdas Kotkaan ja 200 miljoonan TNT-tehdas Poriin.
Myös suomalaisten suuryritysten tilauskannat ovat nousussa, ja elinkeinoelämä näkee horisontissa valoa. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan yritysten odotukset talouden kehityksestä ovat parantuneet merkittävästi syksystä.
Silti lisää toimia tarvitaan. Myöhemmin tässä kuussa pidettävästä hallituksen puoliväliriihessä tehdään uusia toimia kotimaisen teollisuuden, viennin ja kasvun hyväksi.
“EU:n kautta on toimittava tavalla, joka suojaa suomalaisten etuja.”
Toimintaympäristö muuttuu nopeasti myös kansainvälisesti.
EU on parhaillaan uusimassa omaa teollisuuspolitiikkaansa, ja pääministeri Petteri Orpolla on ollut siinä keskeinen rooli. Komission alustavat linjaukset ovat lupaavia: painopisteet talouden kilpailukyvyssä ja Euroopan turvallisuudessa ovat juuri oikeita – ja ne ovat myös Suomen etujen mukaisia.
Siirtymä kohti puhtaampaa teollisuutta luo uutta perustaa ja tulevaisuutta EU:n kilpailukyvylle tarjoten samanaikaisesti ratkaisuja puhtaan siirtymän sekä taloudellisen kestävyyden haasteisiin.
Toisaalta uhkiakin on. Kuten pääministeri äskeisessä ilmoituksessaan totesi: Yhdysvaltojen tullitoimet muodostavat vakavan riskin niin Suomen kuin koko Euroopan talouskasvulle ja viennille. Euroopan on vastattava näihin haasteisiin yhtenäisesti ja päättäväisesti.
Mahdollinen kauppasota voidaan vielä välttää. Tärkeintä on toimia Euroopan unionin kautta tavalla, joka suojaa niin suomalaisten kuin eurooppalaisten etuja ja tukee neuvottelujen jatkumista.
Teollisuus on avainasemassa taloutemme elpymisessä ja Suomen tulevaisuuden turvaamisessa. Siksi hallituksen teollisuuspoliittinen linja on oikea ja sitä on helppo tukea.
