Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpon puhe ministeriryhmän kesäkokouksessa Rovaniemellä 20.8.

Petteri Orpon puhe minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Rova­nie­mellä 20.8.

Julkaistu:

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Hyvät minis­te­ri­ryh­män jäse­net, hyvät median edus­ta­jat, hyvät kuuli­jat, on ilo avata poliit­ti­nen syksy Rova­nie­mellä! 

Valit­simme Lapin kokous­pai­kaksi syystä: sekä turval­li­suus- että elin­kei­no­po­liit­ti­sesti pohjoi­sen merki­tys on kasva­nut enti­ses­tään. Pohjoi­sessa Suomessa on kaik­kea, mitä maail­malla nyt jano­taan: puhdasta luon­toa, puhdasta ener­giaa, vettä, kaivan­nai­sia, turis­mia. 

Ennen kaik­kea täällä on upea yrit­tä­mi­sen henki, joka näkyy Lapin elin­voi­mana. Tämä henki pitää saada päälle koko maassa. Ei jäädä paikal­leen. Silloin meillä on Suomena asiat parem­min kuin nyt.

Suomen talou­den tilanne on edel­leen heikko. Mikään yllä­tys tämä ei meille ole, tiesimme tilan­teen jo ennen vaaleja. Siksi olemme tehneet sen, mitä pitää: halli­tus­neu­vot­te­luissa sovimme 6 miljar­din sopeu­tuk­sesta. Kun se ei riit­tä­nyt, sovimme 3 miljar­din lisä­so­peu­tuk­sista. Ja jos tarve vaatii, sovimme lisä­sääs­töistä.  

Tilan­teen vaka­vuu­desta kertoo se, että halli­tuk­sen määrä­tie­toi­sista toimista huoli­matta ensi vuonna meno­jen ja tulo­jen välillä on 12 miljar­din euron kuilu. Hyvin­voin­tia­luei­den paisu­vat menot ovat meille yksi suurim­mista ongel­mista, siitä ei päästä mihin­kään. Inves­toin­nit ja kasvu eivät ole lähte­neet vielä kunnolla liik­keelle. Se näkyy heiken­ty­neenä työl­li­syy­tenä ja vero­tu­lo­jen uupu­mi­sena. Velkaan­tu­mi­sen kasvu ei ole tait­tu­nut. 

Johto­pää­tös tästä ei kuiten­kaan ole se, että halli­tus olisi tehnyt liian vähän tai vääriä asioita. Halli­tus­oh­jel­man tavoite velkaan­tu­mi­sen kasvun tait­ta­mi­sesta tällä vaali­kau­della ei ole karan­nut. Me lupa­simme kään­tää suun­nan – ja siitä me pidämme kiinni.

Suoma­lais­ten elin­taso ei ole kasva­nut 15 vuoteen. 15 vuodessa on kasva­nut vain julki­sen sekto­rin velka, 100 miljar­dia. Edel­li­nen halli­tus ei edes yrit­tä­nyt tehdä meno­jen paisu­mi­selle mitään. Rahaa on –poli­tiik­kaa tehtiin, vaikka rahaa ei ollut.  On epä-älyl­listä, että nyt oppo­si­tiossa samat puolu­eet vastus­ta­vat paitsi velkaan­tu­mista myös jokaista halli­tuk­sen uudis­tusta velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­seksi. 

Halli­tus on jo saanut tulosta aikaan: ilman halli­tuk­sen teke­miä sopeu­tus­toi­mia velkaa joudut­tai­siin ensi vuonna otta­maan 4000 miljoo­naa enem­män kuin nyt. Summa vastaa yli 800 000 keski­tu­loi­sen suoma­lai­sen valtiolle vuodessa maksa­mia veroja. 

Halli­tus­oh­jel­man keskei­nen ajatus on, että talou­den perusta on laitet­tava kuntoon. Tässä­kin olemme saaneet tulosta aikaan: olemme kunnos­ta­neet talou­den perus­taa uudis­ta­malla työmark­ki­noita, sosi­aa­li­tur­vaa ja vero­tusta sellai­seksi, että työtä kannat­taa ottaa vastaan ja yrit­tä­jät uskal­ta­vat sitä tarjota. Kun perusta on kunnossa, pääsemme talous­kas­vun käyn­nis­tyessä siihen aiem­paa parem­min kiinni. 

Nopea­liik­kei­sessä maail­massa pitkien proses­sien sietä­mi­nen on joskus haas­ta­vaa. Yhteis­kun­nal­li­nen muutos ei tapahdu sillä hetkellä, kun edus­kunta hyväk­syy lakie­si­tyk­sen. Monet halli­tuk­sen toimeen­pa­ne­mista päätök­sistä vaikut­ta­vat nopeasti, kuten esimer­kiksi hallin­toon tehtä­vät mitta­vat sääs­töt, virka­kunta vähe­nee. Tois­ten päätös­ten vaiku­tuk­set tule­vat viiveellä. 

Siksi muutok­sen teke­mi­nen vaatii sitkeyttä. Se vaatii kärsi­väl­li­syyttä.  On jakset­tava pitää iso kuva mielessä ja tavoite kirk­kaana silloin­kin, kun jokaista yksit­täistä toimea arvos­tel­laan ja johto­pää­tök­siä onnis­tu­mi­sista ja epäon­nis­tu­mi­sista jaetaan pika­vauh­tia. Näin halli­tus on toimi­nut.

Halli­tus on sitou­tu­nut viemään Suomen kestä­vän kasvun uralle. Ja sitä me teemme, päätös kerral­laan. 

Vaikka talou­den tilanne on vaikea, myös virkoa­mi­sen merk­kejä on näky­vissä. 

Kaikilla toimia­loilla luot­ta­mus talou­teen on paran­tu­nut. Myös kulut­ta­jien luot­ta­mus on hieman vahvis­tu­nut ja osto­voima para­ne­massa. Asun­to­kauppa on piris­ty­mässä, ja asun­to­lai­no­jen kysyntä on alka­nut elpyä. Korko­jen lasku rohkai­see toteut­ta­maan jäissä olleita kodin­vaih­toai­keita ja helpot­taa monen arkea. Samalla yritys­ten patou­tu­nei­den inves­toin­tien voi odot­taa pääse­vän nyt liik­keelle. Se antaa toivoa tule­vasta. Tämän­het­kis­ten ennus­tei­den mukaan talous­kasvu vahvis­tuu ensi vuoden puolella. 

Voim­meko siis luvata suoma­lai­sille, että parem­mat ajat ovat pian edessä? Emme voi. Ensi vuoden budjetti on koko halli­tus­kau­den tiukin sääs­tö­bud­jetti. Julki­nen sektori on paisu­nut liian suureksi kanto­ky­kyymme nähden. Sitä on pienen­net­tävä, jotta pystymme turvaa­maan palve­lut. 

Mitä sitten voimme luvata? 

Voimme luvata, että halli­tus tekee edel­leen uudis­tuk­sia, jotka vahvis­ta­vat talou­temme perus­taa, luovat edel­ly­tyk­siä kasvulle ja työl­li­syy­delle ja sitä kautta suoma­lais­ten elin­ta­son para­ne­mi­selle.  Voimme luvata, että tiukas­sa­kaan talou­del­li­sessa tilan­teessa emme tingi Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­desta.

Venäjä jatkaa hyök­käys­so­taansa Ukrai­nassa ja aggres­sio­taan länttä kohtaan. Me olemme valp­paina ja varau­dumme. Tuemme Ukrai­naa. Ukraina tais­te­lee meidän, koko Euroo­pan puolesta. 

Koulu­tuk­sesta ja osaa­mi­sesta huoleh­ti­mi­nen taas on tule­vai­suu­den raken­ta­mista. Siksi lisäämme perus­o­pe­tuk­seen viik­ko­tun­teja, oppi­laille yksi­löl­listä tukea ja eri puolille Suomea uusia tohto­reita. 

Tuoreet uuti­set työl­li­syy­den kehi­tyk­sestä eivät ilah­duta. Mutta päät­tä­väi­syyttä ne lisää­vät. 

Halli­tus on tehnyt yrit­tä­mi­sen edel­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi merkit­tä­viä uudis­tuk­sia.  Meidän on jatket­tava uudis­tuk­sia, jotka paran­ta­vat Suomen houkut­te­le­vuutta inves­toin­tiym­pä­ris­tönä, rohkai­se­vat yrityk­siä otta­maan riskiä ja kasva­maan ja työl­lis­tä­mään. Sillä vain työn ja yrit­tä­mi­sen kautta luomme kestä­vää hyvin­voin­tia ja turvaamme suoma­lai­sille tärkeät palve­lut, hyvät koulut, sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut ja hoivan. 

Tänä syksynä tuomme useita työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sia edus­kun­taan. Yksi tärkeim­mistä on esitys paikal­li­sen sopi­mi­sen lisää­mi­sestä. Jous­ta­vuu­den lisää­mi­nen tarkoit­taa, että yrityk­semme ovat entistä kette­räm­piä muut­tu­vissa tilan­teissa. Ja että ne pysty­vät paitsi turvaa­maan työpaik­koja myös rohkais­tu­vat lisää­mään niitä. 

Työte­ki­jät ovat yritys­ten tärkein voima­vara. Jokai­nen järkevä yrit­täjä ymmär­tää, että yritys menes­tyy silloin, kun sillä on hyvä henki­löstö ja työpai­kalla on hyvä ilma­piiri. Kun paikal­li­nen sopi­mi­nen tuodaan työpai­koille, henki­lös­töllä pitää olla riit­tä­västi tietoa yrityk­sen tilan­teesta. Henki­lös­tön ja johdon väli­nen yhteis­työ ja avoin tiedon­kulku ovat edel­ly­tyk­siä paikal­li­sen sopi­mi­sen onnis­tu­mi­selle.

Yksi osa luot­ta­muk­sen lisää­mistä työpai­koilla on henki­lös­tön edus­tus yritys­ten hallin­nossa. Suomessa nyky­lain­sää­däntö vaatii henki­lös­tön hallin­toe­dus­tuk­sen joko yrityk­sen johto­ryh­mässä, halli­tuk­sessa tai hallin­to­neu­vos­tossa vähin­tään 150 työn­te­ki­jän yrityk­sissä. Tätä rajaa haluamme laskea.

Muissa pohjois­maissa on hallin­toe­dus­tuk­sessa edetty pidem­mälle, ja siitä on saatu pääosin hyviä koke­muk­sia. Luot­ta­mus ja yhteis­työ työpai­koilla ovat paran­tu­neet, kun henki­lös­tön edus­ta­jia on otettu vahvem­min mukaan eri hallin­toe­li­miin.

Siksi halli­tus haluaa nyt vahvis­taa työn­te­ki­jöi­den äänen kuulu­mista myös suoma­lai­silla työpai­koilla. 

Halli­tus­oh­jel­massa tode­taan, että hallin­toe­dus­tusta arvioi­daan puoli­vä­li­rii­hessä ensi keväänä. Tätä arvioin­tia varten halli­tus nimeää selvi­tys­hen­ki­lön sekä aset­taa ensi vuoden alusta kolmi­kan­tai­sen työryh­män valmis­te­le­maan uudis­tusta. 

Uskon vahvasti, että hallin­toe­dus­tuk­sen kehit­tä­mi­nen on olen­nai­nen pari paikal­li­selle sopi­mi­selle. Vastak­kai­na­set­te­lun sijaan tarvit­semme sopi­mista. Siksi halli­tus käyn­nis­tää hallin­toe­dus­tuk­sen uudis­ta­mi­sen jo tänä syksynä.

Olen ilolla pannut merkille, miten kovasti myös oppo­si­tiosta perään­kuu­lu­te­taan kasvun vahvis­ta­mista. 

Kasvua Suomi tarvit­see. Yksin sääs­tä­mällä ja vero­tusta kiris­tä­mällä Suomi ei nouse. Kasvun vauh­dit­ta­mi­nen on yksi halli­tuk­sen tärkeim­mistä tehtä­vistä.  

Halli­tus­oh­jelma on kasvun ohjelma: muok­kaamme lukui­sin konkreet­ti­sin keinoin maape­rää kasvulle suotui­sam­maksi. Suju­voi­tamme luvi­tusta, järjes­tämme palve­luita yhden luukun -peri­aat­teen mukai­sesti, varmis­tamme puhtaan ja edul­li­sen ener­gian saan­nin kaik­kialla Suomessa, lisäämme ydin­voi­maa, teemme histo­rial­li­sen suuret panos­tuk­set tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. 

Halli­tus panos­taa raitei­siin ja teihin yhteensä 3 miljar­dia. Kesä-Suomessa liik­ku­neet ovat voineet omin silmin havaita, että väyliä korja­taan ja uutta asvalt­tia tulee tien pintaan joka puolella Suomea. Täällä pohjoi­sessa kunnos­te­taan ensi vuonna esimer­kiksi VT 21:tä Ailak­ka­lahti-Kilpis­järvi-osuu­della. Tornio-Kolari-ratao­suu­den sähköis­tyk­sen suun­nit­telu käyn­nis­tyy.

Kevään kehys­rii­hessä päätimme myös muun muassa uudesta vero­hy­vi­tyk­sestä suurille teol­li­sille inves­toin­neille. Lisää päätök­siä kasvu­toi­mista teemme viimeis­tään halli­tuk­sen puoli­vä­li­rii­hessä. 

Tosia­sia on, että tarvit­semme vielä enem­män rohkeita, ennak­ko­luu­lot­to­mia ja konkreet­ti­sia kasvun kiih­dyt­ti­miä. Olen jo luvan­nut käyn­nis­tää työn, jonka tavoit­teena on avoi­min mielin hakea uusia keinoja Suomen veto­voi­man kasvat­ta­mi­seksi ja inves­toin­tien vauh­dit­ta­mi­seksi. 

Haas­tan koko kansan­lai­syh­teis­kun­nan, yrit­tä­jät ja eri alojen asian­tun­ti­jat mukaan ideoi­maan. 

Uusia kasvua­vauk­sia on syytä odot­taa myös jokai­selta puolu­eelta. Odotan, että oppo­si­tion vaih­toeh­to­bud­je­teista löytyy tänä syksynä runsaasti konkreet­ti­sia esityk­siä vaih­toeh­dot­to­man voivot­te­lun sijaan. Halli­tus on valmis viemään eteen­päin hyviä esityk­siä, tuli­vat ne sitten oikealta tai vasem­malta.

Olemme jo tehneet paljon, lähtö­koh­dat ovat kunnossa. Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set pärjätä globaa­lissa kilpai­lussa puhtaan siir­ty­män inves­toin­neista. Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set nousta teko­ä­lyn hyödyn­tä­mi­sessä maail­man kärkeen. Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set tuot­teis­taa inno­vaa­tioita vien­ti­tuot­teiksi. 

Meillä on kaikki edel­ly­tyk­set päästä kiinni kasvuun, jota Suomi kipeästi tarvit­see. 

Täällä Lapissa on jo vuosia sitten ymmär­retty, että inves­toin­nit ja kasvu eivät voi jäädä työn­te­ki­jä­pu­lasta kiinni. Lapissa on totuttu asioi­maan ulko­maa­lais­ten työn­te­ki­jöi­den kanssa esimer­kiksi hotel­leissa, ravin­to­loissa ja ruoka­kau­poissa. 

On selvää, että tarvit­semme lisää kansain­vä­li­siä osaa­jia raken­ta­maan Suomen tule­vaa menes­tystä. The Econo­mist –lehti analy­soi tuoreessa nume­ros­saan laajaa kyse­ly­tut­ki­musta muut­to­ha­luk­kuu­desta: ilah­dut­ta­vaa on, että ulko­maa­lai­set osaa­jat koke­vat Suomen houkut­te­le­vaksi. 

Toivon, että tämä tosia­sia saavut­taa viimein­kin ihan jokai­sen: Suomi ei sulje oviaan teke­viltä ja osaa­vilta ihmi­siltä. Ei sulje. 

Suomea ei palvele sellai­nen maahan­muut­to­kes­kus­telu, jossa puurot ja vellit jatku­vasti sekoi­te­taan. Toivon, että tämä asia tulisi nyt selväksi: 

Kyllä: halli­tus tekee kiris­tyk­siä huma­ni­taa­ri­seen maahan­muut­toon. 

Kyllä: haluamme estää turva­paik­ka­jär­jes­tel­män väärin­käy­tön. 

Kyllä: lisäämme työpe­räistä maahan­muut­toa. 

Halli­tus­oh­jel­massa on lukui­sia toimen­pi­teitä työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­seksi. Olemme viimei­sen vuoden aikana panos­ta­neet suju­viin ja nopei­siin käsit­te­ly­ai­koi­hin oles­ke­lu­lu­vissa. Tavoit­teena on, että erityis­asian­tun­tija saa luvan viikossa, ja muun työpe­rus­tei­sen oles­ke­lu­lu­van 30 päivässä. Tämän vuoden touko­kuussa työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lupa käsi­tel­tiin keski­mää­rin 27 vuoro­kau­dessa, kun vuotta aikai­sem­min käsit­te­ly­aika oli jopa 80 vuoro­kautta. 

Autamme yrityk­siä ratko­maan osaa­ja­pu­laa panos­ta­malla kohden­ne­tusti tuki­toi­mia kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin suju­voit­ta­mi­seen vali­tuista kump­pa­nuus­maista Intiasta, Brasi­liasta, Filip­pii­neiltä ja Viet­na­mista.  

Esitämme, että ylem­män korkea­kou­lu­tut­kin­non suorit­ta­nut ulko­maa­lai­nen saa pysy­vän oles­ke­lu­lu­van Suomeen kieli­tai­tonsa toden­net­tu­aan. 

On kohtuul­li­nen vaati­mus, että Suomeen työn perässä muut­tava pystyy elät­tä­mään itsensä ja perheensä. Jos oles­ke­lee maassa työpe­räi­sellä oles­ke­lu­lu­valla, täytyy oles­ke­lu­lu­valle olla myös peruste – työsuhde. Niin sanottu 3 tai 6 kuukau­den sääntö uudel­leen työl­lis­ty­mi­selle on käytössä myös muissa Pohjois­maissa ja EU-maissa. Näissä maissa se ei ole ollut työpe­räi­sen maahan­muu­ton hidaste. 

Tästä uudis­tuk­sesta puhut­taessa unoh­tuu usein mainita, että samaan aikaan kun selkey­tämme sään­töjä, takaamme työn­te­ki­jöille laajem­mat mahdol­li­suu­det hakea töitä. Nykyi­sin työn­te­ki­jän oles­ke­lu­lu­valla Suomessa oleva työn­te­kijä voi vaih­taa työnan­ta­jaa vain samalla alalla, jolle lupa on myön­netty. Jatkossa ulko­maa­lai­nen työn­te­kijä voi samalla luvalla hakea töitä myös aloilta, joiden on koko Suomessa toden­nettu kärsi­vän työvoi­ma­pu­lasta. Tavoit­teena on siis paitsi edis­tää työvoi­man saata­vuutta myös tukea ulko­maa­lai­sen työn­te­ki­jän uudel­leen­työl­lis­ty­mistä Suomessa. 

Suomen maaku­vaan voi jokai­nen vaikut­taa. Yksi mahdol­li­suus on nostaa esiin niitä toimia, joita Suomi nyt tekee työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­seksi.

Edessä on työn­täy­tei­nen poli­tii­kan syksy. 

Olemme tehneet ja teemme aktii­vi­sesti töitä, jotta uuden EU-komis­sion agen­dalta löyty­vät meille tärkeät asiat. Tämä on oma iso koko­nai­suu­tensa ja Suomelle merkit­tävä.

Elämme epävar­massa ajassa. Sota Ukrai­nassa, Lähi-idän tilanne, Yhdys­val­tain vaalit, mahdol­li­set uudet krii­sit – kaikki nämä heijas­tu­vat myös maail­man­ta­lou­teen ja sitä kautta meihin. 

Emme jää sivusta seurai­le­maan, miten asiat kehit­ty­vät. 

Halli­tus on toimeen­pa­no­ky­kyi­nen ja toimin­ta­ky­kyi­nen. Halli­tus­oh­jel­maan vali­tut linjauk­set ja toimet ovat olleet oikeita, ja niitä viemme eteen­päin. Pystymme myös toimi­maan äkil­li­sissä tilan­teissa. Sopeu­tamme lisää, jos tilanne sitä vaatii. Lisäämme kasvu­toi­mia.

Tavoit­teemme on varmis­taa, että suoma­lai­silla on työtä ja toimeen­tu­loa. Että hyvin­voin­tia riit­tää myös tule­ville suku­pol­ville ja että Suomi pärjää silloin­kin, kun maail­malla myrs­kyää. Siksi meidän vastuumme ja velvol­li­suu­temme on lait­taa omat asiamme parhaa­seen mahdol­li­seen kuntoon. Tätä työtä nyt jatkamme, päät­tä­väi­sinä. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

8.10.2024

Suomen kehi­ty­syh­teis­työn painot­ta­mi­nen Ukrai­naan on arvo­va­linta

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kansain­vä­lis­ten talous­suh­tei­den ja kehi­ty­syh­teis­työn selon­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Minis­teri Tavion esit­te­lemä selon­teko on hyvä ja perus­teel­li­nen. Kiitos siitä minis­te­rille

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

30.8.2024

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 30.8.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia Hyvät ystä­vät, median edus­ta­jat, kuuli­jat, edus­kun­ta­ryh­mämme toinen kokous­päivä käyn­nis­tyy maakun­nassa, missä länsi ja itä tapa­si­vat ennen kohdata

Skip to content