Suoma­lai­nen perus­koulu on koko yhteis­kun­nan tule­vai­suu­den perusta. Juuri siksi perus­kou­lun kehit­tä­mi­nen ei voi olla sattu­man­va­raista tai lyhyt­nä­köistä. Muut­tuva maailma, tekno­lo­gi­nen murros ja kasva­vat osaa­mi­se­rot sekä oppi­mi­sen haas­teet vaati­vat koululta muutos­ky­kyä ja rohkeaa uudis­tu­mista. 

Perus­koulu ei ole pysy­nyt mukana kaikessa maail­man myller­ryk­sessä. Oppi­mis­tu­lok­set ovat laske­neet tasai­sesti viimei­set 20 vuotta. Yhä suurempi osa päät­tää perus­kou­lunsa puut­teel­li­sin perus­tai­doin. Tämä kehi­tys pitää saada pysäy­tet­tyä ja suunta kään­net­tyä.  Se, miten hyvin koulussa opitaan, vaikut­taa siihen, miten pärjäämme tule­vai­suu­dessa. Tärkeää on myös oppia toimi­maan yhdessä ja kasvaa yhteis­kun­nan jäse­neksi.

Siksi olemme halli­tus­oh­jel­man mukai­sesti tehneet perus­o­pe­tuk­seen merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia, jotka tuke­vat jokai­sen lapsen oikeutta oppi­mi­seen. Tiukan talou­den aikana olemme prio­ri­soi­neet perus­kou­lun ja uudis­tuk­siin on inves­toitu.  Me olemme vahvis­ta­neet perus­kou­lua 200 miljoo­nalla eurolla. Olemme lisä­mää­rä­ra­halla uudis­ta­neet oppi­mi­sen tuen, lisän­neet luku­jär­jes­tyk­siin tunteja kirjoit­ta­mi­sen, luke­mi­sen ja laske­mi­sen oppi­mi­seen sekä lisän­neet läsnä­ole­vien aikuis­ten määrää kouluissa.

Koulu­jen työrau­haon­gel­mat ovat vaikut­ta­neet oppi­mista heiken­tä­västi. Viime syksynä tuli voimaan kännyk­kä­kielto, jonka on jo nyt nähty vaikut­ta­van myön­tei­sesti koulu­jen työs­ken­te­lyil­ma­pii­riin ja -tapoi­hin. Myös nuoret ovat kiitel­leet uusia sään­töjä. Koulut ovat myös käyt­tä­neet aktii­vi­sesti mahdol­li­suutta rajoit­taa känny­kän käyt­töä koko koulu­päi­vän aikana. Väli­tun­neilla seurus­tel­laan ja liiku­taan taas aktii­vi­sesti, eikä tuijo­teta ruutuja, millä on myön­tei­nen vaiku­tus hyvin­voin­tiin ja keskit­ty­mis­ky­kyyn tunneilla.

Perus­o­pe­tuk­sessa on ollut haas­teena löytää toimi­via tapoja vahvis­taa perus­tai­toja ja nostaa oppi­mis­tu­lok­sia. Samaan aikaan koulun tulisi tarjota uuden­laista osaa­mista esimer­kiksi digi­ta­li­saa­tion, teko­ä­lyn ja kestä­vän tule­vai­suu­den vaati­muk­siin vastaa­mi­seksi ilman, että oppi­lai­den kuor­mi­tus kasvaa tai opetuk­sen ydin hämär­tyy.

Tähän tarpee­seen on tarkoi­tus vastata Perus­kou­lun tule­vai­suus­työn, joka on tärkeä osa päämi­nis­teri Petteri Orpon halli­tuk­sen ohjel­maa. Visio­työssä on arvioitu perus­kou­lun kehit­tä­mis­tar­peita ja sitä, millai­sia valmiuk­sia koulu­tuk­sen tulisi tarjota tule­vai­suu­teen. 

Visio koros­taa koulua, joka on elämää varten – paik­kaa, jossa oppi­mi­nen tukee sekä osaa­mista että antaa lapsille ja nuorille toivoa tule­vai­suu­desta. Suomen tärkein tavoite on se, että jokai­nen lapsi saa perus­o­pe­tuk­sesta oppi­mi­sen ilon, riit­tä­vät tiedot ja taidot, jotka kanta­vat toisen asteen tutkin­toon ja edel­leen jatko-opin­toi­hin tai työelä­mään sekä tavoit­te­le­maan unel­mi­aan.

Toimiva perus­koulu ei synny pelkillä linjauk­silla, vaan se vaatii tuek­seen johdon­mu­kaista koulu­tus­po­li­tiik­kaa ja riit­tä­viä voima­va­roja. Perus­o­pe­tuk­sen tulee olla erityi­senä pain­opis­teenä myös tule­valla vaali­kau­della.

Kun perus­kou­lun tule­vai­suu­den visio ja edus­kun­nan konkreet­ti­set päätök­set kulke­vat samaan suun­taan, syntyy pohja perus­kou­lulle, joka kestää muutok­sia ja vahvis­taa luot­ta­musta tule­vai­suu­teen. Näin perus­koulu voi olla nykyis­tä­kin vahvem­min osaa­mi­sen, sivis­tyk­sen, tasa-arvon, elämän merki­tyk­sel­li­syy­den ja toivon raken­taja – paikka, joka antaa valmiu­det muut­taa maail­maa ja uudis­taa yhteis­kun­taa.

Kansan­edus­taja Sari Sarko­maa

Perus­kou­lun tule­vai­suus­työn parla­men­taa­ri­sen seuran­ta­ryh­män vara­pu­heen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa