Orpon halli­tus päätti puoli­vä­li­rii­hessä laskea ylim­piä margi­naa­li­ve­roja 59 prosen­tista 52 prosent­tiin. ”Tutki­mus­näy­tön ja Ruot­sin esimer­kin mukaan tämän veron­ke­ven­nyk­sen hyödyt ovat kiis­tat­to­mat. Ahke­ruu­desta palki­taan. Työn­teko, inno­vointi ja uralla etene­mi­nen tule­vat kannat­ta­vam­miksi. Vero­tu­lot kasva­vat. Kaikki voit­ta­vat. Korkeita margi­naa­li­ve­roja ei voi kannat­taa kuin kateu­desta”, kokoo­muk­sen kansan­edus­taja Heikki Vest­man sanoo.

”Vasem­misto-oppo­si­tion mielestä on oikein, että palkan­saa­jan tienaa­masta lisäeu­rosta lähes 60 sent­tiä vede­tään valtion kassaan, vaikka talous­tie­teel­li­nen tutki­mus osoit­taa tämän olevan ilmei­sen järje­töntä. SDP:lle näyt­tää olevan tärkeäm­pää rankaista niitä, jotka ovat palk­kansa ahke­ruu­del­laan ja osaa­mi­sel­laan ansain­neet kuin tukea talous­kas­vua ja työn­te­koa”, kokoo­muk­sen Heikki Vest­man toteaa.

Vest­man nostaa esiin Ruot­sin esimer­kin, jonka perus­teella vero­tu­lo­jen voidaan odot­taa kasva­van, kun ylim­piä margi­naa­li­ve­roja laske­taan. Vuonna 2020 Ruot­sin dema­ri­hal­li­tus poisti ylim­män tulo­ve­ro­por­taan, mikä kevensi yli 65 000 euroa vuodessa tienaa­vien vero­tusta viidellä prosent­tiyk­si­köllä.

”Ruot­sin valtion­ta­lou­den tarkas­tus­vi­ras­ton mukaan ylim­pien tulo­ve­roas­tei­den keven­nys lisäsi työn­teon kannus­ti­mia ja kasvatti vero­tu­loja enem­män kuin korkeampi vero­tus olisi tuot­ta­nut. Veron­ke­ven­nyk­sen on arvioitu rahoit­ta­van itsensä Ruot­sissa jopa 120-prosent­ti­sesti. Toisin sanoen: Veroja alen­ta­malla lisää vero­tu­loja koulu­tuk­sen, sote-palve­lu­jen ja turval­li­suu­den rahoit­ta­mi­seksi. Fiksuja nuo Ruot­sin dema­rit!”, Vest­man toteaa.

Tutki­mus­näyttö tukee ylim­pien margi­naa­li­ve­ro­jen alen­nusta

Koti­mai­nen tutki­mus (Kirkko-Jaak­kola & Kota­mäki, 2022 ja 2025) tukee tätä johto­pää­töstä. Suoma­lai­set tutki­jat ovat arvioi­neet, että ylim­pien margi­naa­li­ve­ro­jen keven­tä­mi­nen voisi pitkällä aika­vä­lillä tuoda Suomessa merkit­tä­viä talou­del­li­sia hyötyjä, kuten kasva­neita vero­tu­loja ja paran­tu­neita työn­teon kannus­ti­mia.

”Suomi on jäänyt jälkeen Ruot­sista erityi­sesti aineet­to­man omai­suu­den ja korkean tuot­ta­vuu­den palve­lui­den määrässä. Meillä tuote­taan karton­kia, kun Ruot­sissa kehi­te­tään tekno­lo­gia­so­vel­luk­sia. Yksi syy on se, ettei täällä ole järkeä tehdä enem­män eikä laaduk­kaam­min. Työstä jää kerta kaik­ki­aan liian vähän käteen”, Vest­man muis­tut­taa.

“Synty­mättä jääneitä vero­tu­loja ei voida jakaa. Se pitäisi vasem­mal­la­kin muis­taa.”

Korkeita margi­naa­li­ve­roja perus­tel­laan toisi­naan ”reiluu­della”, mutta talou­del­li­sesti niille ei löydy kestä­viä perus­teita. Talous­tie­tei­li­jöi­den mukaan työn verot­ta­mi­nen nykyi­sellä tasolla ei enää kasvata vero­tu­loja, vaan heiken­tää niitä.

”On aika tunnus­taa tosi­asiat. Korkeita margi­naa­li­ve­roja ei puolus­teta enää talou­del­li­silla perus­teilla, vaan puhtaasti ideo­lo­gi­sista syistä. On vastuu­tonta pitää kiinni himo­ve­ro­tuk­sesta, joka syö ahke­ruu­den kannus­ti­mia sekä tuot­ta­vuutta ja tule­vai­suu­den kasvun. Synty­mättä jääneitä vero­tu­loja ei voida jakaa. Se pitäisi vasem­mal­la­kin muis­taa”, Vest­man päät­tää.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa