Ei hyvinvointia ilman turvallisuutta – kokoomuksen ohjelma Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi

Turvallisuus on hyvinvoinnin kivijalka. Ilman turvallisuutta meillä ei ole hyvää yhteiskuntaa, palveluja ja hyvinvointia. Kokoomuksen arvovalinta on kaikissa tilanteissa varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus.

Turvallisuuden säilyminen ei ole itsestään selvää. Erilaiset turvallisuuteemme vaikuttavat tekijät ja uhat moninaistuvat ja monimutkaistuvat. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja jengirikollisuuden nousu ovat osoittaneet, että turvallisuuteemme vaikuttavissa tekijöissä voi tapahtua muutoksia nopeastikin.

Uuden maailman haasteisiin ei vastaamaan riitä enää vanhan maailman malli, jossa erilaisia turvallisuuteemme vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan yksittäin ja erillään. Katse on nostettava yli siilojen ja hallinnonalarajojen. Tarvitaan kokonaisturvallisuusajattelua.

Suomalaisessa kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallissa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan pitkäjänteisesti yhdessä eri viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa.

Elintärkeitä yhteistyössä huolehdittavia toimintoja ovat Turvallisuuskomitean[1] mukaan johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri, huoltovarmuus, väestön toimintakyky sekä palvelut ja henkinen kriisinkestävyys. Malli kuvaa hyvin kokonaisturvallisuuden peruselementtejä viranomaistoiminnan näkökulmasta. Niillä keinoilla, joilla Suomi on yhdeksi maailman turvallisimmista maista päässyt, ei kuitenkaan pysytä siinä, mihin olemme päässeet. Kokoomus esittää uutta kokonaisturvallisuusajattelua, jossa nykyistä mallia täydennetään ennaltaehkäisyn, arjen turvallisuuden ja yhteistyötä estävien siilojen purkamisen näkökulmilla.

Uudessa kokonaisturvallisuusajattelussa erilaisia uhkia ennaltaehkäistään, niihin vastataan ja niihin varaudutaan. Turvallisuushaasteita ja -uhkia ennaltaehkäistään varmistamalla arjen turvallisuus ja yhteiskuntarauha. Häiriötilanteisiin vastataan varmistamalla turvallisuuspalvelut ja avunsaanti. Samaan aikaan varaudutaan ja luodaan suunnitelmat vakavampien ja laajempien häiriöiden varalle.

Tässä onnistuminen vaatii nykyistä vahvempaa koordinaatiota ja eri asioiden yhteyksien ymmärtämistä päätöksenteossa sekä eri organisaatioiden sitoutuminen yhteisiin, strategisiin tavoitteisiin. Yhteistyön on toimittava ja tiedon on liikuttava yhteisen tilannekuvan saamiseksi sekä eri toimintojen yhteensovittamiseksi.

Kun kokonaisturvallisuus on kunnossa, kestää yhteiskunta kaikki sen eteen tulevat haasteet ja ongelmat.

Marinin hallituksen aikana kokonaisturvallisuusajattelu on valitettavasti jäänyt sivuun. Johtaminen on ollut reaktiivista, varautuminen heikkoa ja kokonaisturvallisuuden eri tarpeet on laiminlyöty. Näin ei voida jatkaa. Tarvitaan muutos. Tässä ohjelmassa esitetään kokoomuksen keinot Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Ohjelman muoto noudattaa otsikkotasolla Turvallisuuskomitean mallia, jota täydennetään ennaltaehkäisyn, arjen turvallisuuden ja siilojen purkamisen huomioivilla toimenpide-ehdotuksilla uuden kokonaisturvallisuusajattelun mukaisesti.

Turvallisuusympäristön muutos

Tällä vaalikaudella (2019–2023) Suomen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Koronapandemia osoitti ensin, että vihollinen voi olla ihmisistä riippumaton. Kansainväliset kehityskulut ja ilmiöt, kuten muuttoliike, ilmastonmuutos tai terveyteen vaikuttavat seikat, kuten epidemiat tai antibioottiresistenssi, uhkaavat nykyään myös turvallisuuttamme. Uhat voivat olla ihmisten aiheuttamia, mutta eivät välttämättä tarkoituksellisesti tehtyjä. Tämänkaltaiset ilmiöt siirtyvät nopeasti maasta toiseen eivätkä ne tunne maidenvälisiä rajoja. Mikäli valtiot eivät varaudu tällaisiin uhkiin, voivat seuraukset olla todella vakavia.

Viimeiset vuodet ovat osoittaneet, että kansainväliset ilmiöt voivat olla vaikeasti ennakoitavissa ja niihin varautuminen voi vaatia hyvin erilaisia toimia verrattuna perinteisiin uhkiin. Koronakriisi osoitti, miten yksi virus edellytti viranomaisilta uutta ajattelua ja uusia yhteistyötoimia. Näiden toteuttamiseksi oli yhteisen tilannekuvan luominen avainasemassa.

Uusiin uhkakuviin lukeutuu myös ihmisten tarkoituksella tekemät toimet, kuten jengirikollisuus, terrorismi, hybridivaikuttaminen ja kyberturvallisuus. Valtiot eivät enää ole turvallisuuskentän ainoita toimijoita, vaan myös ei-valtiollisilla toimijoilla on työkaluja, joilla he voivat vakavasti vahingoittaa valtioita ja kansalaisia. Yksi esimerkki tästä on psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto, jossa yli 33,000 asiakkaan henkilö- ja potilastiedot varastettiin ja ainakin osittain julkaistiin. Niillä yritettiin kiristää asiakkaita. Tietomurto johti merkittäviin lakimuutoksiin liittyen esimerkiksi uhrien henkilötunnusten vaihtoon.

Päätös suomalaisten aikuisten ja lasten kotiuttamisesta al-holin pakolaisleiriltä herätti paljon keskustelua terrorismista ja Suomen perustuslainvastaisesta elämänkatsomuksen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Kokoomus peräänkuulutti uusia toimia terrorismia koskevan lainsäädännön kiristämiseksi muun muassa, että terroristijärjestöön kuuluminen on kriminalisoitava. Terrorismi on vahvasti kytköksissä radikalisoitumiseen, jonka polttoaineena ovat syrjäytyminen ja yksinäisyys sekä erilaisten pelkojen ja huolien tietoinen hyödyntäminen. Näitä tulisi kaikin keinoin estää.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on toisaalta osoittanut, että perinteiset uhkakuvat, mukaan lukien sota, eivät ole hävinneet minnekään. Euroopassa maat ovat jälleen panostaneet puolustukseensa. Maanpuolustuksen merkitys korostuu, mutta muut varautumistoimet ovat yhtä tärkeitä. Ukrainan sodassa on käytetty paljon propagandaa ja disinformaatiota, joka on alleviivannut kansalaisten medialukutaidon merkitystä. Ukrainan sota on myös osoittanut, ettei sotaa ole mahdollista eristää. Sodalla on ollut huomattavia vaikutuksia energian saatavuuteen ja sen hinnoitteluun sekä voimistuneeseen inflaatiokehitykseen. Nämä vaikutukset vaativat kansalaisilta uudenlaista resilienssiä ja yhteiskunnalta erilaisten luottamuskapeikkojen tunnistamista ja niihin vastaamista arjessa jo hyvissä ajoin ennen kriisejä.

Johtaminen

Suomesta on tulossa ajopuu. Asioihin reagoidaan, koska niitä ei ennakoida. Liian usein näyttää siltä, ettei maata johda kukaan.

Viranomaisyhteistyö on pienen maan elinehto, mutta hallintomme on edelleen liian siiloutunutta. Keskustelua viranomaisten välillä sinällään on, mutta se rajoittuu usein akuuttien ja konkreettisten ongelmien ratkaisemiseen, jolloin omistajuus strategisista turvallisuushaasteista ja -ilmiöistä jää heikoksi.

Maanpuolustus on koko kansan asia. Alueellisten toimijoiden ja valtiollisen johdon välinen kuilu on kuitenkin johtamisen kannalta liian iso – tieto ei aina kulje, eivätkä kaikki ole aina yhteisissä talkoissa mukana. Ylitiukka tietosuojalainsäädäntö ei saa estää ihmisen auttamista tai maan puolustamista. Väestönsuojelu on laaja kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa etukäteissuunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista eri toimenpitein. Korona-aika osoitti, että viranomaisten yhteistyö ei toimi ongelmitta ja vastuuta siirreltiin viranomaiselta toiselle.

Kokoomus esittää, että:

• Viranomaisten kykyä tuottaa yhteistä tilannekuvaa ja kykyä vastata hallinnonalojen rajat ylittäviin uhkiin on vahvistettava.

• Viranomaistoiminnassa on omaksuttava uudenlainen, kokonaisvaltainen johtamiskulttuuri. Urapoluissa painopistettä on siirrettävä sektorikohtaisen kokemuksen painottamisesta enemmän kohti muussa yhteiskunnassa omaksuttua mallia, jossa johtajat siirtyvät joustavasti toimialalta toiselle, mikä kerryttää osaamista kokonaisuuksien laajemmasta hahmottamista.

• Valtioneuvoston toimintakykyä kriisitilanteissa on parannettava.

• Viranomaisten yhteistyötä ja varautumista on edistettävä. Hallinnonalat voivat yhdessä tehdä tehokkaammin monia asioita, joita ne nyt pyrkivät hoitamaan itse. Tähän tarvitaan myös nykyistä voimakkaampaa poliittista tahdonilmaisua.

• Kykyämme reagoida ja vastata hybridivaikuttamiseen on vahvistettava, erityisesti kyberulottuvuudessa. Yhteistyötä on tiivistettävä yksityisen sektorin kanssa. Kyberturvallisuuden kansalaistaidot on varmistettava jokaiselle.

• Valtiotason ja alueellisen tason yhteyksiä on parannettava. Alueelliset viranomaiset ja uudet hyvinvointialueet on saatava mukaan yhteisen tilannekuvan ja turvallisuuden tuottamiseen. Organisaatiorajojen lisäksi myös alueellisia rajoja on madallettava.

• Turvallisuuden edistäminen on säädettävä nykyistä selkeämmin – eli esityötasoisen sääntelyn lisäksi myös laissa – kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäväksi. Lisäksi on selkeytettävä, millä taholla on päävastuu aluehallintovirastojen ja pelastuslaitosten lakisääteisestä tehtävästä edistää ja tukea paikallista turvallisuussuunnittelua.
  
• Alueellisen varautumisen viranomaisten vastuualueiden on oltava toimintakunnossa.

Kansainvälinen ja EU-toiminta

Turvallisuusympäristöstä on tullut jatkuvasti haastavampi. Uhat ja ongelmat ovat niin suuria, ettei Suomi tai mikään muukaan maa pysty ratkaisemaan niitä yksin. Venäjä on toiminnallaan lisännyt epävarmuutta ja pakottaa Euroopan tarkastelemaan omia turvallisuusratkaisujaan.

Suomi näyttää unohtaneen aiemman samanmielisten maiden yhteistyön. Yksin saamme vähemmän aikaan kuin yhdessä ystävien kanssa.

Kokoomus esittää, että:

• Suomesta on tulossa Naton jäsen. On huolehdittava siitä, että olemme kaikilla osa-alueilla Nato-yhteensopiva. Suomen on oltava rakentava, yhteistyöhakuinen ja ratkaisuja löytävä jäsenmaa. Olemme enemmän turvallisuuden tuottaja kuin kuluttaja.

• Suomi kuuluu Eurooppaan ja eurooppalainen arvoyhteisö on kotimme ja perheemme. Nato on Euroopan turvallisuusratkaisu, mutta myös aktiivisella EU-politiikalla on edistettävä turvallisuuttamme. Meidän on aktivoiduttava ja terästäydyttävä suhteessa Euroopan unioniin.

• Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan siitä huolimatta, että Nato on Euroopan tärkein turvallisuuden tuottaja. EU:n puolustusteollista yhteistyötä ja vahvistettava ja sotilaallista liikkuvuutta on parannettava.

• Pohjoismaiden ja lähinaapureiden kanssa tehtävä yhteistyö on tarpeellista Suomen huoltovarmuuden kannalta, mutta pohjoismaista yhteistyötä on tehtävä myös Naton ja EU:n sisällä. Puolustusasioissa Nordefcolla voi olla tässä keskeinen rooli, jos sen toimintaa kehitetään määrätietoisesti tähän suuntaan.

• Suomen on otettava johtava asema EU:n sisäisen huoltovarmuuden kehittämisessä ja vahvistamisessa. Kokonaiskuva on selkeytettävä ja EU:lle on luotava huoltovarmuusstrategia.
  
• Suomen puolustukseen vaikuttavat kansainväliset sopimukset on päivitettävä nykytilaa vastaaviksi. Suomen on irtauduttava henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.

Puolustuskyky

Venäjä on tuonut sodan keskelle Eurooppaa. Jännitteet Itämeren ympäristössä ovat kiristyneet. Tulevaisuus on aiempaa epävarmempi ja turvallisuuden merkitys korostuu.

Informaatioturvallisuus ja informaatiovaikuttaminen ovat osa kansallisen turvallisuuden tekijöitä. Modernissa tietoyhteiskunnassa kansalaisten kuva todellisuudesta muodostuu informaatiotilassa olevasta tiedosta, johon informaatiovaikuttamisella pyritään tarttumaan.

Kokoomus esittää, että:

• Kiristynyt turvallisuustilanne edellyttää maanpuolustuksen ja sekä kotimaisen että eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistamista. Suomen on sitouduttava pitämään puolustusmenonsa Naton tavoitteen mukaisella 2 % tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen.

• Tämän lisäksi on laadittava laajempi parlamentaarinen katsaus puolustusmenojen korottamiseen pitkällä aikavälillä ja maanpuolustuksen kehittämiseen 2030-luvulla, huomioiden etenkin maavoimien tarpeet. Eteen tulee myös asevelvollisuuden uudistamistarpeiden arviointi niin, että varmistamme reservin riittävän määrän ja laadun.

• Nato-jäsenyyden myötä emme ole yksin ja meillä on aiempaa leveämmät hartiat. Omaa puolustustamme on ylläpidettävä ja kehitettävä uhkakuvia vastaavasti. Suomella on myös iso rooli Itämeren alueen sekä arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa ja alueiden valvonnassa yhdessä Itämeren alueen maiden ja etenkin Pohjoismaiden kanssa.

• Suomen on tavoiteltava Naton pysyviä toimintoja kuten alueellinen komentokeskus tai arktisen alueen osaamiskeskus.

• Erityistä huomiota on kiinnitettävä henkilöstön riittävyyteen. Puolustusvoimien henkilöstötarpeen kannalta olennaista on myös Naton erilaisiin esikuntiin ja organisaatioihin sijoitettavan henkilöstön rekrytointi. Merkittävä osa näistä tehtävistä painottuu upseereihin, mutta tarvetta on myös siviilihenkilöstölle.

• Turvallisuusympäristön muutokset on tunnistettava ja huolehdittava siitä, että pärjäämme kaikissa olosuhteissa. On tarjottava ratkaisuja, joilla jännitteitä vähennetään ja ongelmia ratkotaan rauhanomaisesti.

• Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on tehtävä neljäs puolustushaara ja puolustusvoimien strateginen kumppani. Varautumis- ja maanpuolustuskoulutusta on ylläpidettävä ja kehitettävä. Vapaaehtoista koulutusta on tuettava huolehtimalla muun muassa siitä, että kaikkialla Suomessa on myös kiväärikaliibereille soveltuvia ampumaratoja ja harjoitusmahdollisuuksia. Kokoomus tavoittelee maahan kokonaisuudessaan tuhatta ampumarataa.

• Suomen lukuisten maanpuolustuksen kanssa yhteistyössä toimivien lukuisten kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöjen yhteistyötä ja koordinaatiota on parannettava suunnitelmallisella johtamisella. Tarvitaan myös koulutettujen rekisteröintiä, mikä mahdollistaisi koulutettujen tavoittamisen tarvittaessa. Myös neljännen sektorin eli kansalaisten potentiaali aktiivisina kokonaisturvallisuuden toimijoina on hyödynnettävä nykyistä paremmin.

• Kyberpuolustusta on vahvistettava ja on huolehdittava siitä, että toimijoillamme on lainsäädännöllinen ja tosiasiallinen valmius kybersodankäyntiin kohdistamalla myös toimia vihamielistä valtiota vastaan.

• Koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat on toteutettava ja siviilipalvelus on uudistettava tukemaan väestön ja yhteiskunnan toimintoja kriisien aikana.

• Suomeen on luotava kansallinen informaatiopsykologisen puolustuksen strategia, jossa määritellään informaatioturvallisuuden kehittämiselle pohja, suuntaviivat, roolit ja resurssitarpeet. Lisäksi on kehitettävä kognitiivisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta.
  
• Arktisen alueen merkitys on ymmärrettävä huomioimalla pitkäjänteisesti Suomen tavoitteet alueella ja tarvittavat toimintaresurssit.

Sisäinen turvallisuus

Globaali turvallisuusympäristö on muuttunut. Vakavan hybridivaikuttamisen uhka Suomea kohtaan on kasvanut, kyberuhat ja -hyökkäykset ovat lisääntyneet, nettirikollisuus on levittäytynyt uusille osa-alueille ja rikosten selvittäminen on vaikeutunut.

Kokoomus esittää, että:

• Viranomaisten yhteistyötä on lisättävä poistamalla lainsäädännössä olevia tietojenvaihdon esteitä palomuurisäännöksissä, ylimääräisen tiedon luovuttamisessa ja tiedustelulainsäädännön tulkinnallisissa epäselvyyksissä.

• Kybertorjunnan eri viranomaisten keskinäiset johtosuhteet on varmistettava.

• Eri viranomaisten erityisosaajien riittävyydestä on huolehdittava ja yhteistyötä yksityissektorin asiantuntijoiden kanssa on lisättävä.
  
• Tämän päivän maailmassa erilaiset ääriliikkeet ja -ideologiat yleistyvät. Radikalisoitumiseen ja terrorismiin liittyvät uhat ovat todellisia. Maahanmuuttoon liittyy erilaisia turvallisuusvaikutuksia, jotka ovat yhä vakavampia esimerkiksi välineellistetyn muuttoliikkeen osalta.

Kokoomus esittää, että:

• Valvontaa suorittavien viranomaisten määrää on lisättävä pitkäjänteisesti.

• Rikostorjuntaa tehostava rikostiedustelulaki on säädettävä ja rikoksiin syyllistyneiden sekä vaarallisten henkilöiden maasta poistamista on tehostettava.

• Deradikalisoitumiseen tähtäävää radi-exit toimintaa on tehostettava.

• Kokoomuksen ”Turvapaikat hädänalaisille, estetään väärinkäyttö” -ohjelmassa esitetyt toimet on toteutettava.

• Kansainvälistä suojelua saavan henkilön suojeluaseman poistaminen on mahdollistettava henkilöltä, joka syyllistyy Suomessa törkeään rikokseen.

• Henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen 6 kuukauden sijaan on mahdollistettava.

• Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava lähtömaihin nopeasti. Suomen taloudellinen tuki merkittävien hakijamäärien lähtömaille on ehdollistettava siihen, että ne vastaanottavat kielteisen päätöksen saaneet kansalaisensa kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

• Kotoutumispolitiikkaan on tehtävä korjausliike, jossa punaiseksi langaksi otetaan työnteko ja kielen oppiminen.

• Suomen on oltava valmis käyttämään hiljattain säädettyjä rajapykäliä, joilla turvapaikanhakua voidaan rajoittaa määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella. Toimivaltuuksien käyttöä tukeva itärajan raja-aita on myös rakennettava.
  
• Katujengi-ilmiö nostaa vaarallisella tavalla päätään Suomessa. Katujengien ja niissä vaikuttavien henkilöiden määrä on kasvussa ja niiden toiminta raaistuu. Vaarassa on ollut myös sivullisia. Samaan aikaan perinteinen järjestäytynyt rikollisuus kansainvälistyy ja kovenee entisestään.

Kokoomus esittää, että:

• Kokoomuksen ”Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi” -ohjelmassa esitetyt pehmeät ja kovat toimet on toteutettava.

• Rikoslain koventamisperusteita on muutettava siten, että katujengien yhteydessä tehdyt rikokset tulevat varmuudella ja laajasti niiden piiriin.

• Ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Esimerkiksi törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus on nostettava nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta, jotta varmistetaan niistä tuomittavien vankeusrangaistusten pääsääntöinen ehdottomuus.

• Turvallisen irtautuminen rikollisesta ympäristöstä ja vaikutuspiiristä mahdollistava JR-exit toiminta on laajennettava katujengeihin.

• Poliisien määrä on nostettava yli 8000 poliisiin ja koko rikosprosessiketjun (syyttäjänlaitos, tuomioistuimet, rikosseuraamuslaitos) rahoitus ja toimivuus on turvattava pitkäjänteisesti. Poliisin reservi on perustettava.

• Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toiminnan vaikeuttamista muun muassa hallinnollisin toimin on jatkettava.
  
• Myös kehitys nuorisorikollisuudessa on hälyttävää. Pieni osa nuorista voi entistä huonommin, käyttää huumeita ja ajautuu rikoskierteeseen.

Kokoomus esittää, että:

• Harrastus- ja terapiatakuu on toteutettava, resursseja on lisättävä Ankkuri-toimintaan ja yhden luukun mallia on kehitettävä.

• Oireilevien nuorten tietojenvaihtoja estävät lainsäädännölliset esteet eri viranomaisten välillä on poistettava.

• Kouluissa on panostettava tehokkaaseen, yksilölliseen ja varhaiseen tukeen, ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti sen esiintyessä.

• Viranomaisten ja nuorten kanssa työtä tekevien järjestöjen yhteistyötä on lisättävä.

• Lastensuojeluviranomaisten mahdollisuuksia on lisättävä puuttua toistuvasti oireilevan nuoren käytökseen muun muassa lisäämällä nuoren liikkumiseen liittyviä rajoituksia.
  
• Yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa syntyy turvallisuustyhjiöitä ja arvot sirpaloituvat. Kansalaistottelemattomuus, omakädenoikeus ja segregaatio ovat kasvavia ilmiötä.

Kokoomus esittää, että:

• Turvallisuusketjussa toimivien viranomaisten kuten hätäkeskuspäivystäjien, palomiesten ja poliisien määrää on lisättävä pitkäjänteisesti.

• Henkilöstöä on lisättävä esimerkiksi ennalta estävään työhön ja jalkautumiseen ihmisten pariin. Ennaltaehkäisy on tehokkainta auttamista.

• On huolehdittava, että kansalainen saa apua hädän hetkellä ja oikeutta jouduttuaan rikoksen uhriksi. On kohtuutonta, että esimerkiksi raiskausasian käsittely tapahtumasta käräjäoikeuden tuomioon kestää noin 2 vuotta. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistuksia on kovennettava.

• Julkisuuslaki on muutettava avoimemmaksi, jolloin viranomaisten tiedottaminen palvelee tehokkaasti kansalaisia.

• Laajalla toimenpiteiden joukolla on varmistettava, etteivät erilaiset sosiaaliset, taloudelliset sekä osattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat kasaudu tietyille alueille. Yksilötasoisen näkökulman lisäksi huomiota on kiinnitettävä erilaisiin yhteisöihin, jotka on myös saatava työhön mukaan.

Talous

Maan talouden kriisistä selviytyminen edellyttää pitkäjänteistä varautumista, sekä joustavuutta ja ketteryyttä hallinnolta. Korkea velkaantuneisuus altistaa talouden häiriöille ja vähintäänkin heikentää sen häiriönsietokykyä. Velkaantuminen on saatava kuriin ja talous tasapainoon kokonaisturvallisuudenkin nimissä. 

Kaikki taloutta kohentavat toimenpiteet kohentavat myös turvallisuutta ja yhteiskunnan resilienssiä. Paras turva kriisin varalle on vahva julkinen talous. Valtion vakavaraisuus helpottaa merkittävällä tavalla kriisien hoitoa.

Muissa Pohjoismaissa velkakestävyyden tärkeä rooli on ymmärretty myös kriiseissä. Esimerkiksi Ruotsissa julkisen velan suhde on käännetty välittömästi pandemian keskellä laskuun ja alittaa 30 % vuonna 2023. Suomen velkasuhde on jo yli 70 prosenttia ja kasvaa kiihtyvää vauhtia.

Kokoomus esittää, että:

• Julkista taloutta on vahvistettava valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin suositusten mukaisesti, jotta hallitsematon velkaantuminen saadaan loppumaan.

• Julkista taloutta on vahvistettava suorilla säästöillä ja menokasvua taittavilla rakenteellisilla uudistuksilla tulevalla vaalikaudella kuudella miljardilla eurolla. Samalla on välttämätöntä toteuttaa uudistukset 100 000 työllisen saamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi.

• Säästöjen ulkopuolelle on rajattava turvallisuuden ja kasvupanosten riittävät resurssit. Kyse on priorisoinnista ja asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen.

• Parlamentaarisesti on sitouduttava pitkän aikavälin velkakestävyyteen Pohjoismaisten verrokkimaiden mukaisesti.

• Maksu- ja arvopaperiliikenne on erittäin riippuvaista ulkomaisesta palveluntarjonnasta ja häiriöt voivat katkaista maksu- ja arvopaperiliikenteen kokonaan. Kyseessä ei ole pelkästään rahaliikenteen haaste, vaan myös yleisesti tietoliikenteen haaste. Varajärjestelmiä, -yhteyksiä ja -käytäntöjä on kehitettävä.
  
• Teknis-liiketoiminnallista riippuvuutta muista maista on vähennettävä taloutta heikentämättä.

Infrastruktuuri

Infrastruktuurin merkitys kokonaisturvallisuudelle kasvaa. Puolustusvoimien, pelastusviranomaisten, Huoltovarmuuskeskuksen ja Naton tarpeet maamme liikenne-, viestintä- ja digi-infran osalta on huomioitava täysimääräisesti.

Suomelta puuttuu käytännössä kokonaan kriittisen infrastruktuurin määrittely. Huoltovarmuudelle ja logistiikalle haasteita luo tiestön kunto.  

Kokoomus esittää, että:

• Kriittinen infrastruktuuri on määriteltävä ja sen suojaamiseen on varauduttava.

• Sähköverkkojen ja -järjestelmien resilienssi on turvattava. Sähkö- ja kantaverkkoja on uudistettava ja kehitettävä. Suomeen on luotava vahva energiastrategia.

• Tieverkon kunto on varmistettava. Liikenne 12 -suunnitelma on päivitettävä ensi tilassa huoltovarmuusnäkökulmasta katsoen.

• Maakuntalentokenttien toimintaedellytykset on turvattava.

• Kriittisen ict-infrastruktuurin ja datan pysyminen luotettavassa omistuksessa ja sijainneissa on turvattava.

• Liikkumisrajoitusten ja lennokkikieltoalueiden laajentamista kriittisten infrastruktuurikohteiden ympärillä on harkittava. Tarvittaessa on lisättävä teknistä valvontaa kohteissa.

• Väestönsuojien korjausvelkaa on pienennettävä.

• Elinkeinoelämän toiminnot poikkeusoloissa on varmistettava.

Huoltovarmuus

Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta on vahvistettava. Suomi on käytännöllisesti katsoen saari, minkä takia olemme hyvin haavoittuvassa asemassa, jos esimerkiksi Itämeren liikenne pysähtyisi.   

Huoltovarmuuden, viranomaistyön ja maanpuolustuksen kannalta tärkeät liikenne- ja viestintäyhteydet on turvattava ja suojattava riittävällä tavalla vihamielisten tahojen vaikuttamisyrityksiltä, ml. erilaiset hybridiuhat ja tietomurrot.

Kokoomus esittää, että:

• Valmiudesta turvata huoltovarmuuskuljetukset on huolehdittava myös sellaisessa skenaariossa, jossa Itämeren merenkulku häiriintyy.

• Logistiset virrat on suunniteltava uudestaan. Pääsy jäämerelle on varmistettava.

• Suomi on energiassa tuontiriippuvainen. Omavaraisuutta on vahvistettava. Tässä keskeisiä ovat niin turve, aurinko-, tuuli- ja vesivoima, metsäenergia kuin biokaasukin. 

• Maatalouden kannattavuutta, ruokatuotantoa ja ruokaturvaa on vahvistettava. Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus on turvattava. Kriittiset tuotantopanokset ja niiden riittävä laajuus on varmistettava. 

• Lääkehuolto on varmistettava tarvittavin lainsäädäntöuudistuksin.

• Viranomaisviestintäpalvelu Virven kehitys sekä varavoima on turvattava sähkönjakelun häiriötilanteissa. Viranomaisviestinnän toimintaedellytyksistä on huolehdittava vakavissa häiriö- ja uhkatilanteissa.

• Huoltovarmuuden 200 miljoonan euron rahasto on täydennettävä ja arvioitava sen kokonaistason riittävyys. On selvitettävä muun muassa huoltovarmuuden kapasiteetin ja talouden kytkemistä toisiinsa.

• Huoltovarmuuteen tarvittavia henkilöresursseja on lisättävä.

• Huoltovarmuuteen liittyvää lainsäädäntöä on ajantasaistettava selontekomenettelyn yhteydessä.

Väestön toimintakyky ja palvelut

Toimintakyky tarkoittaa henkilön fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista. Väestön toimintakyky, itsenäinen selviytyminen ja hyvinvointi varmistetaan muun muassa ylläpitämällä keskeiset peruspalvelut.

Osallisuuden kokemus ja sosiaalinen pääoma ovat tärkeitä tekijöitä turvallisuuden tunteelle ja omalle pärjäämisen kokemukselle. On tärkeää, että erilaiset ihmiset voivat kokea olevansa arvokas osa yhteiskuntaa ja lähiyhteisöään. Haasteena on elämänpiirien ja eri tavalla koettujen todellisuuksien eriytyminen. Erilaiset polut, mutta sama päämäärä – tälle on luotava edellytyksiä.

Kokoomus esittää, että:

• Kansanterveys on nostettava Suomessa erityiseksi kehittämisen painopisteeksi yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

• Kuntien ja hyvinvointialueiden on huolehdittava toimintakykyä edistävän infran rakentamisesta sekä palvelujen saavutettavuudesta ja saatavuudesta. Erityistä huomioita on kiinnitettävä kansalaisten osallistamiseen päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa. Yksinäisyyttä ja ostrakismia (ulossulkeminen) on vähennettävä.

• Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut ja muut peruspalvelut on varmistettava myös häiriö- ja poikkeusoloissa (ml. päivystys- ja ensihoito). Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon.

• Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on tehtävä toimintakyvyn ylläpitämiseen kannustavaksi.

• Kaikenikäisten koulutuspalvelujen jatkuminen häiriöttä ja laadukkaina varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on turvattava.

• Päätösten palveluista on perustuttava tutkittuun tietoon. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tulosten on edistettävä toimintakykyä ja palveluita. Resursoinnissa on varmistettava parlamentaarisen työryhmän 4 %:n BKT-tavoite.

Henkinen kriisinkestävyys

Resilienssi on henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen hyödyntää niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hänen hyvinvointiaan erilaisissa tilanteissa. Resilienssi mahdollistaa toimintakyvyn vaikeuksia ja epävarmuutta kohdattaessa.

Resilienssin mahdollistavat ihmisen sisäiset ja ulkoiset voimavarat. Sisäiset voimavarat ovat geneettisiä taipumuksia, jotka antavat perustan muun muassa ihmisten kognitiivisille ja sosiaalisille taidoille. Ulkoisiin resursseihin kuuluvat esimerkiksi perhe ja muut sosiaaliset suhteet.

Resilienssi ei ole pysyvä ominaisuus, vaan resilienssiä on mahdollista vahvistaa läpi elämän. Kokonaisresilienssi -käsite viittaa yksilön, yhteisön, valtioinstituutioiden ja kansainvälisen kytkeytyneisyyden resilienssitasojen yhteensovittamiseen. Resilientti ja muuntautumiskykyinen kansakunta syntyy siitä, että perusasiat ovat kunnossa, luotamme toisiimme ja autamme toisiamme.

Kokoomus esittää, että:

• Lapsuuden ja nuoruuden turvaverkkojen kehittymisestä on paremmin huolehdittava. Vanhemmilla on siinä päävastuu. Tarvittaessa yhteiskunnan on siinä autettava.

• Demokraattiset osallistumismahdollisuudet on varmistettava.

• Laadukkaan koulutuksen saatavuus on turvattava osaamisen ja sivistyksen vahvistamiseksi.

• Laadukkaat, vaikuttavat ja saavutettavissa olevat sosiaali- ja terveysalan palvelut ja kriisityö on varmistettava. Niin ikään hengellisten palvelujen saatavuus on varmistettava.

• Yhteiskunnallista eriarvoisuutta on vähennettävä muun muassa koulutuksella, kannustavalla sosiaaliturvalla ja osallistumismahdollisuuksia lisäämällä.

• Kulttuuri-identiteettiä ja kulttuuria on vahvistettava muun muassa kulttuurialan kasvuohjelmalla.

• Maanpuolustustahtoa on ylläpidettävä ja tuettava.

• Kansalaistoimintaa on ylläpidettävä ja tuettava muun muassa järjestötoiminnan edellytykset turvaamalla.

• Sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä on tuettava ja vahvistettava.

Kokoomuksen kokonaisturvallisuusohjelman on laatinut kansanedustaja Paula Risikon puheenjohtama, syksystä 2022 kevääseen 2023 toiminut työryhmä. Työryhmän työhön ovat osallistuneet lisäksi kansanedustajat Atte Kaleva, Kari Tolvanen, Marko Kilpi ja Jari Kinnunen. Työssään työryhmä on kuullut laajasti eri alojen parhaita asiantuntijoita. Työryhmän ehdotukset perustuvat kuultujen asiantuntijoiden näkemyksiin.