Turval­li­suus ei näy, kun kaikki on hyvin. Se on se näky­mä­tön perusta, jonka varaan elämä raken­tuu. Se antaa vanhem­malle rohkeu­den pääs­tää lapsi kouluun yksin. Se antaa vanhuk­selle mielen­rau­han lähteä kaup­paan, vaikka on jo pimeää. Se antaa yrit­tä­jälle uskon, että hänen liik­keensä ikku­nat säily­vät ehjinä.

Jokai­sella suoma­lai­sella on oikeus elää arkea ilman pelkoa – kotona, koulussa, työpai­kalla ja julki­silla paikoilla. Turval­li­suus ei synny itses­tään, vaan se vaatii vahvaa tahtoa vastuul­li­seen päätök­sen­te­koon, riit­tä­viä resurs­seja ja vahvaa luot­ta­musta viran­omais­ten ja kansa­lais­ten välillä.

Kokoo­mus ei hyväksy harmaata aluetta lail­li­suu­den ja lait­to­muu­den välillä. Lait on tehty nouda­tet­ta­viksi, ja yhtei­set peli­sään­nöt ovat kaik­kien turvaksi. Olipa kyse jengi­ri­kol­li­suu­desta, huumei­den katu­kau­pasta, järjes­täy­ty­neestä rikol­li­suu­desta tai verkossa tapah­tu­vasta rikol­li­suu­desta, viran­omai­silla on oltava keinot puut­tua tilan­tei­siin ajoissa ja tehok­kaasti. Siksi päivi­tämme lain­sää­dän­töä vastaa­maan nyky­ajan uhkiin – nopeasti ja enna­koi­vasti. Emme anna tilaa kehi­tyk­selle, jossa väki­valta, uhkailu ja pelot­telu norma­li­soi­tu­vat.

Halli­tus­kau­den aikana tehdyt panos­tuk­set Suomen sisäi­sen turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi ovat huomat­ta­via. Kokoo­mus­joh­toi­nen halli­tus on nosta­nut polii­sien määrä­ra­hoja merkit­tä­västi ja kulu­valla halli­tus­kau­della polii­sien määrä tulee nouse­maan 8000 polii­siin. Lisäksi vahvis­tamme suoje­lu­po­lii­sin ja Raja­var­tio­lai­tok­sen rahoi­tusta ja lisäämme vanki­la­paik­koja. Kiris­tämme merkit­tä­västi jengi­ri­kol­li­suu­den rangais­tuk­sia, jotta jokai­sella kadulla voi kulkea pelotta.

Emme voi puhua sisäi­sestä turval­li­suu­desta unoh­ta­matta rajoja. Suomella on oltava kyky suojata rajo­jaan ja estää järjes­tel­mien väärin­käyttö. Raja­tur­val­li­suus­laki vahvis­taa maamme turval­li­suutta itära­jalla ja varmis­taa itse­mää­rää­mi­soi­keu­temme väli­neel­lis­te­tyn maahan­muu­ton tilan­teissa. Samaan aikaan takaamme, että aidosti hädä­na­lai­set henki­löt saavat tarvit­ta­van avun ja tuen suojaa hakiessa.

Turval­li­suus raken­tuu ennal­taeh­käi­systä. Samalla kun kiris­tämme rangais­tuk­sia vastaa­maan parem­min yleistä oikeus­ta­jua, huoleh­dimme rangais­tusa­jan jälkei­sistä palve­lu­jat­ku­moista ja hoito- ja kuntou­tus­oh­jel­mien vaikut­ta­vuu­desta. Syrjäy­ty­mi­nen on usein ensim­mäi­nen askel turvat­to­muu­teen – sekä koki­jan että yhtei­sön näkö­kul­masta. Siksi panos­tamme lasten ja nuor­ten hyvin­voin­tiin säätä­mällä tera­pia­ta­kuun ja vahvis­tamme turval­lista oppi­mi­sym­pä­ris­töä rajoit­ta­malla känny­köi­den käyt­töä koulu­päi­vien aikana. Yhteis­kunta, joka tunnis­taa riskit ajoissa ja tarjoaa tukea sitä tarvit­se­ville, sääs­tää inhi­mil­li­sissä kärsi­myk­sissä ja talou­del­li­sissa kustan­nuk­sissa.

Suomi on yksi maail­man turval­li­sim­mista maista, mutta sekään ei ole itses­tään­sel­vyys. Meillä on oikeus elää maassa, jossa rikol­li­suus ei voita, jossa nuoria ei houku­tella katu­jen­gei­hin ja jossa jokai­nen tietää saavansa viran­omai­silta apua, kun sitä tarvit­see. Jokai­nen euro, joka menee polii­sin läsnä­oloon, nuor­ten tuke­mi­seen tai pelas­tus­toi­men valmiu­teen, maksaa itsensä takai­sin rauhal­li­sem­pina öinä, ehjinä ihmi­sinä ja luot­ta­muk­sena yhteis­kun­taan.

Kokoo­mus­joh­toi­nen halli­tus raken­taa Suomea, jossa turval­li­nen arki on kaiken perusta. Se on arvo, jota puolus­tamme päät­tä­väi­sesti, mutta sydän lämpi­mänä.

Pihla Keto-Huovi­nen, kansan­edus­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa