Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Orpo Petteri eduskunnassa
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Petteri Orpon puhe eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Joensuussa 30.8.

Petteri Orpon puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Joen­suussa 30.8.

Julkaistu:

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Hyvät ystä­vät, median edus­ta­jat, kuuli­jat,

edus­kun­ta­ryh­mämme toinen kokous­päivä käyn­nis­tyy maakun­nassa, missä länsi ja itä tapa­si­vat ennen kohdata hyvin luon­te­vasti. Pohjois-Karja­lassa rajan yli on käyty kaup­paa, on liikuttu töiden ja muiden arkis­ten asioi­den merkeissä, on tavattu ihmi­siä ja tutus­tuttu. Liikenne Niira­lan raja-asemalla on ollut vilkasta. 

Nyt itära­jamme on muuri lännen ja idän välillä. Sen on Venäjä toimil­laan aiheut­ta­nut. Naapu­rimme on muut­tu­nut aggres­sii­vi­seksi. 

Ukraina vietti juuri kolmatta itse­näi­syys­päi­vää Venä­jän hyök­käys­so­dan varjossa. Sota on muut­ta­nut lähia­lu­eemme turval­li­suus­ti­lan­teen ehkä pysy­västi. 

Me suoma­lai­set olemme huoleh­ti­neet omasta maan­puo­lus­tuk­sesta. Olemme Naton jäsen. Olemme panos­ta­neet puolus­tuk­sen raken­ta­mi­seen, varau­tu­mi­seen ja huol­to­var­muu­teen. Nyt Euroop­pa­kin alkaa heräillä. Venä­jän uhka on tehnyt vahvasta euroop­pa­lai­sesta puolus­tus­teol­li­suu­desta vält­tä­mät­tö­myy­den. Tarvit­semme aseita ja ammuk­sia Ukrai­nalle, mutta myös omiin varas­toi­himme, pidäk­keeksi.   

Meidän on varau­dut­tava myös muilla tavoin. Venä­jän viha­mie­li­set hybridi- ja sabo­taa­si­toi­met ovat ulot­tu­neet laajasti Euroop­paan. Meistä, Suomesta, Venäjä maalaa häikäi­le­mät­tö­mästi valheel­lista kuvaa. Infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­sen tavoit­teena on vahvis­taa Venä­jällä näke­mystä lännestä vihol­li­sena. Meitä taas halu­taan provo­soida ja hämmen­tää. 

Suhtau­dumme tähän­kin suoma­lai­seen tapaan, rauhal­li­sesti. Emme provo­soidu, emme hämmenny. 

Tiedon­vä­li­tyk­sen näkö­kul­masta tilanne on silti haas­teel­li­nen. Kansa­lai­silta vaadi­taan yhä parem­paa media­lu­ku­tai­toa, ymmär­rystä motii­veista Krem­lin vies­tien taus­talla. 

Meidän tehtä­vämme on huoleh­tia Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, rajo­jemme turval­li­suu­desta. Samalla vastaamme EU:n ja Naton ulko­ra­jasta. 

Venäjä osoitti viime syksyn ja talven mittaan, että se on valmis käyt­tä­mään ihmi­siä hybri­di­vai­kut­ta­mi­sen väli­neenä. Siksi itäraja on käytän­nöl­li­sesti katsoen ollut kiinni viime marras­kuusta. 

Kesällä edus­kun­nan vahva enem­mistö hyväk­syi raja­tur­val­li­suus­lain, joka antaa viran­omai­sille tarvit­ta­vat työvä­li­neet torjua väli­neel­lis­tet­tyä maahan­tu­loa silloin­kin, jos se saa vaikeita ja vaka­via muotoja. 

Minulle – ja meille kokoo­mus­lai­sille – tämä on selvää, mutta haluan vielä kerran todeta: Meille keskei­sin lähtö­kohta lain­sää­dän­nölle ollut se, että oikeus­val­tiolla on paitsi oikeus myös velvol­li­suus puolus­taa itse­ään. Toimimme tässä lain­sää­dän­nön keinoin, kuten oikeus­val­tiossa kuuluu toimia. 

Kesän vilkas keskus­telu oikeus­val­tiosta ja raja­lain suhteesta kansain­vä­li­siin sopi­muk­siin kuuluu demo­kra­ti­aan. On arvo­kasta, että isoista kysy­myk­sistä käydään avointa ja perus­teel­lista keskus­te­lua. Sitä emme pelkää tai kaihda. 

Maanan­taina puhuin suur­lä­het­ti­läille Helsin­gissä. Kerroin heille keskus­te­luis­tani euroop­pa­lais­ten kolle­go­jeni kanssa. Heiltä Suomen ratkaisu on saanut ymmär­rystä. Tavoit­teemme on, että löydämme väli­neel­lis­te­tyn maahan­tu­lon torju­mi­seksi yhtei­siä, EU-tason ratkai­suja. Niiden löytä­mi­nen ottaa kuiten­kin aikansa. Siksi teimme oman ratkai­summe. 

vahvis­tamme toki raja­tur­val­li­suutta myös muilla tavoin. Tavoit­teena on, että raja­tur­val­li­suus­la­kia ei koskaan tarvitse käyt­töön ottaa. 

Esimer­kiksi Raja­var­tio­lai­tos on nyt pilot­ti­vai­heen jälkeen aloit­ta­nut itära­jan este­ai­dan raken­ta­mi­sen. Tämän ja ensi vuoden aikana rajan­yli­tys­pai­koille ja niiden lähia­lueille raken­tuu este­ai­taa noin 70 kilo­met­riä 200 kilo­met­rin koko­nai­suu­desta. 

Tiukas­sa­kin talou­del­li­sessa tilan­teessa huoleh­dimme Raja­var­tio­lai­tok­sen ja polii­sin resurs­seista.

Moni kysyy, aikooko halli­tus pian avata joitain raja-asemia. Normaa­lin raja­lii­ken­teen palau­tu­mi­nen edes osit­tain on inhi­mil­li­sesti ja talou­del­li­sesti iso kysy­mys.

Halli­tus on tähän valmis, kun Venäjä on valmis palaa­maan enti­siin peli­sään­töi­hin. Viran­omais­tie­to­jen mukaan tästä ei ole tois­tai­seksi merk­kejä.  

Tiedämme, että rajan hilje­ne­mi­nen on vaikut­ta­nut erityi­sen anka­rasti itäi­seen Suomeen. Ensin sen sulki koro­na­pan­de­mia, sitten sota. Tämän halli­tus ymmär­tää kyllä, ja huomioi. 

elämme ajassa, jossa lähia­lu­eemme epäva­kau­desta on vali­tet­ta­vasti tullut normaali tila. Kaik­ki­aan aikaamme kuvaa arvaa­mat­to­muus. Kaikki on liik­keessä ja sen ennus­ta­mi­nen, mitä liik­keestä seuraa, on entistä vaikeam­paa. 

Isot globaa­lit haas­teet, ilmas­ton­muu­tos, muut­to­liike ja Lähi-idän tilan­teen herk­kyys, suur­val­ta­po­li­tiikka ja kamp­pailu maail­man herruu­desta ovat samaan aikaan totta ja heijas­tu­vat epävar­muu­tena maail­man­ta­lou­teen – ja siten tietysti meihin. 

Lähei­sin ja tärkein arvo­yh­tei­sömme, Euroo­pan unioni, on ratkai­se­vassa roolissa niin turval­li­suu­temme kuin talou­temme näkö­kul­masta. Meidän on saatava oma euroop­pa­lai­nen mark­ki­namme nousuun, jotta Suomi pääsee nousuun. 

Suomi ei ole mikään lastu laineilla. Olemme valin­neet aktii­vi­sen linjan ja teemme sen, minkä voimme. 

Siksi olemme esimer­kiksi tehneet lujasti töitä, jotta olemme saaneet tule­van EU-komis­sion agen­dalle tavoit­teita, jotka ovat meille keskei­siä. Näitä ovat: 

  • EU:n stra­te­gi­sen kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen
  • koko­nais­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­nen
  • Ukrai­nan tuki
  • ener­gia­mur­rok­sen, kier­to­ta­lou­den ja biota­lou­den edis­tä­mi­nen
  • tutki­mus, inno­vaa­tiot ja digi­ta­li­saa­tio

Työ jatkuu. Parin viikon kulut­tua tapaan Brys­se­lissä Ursula von der Leye­nin.  Seuraa­vaksi on aika vaikut­taa komis­sion työoh­jel­maan sekä tule­van komis­sion kokoon­pa­noon. 

Olemme isojen asioi­den äärellä. Euroo­pan on saatava kilpai­lu­ky­kynsä kuntoon, jotta emme jää globaa­lissa kilpai­lussa taka­suo­ralle. Sillä olisi vaiku­tuk­sia turval­li­suu­teen ja siihen, miten saamme maail­malla äänemme kuulu­viin. 

halli­tuk­sen ja meidän päämi­nis­te­ri­puo­lu­eena on tehtävä kaik­kemme, jotta muut­tu­nut geopo­liit­ti­nen tilanne ei puske Suomea nurk­kaan, Euroo­pan reuna­val­tioksi. Meidän on varmis­tet­tava, että inves­toi­mi­nen Suomeen ja Suomessa on houkut­te­le­vaa. Meidän on hyödyn­net­tävä kaikki kasvun paikat, sitä kautta lisäämme työl­li­syyttä ja turvaamme hyvin­voin­tia. 

Talous­po­li­tiikka on mitä suurim­massa määrin turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Vain talou­del­li­sesti vahva maa pystyy toimi­maan äkil­li­sesti muut­tu­vissa tilan­teissa ja krii­seissä.

Siksi me olemme määrä­tie­toi­sesti tehneet toimia, joilla Suomi viedään kestä­vän kasvun uralle. Sopeu­tamme taloutta 9 miljar­dilla eurolla. Pidämme kiinni tavoit­teesta tait­taa velkaan­tu­mi­sen kasvu vaali­kau­den loppuun mennessä. Olemme lait­ta­neet talou­den perus­taa kuntoon teke­mällä vält­tä­mät­tö­miä uudis­tuk­sia työmark­ki­noille, sosi­aa­li­tur­vaan ja vero­tuk­seen. Kun kasvu lähtee liik­keelle, pystymme hyppää­mään aiem­paa kette­räm­min sen mukaan. 

Olemme tehneet oikeita asioita. Ja olemme saaneet aikaan paljon. Edus­kun­nassa te edus­ta­jat olette sitkeästi vieneet eteen­päin halli­tuk­sen esityk­siä ja puolus­ta­neet niitä. Olkaa työs­tänne ylpeitä. Me emme anna periksi. 

Urak­kaa on silti edes­sä­päin. Ensi viikolla halli­tuk­sen riihessä valmis­tuva budjet­tie­si­tys on histo­rial­li­sen tiukka. Teemme sääs­töjä ja veron­ki­ris­tyk­siä 3 miljar­dia euroa. Samaan aikaan panos­tamme kasvuun. 

Kasvun vauh­dit­ta­mi­nen on nimit­täin halli­tuk­sen tärkein tehtävä. Siksi halli­tus­oh­jelma on jo itses­sään kasvun ohjelma. 

Suju­voi­tamme luvi­tusta, huoleh­dimme ener­gian saata­vuu­desta, lisäämme ydin­voi­maa, olemme tehneet histo­rial­li­sen suuret panos­tuk­set tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. 

Vahvis­tamme osaa­mista myös täällä itäi­sessä Suomessa.  Itä-Suomen yliopisto saa 105 uutta aloi­tus­paik­kaa ja 1,84 miljoona euroa lisä­ra­hoi­tusta. Itä-Suomen yliopisto ja Lappeen­ranta-Lahti teknil­li­sen yliopisto saavat yhteensä 114 uutta tohto­ri­kou­lu­tus­paik­kaa ja niitä varten rahoi­tusta noin 29 miljoo­naa euroa.

Kevään kehys­rii­hessä päätimme uudesta vero­hy­vi­tyk­sestä suurille teol­li­sille inves­toin­neille. Tahdomme tähän maahan lisää tehtaita: akku­teh­taita, biopoh­jais­ten tuot­tei­den tuotan­toa, vähä­hii­li­siä teräs­teh­taita. Meidän on kuljet­tava vety­tek­no­lo­gian kärjessä. 

Varmis­tamme, että verkot eivät muodostu inves­toin­tien pullon­kau­laksi missään päin Suomea. Halli­tus on sitou­tu­nut huoleh­ti­maan Fingri­din ja Gasgri­din inves­toin­ti­ky­vystä hyvällä omis­ta­jaoh­jauk­sella sekä tarvit­taessa pääomi­tuk­sella. Yksi­kään inves­tointi ei saa jäädä siitä kiinni, ettei ole riit­tä­västi ja edul­lista ener­giaa saata­villa. 

Ensi kevään puoli­vä­li­rii­heen mennessä tuomme vielä lisää esityk­siä kasvua kiih­dyt­tä­vistä toimista. Tätä työtä olen nyt käyn­nis­tä­mässä. Tarvit­semme laajasti ideoita niin yrityk­siltä kuin kansa­lai­syh­teis­kun­nasta. Tähän työhön kutsun myös kaikki itäi­sen Suomen toimi­jat mukaan.

Tiedämme myös, mikä merki­tys toimi­villa liiken­neyh­teyk­sillä on koko Suomen kasvulle ja elin­voi­malle. Siksi panos­tamme tällä vaali­kau­della kaik­ki­aan 3 miljar­dia euroa raitei­siin ja teihin. 

Näistä otsi­koissa pyörii vain Länsi­ra­taan varattu 400 miljoo­naa. Itäi­sessä Suomessa panos­tamme saavu­tet­ta­vuu­teen lähes 500 miljoo­naa: rahoi­tamme muun muassa Karja­lan-radan ja Savon­ra­dan kehit­tä­mistä, VT 15:ttä ja VT 5:ttä.

Tiedät­tekö, paljonko uutta asvalt­tia on tämän kesän aikana levi­tetty yksin itäi­sen Suomen teille? Yli 800 pääl­lys­tys­ki­lo­met­riä. Koko maassa jo lähes 4000 kilo­met­riä. 

Jo viime syksynä päätimme Pohjois-Karja­lan elin­kei­noe­lä­mälle tärkei­den maakun­ta­len­to­jen turvaa­mi­sesta osto­pal­ve­lu­lii­ken­teellä kevää­seen 2026 asti.

Edus­kun­nan salissa on oppo­si­tion suusta kuultu taajaan väit­teitä, että halli­tus on unoh­ta­nut itäi­sen Suomen. Tämä ei ole totta. 

Ensin­nä­kin: Halli­tuk­sen uudis­tuk­set, jotka muun muassa paran­ta­vat yrit­tä­jyy­den edel­ly­tyk­siä, turvaa­vat varman ja edul­li­sen ener­gian saan­nin sekä lisää­vät osaa­van työvoi­man saata­vuutta, kaikista näistä hyötyy myös itäi­nen Suomi. 

Suomi on metsien ja biota­lou­den suur­valta. Metsä­alan osaa­mi­nen ja uusi tutki­mus­tieto ovat elin­tär­keitä itäi­selle Suomelle. Halli­tus­kau­den aikana panos­tamme miljardi euroa tutki­muk­seen ja kehi­tyk­seen. Metsä­alan ja biota­lou­den tutki­mus­ra­hoi­tusta vahvis­te­taan myös ensi vuonna. Tämä luo ennen kaik­kea itäi­selle Suomelle merkit­tä­viä mahdol­li­suuk­sia. 

Toiseksi: Yhdessä Puolan ja Baltian maiden kanssa olemme nosta­neet EU:n itäis­ten raja-aluei­den tilan­netta EU-agen­dalle. Pyrimme voimak­kaasti vaikut­ta­maan siihen, että itäi­sen Suomen elin­voi­man tuke­mi­seksi löytyy uusi eril­lis­ra­hoi­tus­vä­line, vastaava kuin Brexi­tin yhtey­dessä, ja että nykyi­siä varoja käyte­tään entistä vaikut­ta­vam­min. 

Kolman­neksi: Itäi­sen Suomen maakun­tien kanssa haemme nyt aktii­vi­sesti lisä­kei­noja elin­voi­man vahvis­ta­mi­seksi. Itäi­sen Suomen Ohjel­man valmis­telu on lähte­nyt vauh­dik­kaasti liik­keelle. Olen jo nähnyt maakun­tien alus­ta­via ehdo­tuk­sia – tulemme käymään ne huolel­li­sesti läpi, jokai­sen. 

Halli­tus on sitou­tu­nut Itäi­sen Suomen Ohjel­maan, teemme tätä työtä yhdessä. 

Maakun­nat ovat toivo­neet itäi­selle Suomelle omaa ”lähet­ti­lästä”. Kunhan ohjelma valmis­tuu, lupaamme, että ohjel­man toimeen­pa­non varti­jaksi nime­tään oma henkilö.  

Itäi­sessä Suomessa on hyvät edel­ly­tyk­set teol­lis­ten ja digi­taa­lis­ten inves­toin­tien kotiut­ta­mi­seen ja muuhun elin­voi­man ja kasvun vahvis­ta­mi­seen. 

Täällä on puhdasta ener­giaa, metsää, teol­lista osaa­mista ja vahvaa yrit­tä­jyyttä. 

Pystymme myös edis­tä­mään tuuli­voi­ma­ra­ken­ta­mista itäi­sessä Suomessa keskit­ty­mällä jo olemassa oleviin, noin tuhat voima­lai­tosta itäi­sessä Suomessa sisäl­tä­viin hank­kei­siin. 

Näen paljon mahdol­li­suuk­sia luon­to­mat­kai­lussa. Turis­tit kaipaa­vat nyt mata­lam­pia lämpö­ti­loja, puhdasta ilmaa ja puhtaita vesiä, metsiä ja rauhaa. Sitä kaik­kea itäi­sessä Suomessa on, muual­la­kin kuin Kolin kansal­lis­mai­se­man liepeillä. 

Suomi pärjää, kun koko Suomi pärjää. 

Itäi­sen Suomen stra­te­gi­nen merki­tys on kasva­nut enti­ses­tään. Myös koko Euroo­pan kannalta itäi­sen Suomen elin­voi­mai­suus on keskei­nen turval­li­suus­ky­sy­mys. 

Arvaa­mat­to­massa maail­massa emme jää seurai­le­maan sivusta ja odot­te­le­maan, mitä tapah­tuu. Vaiku­tamme niihin asioi­hin, joihin voimme, aktii­vi­sesti ja määrä­tie­toi­sesti. 

Työ jatkuu. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

29.8.2024

Matias Mart­ti­sen puhe edus­kun­ta­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 29.8.2024

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoi­sat kolle­gat, kokoo­mus­lai­set, hyvät median edus­ta­jat.  On hienoa kokoon­tua edus­kun­ta­ryh­mämme kesä­ko­kouk­seen tänne Itä-Suomeen, ensin tänään tänne Kuopioon

20.8.2024

Petteri Orpon puhe minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa Rova­nie­mellä 20.8.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia Hyvät minis­te­ri­ryh­män jäse­net, hyvät median edus­ta­jat, hyvät kuuli­jat, on ilo avata poliit­ti­nen syksy Rova­nie­mellä!  Valit­simme Lapin kokous­pai­kaksi syystä:

Skip to content