Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhe kokoo­muk­sen minis­te­ri­ryh­män kesä­ko­kouk­sessa 18.8. Tampe­reella. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

On erit­täin muka­vaa viral­li­sesti käyn­nis­tää poliit­ti­nen syksy täällä Tampe­reella, yhdessä. Toivon, että jokai­sella teistä on ollut aikaa naut­tia läheis­tenne seurasta ja omas­ta­kin rauhasta.  Oma suosi­tuk­seni palau­tu­mi­seen on tämä­kin kesän jälkeen kalassa käynti ja saaliin savus­ta­mi­nen. Silloin ajatuk­set lepää­vät. Lähden tähän syksyyn innos­tu­nein mielen.

Suomen Kuva­lehti titu­lee­rasi minua vuosi sitten ”yksi­näi­seksi opti­mis­tiksi”, kun olin ”ainoa”, joka näki talou­dessa hyviä merk­kejä. Nyt Suomen talou­den kasvu on Euroo­pan kärkeä, vuoden ensim­mäi­sellä neljän­nek­sellä se oli EU-maiden nopeinta.  Nyt tiedämme, että kasvu alkoi jo 2024. Ekono­mis­tit rukkaa­vat tämän ja ensi vuoden kasvuo­do­tuk­sia ylös­päin. Tava­roi­den ja palve­lui­den vienti maail­malle saavutti uuden huip­pu­lu­ke­man huhti-kesä­kuussa: vien­nin arvo nousi 34,6 miljar­diin euroon. Suomen brut­to­kan­san­tuote ylitti tänä vuonna ensim­mäi­sen kerran vuoden 2008 tason. Kaupan liitto ennus­taa vähit­täis­kau­pan myyn­nin kasva­van tänä ja ensi vuonna yli kahden prosen­tin vuosi­vauh­tia. 

Hyviä uuti­sia voisi luetella pitkään. 

Miksi haluan luetella näitä posi­tii­vi­sia uuti­sia? No siksi, että vien­nin veto, inves­toin­nit ja kasvu alka­vat mahdol­li­sesti jo tämän vuoden puolella näkyä para­ne­vana työl­li­syy­tenä. Se, että on työtä ja toimeen­tu­loa, on tärkeää niin ihmi­selle itsel­leen kuin koko tälle yhteis­kun­nalle. Se vahvis­taa suoma­lais­ten uskoa niin omaan kuin Suomen tule­vai­suu­teen. Iloon on syytä myös siksi, että kasvava talous on ainoa tapa raken­taa kestä­vää hyvin­voin­tia.

Koti­mai­sen kysyn­nän voi odot­taa vielä piris­ty­vän. Palkat ovat nous­seet, osto­voima on palau­tu­nut edel­li­sen vaali­kau­den aikana synty­neestä kuopasta, ja ensi vuon­na­kin suoma­lais­ten ansio­ta­son odote­taan nouse­van yli kolme prosent­tia. Työn vero­tus keve­nee, ja hinto­jen nousu on pysy­nyt maltil­li­sena.  Osto­voi­man paran­tu­mi­nen näkyy kodeissa mahdol­li­suu­tena kustan­taa lapsille harras­tuk­sia, tehdä ehkä perheen kesken reissu tai käyt­tää palve­luja arjen helpot­ta­mi­seksi. Astian­pe­su­ko­neen hajoa­mi­nen ei kiristä taloutta äärim­mil­leen.

Olemme menossa oike­aan suun­taan. Olemme menossa suun­taan, jota olemme tavoi­tel­leet.

Kasvun vahvuus on yllät­tä­nyt monet asian­tun­ti­jat, mutta erityi­sesti se on yllät­tä­nyt pessi­mis­miä liet­so­van oppo­si­tion. Kolme vuotta oppo­si­tio­puo­lu­eet, Sdp etune­nässä, ovat huuta­neet, että talou­den alakulo ja kasvun uupu­mi­nen johtu­vat halli­tuk­sesta, eivät suhdan­teesta. Nyt kun käänne on tapah­tu­nut, kasvu johtuu­kin oppo­si­tion mielestä suhdan­teesta. Oppo­si­tiolla on kiire kehi­tellä uusia kritii­kin kohteita.

Suurin työ kasvun eteen on tehty yrityk­sissä, se on selvää. Samaan aikaan tiedän, että halli­tuk­seni on onnis­tu­nut toteut­ta­maan pohjois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan vält­tä­mät­tö­mät kasvu-uudis­tuk­set. Olemme tehneet juuri niitä ratkai­suja, joita parhaat asian­tun­ti­jat kehot­ti­vat teke­mään. Nyt ne alka­vat vaikut­taa. Kyllä me tästä rohke­nemme kunniaa ottaa. 

Olemme lait­ta­neet Suomen kilpai­lu­ky­kyä kuntoon uudis­ta­malla työmark­ki­noita ja sosi­aa­li­tur­vaa. Työmark­ki­na­uu­dis­tuk­sista iso kiitos kuuluu Artolle. Osa uudis­tuk­sista on vasta tulossa voimaan, ja ne vaikut­ta­vat Suomeen myön­tei­sesti pitkällä aika­vä­lillä.

Olemme keven­tä­neet työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tusta. Olemme pitä­neet huolta puhtaan ja edul­li­sen ener­gian saan­nista. Olemme tehneet miljardi-inves­toin­nit kanta­verk­koon. Olemme tehneet luke­mat­to­mia yrit­tä­mi­sen, inves­toi­mi­sen ja kasvun edel­ly­tyk­siä tuke­via päätök­siä, jotka vauh­dit­ta­vat muun muassa puolus­tus­teol­li­suutta.  Esimer­kiksi Pirkan­maata palve­le­vat niin inves­toin­nit päära­taan kuin valta­tie 9:ään. Henki­lö­ra­ta­pi­han kunnos­tus, Tampe­reen teat­te­rin perus­kor­jaus, lisä­aloi­tus­pai­kat korkea­kou­lui­hin, tohto­ri­pi­lotti ja siru­vas­tin­ra­hat ovat niin ikään esimerk­kejä halli­tuk­sen panos­tuk­sista juuri tälle seudulle. Minis­teri Anna-Kaisa ja edus­ta­jamme Arto, Pauli, Sofia ja Aleksi ovat pitä­neet huolta, että Pirkan­maan ääni on kuultu.

Samaan aikaan, kun talous kasvaa, pääs­töt laske­vat. Viime vuonna Suomessa valmis­tui­vat ennä­tyk­sel­li­set, yli kahdek­san miljar­din arvoi­set puhtaan teol­li­suu­den ja ener­gia­tuo­tan­non inves­toin­nit. Olemme tuke­neet kasvua inves­toi­malla raitei­siin, teihin ja väyliin yli kolme miljar­dia euroa.  Sen sijaan, että Sdp olisi alka­neesta talous­kas­vusta innois­saan, se ehdot­taa toimia, jotka tappai­si­vat kasvun välit­tö­mästi.  Fifty-fifty sääs­töjä ja veroja on Antti Lindt­ma­nin linjaus ensi kauden sopeu­tuk­sesta. Tämän pitäisi herät­tää suoma­lai­set.

Pelkät puheet jopa viiden miljar­din euron veron­ki­ris­tyk­sistä ovat hälyt­tä­viä. Ne olisi­vat erit­täin kivu­lias suone­nisku koti­ta­louk­sille, yrityk­sille ja koko talou­delle. Yhtei­sö­ve­ron keven­tä­mi­sen peru­mi­nen olisi paras tapa tuhota alka­nut kasvu. Työl­lis­tä­vien pien­ten ja keski­suu­ren yritys­ten vero­tusta Sdp kiris­täisi puolella miljar­dilla. Sen päälle Sdp tarjoaa tukkua ideo­lo­gi­sia piste­ve­roja. Mari­nin ja Lindt­ma­nin vero­po­li­tii­kassa ei ole eroa: Sdp lupai­lee, sinä maksat.

Kilpai­lu­ky­kyä ja kasvua tuke­vien uudis­tus­ten lisäksi olemme saaneet paljon muuta­kin aikaan. Olemme pitä­neet huolta, että Suomi on turval­li­nen maa, niin rajoilla kuin niiden sisällä. Polii­sien määrä esimer­kiksi on nostettu 8000:een. Olemme panos­ta­neet perus­o­pe­tuk­seen ja korkea­kou­lu­tuk­seen. Paran­nuk­sia on muuten pystytty teke­mään myös ilman kustan­nuk­sia. Tästä hyvä esimerkki on asian­tun­ti­joi­den, opet­ta­jien ja rehto­rei­den kehuma kännyk­kä­kielto, joka on tuonut luok­kiin oppi­mi­sen rauhaa. 

Seuraa­vaksi haluamme vahvis­taa lasten ja alle 15-vuotiai­den nuor­ten hyvin­voin­tia rajaa­malla sosi­aa­li­sen median käyt­töä. Lapsia ja nuoria pitää suojata haital­li­selta, jopa rikol­li­selta sisäl­löltä. Uskon, että ruudun vankeu­desta vapau­tu­mi­nen myös lisää leik­kiä ja liikettä lasten arjessa. Sitä sieltä nyt puut­tuu. Kiitos minis­teri Karo­lii­nalle, joka aktii­vi­sesti ajaa asian etene­mistä vielä tämän vaali­kau­den aikana.

Erityi­sen iloi­nen olen siitä, että tänä syksynä opin­toja pääse­vät aloit­ta­maan sadat nuoret, joille korkea­kou­lu­jen ovet eivät avau­tu­neet ensi yrit­tä­mällä. Opin­to­se­te­liä haki sen ensim­mäi­sen voimas­sao­lo­päi­vän aikana 1100 nuorta, ja sete­leitä myön­net­tiin heti lähes 900. Tästä uudis­tuk­sesta kuulu­vat aplo­dit minis­teri Mari-Leenalle.

Olemme tehneet hyviä päätök­siä. Olemme tehneet oikeita päätök­siä. Siksi oppo­si­tiossa onkin niin kova hätä. Siksi oppo­si­tio­puo­lu­eet pyrki­vät kaikin keinoin – myös totuu­den toisella puolella seila­ten – maalaa­maan jatku­vasti uusia uhka­ku­via ja liet­so­maan huolia. Samaan aikaan hurs­kaasti suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen palaut­ta­mi­sesta puhuen. 

Minä uskon, että suoma­lais­ten luot­ta­mus vahvis­tuu, kun näkymä tule­vai­suu­teen kirkas­tuu. Se kirkas­tuu, kun yhä useam­malla suoma­lai­sella on taas palk­ka­päivä. Kun on mahdol­li­suus päästä aiem­paa helpom­min kiinni ensia­sun­toon. Kun tietää, että lapset oppi­vat koulussa ja iäkkäät vanhem­mat saavat hoivaa. 

Meitä haas­te­taan siitä, että Suomi velkaan­tuu edel­leen. Ja siitä, että työt­tö­myys on vielä korkealla. Ja siitä, että hyvä­tu­lois­ten vero­tus on keven­ty­nyt ja pieni­tu­lois­ten ahdinko sääs­tö­jen myötä lisään­ty­nyt. Työmme on kesken. Olemme eläneet vaikeita vuosia ja joutu­neet teke­mään vaikeita päätök­siä. Olemme joutu­neet odot­ta­maan talou­den kään­nettä enna­koi­tua pidem­pään. Edel­leen uskomme, että voimme saavut­taa tavoit­teemme kestä­västä hyvin­voin­nista vain jatka­malla vastuul­lista talous­po­li­tiik­kaa. Meidän ajatuk­semme on, että paras tapa torjua esimer­kiksi lapsi­per­he­köy­hyyttä on, että äideillä ja isillä on töitä.

Opti­mis­ti­sessa vireessä on syytä jälleen kerran muis­tut­taa, että minulle ja kokoo­muk­selle opti­mismi ei ole naii­viutta. Tunnis­tamme kyllä edessä olevat haas­teet. Meille opti­mismi on sitä, että uskomme löytä­vämme keinot vaikei­den­kin haas­tei­den ratkai­se­mi­seksi.  Meillä on myös rohkeutta tuoda keinomme avoi­mesti julki­seen keskus­te­luun. 

Reaa­li­ta­lou­den myön­tei­sistä merkeistä huoli­matta julki­sen talou­den tilanne on edel­leen vaikea. Velkaan­numme, koska tulot eivät riitä menoi­hin. Siksi menoista on sääs­tet­tävä myös tule­vina vuosina. Syys­kuun budjet­ti­rii­hessä teemme vastuul­li­sia päätök­siä. Viemme maaliin sovi­tut sääs­töt ja toteu­tamme työlis­taa, jonka yhdessä kehys­rii­hessä kirjoi­timme.  Seuraa­valla vaali­kau­della julkista taloutta on tämän­het­ki­sen arvion mukaan vahvis­tet­tava vuosi­ta­solla 8–11 miljar­dilla. Se on merkit­tävä sopeu­tus, mutta ei Euroo­pan histo­riassa ennä­tys­mäi­nen tai edes ennen näke­mä­tön.  Vuoden 2008–2009 finans­si­krii­sin jälki­mai­nin­geissa joukko Etelä-Euroo­pan maita ja Irlanti toteut­ti­vat merkit­tä­västi suurem­mat sääs­tö­oh­jel­mat. 

Siksi kokoo­mus ajoi niin sano­tun velka­jar­run käyt­töön otta­mista. Tämän halli­tuk­sen linjaa on jatket­tava. Tämän linjan vaih­toeh­tona ovat velka ja veron­ko­ro­tuk­set. Edus­kun­ta­puo­lu­eet, yhtä lukuun otta­matta, ovat yhdessä sitou­tu­neet siihen, että menot pide­tään kurissa.  Sopi­muk­seen sitou­tu­mi­nen tarkoit­taa sitä, että jokai­sen puolu­een on hyvissä ajoin ja uskot­ta­vasti kerrot­tava suoma­lai­sille, millai­siin toimiin ne ovat valmiita sopeu­tus­ta­voit­teen saavut­ta­mi­seksi. Se, jos mikä on reiluutta äänes­tä­jiä kohtaan. 

Kokoo­mus on valmis­tel­lut omaa talous­oh­jel­maansa. Julkis­tamme sen syys­kuussa. Meille keskei­siä linjauk­sia ovat: 

• Tule­van halli­tuk­sen on sitou­dut­tava parla­men­taa­ri­sen velka­jar­ruso­pi­muk­sen mukai­seen netto­mää­räi­seen sopeu­tuk­seen. Tarkka summa määri­tel­lään loppu­vuo­desta.
• Sopeu­tus on tehtävä ensi­si­jai­sesti suorilla meno­sääs­töillä. Näin kireästi vero­te­tussa maassa vero­toi­mille on tilaa vain hyvin rajal­li­sesti. Tämän­het­kis­ten arvioi­den valossa suoria sääs­töjä on tehtävä nettona vähin­tään 8 miljar­dia euroa.
• Mieles­tämme sääs­töt pitää tehdä etupai­not­tei­sesti eli heti vaali­kau­den alussa.
• Työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sen kiris­tä­mi­nen ei käy kokoo­muk­selle.
• Kasvua vahvis­ta­via toimia on jatket­tava. Se tarkoit­taa, että sopeu­tus­toi­met on tehtävä niin, ettei koko­nai­suus heikennä yrit­tä­mi­sen, inves­toi­mi­sen ja kasvun edel­ly­tyk­siä. 
• Yhteis­kun­taa on edel­leen rohkeasti uudis­tet­tava. Suomessa on esimer­kiksi pyrit­tävä Tans­kan tasoi­seen työl­li­syy­den ja työt­tö­myy­den tasoon. Julki­sen sekto­rin isoja raken­ne­muu­tok­sia on jatket­tava.

Olemme valmiita kampaa­maan budje­tin tiheällä kammalla, olemme valmiita prio­ri­soi­maan menoja. Haemme tosis­samme keinoja, joilla nousu talou­del­li­sesti kestä­välle maape­rälle on tehtä­vissä. Sillä ystä­vät, suoma­lai­set, tämä tosi­aan on tehtä­vissä. Me pystymme viemään talou­den kestä­välle pohjalle vaaran­ta­matta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ydintä.  Kokoo­muk­sen tavoit­teena on tehdä Suomesta oikea pohjois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta. 

Suomi on raken­ta­nut hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa enem­män rahana makset­ta­villa etuuk­silla ja vähem­män palve­luina. Velalla, ei tuloilla. Tämä erot­taa kokoo­muk­sen muista puolueista: Meidän mieles­tämme oikea pohjois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvit­see palve­lui­den ja perus­tur­van lisäksi toimi­van mark­ki­na­ta­lou­den, dynaa­mi­set työmark­ki­nat ja korkean työl­li­syy­den.

Meille kokoo­mus­lai­sille pohjois­mai­sen hyvin­voin­ti­val­tion ydintä on, että heikoim­mista pysty­tään pitä­mään huolta. Se on vastuuta välit­tää. Tänään esimer­kiksi julkis­tamme vammais­po­liit­ti­sen ohjel­mamme.

Yhtä lailla hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan ydintä on sosi­aa­li­turva. Pitää voida luot­taa siihen, että apua, kun elämä kolhii. Ydintä on arvo­kas vanhuus jokai­selle ikään­ty­neelle. Turval­li­nen päivä­ko­ti­päivä ja koulu, jossa oppii. Ydintä on arjen turval­li­suus, kaduilla ja kodin seinien sisä­puo­lella.

Kyyni­syys ja pessi­mismi ovat hyvän tule­vai­suu­den vihol­li­sia. Meillä on kaikki mahdol­li­suu­det paitsi pärjätä, myös nousta maail­man kärkeen.

Meillä on mahdol­li­suus olla teko­ä­lyn käytössä kärjessä. Teko­ä­lyn ja tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­nen tuovat lisää tehok­kuutta, ja esimer­kiksi julki­sella sekto­rilla vapaut­ta­vat ammat­ti­lais­ten aikaa ihmis­ten kohtaa­mi­seen. Me voimme nousta tällä saralla maail­man huipulle, kun huoleh­dimme, että ihmi­set pysy­vät kiivaasti etene­vässä murrok­sessa mukana.

Puhdas siir­tymä on iso mahdol­li­suus ja puhdas ener­gia on meidän valt­timme.  Suomeen tulee nyt inves­toin­teja ennä­tys­tah­tia. Ja me tarvit­semme niitä lisää. Kokoo­mus lupaa huoleh­tia siitä, että vaikka Suomeen syntyy data­kes­kuk­sia ja muuta uutta teol­li­suutta, edul­lista sähköä riit­tää niin kotei­hin kuin yrityk­siin. Minis­teri Sarin johdolla valmis­tel­laan parhail­laan useita toimen­pi­teitä, joilla turva­taan sähkön riit­tä­vyys.  Esimer­kiksi inves­toin­ti­tuki säävar­malle sähkön tuotan­nolle auttaa talvi­kuu­kausina. Mahdol­lis­ten krii­sien osuessa kohdalle koti­ta­louk­sien tilanne pide­tään kohtuul­li­sena hinta­ka­tolla. 

Meillä on osaa­mista, meillä on poten­ti­aa­lia. Kun otamme niistä kaiken irti, tule­vai­suu­teen voi katsoa luot­ta­vai­sesti.

Kaksi kuukautta sitten hyväk­syimme Jyväs­ky­lässä, upean tunnel­man keskellä, kokoo­muk­sen uuden tavoi­teoh­jel­man. Se on kunnian­hi­moi­nen ohjelma, konkreet­ti­sempi ja eteen­päin katso­vampi kuin yhdel­lä­kään muulla suoma­lai­sille puolu­eella. Tämän ohjel­man me haluamme tehdä suoma­lai­sille tutuksi samaan aikaan, kun viemme kokoo­muk­sen johdolla määrä­tie­toi­sesti ja tinki­mät­tö­mästi tämän halli­tuk­sen työn loppuun. Minulla on vahva usko siihen, että kun tuomme yhdessä, kaik­kialla Suomessa, tavoit­teemme ja keinomme suoma­lais­ten arvioi­ta­vaksi, saamme myös lunas­tet­tua suoma­lais­ten luot­ta­muk­sen uudel­leen.

Kokoo­mus tekee ja on valmis jatkos­sa­kin teke­mään väsy­mättä töitä, jotta huomi­nen on jokai­selle suoma­lai­selle parempi. 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa