Tasa-arvo­mi­nis­te­rinä ja Kokoo­mus­nais­ten puheen­joh­ta­jana iloit­semme siitä, että varmaan­kaan koskaan aiem­min nais­ten terveys ei ole niin vahvasti huomioitu halli­tus­oh­jel­massa kuin Orpon halli­tuk­sen aikana. Vihdoin­kin on nais­ten tervey­den vuoro!

Kokoo­mus­joh­toi­sessa halli­tus­oh­jel­massa noste­taan esiin niin vaih­de­vuo­det, kuukau­tis­suo­jat kuin nais­ten runsaasti hyödyn­tä­mät tervey­den­huol­lon Kela-korvauk­set­kin. Halli­tus on esimer­kiksi ryhty­nyt toimiin, jotta vaih­de­vuo­sioi­rei­den tunnis­ta­mista ja hyvää hoitoa edis­te­tään tervey­den­huol­lossa. Oireita tulki­taan usein väärin, jolloin hoito kohdis­tuu unet­to­muu­teen, ahdis­tu­nei­suu­teen ja masen­nuk­seen eikä perus­syy­hyn, ikään liit­ty­viin hormo­naa­li­siin muutok­siin. Vaih­de­vuo­sien hoidosta on valmis­tu­massa asian­tun­ti­joi­den laati­mana uusi Käypä hoito -suosi­tus.

Tärkeä tasa-arvo­teko on myös inkon­ti­nens­si­suo­jien, kuukau­tis­suo­jien ja lasten vaip­po­jen siir­tä­mi­nen alen­net­tuun 14 prosen­tin arvon­li­sä­ve­ro­kan­taan tammi­kuun alusta.

Halli­tus korot­taa lääkä­ri­käyn­tien Kela-korvauk­sia helpot­ta­maan hyvin­voin­tia­luei­den hoito­jo­noja ja hoito­vel­kaa. Edus­kun­nassa on parhail­laan käsit­te­lyssä uudis­tus, jolla gyne­ko­lo­gien vastaan­ot­to­käyn­tien Kela-korvauk­sia koro­te­taan tuntu­vasti. Tämä on tärkeää, koska gyne­ko­lo­gi­siin vaivoi­hin on vaikea saada apua julki­sesta tervey­den­huol­losta. Palau­tamme myös hedel­möi­tys­hoi­to­jen Kela-korvauk­set koro­tet­tuina, jotta yhä useam­man suoma­lai­sen lapsi­toive voisi toteu­tua.

Kela-korvauk­siin tehdyt koro­tuk­set teke­vät palve­luista saavu­tet­ta­vim­pia yhä useam­malle naiselle. Fysio­te­ra­pia palaa Kela-korvaus­ten piiriin. Käyn­nis­ty­mässä on myös 65 vuotta täyt­tä­nei­den Kela-korvaus­pi­lotti, jonka avulla yksi­tyi­sen puolen yleis­lää­kä­riin voi päästä julki­sen terveys­kes­kuk­sen asia­kas­mak­sun hinnalla.

Nais­ten tervey­den erityis­piir­teet tulee ottaa parem­min huomioon tule­vai­suu­den terveys­pal­ve­lui­den koko­nai­suutta kehit­täessä. Uskomme, että Omalää­käri-mallin tuomi­nen osaksi suoma­laista tervey­den­huol­toa vahvis­taa pitkä­kes­tois­ten ja luot­ta­muk­sel­lis­ten hoito­suh­tei­den synty­mistä ja täten paran­taa myös nais­ten tervey­den­huol­toa.

Sote-alalla työs­ken­te­le­vistä naisia on valtaosa. Myös sote-palve­luista päät­tä­vissä alue­val­tuus­toissa naiset ovat enem­mistö. Samaan aikaan kunnan­val­tuus­toissa naisia on vain 40,2 prosent­tia. Kevään kunta- ja alue­vaa­lit ovat hyvä mahdol­li­suus vaikut­taa nais­ten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin.

Kunta­puo­lel­le­kin tehtä­vää riit­tää - klas­si­sena esimerk­kinä liikun­ta­paik­ka­ra­ken­ta­mi­nen. Saavatko tyttö­jen jouk­ku­eet tasa-arvoi­sesti halli­vuo­roja? Inves­toi­daanko kiek­ko­hal­lien lisäksi nais­voi­mis­te­li­joi­den perman­to­mat­toi­hin?

Sillä on väliä, kuka päät­tää. Kun päätös­ten suku­puo­li­vai­ku­tuk­set on huolella arvioitu, raken­ne­taan tasa-arvoi­sia mahdol­li­suuk­sia suku­puo­leen katso­matta.

Sanni Grahn-Laaso­nen, sosi­aa­li­turva- ja tasa-arvo­mi­nis­teri
Pihla Keto-Huovi­nen, kansan­edus­taja, Kokoo­mus­nais­ten puheen­joh­taja

Kirjoi­tus on julkaistu alun perin Kokoo­mus­nais­ten Suomen Nainen -lehdessä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa