Ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja ympäristön suojelemiseen liittyvän vastuun kantaminen on tärkein mitta, jolla tekojemme arvo määräytyy tulevien sukupolvien silmissä. Luonnonvarojen kestävä käyttö, elinympäristöistä huolehtiminen ja eläinten hyvä kohtelu ovat sivistyneen yhteiskunnan tunnusmerkkejä. Vastuu ympäristöstä, ilmastosta ja eläimistä kuuluu meille kaikille.
Kokoomus haluaa, että Suomi saavuttaa tilan, jossa päästöjen määrä ilmakehään ei enää kasva. Tavoittelemme kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista samalla, kun luomme kasvua ja uusia innovaatioita Suomeen. Olemme sitoutuneet Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomesta entistä vahvempaa puhtaan energian suurvaltaa, joka houkuttelee uusia investointeja sekä puhtaaseen energiaan että sitä hyödyntävään teollisuuteen. Kilpailuedun säilyttäminen vihreän siirtymän investoinneissa edellyttää jatkossakin johdonmukaista, ennustettavaa ja kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Globaalissa päästöjen vähentämisessä Suomella voi olla huomattavasti kokoaan suurempi kädenjälki nimenomaan puhtaan energian ja siihen perustuvan teollisuuden kautta.
Ilmastonmuutosta ei ratkaista yksin Suomen tai Euroopan toimilla. Suomen on jatkossakin edistettävä kunnianhimoista ilmastotyötä sekä EU:ssa että muilla kansainvälisillä foorumeilla. Lisäkunnianhimoa ilmastotoimissa tarvitaan niin Euroopassa kuin maailmallakin. Onneksi positiivisiakin merkkejä on. Esimerkiksi globaalisti merkittävän saastuttajan Kiinan ilmastopäästöt ovat kääntymässä laskuun.
Kokoomuslaisen ilmastopolitiikan keskiössä on niin sanottu saastuttaja maksaa -periaate. Päästökauppa, muut markkinamekanismiin perustuvat ratkaisut sekä haittaverot ovat paras tapa kohdentaa päästövähennyksiä sinne, missä niiden tekeminen on järkevintä ja kustannustehokkainta.
Markkinoiden voima ohjaa jo nyt yrityksiä toimimaan vastuullisesti, vähentämään tuotannon päästöjä, lisäämään materiaalitehokkuutta ja kuluttamaan vähemmän energiaa. Kiertotalous markkinatalouteen nojaavana toimintamallina on edellytys sekä ilmastonmuutoksen hillinnälle että luontokadon torjumiselle. Tulevaisuudessa kiertotalouden rooli kasvaa.
Ilmastonmuutoksen ratkomisen rinnalla Suomen tulee ratkoa luontokatoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä ongelmia. Kukaan muu ei suojele Suomen ainutlaatuista luontoa kuin me suomalaiset itse. Haluamme jättää luonnon tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin se tällä hetkellä on. Suojelun lisäksi luonnonvaroja on voitava hyödyntämään vastuullisesti. Suomen mineraalitalouden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Se on avainasemassa koko Euroopan strategisen kilpailukyvyn turvaamisessa.
Suomalainen teollisuus on pääsääntöisesti puhdasta ja resurssitehokasta. Meillä sähkö tuotetaan jo lähes päästöttömästi ja raaka-aineita hyödynnetään vastuullisesti. Luotamme siihen, että Suomella on kaikki avaimet ratkoa osaltaan ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvät haasteet ja samalla luoda uusia työpaikkoja ja vaurautta.
Torjutaan ilmastonmuutosta markkinaehtoisesti
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat osoittaneet, että talouskasvu ja päästöjen vähentäminen eivät sulje toisiaan pois. Harvemmin muistetaan, että Suomi oli ensimmäinen maa, joka otti käyttöön hiiliveron vuonna 1990 ja nykyisin kivihiilen poltto Suomessa on loppunut. Suomen bruttokansantuote asukasta kohden on noin puolitoistakertaistunut ja hiilidioksidipäästöt vähentyneet.
Päästökaupan kaltaiset markkinaehtoiset ratkaisut ovat tehokkain tapa toteuttaa päästövähennyksiä. Ilmastopolitiikan on oltava johdonmukaista ja ennustettavaa, jotta yritykset uskaltavat investoida päästöttömiin teknologioihin. Panostamalla samaan aikaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Hiilidioksidin talteenotto avaa suomalaisille yrityksille aivan uusia markkinoita niin puhtaiden polttoaineiden, kemikaalien kuin vetytalouden ratkaisuissa. Investoinnit synnyttävät arvoketjuja, jotka lisäävät työpaikkoja ja talouskasvua. Yritykset saavat myös kilpailuedun teknologioissa, joiden kysyntä kasvaa nopeasti, kun päästövähennyksiä on tehtävä maailmanlaajuisesti yhä enemmän. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla tässä maailman kärkeä, koska meillä edullista ja puhdasta sähköä sekä vahvaa osaamista metsäteollisuudesta.
Mitä ehdotamme?
- Vähennetään päästöjä markkinamekanismia hyödyntäen. Edistetään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella hiilen hinnoittelua, jolloin investoinnit ohjautuvat puhtaisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi Euroopan laajuinen päästökauppa on markkinaehtoinen, kustannustehokas ja teknologianeutraali tapa vähentää päästöjä.
- Vauhditetaan Pariisin ilmastosopimuksen toteutumista. Huolehditaan, että Suomen lisäksi myös EU ja muu maailma vähentää päästöjä sovitusti.
- Kasvatetaan luonnollisia hiilinieluja sekä hiilivarastoja. Toteutetaan hakkuita valtion metsissä kestävällä tasolla. Metsitetään ja ennallistetaan turvemaita. Lopetetaan uusien turvemaiden ojittaminen ja raivaaminen turvetuotantoon. Vähennetään puun polttamista ja ainespuun energiakäyttöä.
- Panostetaan hiilidioksidin talteenottoon ja teknisiin nieluihin. Edistetään investointeja alkuvaiheessa valtion tukemana. Sisällytetään hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja biogeenisen hiilidioksidin
uudelleenkäyttö EU:n päästökauppaan, koska teknisten nielujen yleistyminen edellyttää toimivaa markkinaa talteen otetulle hiilidioksidille. - Uudistetaan energiaverotusta. Energiaverotuksen tulee ohjata tehokkaasti vähäpäästöisiin ratkaisuihin ja vahvistaa markkinaehtoista siirtymää pois saastuttavista energialähteistä.
- Jatketaan liikenteen päästöjen vähentämistä. Vähennetään päästöjä sekä yksittäisten ajoneuvojen että koko liikennejärjestelmän energiatehokkuutta parantamalla. Ohjataan verotuksella autokannan
uusiutumiseen ja päästöjen vähentämiseen. Edistetään vaihtoehtoisten käyttövoimien julkisen jakeluinfran syntymistä ja kannustetaan taloyhtiöitä latausinfran rakentamiseen. Pidetään kiinni
uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. - Vähennetään rakennetun ympäristön päästöjä. Kannustetaan kaupunkiseutuja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen. Ohjataan uudisrakentamista joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kannustetaan
kotitalouksia korvaamaan öljylämmitystä kestävämmillä lämmitysmuodoilla. Vähennetään myös rakentamisen päästöjä. - Varaudutaan ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksiin. Lievennetään ilmaston lämpenemisestä aiheutuvia haittoja ja hyödynnetään sen tuomia mahdollisuuksia.
Tehdään Suomesta puhtaan energian suurvalta
Kokoomuksen tavoitteena on varmistaa edullinen, puhdas ja toimitusvarma sähkö suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille. Tuuli- ja aurinkovoiman osuuden kasvu on tehnyt Suomessa käytetystä sähköstä entistä puhtaampaa ja edullisempaa, mutta samaan aikaan sähkön hinnan vaihtelu on kasvanut. Hintojen vaihtelua voidaan hillitä energian varastoinnilla, kulutusjoustoilla ja toimivilla siirtoyhteyksillä Suomen sisällä sekä Suomesta erityisesti Ruotsiin ja Norjaan.
Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvaa jatkuvasti. Sähköistymisen seurauksena sähkön hinta määrittelee tulevaisuudessa myös liikenteen ja lämmityksen kustannuksia. Sähkömarkkinoita on kehitettävä suuntaan, joka tarjoaa mahdollisuuden säästä riippumattoman perus- ja säätövoiman kannattavalle lisärakentamiselle. Näin kohtuuhintaista sähköä riittää myös tuulettomina pakkasjaksoina.
Suomen kilpailuetu nojaa edullisen, puhtaan ja toimitusvarman sähkön lisäksi toimivaan sähkönsiirtoverkkoon. Sähkön käytön kasvu edellyttää investointeja verkkoihin, jotta puhtaan energian suurvaltavisio voi toteutua. Samalla siirtomaksujen on pysyttävä kotitalouksille ja yrityksille kohtuullisina.
Mitä ehdotamme?
- Edistetään ydinvoiman lisärakentamista. Sitoudutaan antamaan kaikille lupaehdot täyttäville ydinvoimahankkeille myönteinen periaatepäätös. Puretaan pienydinvoiman rakentamisen esteitä. Varmistetaan, että ydinvoima luokitellaan EU:ssa pysyvästi puhtaaksi energialähteeksi.
- Hyödynnetään vesivoimaa. Arvioidaan vesivoiman lisärakentamista sellaisiin vesistöihin, jotka on jo valjastettu sähköntuotantoon, kalatalousvelvoitteista kuten kalateistä huolehtien. Puretaan vähämerkityksellisiä vesivoimaloita ja palautetaan vesistöjä luonnontilaan. Edistetään pumppuvoimaloiden rakentamista.
- Edistetään tuulivoiman lisärakentamista maalla ja merellä. Varmistetaan, ettei sääntely estä tuulivoiman rakentamista. Säännellään tuulivoiman etäisyyttä asutuksesta kaavoituksella
yksityiskohtaisen lainsäädännön sijaan. Mahdollistetaan tuulivoimarakentaminen myös itäisessä ja eteläisessä Suomessa kuitenkin huomioiden maanpuolustuksen tarpeet. - Edistetään aurinkovoiman lisärakentamista. Korotetaan aurinkovoiman kaavarajaa. Ohjataan aurinkovoiman rakentamista ensisijaisesti rakennettuun ympäristöön, turvetuotannosta vapautuneille alueille ja joutomaille esimerkiksi peltojen ja talousmetsien sijaan.
- Tunnistetaan kaukolämmön merkitys osana energiajärjestelmää. Kaukolämpöjärjestelmä on tehokas tapa hyödyntää teollisuuden ja esimerkiksi datakeskusten hukkalämpöä ja varastoida energiaa. Pidetään kaukolämmön ja kiinteistökohtaisten energiaratkaisujen välinen kilpailuasetelma neutraalina.
- Vahvistetaan kantaverkkoa koko Suomessa. Varmistetaan samanhintainen sähkö koko maahan kattavalla ja laadukkaalla kantaverkolla. Tavoitellaan Suomeen Euroopan tehokkainta sähköverkkoa. Kehitetään verkkoa tukemaan erityisesti vihreän siirtymän energiahankkeita ja suuria investointeja.
- Parannetaan energian siirtoyhteyksiä Pohjoismaissa. Vahvat siirtoyhteydet mahdollistavat Pohjoismaihin ja Baltiaan toimivat energiamarkkinat.
- Edistetään säätövoiman lisärakentamista sekä sähkön ja lämmön varastointia. Varmistetaan, että säätövoimaa syntyy sähkömarkkinoille tasaamaan hintapiikkejä. Sujuvoitetaan varastointihankkeiden luvitusta ja rakentamista.
- Varmistetaan kotimaisen puhtaan energian saatavuus. Vahvistetaan investointeja nestemäisiin vähäpäästöisiin polttoaineisiin lentoliikenteessä. Varmistetaan riittävä huoltovarmuus myös
vaihtoehtoisille nestemäisille polttoaineille. - Edistetään sähkön kulutusjoustojen yleistymistä. Kannustetaan kotitalouksia ja yrityksiä käyttämään kulutusjoustoja, jotka madaltavat sähkölaskua. Kulutuksen siirtäminen korkean kysynnän tunneilta
matalan kysynnän tunteihin alentaa sähkön hintaa ja voi ehkäisee sähkön loppumista sähköpulassa. - Järjestetään riittävät resurssit uskottavaan sähkömarkkinoiden valvontaan. Parannetaan markkinoiden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.
Edistetään kiertotaloutta ja mineraalien kestävää hyödyntämistä
Kiertotalous näkyy ihmisten arjessa konkreettisina ja helposti tunnistettavina tekoina. Se tarkoittaa tavaroiden korjaamista ja huoltamista, käytettyjen tavaroiden ostamista ja myymistä sekä harkittuja kulutusvalintoja, joissa
painotetaan tuotteiden kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Kiertotalouteen kuuluu myös toimiva jätteiden lajittelu ja kierrätys, joiden ansiosta materiaalit saadaan takaisin talouden käyttöön uusina tuotteina ja raaka-aineina.
Toimivat markkinat, investointeihin kannustava toimintaympäristö sekä tarkoituksenmukaiset ohjauskeinot ovat kiertotalouden edellytyksiä. Kiertotalous on edellytys sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon torjumiselle. Samalla se on keino vahvistaa Suomen kilpailukykyä, huoltovarmuutta ja kestävää talouskasvua.
Kokoomuksen tavoitteena on nostaa Suomen kiertotalousaste 25 prosenttiin 2030-luvulla ja tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä, jossa kotimaiset kierrätysraaka-aineet tukevat innovatiivista, kilpailukykyistä ja kestävää teollisuutta. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö, geopolitiikka ja materiaaliniukkuus edellyttävät, että Suomi vähentää riippuvuuttaan neitseellisistä ja tuontiraaka-aineista vahvistamalla kiertotaloutta ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntämistä.
Kaivosteollisuus ja sen ympärille rakentuvat arvoketjut ovat Suomelle merkittävä työn, investointien ja kansallisen vaurauden lähde. Ala luo hyvinvointia suoraan ja välillisesti eri puolille maata sekä vahvistaa Suomen teollista pohjaa ja vientipotentiaalia. Elinvoimainen kaivosteollisuus myös vähentää osaltaan Suomen riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista. Kiristyvä kansainvälinen turvallisuustilanne ja globaalien toimitusketjujen haavoittuvuus ovat nostaneet esiin Euroopan tarpeen lisätä omavaraisuutta erityisesti kriittisten raaka-aineiden
osalta.
Euroopan unionin tavoitteet vahvistaa strategista kilpailukykyä luovat Suomelle huomattavan mahdollisuuden, sillä maamme kallioperä on poikkeuksellisen rikas monien tärkeiden mineraalien osalta. Suomalaisia luonnonvaroja pitää voida hyödyntää vastuullisesti.
Mitä ehdotamme?
- Laitetaan krääsätalous kuriin. Torjutaan EU:n ulkopuolisten halpaverkkokauppojen tuotteiden aiheuttamat ongelmat kuluttajien terveydelle ja turvallisuudelle sekä ympäristölle ja reilulle kilpailulle.
- Tehdään Suomesta kiertotalouden edelläkävijä. Varmistetaan, että kotimaiset kierrätysraaka-aineet tukevat kilpailukykyistä, innovatiivista ja kestävää teollisuutta.
- Uudistetaan kiertotalouteen liittyvää lainsäädäntöä. Varmistetaan, että lainsäädäntö mahdollistaa kiertotalouden uusien innovaatioiden sujuvan markkinoille pääsyn.
- Laajennetaan jätevero koskemaan useampia kaatopaikattavia jätteitä. Toteutetaan siirtymä ennustettavasti, jotta toimialat ehtivät valmistautua muutokseen.
- Laajennetaan Ei enää jätettä -määritelmiä uusille tuotteille. Siten aiemmin jätteeksi luokiteltu materiaali voidaan hyödyntää uudelleen esimerkiksi uuden tuotteen raaka-aineena.
- Varmistetaan kiertotalouden reilu kilpailu. Varmistetaan, etteivät kuntaomisteiset yhtiöt vie epäreilulla kilpailulla yksityisen jätealan toimintaedellytyksiä.
- Vahvistetaan EU:n strategista kilpailukykyä mineraaleissa. Varmistetaan luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen erityisesti kriittisten alojen kohdalla.
- Hyödynnetään Suomen mineraalivarantoja kestävästi. Sujuvoitetaan kaivostoiminnan lupamenettelyjä. Luvan saamisen edellytysten tulee olla selvät ja luvilla tulee olla käsittelyaikatakuut.
- Minimoidaan kaivostoiminnan ympäristövaikutukset. Huolehditaan erityisesti, että kaivostoiminnan kuormitus vesistöihin pysyy kaikissa oloissa raja-arvojen sisällä.
Suojellaan Suomen ainutlaatuista luontoa
Kukaan muu ei suojele Suomen ainutlaatuista luontoa kuin me suomalaiset itse. Suomessa on tehty määrätietoista työtä luonnon suojelemiseksi, ja monessa suhteessa olemme luonnonsuojelussa kansainvälisesti edistyksellinen maa. Tätä työtä on syytä jatkaa. Kokoomukselle suomalaisen luonnon suojelu on isänmaallista ja merkki sivistyksestä. Luonnolla ja eläimillä on ihmisen tarpeista riippumaton arvo itsessään. Haluamme vaalia luonnon monimuotoisuutta ja torjua luontokatoa.
Hyvinvoiva luonto tarjoaa virkistäytymismahdollisuuksia, jotka puolestaan luovat mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Luonnossa liikkumisella ja luontokosketuksella on myös terveyttä edistävä vaikutus. Monimuotoinen ja kestävä luonto on vähemmän herkkä ilmastonmuutoksen myötä yhä todennäköisemmiksi käyville tuhoille, kuten myrsky- ja hyönteistuhoille. Luonnonsuojelua voi hyödyntää myös maanpuolustuksen tarpeisiin esimerkiksi ennallistamalla itärajan suoluontoa.
Suomen ainutlaatuisen luonnon suojelemiseksi tarvitaan panostuksia valtiolta, kunnilta, kansalaisilta ja yrityksiltä. Luonnonarvomarkkinat ja ekologinen kompensaatio ovat markkinaehtoinen ja tehokas keino luonnonsuojelun ja ennallistamisen rahoittamiseksi ja myös maanomistajalle tulojen saamiseksi. Julkisen vallan on luotava selkeät pelisäännöt luonnonarvomarkkinoiden toiminnalle. Toimivan markkinan synnyttäminen edellyttää vahvaa tieteellistä pohjaa ja ymmärrystä eri alueiden luontoarvoista.
Luonnonarvomarkkinoiden on kannustettava erityisesti harvinaisimpien ja arvokkaimpien luontotyyppien ennallistamiseen ja suojeluun. Luonnonarvomarkkinoiden avulla ei tulisi lähtökohtaisesti suojella talousmetsää.
Vaatimus lieventämishierarkiasta on sisällytettävä lainsäädäntöön myös jatkossa.
Mitä ehdotamme?
- Luodaan Suomeen toimivat luonnonarvomarkkinat. Luodaan selkeät pelisäännöt luonnonarvomarkkinoiden toiminnalle. Ohjataan luonnonarvomarkkinoilla harvinaisimpien ja arvokkaimpien luontotyyppien ennallistamiseen ja suojeluun. Ulotetaan markkinat koskemaan myös vesialueita.
- Jatketaan Metso-metsiensuojeluohjelmaa ja valtion vanhojen metsien suojelua. Kannustetaan metsänomistajia suojelemaan luonnonarvoiltaan monipuolisia ja eliölajien elinympäristöinä erityisen
arvokkaita metsiä. Kasvatetaan Metso-ohjelman rahoitusta ja laajuutta. - Jatketaan Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristön tilaa suojelemalla, ennallistamalla, kunnostamalla ja hoitamalla soita, lintuvesiä, perinnebiotooppeja, metsäisiä elinympäristöjä, pienvesiä ja rantaluontoa. Kasvatetaan ohjelman rahoitusta ja laajuutta.
- Uusitaan Luontolahja-kampanja. Kannustetaan maanomistajia antamaan lahja luonnolle ja perustamaan yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kaksinkertaistetaan suojeltu hehtaarimäärä suojelemalla sama määrä Metsähallituksen luontoarvoiltaan monimuotoisia alueita. Laajennetaan ohjelma kattamaan myös meriluontoa.
- Rakennetaan Suomen itärajalle vihreä muuri. Hyödynnetään luonnon suojelua ja ennallistamista osana maanpuolustusta ja rajaturvallisuutta. Ennallistetaan esimerkiksi soita, entisiä turvetuotantoalueita ja järjestään korjaamatta myrskytuhoja, jotta maastoon syntyy luonnollisia etenemisesteitä. Edistetään samalla luontokadon pysäyttämistä ja luonnon elpymistä.
- Suojellaan Suomen alkuperäislajistoa torjumalla vieraslajeja. Tarjotaan kiinteistöjen omistajille selkeät ohjeet, neuvontaa ja tarvittaessa taloudellisia kannustimia torjunnan toteuttamiseen. Huolehditaan, etteivät valtio ja kunnat omilla toimillaan levitä vieraslajeja.
- Edistetään kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Turvataan kaupunkimetsien ja lähiluonnon säilyminen. Edistetään niittyjen, viherkattojen ja kaupunkiviljelyn yleistymistä. Varaudutaan ilmaston lämpenemiseen lisäämällä katutilaa varjostavien puiden määrää kaupunkiympäristöissä.
Pelastetaan Itämeri ja Suomen vesistöt
Luonnon suojeleminen ja ympäristön kunnioittaminen ovat kokoomuslaisuuden ytimessä. Valitettavasti suomalainen luonto ei voi kaikilta osin hyvin. Erityisen huono tilanne on Itämerellä, Saaristomerellä ja muilla vesialueilla. Kokoomus panostaisikin erityisesti vesiemme tilan parantamiseen.
Merkittävä osa merialueista on yksityisomistuksessa. Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän vapaaehtoiseen yksityiseen suojeluun perustuvia ratkaisuja julkisten suojeluhankkeiden rinnalle. Suojelun on perustuttava ennen kaikkea vapaaehtoisuuteen, mutta vapaaehtoinenkin suojelu tarvitsee toimivat lainsäädännölliset kehikon.
Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana. Meillä on merenrantaa lähes 50 000 kilometriä. Itämeri, järvet, lammet, joet ja purot muodostavat merkittävän osan ainutlaatuisesta luonnostamme. Siksi haluamme, että meremme ja vesistömme voivat hyvin.
Mitä ehdotamme?
- Jatketaan vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Panostetaan haavoittuvan Saaristomeren suojeluun jatkamalla erityistä Saaristomeri-ohjelmaa.
- Vahvistetaan Itämeren meriluonnon suojelua ja tutkimusta. Perustetaan Suomeen ensimmäinen merellinen luonnonpuisto. Ennallistetaan Itämeren vedenalaisia elinympäristöjä.
- Käynnistetään meriluonnon vapaaehtoisen suojelun ohjelma. Luodaan Metso-ohjelman kaltainen suojeluohjelma yksityisessä omistuksessa olevan meriluonnon arvoalueiden suojelemiseksi.
- Vähennetään meriliikenteen päästökuormaa. Tarkistetaan rahtisatamien ympäristöluvat ja tehostetaan niiden valvontaa. Parannetaan alusperäisten jätteiden, kuten ruuman- ja tankinpesuvesien ja rikkipesurien jätteiden, vastaanottolaitteistoja satamissa.
- Vähennetään vesistöjen ravinnekuormaa. Vähennetään rehevöitymistä sitomalla fosforia maaperään ja kehittämällä lannalle vaihtoehtoisia käyttötapoja esimerkiksi biokaasuksi ja kiertoravinteiksi. Edistetään ravinnevalumia ehkäiseviä toimia, kuten kipsi-, rakennekalkki- ja kuituratkaisuja, yhteistyössä maatalousyrittäjien kanssa. Luovutaan EU:n fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta.
- Vähennetään jo olemassa olevien ravinteiden määrää vesistöissä. Edistetään muun muassa kestävää poistokalastusta sekä järviruovikoiden niittoa. Lisätään kotimaisen luonnonkalan käyttöä julkisissa ateriapalveluissa.
- Vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeisten pienvesien suojelua. Lisätään purot, lähteiköt ja kalkkilammet suojelluiksi luontotyypeiksi.
- Uudistetaan ojituksiin liittyvä lainsäädäntö. Suomessa tehdään paljon turhia ojituksia, jotka eivät juurikaan paranna metsien kasvua, mutta kuljettavat ravinteita vesistöihin ja lisäävät maaperäpäästöjä.
- Jatketaan Nousu-vaelluskalaohjelmaa. Vapautetaan ja kunnostetaan virtavesiä. Edistetään kalateiden, ohitusuomien ja alasvaellusrakenteiden rakentamista. Vahvistetaan luontaisia kalakantoja. Räätälöidään kalastusrajoituksia kalojen lisääntymisalueiden suojelemiseksi. Parannetaan vaelluskalojen lisääntymisen seurantaa. Huolehtimalla vesiluonnon tilasta edistämme myös kalastukseen liittyviä harrastuksia ja elinkeinoja. Kiinnitetään erityistä huomiota Suomen isojen vapaavirtaavien jokien Tornio Muoniojoen ja Simojoen lohikantojen vahvistamiseen.
Kohdellaan eläimiä kunnioittaen
Sivistys mitataan siinä, miten kohtelemme eläimiä ja kannamme vastuun luonnosta. Eläimillä ja luonnolla on ihmisen tarpeista riippumaton arvo itsessään. Tämä arvo velvoittaa meitä rakentamaan yhteiskuntaa, jossa eläimiä kohdellaan kunnioittaen. Yhteiskunnan moraalinen taso mitataan siinä, miten se suojelee
puolustuskyvyttömiä.
Useiden eläinlajien olemassaolo riippuu niiden elinympäristöjen tilasta. Siksi eläinten suojelu edellyttää esimerkiksi erilaisten metsien, soiden, vesistöjen ja Itämeren monipuolista suojelua. Luonnon monimuotoisuus on edellytys monimuotoiselle eläinkunnalle. Luonnonvaraisten eläinten suojelun lisäksi haluamme, että myös tuotanto- ja lemmikkieläimiä kohdellaan Suomessa hyvin ja kunnioittaen.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan eläinsuojelulainsäädännön toimeenpanoa. Yhdenmukaistetaan valvontakäytännöt ja varmistetaan viranomaisten riittävät resurssit ja toimivaltuudet. Nopeutetaan vakavien eläinsuojelurikosten käsittelyä. Säädetään esitutkintaviranomaiselle velvollisuus eläinsuojelusäädösten vastaisten tekojen yhteydessä tutkia, onko eläintenpitokiellon määräämiseen edellytykset olemassa.
- Tehostetaan eläintenpitokiellon valvontaa. Puututaan tehokkaasti kiellon laiminlyönteihin ja ehkäistään tehokkaasti eläinten kaltoinkohtelun toistuminen esimerkiksi rangaistuksia koventamalla.
- Suojellaan saimaannorppaa ja turvataan lajin elinvoimaisuus. Tavoitellaan saimaannorpan kannan kasvua 700 yksilöön vuoteen 2030 mennessä. Rajoitetaan saimaannorpalle vaarallisia kalanpyydyksiä lajin koko levinneisyysalueella. Turvataan saimaannorpan pesimä- ja karvanvaihtorauha.
- Pelastetaan jokihelmisimpukat eli raakut. Kartoitetaan raakkujokien taimenpopulaatiot. Perustetaan raakun laitoskasvatuspaikkoja raakkukantojen elvyttämiseksi.
- Parannetaan tuotantoeläinten hyvinvointia. Edistetään tuotantoeläinten mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tuetaan tiloja siirtymässä parempiin olosuhteisiin kannustimilla ja investointituilla. Kielletään porsitus- ja tiineytyshäkkien käyttö ja ylläpito sikatiloilla EU-tasolla. Turvataan tuotantoeläinten jatkuva vedensaanti poikkeuksetta. Luovutaan lopuistakin häkkikanaloista.
- Parannetaan koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinten hyvinvointia. Vahvistetaan lemmikkien kasvatuksen vastuullisuutta. Torjutaan pentutehtailua ja laitonta eläinkauppaa. Edistetään
eläinlääkäripalveluiden kohtuuhintaisuutta edistämällä kilpailua. - Turvataan pölyttäjien elinolosuhteet. Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta kaupungeissa ja maaseudulla. Kannustetaan maanomistajia esimerkiksi niittyjen, monimuotoisten pientareiden ja
kukkivien peltojen kasvattamiseen. - Torjutaan tehokkaasti haitallisia vieraslajeja. Suojellaan Suomen alkuperäistä lajistoa ja luontotyyppejä.
- Edistetään aktiivisesti eläinten hyvinvointia parantavia muutoksia EU-tasolla. Luovutaan koko EU:n tasolla kukkotipujen murskaamisesta ja asetetaan häkkikasvatuskielto. Vaikutetaan sen puolesta, että EU-tasolla porsaiden saparoiden katkaiseminen lopetetaan ja voimassa olevaa kieltoa noudatetaan, kuten Suomessa.
- Sovelletaan samoja kriteerejä EU:n ulkopuolelta tuleviin eläinperäisiin tuotteisiin.
Hyödynnetään metsiä kestävästi
Kokoomus haluaa, että metsäsektorilla on mahdollisuus menestyä Suomessa. Uudistuvaan, kotimaiseen raaka aineeseen perustuvaa teollisuutta tarvitaan, kun siirrymme kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa.
Yli 600 000 suomalaista omistaa metsää. Metsiin liittyvän päätöksenteon on säilyttävä kansallisissa käsissä. Metsäpolitiikassa on jatkossakin turvattava maanomistajien oikeudet. Metsänomistajilla on keskeinen rooli myös Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Perinteisen puukaupan rinnalle voi tulevaisuudessa syntyä uusia tulonlähteitä esimerkiksi luonnonarvo- ja hiilivuokramarkkinoilta, mikä edellyttää valtiovallalta selkeää, ennakoitavaa ja toimivaa lainsäädäntökehystä.
Suomen ilmastotavoitteiden kannalta keskeinen haaste liittyy maankäyttösektorin muuttuneeseen tilannekuvaan. Ilmaston lämmetessä maaperäpäästöt ovat kasvaneet, ja lisätoimia tarvitaan. Maankäyttösektori on huomioitava päästölaskennassa, mutta poliittisten päätösten tueksi tilannekuvaa on tarkennettava aiempaa luotettavamman tiedon pohjalta. Tilannekuvan täsmentyessä ilmastotoimia on otettava käyttöön siten, että Suomi saavuttaa maankäyttösektorille asetetut tavoitteet ilman kohtuuttomia kokonaistaloudellisia vaikutuksia.
Kokoomus edistää ratkaisuja, joilla maankäyttösektori vahvistuu riittäväksi nieluksi heikentämättä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä tai lisäämättä metsänomistajien hallinnollista taakkaa. Suomessa on potentiaalia lisätä metsien määrää entisestään. Metsän lisääminen onkin tärkeää niin puuraaka-aineen
saatavuuden kuin hiilensidonnan kannalta. Ilmaston lämmetessä metsiä uhkaavat myös erilaiset sään ääri-ilmiöt, joihin varautumiseen täytyy panostaa.
Mitä ehdotamme?
- Kehitetään maankäyttösektorin päästö- ja nielulaskentaa koko EU:n tasolla. Varmistetaan eri jäsenmaiden ilmastopolitiikan vertailukelpoisuus ja nielulaskennan luotettavuus
- Ei rajoiteta hakkuita luomalla kiintiöitä lainsäädäntöön. Hakkuiden keinotekoinen rajoittaminen Suomessa johtaa helposti hakkuiden lisääntymiseen muualla maailmassa. Nopeutetaan metsien kasvua ja kasvatetaan metsien pinta-alaa.
- Parannetaan metsien kasvua. Luodaan erilaisia kannustimia, jotka pidentävät metsien kiertoaikaa ja parantavat kasvua sekä tehostavat hiilensidontaa.
- Ratkaistaan kuolinpesien metsänomistukseen liittyvät haasteet. Kuolinpesien omistamat metsät ovat usein huonommalla hoidolla. Ongelman ratkaiseminen lisäisi myös puuraaka-aineen saatavuutta. Otetaan mallia Ruotsista, jossa kuolinpesät on purettava neljän vuoden kuluessa.
- Huolehditaan metsätalouden kannalta olennaisen tieverkon kunnosta. Metsien kestävän talouskäytön sekä alueiden elinvoiman kannalta meidän on välttämätöntä huolehtia tieverkon kunnosta.
- Parannetaan varautumista laajamittaisiin metsätuhoihin. Kehitetään menetelmiä, joilla metsätuhoja voidaan havaita ja niihin reagoida.
- Kannustetaan maanomistajia metsittämiseen. Tavoitellaan esimerkiksi tuottamattomien peltojen, joutoalueiden ja turvepeltojen metsitystä. Metsittäminen vahvistaa hiilinieluja, ylläpitää hiilivarastoja ja vähentää maaperän kasvihuonekaasupäästöjä.
- Otetaan käyttöön maltillinen maankäytön muutosmaksu. Maksu muodostaisi raivaukselle lisäkustannuksen, joka kannustaisi metsänraivausta vähentäviin vaihtoehtoihin silloin, kun niitä on tarjolla. Ohjausvaikutus olisi merkittävämpi pellonraivauksesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä kuin rakentamisesta aiheutuvan metsäkadon hillitsemisessä.
Parannetaan maatalouden kilpailukykyä
Kokoomuksen tavoitteena on korkeaan osaamiseen perustuva kilpailukykyinen maatalous. Elinvoimaiset tilat, toimivat markkinat ja uudistuva tukipolitiikka luovat parhaat edellytykset kannattavalle suomalaiselle maatalousyrittäjyydelle ja vain kannattava maatalousyrittäjyys turvaa laadukkaan, lähellä tuotetun ruuan. Suomalaisessa maataloudessa tulee hyödyntää tuottavuuden kehitys, uusi teknologia sekä pohjoisten olosuhteiden tarjoamat vahvuudet.
Puhtaalle ja laadukkaalle suomalaiselle ruoalle on kasvavaa kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Siksi elintarvikevientiin panostaminen on keskeistä koko alan kannattavuudelle. Kokoomus haluaa tehdä määrätietoista työtä suomalaisen elintarvikeviennin kasvattamiseksi.
Kilpailukykyisen maatalouden perusta ovat vahvat, elinvoimaiset tilat ja osaavat yrittäjät. Sukupolvenvaihdoksia ja tilusjärjestelyjä on edistettävä määrätietoisesti, jotta tilat voivat kehittyä elinkelpoisina yrityksinä. Sekä kansallisten että EU-tukien tulee kohdistua ensisijaisesti aktiiviseen viljelyyn ja tuotantoa kehittäviin investointeihin. Maatalouspolitiikan on kannustettava erityisesti uusia ja kasvuhakuisia yrittäjiä sekä niitä tiloja, jotka sitoutuvat pitkäjänteisesti toiminnan kehittämiseen, tuottavuuden parantamiseen ja markkinalähtöiseen toimintaan.
Suomella on erinomaiset edellytykset nousta kestävän ja korkean lisäarvon maatalouden edelläkävijäksi. Puhtaat vesivarat, valoisat kesät ja nurmeen perustuva kotieläintuotanto ovat vahvuuksia, joiden varaan voidaan rakentaa sekä kilpailukykyä että vastuullisuutta. Luomuviljely, korkea laatu ja jäljitettävät tuotantoketjut tarjoavat Suomelle mahdollisuuden profiloitua kansainvälisesti arvostettuna maatalousmaana.
Mitä ehdotamme?
- Sidotaan maataloustuet aktiiviseen viljelyyn ja myyntiin. Kohdistetaan maataloustuet ensisijaisesti aktiivisiin pellon kasvukuntoa parantaviin toimenpiteisiin. Suomen tulee maksimoida EU:n maataloustukien saanto luonnonhaittaperusteella.
- Edistetään kestävien tilarakenteiden syntymistä. Myönnetään investointitukia tilarakenteen kehittämiseen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Investointituen myöntämisessä on
huomioitava alan kasvavat osaamisvaatimukset nykyistä paremmin. Tukipäätösten on perustuttava huolelliseen arviointiin maatilayrityksen liiketoimintaedellytyksistä. - Karsitaan epäterveellisten sekä ympäristöä ja ilmastoa kuormittavien tuotteiden tukemista. Uudistetaan maataloustukia sekä kansallisesti että EU-tasolla. Asetetaan kasviproteiinien viljely reilulle pelikentälle suhteessa eläinperäisen ruoan tuotantoon.
- Vahvistetaan alkutuottajien neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa. Vahvistetaan määräävän markkina aseman väärinkäytön valvontaa.
- Toteutetaan lomituspalvelujen kokonaisuudistus. Kohdennetaan lomituspalvelut paremmin niitä aidosti tarvitseville tiloille. Siirretään lomituksen järjestäminen valtakunnalliselle viranomaiselle ja kilpailutetaan lomituspalveluiden tuotanto. Vahvistetaan lomituspalvelumaksujen kustannusvastaavuutta. Selvitetään lomitusta koskevan lainsäädännön siirtämistä sosiaali- ja terveysministeriöstä maa- ja metsätalousministeriöön.
- Vahvistetaan maatalousyrittäjien osaamista. Lisätään liiketoiminta- ja yrittäjyyskoulutuksen painoarvoa sekä maatalousalan ammatillisissa tutkinnoissa että korkeakoulututkinnoissa. Nykyaikainen maanviljely
edellyttää vahvaa liiketoimintaosaamista, markkinoiden ymmärrystä ja pääomien hallintaa. - Ehkäistään satovahinkoja. Poistetaan valkoposkihanhien tarpeettomat metsästysrajoitukset.
- Karsitaan maatalouden byrokratiaa. Vähennetään viljelijöiden työaikaa vievää tarpeetonta sääntelyä.
- Vahvistetaan ruoantuotannon huoltovarmuutta. Huolehditaan myös ruoantuotannon, lannoitetuotannon ja elintarvikeketjun logistisesta huoltovarmuudesta. Huolehditaan kasvu- ja kuiviketurpeen tuottamisesta kotieläin- ja puutarhataloudelle.
- Vaalitaan suomalaista metsästys- ja kalastuskulttuuria. Varmistetaan metsästyksen ja kalastuksen edellytykset. Edistetään kotimaisen kalan tuotantoa ja kulutusta.