Kokoomuslaisessa ajattelussa ulko- ja turvallisuuspolitiikan on perustuttava arvopohjaiseen realismiin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä varmistaa suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Siksi Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikallaan edistettävä valtioiden suvereniteetin kunnioittamista, voimankäytön kieltoa sekä monenkeskistä yhteistyötä.
Nato ja Euroopan unioni ovat olennaisia Suomen turvallisuudelle. Niiden toimintakyvyn vahvistaminen ja kehittäminen ovat siten keskeisiä elementtejä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Syvennämme yhteistyötä jaettujen intressien pohjalta liittolaistemme ja kumppaneidemme kanssa. Kykenemme rakentavaan yhteistyöhön myös niiden maiden kanssa, joiden kanssa olemme eri mieltä. Emme toisaalta epäröi nostaa tarvittaessa esiin epäkohtia tai tuomita laittomuuksia.
Suomen turvallisuus rakentuu vahvalle ja uskottavalle kansalliselle puolustuskyvylle osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Kaiken perustana on korkea maanpuolustustahto. Yleinen asevelvollisuus, toimiva vapaaehtoinen maanpuolustus sekä laaja ja hyvin varusteltu reservi muodostavat puolustusjärjestelmämme käytännön selkärangan. Kriisien aikaisen toimintakyvyn turvaaminen edellyttää myös korkeaa huoltovarmuutta, vahvaa kotimaista puolustusteollisuutta sekä kykyä torjua hybridi- ja kyberuhkia.
Suomen hyvinvointi ja kansallinen turvallisuus nojaavat vahvasti talouden suorituskykyyn. Talous ja turvallisuus ovat kolikon kaksi puolta: ilman talouskasvua ei ole turvallisuutta, esimerkiksi panostukset puolustukseen edellyttävät yhä enenevissä määrin talouskasvua. Samalla ilman turvallisuutta talous ei voi menestyä. Siksi kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä on perinteisen turvallisuuden ja diplomatian lisäksi talouskasvun edellytysten parantaminen, investointien houkutteleminen Suomeen ja viennin edistäminen.
Nopea teknologinen kehitys muuttaa kansainvälistä toimintaympäristöä, taloutta ja turvallisuutta. Tästä syystä Suomen tulee olla eturintamassa rakentamassa teknologista osaamista, keksimässä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin ja markkinoimassa niitä maailmalle.
Vahvistetaan sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana on demokratian, kansainvälisen oikeuden, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Maailman muuttuessa Suomen on keskityttävä määrätietoisiin tekoihin sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. Se edellyttää aloitteellisuutta, rohkeutta ja osaamista sekä laajoja verkostoja ja kumppanuuksia.
Suomi on luotettava ja aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä. Toimimme johdonmukaisesti ja kannamme vastuuta myös haastavissa tilanteissa. Suomen sanaan ja sitoumuksiin voi luottaa. Yhteistyö perustuu avoimuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja pitkäjänteiseen kumppanuuteen.
Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu kansainvälinen järjestelmä, jonka tavoitteena on ollut edistää rauhaa, vakautta, ihmisoikeuksia ja valtioiden välistä yhteistyötä, on yhä kasvavan paineen alla. Suomelle on kriittisen tärkeää, ettei kansainvälinen järjestys perustu voimankäyttöön tai mielivaltaan, vaan yhteisiin sääntöihin ja monenkeskiseen yhteistyöhön.
Muuttuneessa maailmassa status quon ylläpitäminen tai puolustaminen ei ole itseisarvo. Teemme kumppanimaiden kanssa työtä sen eteen, että monenkeskiset järjestöt palvelevat mahdollisimman tehokkaasti jäsenmaitaan sekä edistävät laajemmin vakautta maailmassa. Olemme valmiita uudistamaan järjestöjä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähestymistapa pätee kaikkiin kansainvälisiin järjestöihin, joissa Suomi toimii.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan YK:n toimintakykyä. Edistetään YK-järjestelmän tehokkuutta, vastuullisuutta, edustavuutta ja läpinäkyvyyttä. Vaikutetaan YK:n yleiskokouksen roolin vahvistamiseksi ja turvallisuusneuvoston uudistamiseksi. Tavoitellaan Suomen valintaa turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029–2030.
- Lisätään suomalaisten määrää YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. On tärkeää, että suomalaistaustaisia virkamiehiä toimii mahdollisimman laajasti eri tehtävissä.
- Puolustetaan kansainvälistä oikeutta. Vahvistetaan kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) asemaa YK:n virallisena tuomioistuimena sekä kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintaedellytyksiä. Varmistetaan kansainvälisten tuomioistuinten itsenäisyys ja riippumattomuus.
- Vahvistetaan Maailman kauppajärjestön (WTO) toimintaedellytyksiä. Tuetaan EU:n pyrkimyksiä WTO:n uudistamiseksi. Edistetään näin avointa, monenkeskistä ja sääntöperusteista kansainvälistä kauppaa.
Vaikutetaan taloussuhteilla ja kehityspolitiikalla
Kauppasuhteet ja kehitysyhteistyö ovat olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Olemme sitoutuneita kestävän kehityksen tavoitteisiin ja edistämme Suomen intressejä, taloussuhteita sekä vakautta luomalla kestäviä kauppasuhteita ja panostamalla tasavertaisiin kumppanuuksiin. Kokoomus puolustaa ja edistää kansainvälistä vapaakauppaa, koska se hyödyttää vaihdannan molempia osapuolia. Vapaakaupan puolustaminen perustuu arvoihimme ja periaatteisiimme.
Kehityspolitiikkamme perustuu arvoihin kuten ihmisoikeusperustaisuuteen, naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen sekä demokratian vahvistamiseen. Korostamme yksityisen sektorin merkitystä Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Kehityspolitiikan on tuettava paitsi globaalia vakautta myös kotimaista taloutta ja yritysten mahdollisuuksia toimia uusilla markkinoilla.
Suomi rakentaa taloudellista vaikuttavuuttaan pitkäjänteisillä kumppanuuksilla, jotka ulottuvat EU:n sisälle ja sen ulkopuolelle. Talouskasvun, viennin ja investointien edistäminen on keskeinen osa Suomen strategista toimintaa kansainvälisessä ympäristössä: se lisää vaikutusvaltaa, vahvistaa turvallisuutta ja luo kestävän pohjan Suomen hyvinvoinnille.
Kokoomus haluaa panostaa jatkossakin kehitysyhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä rauhanvälitykseen. Kehitysyhteistyö ja kauppapolitiikka muodostavat kokonaisuuden. Kehitysyhteistyön tavoitteena on luoda edellytyksiä ja edistää kehitysmaiden talouskasvua, jotta ne voivat pitkällä aikavälillä pärjätä omillaan ilman riippuvuutta länsimaiden avusta. Tavoitteena on lisäksi syventää kauppasuhteita sekä luoda pohjaa kansainväliselle yhteistyölle muillakin osa-alueilla.
Suomen kehitysyhteistyön keskeisinä ohjenuorina on oltava YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ihmisoikeusperustaisuus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan arvopohjaisuus on keskeinen elementti Suomen kehityspolitiikassa. Suomen on keskityttävä entistä selkeämmin naisten ja tyttöjen aseman ja koulutuksen edistämiseen, demokratian tukemiseen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien vahvistamiseen, ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin, yksityisen sektorin kehittämiseen sekä terrorismin torjuntaan ja radikalisoitumisen ehkäisyyn.
Mitä ehdotamme?
- Edistetään määrätietoisesti vapaakauppaa. Puretaan vapaakaupan esteitä sekä tulleja.
- Varmistetaan kehitysyhteistyön määrärahojen vaikuttavuus ja tuloksellisuus. Siirretään osa kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöjen määrärahoista YK-järjestöille sekä muille monenvälisille järjestöille.
- Varmistetaan oikea-aikainen humanitaarinen apu konflikteissa ja kriiseissä. Huomioidaan lasten erityisiä tarpeita sekä naisten ja tyttöjen kokemia sukupuolittuneita haittoja. Tuetaan erityisesti lasten koulukäynnin jatkumista osana apua.
- Kohdennetaan tukea alirahoitettuihin, unohdettuihin ja pitkittyneisiin kriiseihin. Kriisien ja konfliktien syttyessä tehdään resurssitehokasta yhteistyötä jo läsnä olevien kansalaisjärjestöjen kanssa.
- Hyödynnetään yksityistä rahoitusta tehokkaammin kauppa- ja kehityspolitiikassa. Tuetaan kohdemaiden omia talouksia kestävällä tavalla, vahvistaen yksityisomistuksen suojaa ja hyödyntäen markkinataloutta.
- Panostetaan viennin edistämiseen kärkialoilla. Viedään aktiivisesti maailmalle muun muassa suomalaista avaruusteknologiaa, tekoäly- ja kvanttiosaamista ja terveysteknologiaa.
- Lisätään kehitysyhteistyön vastavuoroisuutta. Emme tee kehitysyhteistyötä maiden kanssa, jotka eivät esimerkiksi suostu ottamaan vastaan omia kansalaisiaan tai tukevat Venäjän hyökkäyssodan kaltaisia räikeitä kansainvälisen oikeuden loukkauksia.
- Levennetään viennin kivijalkaa. Lisätään pienten ja keskisuurten, kasvuun tähtäävien vientiyritysten määrää. Nostetaan pk-sektorin vientiosuus Ruotsin ja Tanskan tasolle vuoteen 2031 mennessä.
- Vahvistetaan kauppadiplomatiaa ja vientiyritysten rahoitusmahdollisuuksia. Annetaan suurlähetystöille vahvempi vientimandaatti ja mitattavat tavoitteet. Otetaan kaupunkien elinkeinopolitiikka osaksi vienninedistämistoimintaa, ja hyödynnetään paikallisia ekosysteemejä.
- Turvataan puolustusteollisuuden viennin edellytykset. Huolehditaan vientilupien ennustettavuudesta pitkällä aikavälillä. Vahvistetaan valtioiden välisen puolustustarvikekaupan (G2G) mallia siten, että se tukee puolustusteollisuuden kasvua ja vientiä.
Varmistetaan Suomen ja Euroopan turvallisuus
Suomi on maantieteellisen sijaintinsa myötä pohjoinen etulinjan maa. Suomelle on tärkeää, että Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa panostetaan arktisen alueen, Itämeren sekä EU:n ja Naton itärajan turvallisuuteen. Venäjä muodostaa vakavan ja pitkäkestoisen uhan niin Suomelle kuin Euroopalle ja koko transatlanttiselle yhteisölle.
Suomi edistää Euroopan unionin roolia laajan turvallisuuden tuottajana. EU:n on oltava tulevaisuudessa yhä vahvempi ja yhtenäisempi toimija erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tämä vaatii muun muassa päätöksentekokyvyn parantamista, puolustustarviketuotannon kasvattamista ja puolustuskyvyn vahvistamista. Euroopasta on rakennettava määrätietoisesti sotilaallinen suurvalta.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan omalta osaltamme läntistä arvo-, talous- ja turvallisuusyhteisöä. Tuotetaan enemmän turvallisuutta kuin kulutetaan sitä. Toimitaan aloitteellisesti Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa. Syvennetään entisestään Suomen suhteita tärkeimpiin kumppaneihin eli EU:n ja Naton jäsenmaihin.
- Kehitetään Suomen ja Euroopan suhdetta Yhdysvaltoihin. Suomelle ja Euroopalle on olennainen tavoite, että Yhdysvallat pysyy sitoutuneena transatlanttiseen yhteistyöhön sekä Euroopan turvallisuuteen.
- Vahvistetaan Pohjoismaiden välistä kumppanuutta. Syvennetään yhteistyötä esimerkiksi ulko-, turvallisuus- puolustuspolitiikassa sekä valmius- ja varautumiskysymyksissä. Tiivistetään yhteistyötä myös ulkoasiainhallinnon edustustoverkon ylläpidossa sekä EU:ssa, YK:ssa, Natossa ja muissa järjestöissä. Tiivistetään myös Pohjoismaiden ja Baltian välistä kumppanuutta.
- Syvennetään Suomen suhteita myös EU:n ja Naton ulkopuolisiin kumppanimaihin. Luodaan Suomelle entistä vahvempaa kumppanuutta esimerkiksi Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Japaniin ja Etelä-Koreaan. Edistetään myös EU:n ja Naton yhteistyötä näiden maiden suuntaan.
- Edistetään kestävää ja oikeudenmukaista rauhaa Ukrainaan. Lisätään johdonmukaisesti painetta Venäjän suuntaan rauhan aikaansaamiseksi. Hyödynnetään pakotteita, korotettuja tuontitulleja sekä muita keinoja Venäjän sotatalouden heikentämiseksi. Otetaan käyttöön Venäjän jäädytetyt varat. Osallistutaan Ukrainan jälleenrakentamiseen.
- Tunnistetaan Venäjä Euroopan ja Naton tärkeimmäksi turvallisuusuhaksi. Pidättäydytään poliittisten suhteiden rakentamisesta Venäjän kanssa ainakin niin kauan kuin se jatkaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tunnustetaan, että Venäjä on muuttunut pysyvästi arvaamattomaksi, vihamieliseksi ja aggressiiviseksi Suomea ja Eurooppaa kohtaan.
- Vahvistetaan Natoa ja Euroopan vastuunkantoa. Huolehditaan, että eurooppalaiset liittolaiset kantavat tulevaisuudessa isomman vastuun Euroopan puolustuksesta ja pelotteesta. Säilytetään Naton avoimien ovien politiikka. Tuetaan täysimääräisesti Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamista ydinasepelote mukaan lukien.
- Turvataan Pohjois-Euroopan turvallisuusintressit Natossa. Huolehditaan, että Natossa ja muissa turvallisuus- ja puolustusyhteistyön rakenteissa tunnistetaan Pohjois-Euroopan strateginen merkitys koko Euroopan ja arktisen alueen turvallisuuden kannalta.
- Vahvistetaan eurooppalaista yhteistyötä puolustustarvikkeissa. Kehitetään EU:n SAFE rahoitusmekanismin ja European Defence Fundin kaltaisia eurooppalaisia rahoitusvälineitä puolustustarviketuotannon rahoittamiseen. Luodaan puolustustarvikkeiden yhteismarkkinat. Ajetaan yhteistä eurooppalaista asevientipolitiikkaa ja eurooppalaisen puolustushankintaviraston perustamista.
- Vahvistetaan Euroopan ja Suomen sisäistä sotilaallista logistiikkaa. Kasvatetaan EU-varoja sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseen, jotta eurooppalaiset väyläverkot saadaan modernisoitua soveltumaan myös maanpuolustuksen tarpeisiin. Panostetaan kriittisiin huoltoreitteihin, kuten raideyhteyteen Pohjois-Suomesta Atlantille.
Vahvistetaan Suomen maanpuolustusta
Kokoomuksen tavoitteena on, että Suomi on jatkossakin turvallinen maa, joka kykenee takaamaan kansalaistensa turvallisuuden kaikissa olosuhteissa. Sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitus on Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen. Jokaisella kansalaisella on maanpuolustusvelvollisuus.
Turvallisuutemme perustuu vahvaan kansalliseen maanpuolustukseen Naton täysjäsenenä; laajaan, hyvin koulutettuun ja varustettuun reserviin, yleiseen asevelvollisuuteen ja kynnysasejärjestelmiin sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. Yleistä asevelvollisuutta tulee edelleen vahvistaa ja kehittää, vapaaehtoisen maanpuolustuksen edellytykset varmistaa ja reservin osaamista ylläpitää säännöllisillä kertausharjoituksilla.
Nato-jäsenyys on keskeinen osa Suomen puolustusta. Tavoitteenamme on vahvistaa Naton yhtenäisyyttä ja toimintakykyä. Samalla panostamme liittokunnan puolustusteollisuuden kehittämiseen ja kyberuhkiin varautumiseen. Suomen sotilaallinen ja poliittinen panos liittokunnassa luo uskottavan pelotteen sekä alueellisesti Itämeren ja arktisen alueen erityispiirteet huomioiden.
Mitä ehdotamme?
- Sitoudutaan nostamaan puolustusmenot vähintään 3,5 + 1,5 prosenttiin bkt:sta. Toimitaan sen puolesta, että tavoite täytetään kattavasti koko puolustusliitto Natossa.
- Kehitetään puolustusmateriaalihankintoja. Edistetään hankintamalleja, joissa yrityksille asetetaan selkeä suorituskykytavoite. Näin tuetaan nopeaa teknologista kehitystä, vastataan nopeasti muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin ja vahvistetaan puolustusteollisuuden roolia osana Suomen ja Euroopan turvallisuutta.
- Tunnistetaan Ahvenanmaan merkitys koko Itämeren alueen turvallisuudelle. Kokoomus on valmis tarkastelemaan ennakkoluulottomasti kysymystä demilitarisoinnin purkamisesta.
- Lujitetaan yleistä asevelvollisuutta ja maanpuolustustahtoa. Yleinen asevelvollisuus ja vahva maanpuolustustahto ovat Suomen puolustuksen kulmakiviä. Kehitetään asepalvelusta jatkossakin velvollisuuteen, ei vapaaehtoisuuteen perustuvana.
- Siirrytään sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen, jossa puolustusvoimien tarve ja pienenevät ikäluokat huomioidaan.
- Vahvistetaan puolustuskykyä kasvattamalla sodan ajan vahvuutta. Kehitetään vastaavasti varuskuntia ja rekrytoidaan puolustusvoimille uutta henkilökuntaa.
- Nostetaan asepalveluksen suorittamisastetta merkittävästi. Nuorten fyysisen kunnon ja henkisen hyvinvoinnin vahvistaminen vaatii koko yhteiskunnassa laaja-alaista ajattelutavan muutosta. Nuorten monenlaisten taitojen ja vahvuuksien on päästävä esiin maanpuolustuksen tehtävissä. Huolehditaan, että puolustusvoimien palvelusturvallisuus on huipputasoa.
- Vahvistetaan varusmiesten taloudellista asemaa. Tuplataan varusmiesten päivärahat. Mahdollistetaan varusmiesten viikonlopputyöt uudistamalla sotilasavustusta niin, että työtulot leikkaavat sotilasavustusta enintään 50 %. Huolehditaan, etteivät varusmiehet häviä toimeentulossa vangeille.
- Kasvatetaan kertausharjoitusten määrää. Vahvistetaan reserviläisten ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) roolia kertausharjoitusten toteutuksessa. Kehitetään vapaaehtoista maanpuolustusta.
- Uudistetaan siviilipalvelusta kouluttamaan kokonaisturvallisuutta tukevia taitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskunnan häiriötilanteisiin varautuminen sekä muut aseettomat kokonaisturvallisuuden kannalta keskeiset taidot.
- Vahvistetaan pohjoismaisten puolustusvoimien yhteistyötä. Lisätään yhteistä harjoittelua ja viedään asejärjestelmien ja kaluston yhteentoimivuus mahdollisimman pitkälle. Vahvistetaan yhteistyötä myös JEF-maiden, Euroopan itäisen reunan maiden (Eastern Flank) sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB8) kesken.