Kokoomus haluaa, että Suomessa on 2040-luvulla maailman paras työelämä, kilpailukykyisimmät työmarkkinat janosaavimmat työntekijät. Työ ei ole pakollinen paha, vaan keskeinen osa merkityksellistä elämää. Suomalaisessa työelämässä jaksetaan ja halutaan olla pitkään. Työtä kannattaa tehdä, sillä työnteko mahdollistaa hyvän elämän. Työelämä kannustaa kehittymään ja tavoittelemaan enemmän.
Kokoomus haluaa yhä useammalle suomalaiselle työtä ja sen tuomia mahdollisuuksia. Haluamme, että jokainen työikäinen suomalainen osallistuu työelämään omien kykyjensä ja jaksamisensa mukaan. Haluamme, että työllä ansaittu palkka riittää arjen kulujen lisäksi vapaa-ajan viettämiseen ja varallisuuden kartuttamiseen. Palkkatyöllä säästämisen, sijoittamisen ja vaurastumisen on oltava mahdollista riippumatta ihmisen taustasta, lähtökohdista tai perhetilanteesta. Ahkeruus, osaaminen ja halu kehittyä pitää palkita.
Tekoäly ja teknologinen kehitys tulevat uudistamaan työtehtäviä. Ihmisillä on mahdollisuus tehdä tuottavampaa, mielekkäämpää työtä, toisaalta työelämä ja työtehtävät voivat muuttua nopeasti. Siksi ihmisillä on oltava monia väyliä hankkia uutta osaamista ja päivittää olemassa olevaa joustavasti työuran varrelle. Suomen tulee edelleen olla maa, jossa muutoksen ei tarvitse merkitä epävarmuutta, vaan turvaverkkoihin voi luottaa.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea maaksi, joka houkuttelee investointeja, yrityksiä ja parhaita osaajia. Suomessa työn tarjoamisen on oltava kannattavaa. Työntekijät ja työnantajat yhdessä luovat edellytykset yritysten menestymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.
Suomen on oltava turvallinen maa muualta tuleville työntekijöille. Työmarkkinarikollisuuteen on puututtava ankarasti. Ulkomaalais- ja maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden oikeudet on turvattava nykyistä paremmin. Valvontaa on lisättävä ja rangaistuksia kiristettävä.
Työ mahdollistaa hyvää ja arvokasta elämää, mutta hyvän elämän palaset rakentuvat myös muusta. Kokoomus haluaa, että Suomessa jokaisella on mahdollisuus tehdä työtä, joka tuo toimeentulon lisäksi merkitystä, turvaa ja toivoa tulevaisuudesta. Työn tulee joustaa silloin, kun perhe ja läheiset vaativat enemmän aikaa. Perheen perustaminen ei saa olla este uralla etenemisessä, eikä lapsen saaminen laskea perheen elintasoa.
Syrjintä ei kuulu hyvään työelämään. Kokoomus haluaa kitkeä suomalaisesta työelämästä muun muassa raskauteen, perhevapaisiin, ikään ja sukupuoleen liittyvää syrjintää. Syrjintään on puututtava työpaikoilla määrätietoisesti ja matalalla kynnyksellä. Työelämän tasa-arvoa on vahvistettava myös palkka-avoimuudella, piilosyrjinnän kitkemisellä sekä rekrytointiprosesseja kehittämällä.
Tulevaisuudessa eläkejärjestelmään luotetaan ja se koetaan oikeudenmukaiseksi eri sukupolvien välillä. Pienenevä työikäisten joukko ei joudu kantamaan kohtuutonta taakkaa eläkejärjestelmän rahoituksesta, eivätkä eläkemaksut enää nouse. Ihmisten tulee voida päättää entistä vapaammin omasta eläkesäästämisestään ja eläkkeensä kertymisestä.
Vahvistetaan työllisyyttä joustavilla työmarkkinoilla
Tulevaisuuden Suomessa työmarkkinat toimivat joustavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikkoja on enemmän ja useammin tarjolla, työstä toiseen on helpompi siirtyä ja sopivat työntekijät ja työnantajat kohtaavat toisensa nykyistä helpommin.
Työpaikkojen turvaaminen ja uusien luominen edellyttää, että yritykset pärjäävät yhä kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Julkisen vallan ei tule luoda esteitä yritysten kilpailukyvyn vahvistumiselle. Yrityksiltä vaaditaan ketteryyttä. Siksi työsuhteen ehdoista on voitava sopia nykyistä laajemmin yritystasolla työnantajan ja työntekijän kesken. Yritysten menestyminen tarkoittaa myös työntekijöiden menestymistä.
Paikallisen sopimisen lisääntyessä yhä useampi työntekijä voi vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja työn tekemisen tapoihin. Paikallinen sopiminen mahdollistaa myös palkkojen paremman reagoimisen tuottavuuden kasvuun. Hyvästä työstä ja osaamisesta on voitava saada kansainvälisesti kilpailukykyinen palkka. Yhdessä sopiminen edistää työnantajien ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua ja luottamusta. Tämä lisää työn mielekkyyttä ja parantaa suomalaisten yritysten menestymisen edellytyksiä.
Suomalaisesta työelämästä päätetään Suomessa. EU-sääntely ja kansainväliset velvoitteet eivät saa asettaa tarpeettomia esteitä suomalaisten työmarkkinoiden järkevälle kehittämiselle. EU-tason vaikuttamisessa Suomen on puolustettava johdonmukaisesti ja tehokkaasti kansallista päätäntävaltaa työelämää koskevassa sääntelyssä.
Mitä ehdotamme?
- Luotetaan työntekijöiden ja työnantajien yhteistyöhön työpaikoilla. Mahdollistetaan paikallinen sopiminen työajoista, palkoista, lomista ja kaikista muista työehtosopimuksen määräyksistä.
- Parannetaan yrityskohtaisten työehtosopimusten syntymisen edellytyksiä. Yksi ja sama muotti ei aina sovi kaikille ja kaikkialle. Annetaan ihmisten valita ja sopia.
- Parannetaan työnantajan mahdollisuuksia palkita työntekijöitä ahkeruudesta. Mahdollistetaan palkankorotusten kohdentaminen esimerkiksi henkilökohtaiseen palkitsemiseen ja tulospalkkaukseen kaavamaisten ja joustamattomien yleiskorotusten sijaan.
- Edistetään yritysten rohkeutta palkata uusia työntekijöitä. Poistetaan työllistämiseen liittyviä esteitä ja vähennetään yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Luovutaan esimerkiksi takaisinottovelvollisuudesta ja lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta.
- Helpotetaan työpaikan vaihtamista rajoittamalla houkuttelukielloista sopimista. Kilpailukieltoihin rinnastuvat houkuttelukiellot aiheuttavat oikeudellista epävarmuutta ja jäykistävät työmarkkinoita, koska työntekijöille on epäselvää, voivatko he siirtyä samalla alalla olevan yrityksen palvelukseen ilman sopimussakon riskiä. Houkuttelukiellot rajoittavat työntekijän työpaikan vaihtoa usein käytännössä yhtä paljon kuin nykyisin jo kielletyt kilpailukieltosopimukset.
- Helpotetaan työntekijöiden ottamista yrityksen omistajiksi. Uudistetaan työsuhdekannustimien, kuten työsuhdeoptioiden verotusta ja lainsäädäntöä siten, että Suomessa on Euroopan kilpailukykyisimmät keinot henkilöstön sitouttamiseen ja kannustamiseen.
- Puututaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamiseen. Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen on erityisen yleistä ja iso ongelma julkisen sektorin naisvaltaisilla aloilla. Vahvistetaan Lupa- ja valvontaviraston toimivaltaa ja resursseja puuttua lainvastaiseen toimintaan työpaikoilla.
- Turvataan työperäisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden korvaukset. Turvataan työntekijöille tuomitut maksamattomat palkkasaatavat ja muut korvaukset ensisijaisina saatavina ulosottojärjestyksessä ja turvaamistoimenpiteissä.
- Pidetään lainsäädäntövalta työelämäasioissa kansallisissa käsissä. Korostetaan EU-tasolla johdonmukaisesti sääntelyn toissijaisuusperiaatetta, unionin rajattua toimivaltaa työelämäsääntelyssä sekä jäsenvaltioiden työmarkkinamallien rakenteellista erilaisuutta ja tarvetta laajalle kansalliselle liikkumavaralle.
Luodaan turvaa tekoälymurrokseen
Työelämä ja osaamisvaatimukset ovat historiallisen murroksen edessä tekoälyn nopean kehityksen myötä. Tekoäly voi korvata merkittävän määrän hallinnollista ja avustavaa työtä, ja sen vaikutukset ulottuvat lähes kaikkiin ammatteihin koulutustasosta riippumatta. Epävarmuudesta huolimatta teknologiset murrokset ovat ennenkin synnyttäneet uusia töitä vanhojen tilalle. Suomen tulee olla tekoälyn kärkimaa Euroopassa. Tämä edellyttää tekoälyn hyödyntämistä mahdollisimman monessa yrityksessä ja kautta julkisen sektorin. Tekoälyllä tulee tavoitella merkittävää talouden ja tuottavuuden kasvua seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Kokoomus tavoittelee yhteiskuntaa, jossa ihmiset löytävät osaamistaan vastaavaa mielekästä työtä myös muutoksen keskellä. Laajan joukon jääminen työelämän ulkopuolelle tekoälyn seurauksena kasvattaisi eriarvoisuutta, eikä se ole hyväksyttävä kehityssuunta. Siksi työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan on joustettava kitkatilanteissa, ja autettava ihmisiä nopeasti osaamista täydentävään koulutukseen sekä uusiin tehtäviin.
Paras turva tekoälymurroksessa on koulutus ja osaaminen. Kokoomus pitää suomalaisten koulutustason nostamista välttämättömänä ikäluokkien pienentyessä ja työelämän vaatimusten kasvaessa. Korkeakoulututkintojen sisältöjä on suunniteltava uudelleen, kun tekoäly korvaa työtehtäviä urien alkupäissä. Kokoomus tahtoo myös kehittää kannustimia oman osaamisen päivittämiseen ja uudelleenkouluttautumiseen.
Samalla työn tekemisen tavat muuttuvat. Alustatyön pelisääntöjä on selkeytettävä niin, että työntekijöiden oikeudet turvataan ja alustatyö toimii myös väylänä eteenpäin työelämässä.
Mitä ehdotamme?
- Valjastetaan tekoäly palvelemaan ihmisiä. Luodaan Viron mallin mukaisesti strategia tekoälyn hyödyntämiselle sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Hyödynnetään tekoälyn kykyä ratkaista ongelmia, tehostaa prosesseja ja parantaa palveluiden laatua, ja sitä kautta vapauttaa aikaa ihmisten välisille kohtaamisille ja ajatustyölle.
- Ennakoidaan osaamistarpeita tekoälyajassa. Hyödynnetään dataa ja työmarkkinaennusteita, jotta koulutuspaikkoja ja täydennyskoulutusta voidaan kohdentaa aloille, joilla kysyntä kasvaa. Näin vältetään osaajapulaa ja työttömyyden kasautumista.
- Parannetaan kannustimia opiskella työn ohessa. Tuetaan erityisesti työvoimapula-aloille kouluttautumista ja koulutustasoa nostavien opintojen suorittamista esimerkiksi verovähennysoikeudella. Luodaan täydennyskoulutusmoduuleja vaihtoehdoiksi kokonaisille tutkinnoille.
- Mahdollistetaan täysipäiväinen opiskelu nykyistä korkeampaan tutkintoon. Tarjotaan yli 30-vuotiaille 5-10 vuoden työssäoloehdon täyttäville mahdollisuus opiskella täysipäiväisesti yleistuen suuruisella (800€/kk) etuudella ja opintolainalla (1000 €/kk). Tavoiteajassa valmistuville maksettaisiin kannustava opintolainahyvitys. Mahdollisuus koskisi tilanteista, jossa peruskoulun käynyt opiskelisi toisen asteen
tutkinnon, toiselta asteelta valmistunut opiskelisi korkeakoulututkinnon tai alemman korkeakoulututkinnon suorittanut opiskelisi ylemmän korkeakoulututkinnon. - Rakennetaan nopeita uudelleenkouluttautumisen väyliä kasvualoille. Luodaan 6–12 kuukauden intensiivikoulutuksia aloille, joilla työvoimapula on tulevaisuudessa suuri.
- Säädetään alustatyölaki. Selkiytetään työsuhteen ja yrittäjyyden välistä rajanvetoa ja luodaan pelisäännöt alustatyölle. Velvoitetaan alustayhtiöt olemaan tietoisia alihankkijoiden ja sijaisten työehdoista ja puuttumaan epäkohtiin.
Tehdään työurista parempia ja pidempiä
Kokoomus haluaa rakentaa Suomeen maailman parasta työelämää: sellaista, jossa suomalaiset jaksavat, voivat hyvin ja kokevat työn merkitykselliseksi. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan parhaimmillaan tapa toteuttaa itseä ja omia unelmia. Työnteko tuo elämään merkityksellistä sisältöä, parempaa toimeentuloa ja mahdollisuuksia tehdä omia valintoja.
Hyvinvointiyhteiskunta perustuu sopimukseen, jossa jokaisella työikäisellä on velvollisuus osallistua yhteisen hyvän rakentamiseen työnteolla – olipa sitten Suomessa syntynyt tai tänne muualta muuttanut. Vain näin meillä on mahdollisuus toteuttaa sopimuksen toinen puoli: pitää huolta heistä, jotka eivät siihen itse pysty.
Työelämän on tarjottava motivoivia urapolkuja, nuorille uskoa tulevaan ja kokeneemmille joustoja elämäntilanteen mukaan. Tarvitsemme sekä pidempiä että eheämpiä työuria: sujuvampaa siirtymistä opinnoista työelämään, parempaa työhyvinvointia sekä kannustimia jatkaa työelämässä pidempään. Suomessa on pidettävä huolta siitä, että jokainen voi osallistua työmarkkinoille omien kykyjensä ja tilanteensa mahdollistamalla tavalla. Myös osatyökykyisillä on oikeus työntekoon.
Työurien pidentäminen edellyttää muun muassa koulutusjärjestelmän uudistamista, työkyvyn ja työhyvinvoinnin vahvistamista sekä sosiaaliturvan ja verotuksen kannustimien parantamista. Kokoomus puolustaa työterveyshuoltoa osana laadukasta työelämää ja toimivaa terveydenhuoltoa, ja haluaa vahvistaa sen roolia työkyvyn, turvallisten työympäristöjen ja hyvin toimivien työyhteisöjen tukena.
Mitä ehdotamme?
- Kehitetään suomalaista työterveyshuoltoa. Huomioidaan työpaikoilla tunnistetut tarpeet ja työkykyriskit työterveyden palveluissa entistä paremmin. Vahvistetaan työterveyshuollon ja työeläkekuntoutuksen ydinosaamista, kuten työkyvyn arviointia ja työkykyä tukevia toimia.
- Tehostetaan työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välistä yhteistyötä. Luodaan sujuvia hoitopolkuja ja lyhennetään sairauspoissaoloja. Parannetaan tiedonkulkua työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä.
- Uudistetaan kuntoutuspalvelut ja -etuudet kokonaisuutena. Aloitetaan kuntoutus riittävän ajoissa, jotta työkyky ei ehdi heikentyä pysyvästi. Helpotetaan työkokeiluja ja ammatillista kuntoutusta lainsäädäntöä ja työeläkekuntoutuksen kriteerejä uudistamalla. Nostetaan yli 60-vuotiaiden osalta ammatillisen työkyvyttömyyseläkekriteerin ikärajaa lakisääteisen vanhuuseläkeiän alaikärajan noustessa.
- Poistetaan työeläkelakien väliset erot työkyvyttömyyden arvioinnissa. Ei ole perusteita sille, miksi julkisten alojen työntekijöiden työkyvyttömyyttä pitäisi arvioida kevyemmin kuin yksityisellä sektorilla. Työkykyä tulee verrata yleisesti mihin tahansa sellaiseen työhön, jota henkilön voidaan kohtuudella edellyttää tekevän.
- Varmistetaan vammaisille henkilöille ja osatyökykyisille pääsy työelämään matalalla kynnyksellä. Työvoimapalvelujen rahoitusmallin tulee kannustaa kuntia ohjaamaan osatyökykyisiä avoimille työmarkkinoille sekä välityömarkkinoille esimerkiksi palkkatuen, oppisopimusten ja työllistymiseen tähtäävän kuntouttavan työtoiminnan kautta.
- Parannetaan työntekijöiden turvallisuutta. Jokaiselle työntekijälle kuuluu oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.
Uudistetaan työttömän sosiaaliturva ja palvelut
Kokoomus haluaa Suomeen vahvan sosiaaliturvan, joka tukee tuen tarpeessa olevia, mutta ei passivoi ja syrjäytä ihmisiä työelämästä ja yhteiskunnasta. On oikein, että jokainen työikäinen suomalainen turvaa oman ja perheensä toimeentulon lähtökohtaisesti työnteolla. Sosiaaliturvan on turvattava riittävä toimeentulo, kun työttömyys, sairaus tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.
Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varaan jääminen. Osa-aikatyön, keikkatyön ja yrittäjyyden on oltava mahdollisia ilman kannustinloukkuja. Sosiaaliturvaa on kehitettävä edelleen yksinkertaisempaan ja ymmärrettävämpään suuntaan.
Kokoomus haluaa myös kytkeä työttömän sosiaaliturvan ja palvelut tiukemmin toisiinsa. Työttömällä työnhakijalla on oltava oikeus, mutta myös velvollisuus edistää omaa työllistymistään aktiivisella työnhaulla ja työllistymistä edistävillä työllisyys- ja sosiaalipalveluilla. Haluamme vahvistaa työllisyyspalvelujen tasoa, laatua ja saavutettavuutta. Samalta luukulta on saatava apua ja ohjausta kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin.
Mitä ehdotamme?
- Puretaan sosiaaliturvan kannustinloukkuja. Uudistetaan verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että työllistymisveroaste kannustaa työn vastaanottamiseen. Työttömyysturvan sovittelun, matalien työtulojen verotuksen ja tulosidonnaisten maksujen tulee kokonaisuutena olla tasolla, jolla työn vastaanottaminen on kannattavaa, eikä vähäinen työnteko ainakaan pienennä kokonaistuloja.
- Vahvistetaan sosiaaliturvan vakuutusluonnetta. Esimerkiksi oikeudet työttömyysturvaan kerrytetään asteittain työnteon kautta. Työttömän sosiaaliturvan on oltava vastikkeellista ja ehdollista, jotta työttömällä on riittävät kannustimet ottaa työtä vastaan. Huomioidaan alentunut työkyky velvoitteissa.
- Jatketaan työttömän sosiaaliturvan yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista. Kehitetään työttömien sosiaaliturvaa yleistukimallilla, jotta jatkossa työttömälle maksettaisiin vain yhtä etuutta turvaamaan toimeentuloa. Vähennetään tuen määrää lineaarisesti tulojen kasvaessa.
- Sidotaan työttömän palvelut ja etuudet kokonaisuudeksi. Pelkkä rahaetuus ei palauta työkykyä, osaamista tai arjen hallintaa. Kun työttömyysetuus sidotaan vahvemmin velvoitteeseen osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin ja hakea töitä, työtöntä ei jätetä yksin, vaan hänet autetaan takaisin työhön ja aktiiviseen elämään.
- Tuetaan työttömän osallisuutta ja aktiivisuutta. Lisätään työmarkkinoiden dynamiikkaa niin sanotun Tanskan joustoturvamallin mukaisesti. Tanskassa työntekijöitä voidaan palkata ja irtisanoa matalalla kynnyksellä, mutta työttömyysturva on vahva ja aktiiviset palvelut auttavat nopeasti takaisin työhön.
- Parannetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansioperustaisuutta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee tarjota parempaa turvaa kaikilla tulotasoilla. Tarkastellaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen portaita, jotta se on kohtuullinen ja aidosti kannustava. Rahoitetaan muutos lyhentämällä ansiosidonnainen työttömyysturva 300 päivään.
- Parannetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansioperustaisuutta. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tulee tarjota parempaa turvaa kaikilla tulotasoilla. Tarkastellaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen portaita, jotta se on kohtuullinen ja aidosti kannustava. Rahoitetaan muutos lyhentämällä ansiosidonnainen työttömyysturva 300 päivään.
- Otetaan käyttöön universaalin ansioturvan malli. Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu jokaiselle työttömyysvakuutusmaksuja maksavalle työntekijälle, ei vain työttömyyskassojen jäsenille.
- Otetaan käyttöön perhekohtainen etuuskatto. Työnteon on oltava ensisijainen keino hankkia toimeentulo myös monilapsisille perheille. Jätetään lapsilisät etuuskaton ulkopuolelle.
- Rakennetaan Suomeen vahvemmat työllisyyspalvelut. Työllisyyspalvelujen järjestämisen on perustuttava riittävän vahvaan osaamiseen, resursseihin ja yhteistyöhön, jotta ihmiselle löytyy työtä ja tukea ajoissa. Tuotetaan työllisyyspalvelut lähellä ihmistä siellä, missä arki, työpaikat ja yritykset ovat.
- Turvataan kuntien kannusteet toimivien työllisyyspalveluiden järjestämiseen. Jokaisella työllisyysalueella on oltava edellytykset tukea mahdollisimman hyvin työllistymistä.
- Vahvistetaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä työttömien palveluissa. Tiivistetään yhteistyötä esimerkiksi työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspalvelujen välillä sekä työllisyyspalvelujen ja yritysten kesken. Kun palvelut toimivat yhteen, ihmisen työkykyä voidaan tukea ajoissa ja työttömyyden pitkittymistä ehkäistä tehokkaammin.
Vahvistetaan eläkejärjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta
Tulevaisuuden Suomessa hyvin hoidettu talous ja työikäisen väestön riittävä määrä turvaavat eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä. Eläkejärjestelmä koetaan oikeudenmukaiseksi eri sukupolvien välillä. Nuoret voivat luottaa siihen, että eläkejärjestelmä turvaa hyvän elämän edellytykset paitsi nykyisille eläkeläisille, niin myös aikanaan heille itselleen.
Tulevaisuudessa ihmisillä on enemmän valinnanvapautta rahastoitujen eläkevarojen sijoittamiseen, jotta sijoitusten tuotto tukee eläkkeen kertymistä. Valinnanvapautta on tuettava tarjoamalla laadukkaita ja turvallisia rahastointivaihtoehtoja.
Jatkossa työeläkettä kertyy vain työstä ja vanhempainvapaista. Eläkkeiden riittävä taso ja kattavuus, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä rahoituksen kestävyys ovat tärkeitä työeläkepolitiikan tavoitteita tulevaisuudessakin.
Eläkejärjestelmää on tulevaisuudessakin välttämätöntä kehittää osana julkista taloutta. Valtion talouden kestävyys edellyttää, että valtion maksuosuuksien kasvua hillitään. Kaikki toimet tuottavuuden ja talouden kasvun, korkean työllisyyden ja syntyvyyden edistämiseksi ovat keskeisiä työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaamiseksi.
Mitä ehdotamme?
- Turvataan eläkejärjestelmän rahoitus kunnianhimoisella kasvu- ja työllisyyspolitiikalla. Eläkejärjestelmän rahoitus nojaa viime kädessä siihen, kuinka moni on työssä ja kuinka paljon talous kasvaa. Ilman vahvaa kasvua ja korkeaa työllisyyttä eläkemaksupaine kasvaa, mikä heikentää eläkkeiden kestävyyttä ja siirtää taakkaa tuleville sukupolville.
- Varmistetaan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus eläkejärjestelmää uudistettaessa. Tämä tarkoittaa muun muassa ennakoivaa päätöksentekoa, järjestelmän automaattisia vaikuttajia ja hyvin hoidettua rahastointia, jotta eläkemaksujen kasvu voidaan välttää.
- Vahvistetaan eläkejärjestelmää osana julkista taloutta. Työeläkejärjestelmä on yksi julkisen talouden suurimmista ja pitkävaikutteisimmista kokonaisuuksista. Kun eläkejärjestelmää kehitetään osana julkista taloutta, turvataan eläkkeiden kestävyys, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja pitkällä aikavälillä.
- Lisätään eläkeyhtiöiden mahdollisuuksia sijoittaa Suomen kasvuun. Mahdollistetaan eläkeyhtiöille kestävällä tavalla enemmän riskinottoa ja sijoittamista kotimaisiin yhtiöihin.
- Annetaan ihmisten sijoittaa itse osa eläkemaksuistaan. Ruotsissa vastaava malli on lisännyt ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman eläketurvansa tuottoon, vahvistanut pääomamarkkinoita ja tehnyt kaikista kansalaisista sijoittajia.
- Rajataan eläkkeen kertymistä muusta kuin työstä. Rakennetaan työeläkejärjestelmä niin, että työeläkettä kertyy vain työnteosta, vanhempainvapaista ja varusmiespalveluksen ajalta. Luovutaan muista palkattomien jaksojen eläkekertymistä.