Tekoäly, digitalisaatio ja data muokkaavat työtä ja palveluja nopeammin kuin koskaan, ja samalla globaali teknologiakilpailu kiristyy. Suomen ei pidä jäädä sivustakatsojaksi, vaan tavoitella paikkaa teknologisen kehityksen kärjessä.
Tekoäly ja uudet teknologiat ovat Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus. Ne mahdollistavat paremmat julkiset palvelut sekä valtavan tuottavuusloikan, joka vapauttaa yritysten resursseja investointeihin. Suomen tulee Viron tavoin tavoitella tuottavuuden kaksinkertaistamista tekoälyn avulla.
Murros onnistuu vain, jos ihmiset pysyvät mukana. Tekoälyn vastuullisesta hyödyntämisestä on tultava uusi kansalaistaito. Vahvat perustaidot, yleissivistys ja korkea koulutustaso ovat jatkossakin paras turva työelämän muutoksissa. Jokaisella on oltava mahdollisuus päivittää osaamistaan työuran eri vaiheissa. Kokoomus haluaa tehdä Suomesta maan, jossa uuden oppiminen on mahdollista läpi elämän.
Suomella on Euroopan vahvimmat lähtökohdat nousta tekoälymurroksen voittajaksi: korkea osaamistaso, luotettava yhteiskunta, ainutlaatuiset tietovarannot, puhdas ja edullinen energia sekä vakaa toimintaympäristö. Näiden vahvuuksien varaan voidaan rakentaa uusia työpaikkoja ja työtehtäviä, parempia palveluja ja nopeaa talouskasvua.
Digitaalisen Suomen on oltava turvallinen ja luotettava. Kun yhä useammat yhteiskunnan toiminnot ovat verkossa, myös häiriöt näkyvät nopeasti ihmisten arjessa, yritysten toiminnassa ja viranomaisten kyvyssä turvata maa. Siksi kyberturvallisuus, kriittisten verkkojen suojaaminen ja keskeisten teknologioiden hallinta ovat osa Suomen kokonaisturvallisuutta.
Ihmislähtöiset ja modernit julkiset palvelut
Teknologinen kehitys ja tekoäly tarjoavat valtavia mahdollisuuksia julkisten palveluiden ja julkisen sektorin rakenteiden uudistamiseen. Kokoomukselle uudistamisen päämäärä on inhimillisemmät ja tehokkaat palvelut. Haluamme, että Suomen julkiset palvelut ovat maailman eturintamassa hyödyntämässä kehittynyttä teknologiaa ja tekoälyä. Pyrimme etsimään ratkaisuja, joissa julkisen sektorin toimintaa voidaan tehostaa tekoälyn avulla niin, että kustannukset laskevat ja samanaikaisesti palvelutaso jopa nousee. Tavoitteemme on julkinen sektori, joka toimii älykkäästi, ennakoivasti ja on ihmistä varten koko elämän ajan.
Monesti hallintoa kuvaillaan byrokraattiseksi ja lähes vastakohdaksi ihmislähtöisyydelle. Hyvässä hallinnossa päätöksiä, sääntöjä ja menettelyjä tarvitaan jatkossakin, mutta tekoälyn avulla palveluista voidaan tehdä aidosti ihmislähtöisiä. Tavoitteena on, ettei ihminen joudu selviytymään byrokratiasta yksin, vaan tekoäly auttaa sen hoitamisessa taustalla.
Haluamme mahdollistaa automaattisen päätöksenteon tapauksissa, jotka ovat ihmisen kannalta myönteisiä ja selviä. Erityisen vaativiin tai kielteisiin päätöksiin on syytä toistaiseksi käyttää ihmistyötä. Jokaisella tulee myös aina olla oikeus saada asiansa ihmisen käsiteltäväksi. Automaattisen päätöksenteon hyödyntämisellä voidaan purkaa jonoja, nopeuttaa päätöksentekoa ja vapauttaa ihmisten aikaa rutiininomaisista töistä sinne, missä ihmistyöllä ja osaamisella on eniten merkitystä.
Haluamme, että tieto liikkuu ihmisen ja yritysten tarpeiden mukaisesti kuitenkin tietosuojasta huolehtien. Tietosuoja on hyvä renki, mutta huono isäntä. Se ei saa estää hyödyllisten ja järkevien asioiden tekemistä. Haluamme uudistaa tietosuojalainsäädäntöä siten, että se ei muodosta tarpeettomia pullonkauloja teknologian järkevälle hyödyntämiselle.
Mitä ehdotamme?
- Mahdollistetaan automaattinen päätöksenteko myönteisissä viranomaispäätöksissä. Vaaditaan ihminen päätöksentekijänä vain kielteisiin päätöksiin.
- Siirrytään myös kunnissa ja hyvinvointialueilla digitaalisuuden ensisijaisuuteen. Varmistetaan, että jatkossa asiakkailta ei vaadita paperisten lomakkeiden toimittamista, vaan asiointi on hoidettavissa
sähköisesti. - Säädetään Suomeen tekoälyvastuulaki. Selkeytetään laissa järjestelmän kehittäjän, käyttöönottavan organisaation ja viranomaisen vastuunjako. Selkeällä vastuusääntelyllä ja tutkimuspohjaista tietoa vahvistamalla luodaan edellytykset tekoälyn rohkeammalle hyödyntämiselle julkisissa palveluissa ja päätöksenteossa. Käyttöönottoa tuetaan käytännössä esimerkiksi julkisen sektorin testiympäristöillä.
- Hyödynnetään tekoälyagentteja ihmislähtöisten julkisten palveluiden luomisen ja julkisen sektorin modernisoimisen välineenä. AI-agentilla tarkoitetaan tekoälyä, joka saa päämäärän ja hoitaa tehtävän itsenäisesti alusta loppuun.
- Helpotetaan elämänmuutoksiin liittyvää viranomaisasiointia. Kun ihmisen elämässä tapahtuu suuri muutos, kuten lapsen syntymä, läheisen kuolema tai muutto, palvelut löytyvät yhdestä paikasta, jotta ihmisen tarvitse itse selvittää, mihin palveluun ottaa yhteyttä ja missä järjestyksessä.
- Luodaan kansallinen dataomaisuuden hallintamalli. Määritellään julkisen datan omistajuus, laadunhallinta ja datatuotteiden kehittämisen periaatteet. Selkeä hallintamalli tekee datasta hyödynnettävää raaka-ainetta palveluille, tutkimukselle ja tekoälysovelluksille.
- Mahdollistetaan henkilökohtainen digikaksonen. Kootaan ihmisen keskeiset julkiset tiedot ja valtuudet yhteen paikkaan niin sanotuksi digikaksoseksi, joka mahdollistaa sujuvan asioinnin ja palvelujen
ennakoivan tarjoamisen läpinäkyvästi ja ihmisen omilla suostumuksilla. Digikaksonen voi toimia ihmisen antamien valtuuksien puitteissa automaattisena agenttina, joka voi seurata määräaikoja, hakea etuuksia, uusia asiakirjoja ja valmistella asiointia ympäri vuorokauden. - Käynnistetään tekoälyagenttien käyttöönotto viiden kansallisen muutoshankkeen kautta. Ensimmäiset muutoshankkeet ovat sosiaaliturva, verotus, oikeusapu, terveydenhuolto ja koulutus.
Datatalous ja digitalisaatio yritysten kasvun ajureina
Markkinatalous ja yrittäjyyden vapaus ovat Kokoomuksen politiikan perusta. Uskomme, että talouskasvu syntyy yrityksissä, jotka kilpailevat avoimilla ja reiluilla markkinoilla. Digitalisaatio, tekoäly ja datatalous avaavat suomalaisille yrityksille historiallisen mahdollisuuden kasvaa, kansainvälistyä ja luoda uusia liiketoimintamalleja ja samalla vahvistaa koko Suomen taloutta.
Teknologinen murros madaltaa nopeamman kasvun esteitä. Yhä useampi yritys voi hyödyntää tekoälyä, tuotteistaa osaamistaan ja tavoittaa globaalit markkinat riippumatta yrityksen koosta. Kokoomus haluaa tehdä politiikkaa, joka antaa jokaiselle suomalaiselle yritykselle pienestä suureen paremmat edellytykset tarttua näihin mahdollisuuksiin.
Datatalous on seuraava suuri kasvun lähde. Teollinen ja julkinen data voidaan valjastaa tehokkuuden, uusien palvelujen ja kestävän kilpailukyvyn rakentamiseen. Haluamme rakentaa Suomea, jossa teknologia vauhdittaa yrittäjyyttä, työn tekemistä ja vaurastumista sekä vahvistaa koko maan talouskasvua.
Mitä ehdotamme?
- Rakennetaan Suomesta reaaliaikatalouden edelläkävijä. Julkishallinto, yritykset ja rahoitusjärjestelmä siirtyvät tapahtumapohjaiseen malliin, jossa palkka-, laskutus-, hankinta-, vero- ja tukitiedot päivittyvät reaaliajassa. Tämä vähentää byrokratiaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja luo pohjan älykkäälle yksilöiden ja yritysten talousohjaukselle.
- Painotetaan julkisia TKI-panostuksia tekoälyyn ja muihin kriittisiin teknologioihin. Vauhditetaan niiden käyttöönottoa käynnistämällä strategisia tuotteistamis- ja kaupallistamisohjelmia.
- Kohdennetaan kasvukannusteita digitalisaatiota ja tekoälyä tuotteistaville vientiyrityksille. Uudistetaan Team Finland -vienninedistämistoimintaa siten, että se tukee yritysten kiinnittymistä kansainvälisiin dataekosysteemeihin. Vienti on Suomen talouden selkäranka ja digiosaaminen on vientivaltti, jota on hyödynnettävä täysimääräisesti.
- Tuetaan Pk-yritysten digitalisoitumista ja tekoälyn hyödyntämistä. PK-sektori on kasvun moottori, mutta tarvitsee konkreettista tukea digiloikassa, esimerkiksi perusliiketoiminnassa räätälöidyillä rahoitusohjelmilla, EU-rahoitteisilla innovaatiohubeilla ja käytännönläheisellä sparrauksella sekä AI Finlandin yritysverkostoa hyödyntäen.
- Edistetään digitaalisen identiteettilompakon käyttöönottoa. Laajennetaan sen käyttöalaa oikeushenkilöiden välisiin transaktioihin. Varmistetaan, että viranomaiset laajasti tarjoavat ja hyväksyvät
digitaalisia lupia, todistuksia ja rekisteriotteita sekä että organisaatiolompakot hyväksytään myös yritysten ja viranomaisten väliseen asiointiin. - Kehitetään sääntelyn hiekkalaatikoita uuden teknologian kokeiluun. Kokeiluympäristöt nopeuttavat innovaatioiden markkinoille pääsyä mahdollistamalla testauksen hallituissa olosuhteissa.
- Ajetaan EU:ssa sisämarkkinoiden syventämistä. Varmistetaan, että kasvuyritykset voivat toimia koko EU:n alueella yksillä säännöillä ilman maakohtaisia erityisvaatimuksia. Pirstoutunut sääntely ja markkina on eurooppalaisten yritysten merkittävin kilpailuhaitta globaaleja toimijoita vastaan.
Kriittiset teknologiat ja infra kasvun moottoriksi
Suomella on erinomaiset edellytykset nousta kriittisten digitaalisten teknologioiden ja infrastruktuurin suurvallaksi. Suomen kilpailuedut, kuten energian saatavuus, kylmä ilmasto, laadukas TKI-toiminta ja osaava työvoima tekevät maastamme houkuttelevan sijainnin datakeskusinvestoinneille, ja tekoäly lisää näiden etujen merkitystä entisestään.
Turvallisuusympäristön muutos korostaa digitaalisen infrastruktuurin strategista merkitystä. Kriittinen data ja pilvipalvelut ovat huoltovarmuuden ydintä, eikä Suomi voi olla niissä täysin riippuvainen ulkomaisista toimijoista. Kvanttilaskennan kehitys uhkaa nykyisiä salausmenetelmiä niin, että tänään talteen kerätty salattu tieto voidaan tulevaisuudessa purkaa. Siksi kvanttiturvallisiin salausratkaisuihin on siirryttävä ajoissa. Samalla Euroopan omavaraisuuteen tehtävät panostukset luovat edellytyksiä merkittävälle kasvulle.
Suomi rakentaa johtoasemaa useilla kriittisillä teknologia-alueilla: esimerkiksi Oulun 6G-verkko-osaaminen, Kajaanin Lumi-supertietokone, Tampereen sirukyvykkyydet ja Otaniemen kvanttitietokone ja avaruusratkaisut osoittavat, että strategiset panostukset tuottavat osaamista ja taloudellista arvoa.
Datakeskusinvestoinnit, puhtaan energian tuotanto ja älykkäät sähköverkot voivat muodostaa itseään vahvistavan kierteen. Kasvava laskentakapasiteetti luo kysyntäpohjan energiainvestoinneille, ja älykkäät verkot mahdollistavat huipputehon hallinnan. Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, joka on vuonna 2035 Euroopan houkuttelevin ympäristö digitaalisille investoinneille ja jossa digitaalinen suvereniteetti on turvattu kaikissa olosuhteissa. Suomalaisille tämä tarkoittaa toimivia yhteyksiä, jotka mahdollistavat etätyön ja sujuvan asioinnin kaikkialla maassa, sekä uusia työpaikkoja ja turvallisempaa arkea.
Mitä ehdotamme?
- Vankistetaan Suomen vahvuuksia kriittisissä teknologioissa. Suomi rakentaa johtoasemaansa useilla kriittisen teknologian alueilla, kuten 6G-verkoissa, suurteholaskennassa, puolijohderatkaisuissa, kyberturvallisuudessa sekä kvantti- ja avaruusteknologioissa.
- Houkutellaan miljardiluokan datakeskusinvestointeja. Hyödynnetään Suomen puhdasta energiaa, vakaata toimintaympäristöä ja kylmää ilmastoa. Rakennetaan Suomeen vahva kansallinen datateollisuuden TKI-ekosysteemi käynnistämällä innovaatio-ohjelma kestävien datakeskusratkaisujen kehittämiseksi ja viennin kasvattamiseksi. Investoinnit ja innovaatiot luovat työpaikkoja, vahvistavat digitaalista ekosysteemiä ja tuovat Suomeen osaamista. Edellytetään datakeskuksilta pitkiä sähkön hankintasopimuksia ja selvitetään datakeskusten mahdollisuuksia osallistua uuden perusvoiman tuottamiseen.
- Varmistetaan Suomen osallisuus EU:n AI Factories ja AI Gigafactories -hankkeissa. Hyödynnetään LUMI-ekosysteemiä täysimääräisesti. Yhteiseurooppalainen laskentakapasiteetti tukee suomalaista TKI-toimintaa ja avaa ovia kansainväliseen yhteistyöhön.
- Mahdollistetaan kotimaisten tietoturva- ja salausratkaisujen pääsy vientimarkkinoille. Hankitaan EU:n tietoturvahyväksyntöjä myöntävän sekä Naton salausratkaisuja tuottavan maan asemat. Vahvistetaan lisäksi Traficomin salaustuotteiden hyväksyntätoiminnon ja ulkoministeriön vientivalvonnan resursseja.
- Turvataan vahva salaus digitaalisessa viestinnässä. Luottamuksellinen viestintä on perusoikeus ja liiketoiminnan edellytys. Viranomaisten pääsy digitaaliseen tietoon laillisesti toteutetaan tavoilla, jotka eivät vaaranna Suomen asemaa korkean digitaalisen luottamuksen maana.