Talous ja
elinkeinot
Kokoomus haluaa rakentaa yhteiskuntaa, jossa koulutus, työ ja yrittäminen palkitaan. Suomessa jokaisella on oikeus tavoitella omia unelmiaan ja vaurastua omalla työllään. Haluamme pitää kiinni suomalaisesta unelmasta – siitä, että omalla työllä voi nostaa elintasoaan, ja jossa omalla työllä voi rakentaa sellaisen elämän kuin haluaa. Tähän kuuluu myös vahva omaisuudensuoja ja luottamus siihen, että työn tulokset, säästöt, koti ja yritys ovat turvassa. Kun työnteko, yrittäminen ja riskinotto kannattavat, talous kasvaa ja suomalaiset vaurastuvat. Kokoomus haluaa, että jokaisella on Suomessa lupa toivoa, tehdä ja menestyä. Silloin myös Suomi menestyy.
Kasvava talous houkuttelee yrityksiä ja maailman parasta osaamista Suomeen. Haluamme, että Suomesta tulee Euroopan johtava kasvuyritysten hautomo. Yritykset kansainvälistyvät ja vievät suomalaisia innovaatioita maailmalle, mutta omistus kannattaa ja halutaan pitää kotimaassa. Suomessa on saatava yrittää, ottaa riskejä ja myös epäonnistua. Uuteen alkuun on aina oltava mahdollisuus. Vapaat ja kilpailulliset markkinat luovat parhaat ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa.
Tekoäly, digitalisaatio ja data muokkaavat työtä ja palveluja nopeammin kuin koskaan. Kokoomus tahtoo nostaa Suomen tekoälymurroksen voittajaksi. Tämän mahdollistavat korkea osaamistaso, ainutlaatuiset tietovarannot, puhdas energia sekä luotettava yhteiskunta. Kokoomus haluaa varmistaa, etteivät ihmiset putoa murroksen keskellä tyhjän päälle, vaan työmarkkinoilta ja sosiaaliturvasta löytyy joustavuutta. Muutoksesta voi syntyä myös uusia mahdollisuuksia ja parempaa työelämää.
Kokoomus ei usko suureen valtioon, vaan toimivaan valtioon. Julkisella sektorilla on vastuu luoda hyvät edellytykset yritystoiminnalle investoimalla infrastruktuuriin ja kouluttamalla osaavia työntekijöitä. Vapaakauppa luo hyvinvointia, mutta Suomen on samalla puolustettava yritystensä kilpailukykyä ja edistettävä aktiivisesti suomalaisyritysten vientiä ja kasvua.
Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on turvattava myös tuleville sukupolville. Aito pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää myös pohjoismaista työllisyysastetta, oikeuksien ja velvollisuuksien välistä tasapainoa sekä vastuullista taloudenpitoa. Menot on asetettava tärkeysjärjestykseen ja tulot turvattava reiluun markkinatalouteen perustuvalla talouskasvulla. Hyvinvointiyhteiskunta ei voi tarjota kaikkea kaikille, mutta sen minkä lupaamme, pidämme.
Työ on talouskasvun ja hyvinvoinnin perusta. Tulevaisuuden Suomessa entistä useammalla on työtä ja työn tuomia mahdollisuuksia sekä turvaa. Uudistusten on kannustettava yrityksiä työllistämään ja ihmisiä ottamaan työtä vastaan. Työnteon, kouluttautumisen ja ideoiden toteuttamisen tulee aina olla kannattavaa. Siksi omasta työstä on saatava pitää suurempi osa. On oikein, että ponnistelu ja ahkeruus palkitaan. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työnteosta ja yrittämisestä haittojen ja kulutuksen verottamiseen.
Varmistetaan julkisen talouden kestävyys
Julkisen talouden vahvistamista on jatkettava määrätietoisesti tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Jokainen julkiseen kulutukseen velaksi otettu euro on pois tulevien sukupolvien mahdollisuuksista. Kestävä julkinen talous on perusta sille, että Suomi kykenee vahvistamaan turvallisuuttaan ja huolehtimaan ikääntyvän väestön palveluista.
Kestävä julkinen talous edellyttää työllisyysasteen nostamista, talouskasvun vauhdittamista, menojen kasvun hillitsemistä, rakenteellisia uudistuksia sekä suoria säästöjä. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen vaatii lähitulevaisuudessa vaikeita päätöksiä, mutta ei ikuista sopeutuskierrettä. Ajoissa tehty korjausliike on aina inhimillisempi ja järkevämpi kuin pakon edessä tehty raju sopeutus.
Haluamme tehdä Suomesta aidon pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, jossa oikeuksien vastapainoksi ihmisillä on velvollisuuksia. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokainen työikäinen hankkii toimeentulonsa lähtökohtaisesti työnteolla. Korkea työllisyysaste kasvattaa verotuloja ja vähentää sosiaaliturvaan tarvittavia euroja. Työllisyysasteen nostaminen on kivuttomin tapa vahvistaa julkista taloutta.
Menojen kasvun hillintä edellyttää rohkeita rakenteellisia uudistuksia läpi julkisen sektorin. Samalla julkisten palveluiden tuottavuutta on parannettava merkittävästi: parempi johtaminen, edistyksellisemmät toimintatavat sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen mahdollistavat laadukkaat palvelut ilman kustannusten hallitsematonta kasvua. Vastuu veronmaksajien rahoista kuuluu kaikille julkisen vallan käyttäjille.
Koska Suomessa elettiin liian kauan velaksi eikä uudistuksia kyetty tekemään ajoissa, tarvitaan julkisen talouden tasapainottamiseksi myös suoria säästöjä. Mitään julkisen sektorin osaa ei voida sulkea tarkastelun ulkopuolelle. Menot on asetettava tärkeysjärjestykseen. Jos menoja lisätään, on niitä vähennettävä toisaalla.
Mitä ehdotamme?
- Sitoudutaan parlamentaarisesti sovittuun velkajarruun. Lasketaan julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen enintään 60 prosenttiin ja pitkällä aikavälillä enintään 40 prosenttiin.
- Uudistetaan rohkeasti julkisen talouden rakenteita ja palveluita. Toteutetaan julkista taloutta, talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavia rakenteellisia uudistuksia.
- Vauhditetaan talouskasvua. Kasvatetaan työn määrää ja tuottavuutta. Panostetaan korkeaan osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Houkutellaan Suomeen kansainvälisiä osaajia ja investointeja.
- Vahvistetaan työllisyyttä. Nostetaan työllisyysaste muiden Pohjoismaiden tasolle muun muassa työlainsäädäntöä, työmarkkinoita, työelämää, sosiaaliturvaa ja verotusta uudistamalla.
- Hillitään julkisten menojen kasvua. Valtion talousarvion menoista noin kaksi kolmasosaa on indeksisidonnaisia, eli menot kasvavat vuosittain automaattisesti ilman erillisiä päätöksiä. Arvioidaan automaattisten indeksikorotusten määräytymisperusteita. Tuodaan nykyiset indeksisidonnaiset menokohteet normaalin kehys- ja budjettineuvottelun piiriin.
- Laitetaan julkiset menot tärkeysjärjestykseen. Menokohteiden priorisointi on keino välttää menojen vähentäminen tasaisesti kaikkialta. Käynnistetään laaja yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mikä on yhteiskunnan ja mikä yksilön vastuulla. Siirretään julkiselle sektorille siirrettyä vastuuta takaisin yksilölle sellaisissa asioissa, joissa julkisin varoin järjestämisestä ei ole erityistä hyötyä.
- Parannetaan julkisen sektorin tuottavuutta. Edistetään esimerkiksi julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen digitalisaatiota sekä kevennetään, sujuvoitetaan ja automatisoidaan lupa- ja valvontaprosesseja. Siirretään julkisen sektorin rajallisia resursseja hallinnosta ihmisten palveluihin. Luodaan julkisen sektorin työntekijöille rahallinen kannustin etsiä tehostamistoimia ja säästöjä julkisen sektorin toiminnoissa.
Toteutetaan työn, yrittämisen ja kasvun verouudistus
Kokoomuksen tavoitteena on yksinkertainen ja läpinäkyvä verojärjestelmä sekä laaja veropohja ja matalat verokannat. Haluamme siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta päästöjen, haittojen ja kulutuksen verottamiseen. Sitä, mitä halutaan enemmän, pitää verottaa vähemmän - ja sitä, mitä halutaan vähemmän, voidaan verottaa enemmän. Kokonaisveroasteen lisäksi myös sillä, mitä verotetaan, on merkitystä talouskasvun ja työllisyyden kannalta.
Työn verotusta on kevennettävä kaikissa tuloluokissa työnteon kannustimien lisäämiseksi. Kun työtä kannattaa tehdä ja ottaa vastaan enemmän, vahvistaa se myös työllisyyttä ja koko Suomen taloutta. Palkankorotuksella tai ylitöillä tienatusta lisäeurosta on jäätävä aina vähintään puolet käteen. Kyse on paitsi kannustavuudesta, myös oikeudenmukaisuudesta. Myös yrittämisen ja omistamisen verotuksen on oltava kannustavaa, selkeää ja kansainvälisesti kilpailukykyistä, jotta Suomi kykenee houkuttelemaan investointeja ja yritystoimintaa.
Kokoomukselle verojen korottaminen ei ole milloinkaan ensisijainen tapa tasapainottaa julkista taloutta. Veroja tulee kerätä enintään sen verran, mitä julkisen sektorin välttämättömien tehtävien rahoittaminen edellyttää.
Mitä ehdotamme?
- Lasketaan Suomen kokonaisveroastetta. Lasketaan Suomen kokonaisveroastetta pohjoismaiselle tasolle tulevina vuosikymmeninä. Julkista taloutta on tasapainotettava ensisijaisesti menoja vähentämällä.
- Yksinkertaistetaan verotusta ja tiivistetään veropohjaa. Karsitaan verotuksesta huonosti perusteltuja ja epätarkoituksenmukaisia poikkeuksia ja vähennyksiä. Ohjataan kasvavia verotuloja työnteon ja yritystoiminnan verokantojen alentamiseen.
- Jatketaan työn verotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa. Varmistetaan, että ihmiselle jää kaikissa tilanteissa vähintään yli puolet palkasta itselleen. Rahoitetaan työn verotuksen keventämistä verottamalla enemmän haittoja, päästöjä ja kulutusta.
- Lisätään työntekijän palkkakuittiin näkyville kaikki palkan sivukulut. Tehdään työn teettämisen kokonaiskustannuksen, verokiilan ja eläkkeiden rahoitus läpinäkyväksi työntekijälle. Nykyisin merkittävä, noin viidenneksen suuruinen osa lakisääteisestä kokonaispalkkasummasta jää työntekijälle näkymättömäksi. Aloitetaan julkisen sektorin työnantajista.
- Luovutaan perintö- ja lahjaverosta. Luovutaan pitkällä aikavälillä perintö- ja lahjaverosta kokonaan tai korvataan se muilla veroratkaisuilla.
- Luovutaan asunto- ja kiinteistökaupan varainsiirtoverosta. Varainsiirtovero hidastaa muuttamista ja vaikeuttaa ihmisten liikkumista esimerkiksi työn perässä. Korvataan verotuotto säätämällä pitkälle ajalle jaksottuva, olennaisesti matalampi vero tai vaihtoehtoisesti korottamalla vähemmän haitallisia veroja.
- Uudistetaan yritysten ja pääomien verotusta kasvun tukemiseksi. Uudistetaan yritysverotusta siten, että se kannustaa yrityksiä investoimaan ja kasvamaan. Varmistetaan, että yritysten verotus on Euroopan kilpailukykyisimmällä tasolla.
- Parannetaan verotuksen oikeusturvaa, sujuvuutta ja ennakoitavuutta. Kartoitetaan verotusmenettelyn ongelmakohdat sekä yksityishenkilöiden että yritysten kohdalla ja tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja sujuvoittamaan verotusmenettelyä ja vähentämään sekä verovelvollisen että Verohallinnon hallinnollista taakkaa.
Parannetaan säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuuksia
Kokoomuksen tavoitteena on rakentaa Suomeen aitoa kansankapitalismia ja tehdä suomalaisista pitkällä aikavälillä maailman vaurain kansa. Jokaisella suomalaisella on oltava mahdollisuus säästää, sijoittaa ja omistaa. Yhteiskunnallisen ilmapiirin, asenteiden ja verotuksen on kannustettava työnteolla, yrittämisellä ja säästämisellä vaurastumiseen – isoilla ja pienillä summilla.
Yhdelle omistaminen tarkoittaa omistusasuntoa, toiselle kuukausisäästämistä matalariskiseen sijoitusrahastoon, kolmannelle vastuunkantoa perheyrityksessä ja neljännelle riskipitoisia sijoituksia kotimaisiin kasvuyrityksiin. Vaurastumisen tapoja on monia. Suomessa on oltava tilaa monimuotoiselle omistamiselle. Usein merkittävienkin omaisuuksien kerryttäminen on mahdollista, kun säästämisen ja sijoittamisen aloittaa varhain.
Kokoomus haluaa tehdä jokaisesta suomalaislapsesta sijoittajan säästötilillä, joka perustetaan kaikille vastasyntyneille. Valtio lahjoittaa tilille 500 euron alkupääoman. Samassa yhteydessä lapsen vanhemmille tarjotaan tietoa sijoittamisesta ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista ja riskeistä. Kyse on sekä kansankapitalismin että mahdollisuuksien tasa-arvon edistämisestä.
Suomi on ollut historiallisesti pääomaköyhä maa. Olemme vaurastuneet muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan nähden myöhään. Tämä näkyy myös omistamiseen liittyvissä asenteissa, kulttuurissa ja osaamisessa. Viime vuosina suunta on kuitenkin kääntynyt. Sijoitusrahastoihin ja pörssiosakkeisiin sijoittamisesta on tullut arkipäivää yhä useammalle suomalaiselle.
Kokoomus haluaa Suomeen ilmapiirin, joka kannustaa ahkeruuteen, yritteliäisyyteen ja säästäväisyyteen. Työnteon ja yrittämisen ohella säästäminen ja sijoittaminen ovat avaimia sekä yksilöiden että yhteiskunnan vaurastumiseen ja hyvinvoinnin kasvuun. Kotitalouksien säästämisasteen kasvu vähentää riskiä ylivelkaantumiseen ja syrjäytymiseen sekä vahvistaa ostovoimaa.
Mitä ehdotamme?
- Päivitetään osakesäästötili aidoksi sijoitussäästötiliksi. Poistetaan osakesäästötilin säästörajoitukset ja laajennetaan sen käyttöala rahastoihin sekä listaamattomiin yrityksiin. Uudistetaan osakesäästötilin verotusta ja sääntelyä tukemaan sijoittamista, kuten yhtenäistämällä tappioiden vähentämisoikeus rahastojen kanssa, mahdollistamalla osallistuminen osakeanteihin ja poistamalla tilien lukumäärärajoitus.
- Otetaan käyttöön vastasyntyneen säästötili. Annetaan jokaiselle syntyvälle lapselle alkupääoma sijoitussäästötilille. Autetaan suomalaisia vaurastumaan pienestä pitäen perhetaustaan katsomatta. Poistetaan samalla sijoittamiseen kohdistuvia epäluuloja.
- Tehdään pienistä pääomatuloista verovapaita. Kannustetaan aloittamaan sijoittaminen pienilläkin summilla.
- Vahvistetaan talousosaamista kaikilla koulutusasteilla. Lisätään taloustiedon ja yrittäjyyden opetusta. Varmistetaan jokaiselle toisen asteen päättävälle hyvät perustaidot omaan taloudenpitoon sekä perusymmärrys talouden toiminnasta.
- Levitetään talousosaamisen hyviä käytänteitä. Tehdään jokaiselle nuorelle tutuksi Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, Yrityskylät, Talousguru-kilpailu ja Sijoittajakoulu.
- Huolehditaan mahdollisuudesta ottaa vastuullista sijoituslainaa. Parannetaan maksukykyisten suomalaisten rahoituksen saantia vähentämällä sääntelyä.
- Mahdollistetaan omistusasuminen yhä useammalle. Huolehditaan, ettei ylikireä asuntorakentamisen ja rahoituksen sääntely muodosta estettä omistusasumiselle, asuntorakentamiselle ja asuntokaupalle. Vapautetaan asuntolainojen takaisinmaksuaikoja kuukausittaisten asumiskustannusten laskemiseksi ja näin parannetaan edellytyksiä asunnon ostamiseen sekä tuetaan muuta säästämistä ja sijoittamista.
Vahvistetaan reilua kilpailua ja kuluttajien asemaa
Kokoomus on markkinatalouspuolue. Olemme uskaltaneet puolustaa markkinataloutta myös silloin, kun se ei ole ollut muodikasta. Markkinatalous on osoittautunut historiassa tehokkaimmaksi talousjärjestelmäksi tuottaa taloudellista hyvinvointia. Markkinatalous tarvitsee tietenkin rinnalleen instituutioita, jotka turvaavat yksilöille mahdollisuuksien tasa-arvon ja markkinoille reilun kilpailun.
Reiluun kilpailuun ja vahvaan omistusoikeuteen perustuva markkinatalous on meille olennainen osa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Elinkeinotoiminnassa menestymisen on perustuttava pärjäämiseen avoimessa kilpailussa. Epärehellistä toimintaa emme hyväksy. Harmaa talous, veronkierto ja talousrikollisuus eivät kuulu toimiville markkinoille.
Reilu kilpailu on kuluttajan paras turva. Kilpailu kannustaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluja sekä pitämään hinnat kohtuullisina. Haluamme vahvistaa kilpailua kaikilla toimialoilla, purkaa tarpeetonta sääntelyä ja estää markkinoiden keskittymistä kuluttajan kustannuksella. Julkisen vallan tehtävä on luoda selkeät ja reilut pelisäännöt markkinoiden toimivuudelle sekä valvoa niiden noudattamista.
Markkinatalous on osoittanut kykynsä luoda vaurautta, innovaatioita ja hyvinvointia. Yritysten välinen kilpailu ohjaa rajalliset resurssit tehokkaasti sinne, missä niistä syntyy eniten arvoa ihmisille ja yhteiskunnalle. Avoimet markkinat, yrittämisen vapaus ja toimiva kilpailu ovat suomalaisen hyvinvoinnin perusta.
Mitä ehdotamme?
- Puretaan tarpeettomia normeja ja kevennetään sääntelyä. Sujuvoitetaan byrokratiaa määrätietoisesti ja noudatetaan uudessa sääntelyssä vähintään yksi sisään, kaksi ulos –periaatetta.
- Karsitaan lainsäädännöstä EU-sääntelyn ylittävää kansallista lisäsääntelyä. Varmistetaan, että uudesta EU- ja muusta ylikansallisesta sääntelystä viedään kansalliseen lainsäädäntöön vain minimi. Tehdään aktiivisesti ehdotuksia EU-sääntelyn järkevöittämiseksi.
- Uudistetaan alkoholipolitiikkaa eurooppalaiseen suuntaan. Puretaan valtion alkoholiyhtiö Alkon vähittäismyyntimonopoli yli 8-prosenttisissa alkoholijuomissa hallitusti. Yksinkertaistetaan alkoholilakia ja otetaan käyttöön alkoholin anniskelun ja vähittäismyynnin yhden luvan malli.
- Uudistetaan apteekkipalveluita vastuullisesti yhteiskunnan ja kuluttajien lääkekustannusten laskemiseksi. Puretaan apteekkien yhtiömuotoon ja omistukseen liittyviä rajoitteita, mutta rajataan jatkossakin apteekkien omistajuuden ulkopuolelle lääkärit, lääkeyhtiöt ja lääketukut. Mahdollistetaan apteekin perustaminen ilman sijainti- ja määräsääntelyä. Tunnistetaan apteekkien rooli osana terveydenhuoltoa. Turvataan rationaalisen lääkehoidon toteutuminen. Varmistetaan koko maan kattava apteekkiverkosto tarvittaessa tukimekanismilla. Kannustetaan apteekkeja hintakilpailuun.
- Vahvistetaan kilpailu- ja kuluttajaviranomaisten prosesseja tukemaan oikea-aikaista ja tehokasta yrityskauppavalvontaa, esimerkiksi sitovilla määräajoilla ennakkoneuvotteluissa ja standardisoiduilla tietopyynnöillä.
- Vahvistetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston kilpailuneutraliteettivalvontaa. Resursoidaan julkisen ja yksityisen sektorin välisen kilpailuneutraliteetin valvonta nykyistä paremmin. Laajennetaan viraston toimivaltaa puuttua julkisen sektorin kilpailua rajoittaviin toimiin.
- Mahdollistetaan vahingonkorvaukset kilpailu- ja hankintamenettelyrikkomuksissa. Lainvastaisen toiminnan kieltäminen tai uhkasakko eivät nykyisellään muodosta julkisille toimijoille riittävää pelotetta.
- Lisätään julkisten palveluiden monituottajuutta. Edellytetään, että julkinen sektori vertailee eri tuotantotapoja ja valitsee kustannuksiltaan ja laadultaan parhaan ratkaisun.
- Arvioidaan jatkuvasti yritystukia ja niiden tehokkuutta. Laaditaan kaikille yritystuille kriteerit, joiden täyttyessä yritystuki lopetetaan. Tavoitellaan aktiivisesti yritystukien karsimista EU-tasolla.
Puretaan esteet yrittäjyyden tieltä
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä, menestyä ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Yrittäjyys kuuluu itseisarvoisesti toimivaan yhteiskuntaan, mutta yrittäjät myös kannattelevat hyvinvointiyhteiskuntaa.
Pienet, yrittäjävetoiset yritykset muodostavat suomalaisen elinkeinoelämän kivijalan. Ilman yrittäjiä Suomesta puuttuisi riskinottoa ja ilman riskinottoa moni työpaikka jäisi syntymättä. Haluamme purkaa yrittäjäksi ryhtymisen esteitä, vahvistaa mikro- ja yksinyrittäjien turvaverkkoja ja varmistaa, että Suomessa kannattaa aina ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjät ansaitsevat arvostuksen, tuen ja mahdollisuuden onnistua.
Toimivaan markkinatalouteen kuuluu myös se, että toiminta päättyy ja yritys poistuu markkinoilta. Sen ei tule tarkoittaa tuomiota ikuiseen häpeään ja velkavankeuteen. Suomi on liian pieni maa menettämään kenenkään yrittämisen intoa. Riskinottoon on kannustettava nykyistä enemmän ja uuteen alkuun on päästävä mahdollisimman sujuvasti.
Mitä ehdotamme?
- Madalletaan yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Nostetaan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 30 000 euroon. Tämä vähentää myös pienyritysten hallinnollista taakkaa. Tarjotaan jokaiselle suomalaiselle henkilökohtainen y-tunnus automaattisesti, jotta yrittäjäksi ryhtyminen on hallinnollisesti mahdollisimman vaivatonta. Taataan kaikille yrityksille peruspankkipalvelut.
- Vapautetaan alle 25-vuotiaat yrittäjät sosiaalivakuutusmaksuista. Madalletaan kynnystä ryhtyä yrittäjäksi nuorena, jolloin useimmilla on vielä vähän pääomaa ja paljon epävarmuutta.
- Parannetaan kotitalousvähennystä. Pienennetään työn verokiilaa ja vahvistetaan palveluyrittäjyyttä nostamalla kotitalousvähennyksen tasoa ja laajentamalla sitä uusiin palveluihin.
- Parannetaan yritysten rahoituksen saantia. Poistetaan ylimääräinen kansallinen pankkisääntely ja kevennetään ylikireitä vakavaraisuusvaatimuksia. Edistetään pankkien välistä kilpailua ja uusien rahoituslaitosten markkinoille tuloa.
- Puretaan keinotekoisia esteitä yksinyrittäjyyden tieltä. Otetaan toiminimiyrittäjät mukaan positiiviseen luottotietorekisteriin. Yrittäjän lainansaanti ja henkilökohtaisten hankintojen tekeminen ei voi jäädä kiinni puutteellisesti toteutetusta luottotietorekisteristä.
- Korjataan YEL:in ongelmia. Seurataan Orpon hallituksen YEL-uudistuksen toimeenpanoa ja selvitetään rahastoinnin aloittamista pidemmällä aikavälillä.
- Karsitaan yrityksiä kohtuuttomasti rasittavaa sääntelyä. Puretaan erityisesti elintarvike- ja anniskelulainsäädännöstä EU-vaatimukset ylittäviä normeja. Kevennetään myös tapahtuma-alan sääntelytaakkaa.
- Lisätään elinkeinotoiminnan ja kilpailukyvyn tukeminen viranomaisten tehtäväksi. Synnytetään hallintoon kulttuuri, jossa yritysten huomioiminen tulee luonnolliseksi osaksi julkisia palveluita.
- Huolehditaan mikro- ja yksinyrittäjien oikeusturvasta. Mikro- ja yksinyrittäjät jäävät usein alakynteen yritysten välisissä sopimussuhteissa. Velvoitetaan viranomainen valvomaan maksuehtolain 30 päivän maksuehdon noudattamista.
- Annetaan yrittäjille mahdollisuus uusiin alkuihin. Mahdollistetaan henkilökohtainen konkurssi. Uudistetaan maksukyvyttömyyttä koskevaa lainsäädäntöä siten, että ihmisen tai yrittäjän uusi alku on mahdollinen ilman kohtuuttoman pitkää velkavankeutta.
- Minimoidaan yrittäjien hallinnollinen taakka. Mahdollistetaan pienyrittäjille automatisoitu kirjanpito, verotus ja sosiaalivakuutusmaksujen tilitys. Varmistetaan, että yrittäjät voivat keskittyä hallinnon ja byrokratian sijaan asiakkaiden palvelemiseen parhaalla mahdollisella tavalla.
Ruokitaan yritysten ja omistajien kasvun nälkää
Kasvu syntyy rohkeudesta ottaa riskiä ja tavoitella suurempaa. Se syntyy omistajista, jotka uskaltavat tarttua mahdollisuuksiin, sitoa pääomia ja rakentaa uutta silloinkin, kun lopputulos ei ole ennalta taattu. Se syntyy myös kunnianhimoisista johtajista, jotka uskaltavat uudistaa, ja joilla on nälkää kasvattaa yritystä.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomeen omistamisen kulttuurin, jossa riskin ottaminen on luonnollista ja kannustettavaa. Tällaisessa ilmapiirissä kunnianhimo on hyve, onnistuminen kannustaa uusiin yrityksiin ja menestys ruokkii seuraavaa kasvun aaltoa.
Startup- ja kasvuyritykset ovat kasvun moottori: ne uudistavat taloutta, luovat työpaikkoja ja tuovat Suomeen sekä osaamista että vaurautta. Suomessa on oltava Euroopan paras toimintaympäristö startup-yrityksille. Tarvitsemme Suomeen pääomamarkkinat, jotka turvaavat yrityksille rahoitusta niiden koko elinkaaren ajan, myös kasvuloikissa. Myös verotuksen on kannustettava riskinottoon ja investointeihin.
Kokoomus haluaa, että Suomesta tulee 2040-luvulla eniten kasvuyrityksiä koko Euroopassa ja että maailman 20 arvokkaimman yrityksen joukosta löytyy vähintään yksi suomalaisyritys.
Mitä ehdotamme?
- Edistetään kaupankäyntiä listaamattomien yritysten osakkeilla. Luodaan edellytykset uusille markkinapaikoille, joilla voidaan käydä kauppaa listaamattomien yritysten osakkeilla. Kevennetään pienempien yhtiöiden sääntely- ja raportointitaakkaa sekä pienten listautujien velvoitteita.
- Luodaan kasvuyritysosakemalli. Kasvuyritykseen tehdyn sijoituksen myyntivoitto olisi kokonaan tai osittain verovapaa, kun tuotto sijoitetaan uuteen kasvuyritykseen.
- Lisätään yksityistä kotimaista omistajuutta. Luodaan välineet, joilla julkista rahoitusta voidaan kanavoida vivuttamaan yksityisiä pääomia.
- Mahdollistetaan kansainvälisten käytäntöjen mukaiset rahastot. Parannetaan Suomen kilpailukykyä kansainvälisestä kasvupääomasta mahdollistamalla kansainvälisten standardien mukaiset rahastorakenteet.
- Tehdään Suomesta houkutteleva sijoituskohde kansainvälisesti. Puretaan byrokratiaa ja kehitetään verotusta siten, että Suomeen sijoittaminen on kansainvälisesti Euroopan kilpailukykyisintä.
- Kanavoidaan yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden pääomia kasvuyrityksille. Yleishyödyllisten yhteisöjen suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin tekemiä sijoituksia on kohdeltava verotuksessa samoin kuin suoria sijoituksia kasvuyrityksiin tai ulkomaisiin rahastoihin. Tällä hetkellä lainsäädäntö asettaa suomalaiset yleishyödylliset yhteisöt verotuksellisesti huonompaan asemaan ulkomaisiin säätiöihin ja yhdistyksiin nähden, ja ohjaa kotimaisten yleishyödyllisten yhteisöjen pääomia ulkomaille.
- Vähennetään valtion ei-strategisia omistuksia yrityksissä. Luovutaan esimerkiksi valtion pörssiomaisuudesta aloilla, joilla ei ole ilmeisiä markkinapuutteita ja joita ei voida katsoa yhteiskunnan kriittisten toimintojen tai turvallisuuden kannalta strategisiksi. Varmistetaan erityisesti pörssiyhtiöiden kohdalla, ettei valtio-omistus muodosta yhtiöille rasitetta niihin kohdistuvien odotusten kautta.
- Parannetaan kasvuyritysten rahoituspalveluita. Keskitetään julkisen sektorin yritysrahoitustoiminta yhden katon alle.
- Helpotetaan yritysten omistajanvaihdoksia. Huolehditaan riittävästä rahoituksesta ja riskipääoman saatavuudesta ja sujuvoitetaan yrityskauppojen hallinnollisia prosesseja ja verotuksen ennakoitavuutta.
Viritetään elinkeinopolitiikka uuteen aikaan
Elinkeino- ja kauppapolitikassa eletään nyt uudenlaista aikakautta, halusimme tai emme. Protektionismi on nostanut päätään, vaikka siitä ei hyödy maailmantaloudessa kukaan. Valtiontukikilpailu on voimistunut myös EU:n sisällä. Pienenä maana Suomen on oltava ketterä ja älykäs. Suomi elää ulkomaankaupasta ja siksi kansainvälistymisen edellytykset on luotava kaikille sitä tavoitteleville yrityksille.
Kansainvälisten investointien houkuttelemiseksi Suomen on oltava maa, joka kykenee kilpailemaan osaavalla työvoimalla, kilpailukykyisellä verotuksella, toimivalla infrastruktuurilla sekä edullisella, päästöttömällä ja toimitusvarmalla sähköllä. Suomen ehdottomia etuja ovat vahvat instituutiot ja vakaa yhteiskunnallinen kehitys.
Kokoomus haluaa nostaa Suomen elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan kunnianhimon tasoa, jotta nousemme teollisen ja teknologisen murroksen voittajaksi. Suomi voi olla vahva edelläkävijä esimerkiksi puhtaan siirtymän ratkaisuissa, puolustusteollisuudessa, meriteollisuudessa, tekoälyn hyödyntämisessä, tieto- ja viestintäverkoissa, kaivannaisalalla sekä kvantti-, avaruus- ja terveysteknologioissa.
Menestyminen edellyttää selkeitä valintoja siinä, millaiselle yritystoiminnalle, osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille luomme vahvoja elinkeinoelämän, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin yhteisiä ekosysteemejä. Toisaalta kaiken elinkeinotoiminnan kannalta on tärkeää, että perusasiat ovat kunnossa.
Suomessa on jatkettava panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Meidän on huolehdittava myös vahvasta infrastruktuurista ja Suomen kustannuskilpailukyvystä. Tarpeettomien normien purkamista ja lupaprosessien sujuvoittamista on syytä jatkaa. Kun rakennamme maailman parhaan toimintaympäristön investoinneille, rakennamme samalla kestävää kasvua, omavaraisuutta ja vaurautta tuleville sukupolville.
Teollisuuden lisäksi Suomella on hyödyntämätöntä potentiaalia myös palvelualoilla. Esimerkiksi matkailu on kasvava vientiala, jolla on myös vahvat aluetaloudelliset vaikutukset. Kokoomus haluaa tuplata Suomen matkailuviennin, mikä edellyttää muun muassa Suomen saavutettavuuden vahvistamista.
Mitä ehdotamme?
- Laaditaan toimialakohtaiset innovaatio- ja kilpailukykystrategiat. Huomioidaan strategioissa muuttuva toimintaympäristö ja tunnistetaan ne vahvuudet ja kasvun mahdollisuudet, joihin Suomen kannattaa tarttua. Laaditaan strategia elinkeinorakenteen uudistamiseksi ja karsitaan talouden uudistumista hidastavat yritystuet.
- Houkutellaan Suomeen lisää investointeja. Sujuvoitetaan investointihankkeiden toteuttamista luvituksen yhden luukun periaatteella. Turvataan poikkihallinnollisella yhteistyöllä kunkin investoinnin tarpeet, kuten riittävä osaavan työvoiman saatavuus, infrastruktuuri ja nopea luvitus.
- Toteutetaan puhtaan siirtymän investointiohjelma. Vauhditetaan investointeja puhtaaseen energiaan, teknologiaan ja vähäpäästöiseen tuotantoon nopeammin ja kannattavammin. Hyödynnetään erityisesti verokannustimia, jotta tuet ohjautuvat kannattavimpiin hankkeisiin.
- Turvataan kansallisesti merkittävien investointihankkeiden eteneminen. Priorisoidaan hankkeet lupa- ja valitusprosesseissa. Sujuvoitetaan entisestään kaavoitusta ja luvitusta.
- Vahvistetaan yritysten viennin edellytyksiä. Rakennetaan yrityksille selkeä ja saumaton kansainvälistymisen palvelupolku, jossa rahoitus, neuvonta ja verkostot ovat saatavilla yhdeltä luukulta. Karsitaan julkisten toimijoiden päällekkäisyyksiä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Vahvistetaan vientirahoitusta ja -takauksia erityisesti kasvuhakuisille pk– ja midcap-yrityksille sekä nopeutetaan päätöksentekoa. Hyödynnetään suurlähetystöverkostoa ja Team Finland -toimintaa aktiivisesti kaupallisten ovien avaajana.