Sivistys on aina ollut Suomen menestyksen perusta. Sivistys on kokoomukselle enemmän kuin koulutusjärjestelmä. Sydämen sivistys on hyvää tahtoa toisia ihmisiä kohtaan, vastuun kantamista itsestä ja muista sekä halua rakentaa parempaa tulevaisuutta. Se on ymmärrystä maailmasta ja rohkeutta asettua totuuden ja rehellisyyden puolelle. Ilman sivistystä ei ole demokratiaa.
Sivistyksen perusta luodaan kotona ja koulussa. Kotona opitaan arvot, toisten kunnioittaminen ja työn merkitys. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta, mutta yhteiskunnan on tuettava vanhempia tässä tehtävässä.
Koulussa sivistys saa tiedollisen ja taidollisen perustansa: opitaan lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan, ajattelemaan kriittisesti ja ymmärtämään maailmaa. Koulu antaa valmiudet jatkaa eteenpäin, mutta myös kyvyn elää vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.
Suomalaisten osaamistaso on viime vuosina heikentynyt. Perustaidot ovat rapautuneet, koulutustason nousu on pysähtynyt ja kansainvälinen kilpailu kiristyy. Samalla maailma muuttuu nopeasti, kun teknologinen murros ja tekoälyn yleistyminen muuttavat työn sisältöä ja osaamisvaatimuksia. Tulevaisuudessa menestyvät ne, joilla on vahvat perustaidot, kyky oppia uutta ja ymmärtää teknologian mahdollisuuksia ja rajoja. Siksi koulutuspolitiikan on vastattava tähän muutokseen ajoissa ja kunnianhimoisesti.
Ikäluokkien pieneneminen ja alueellinen eriytyminen haastavat koulutusjärjestelmää uudella tavalla. Kouluverkkoa on tarkasteltava vastuullisesti. Jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen opetukseen asuinpaikasta riippumatta.
Varhaiskasvatus ja koulutus ovat tärkeimmät keinot turvata aito mahdollisuuksien tasa-arvo. Jokaisella on oltava taustastaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa ja kykenee. Tämä edellyttää, että koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen kehitetään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti pistemäisen uudistamisen sijaan.
Toisella asteella on varmistettava, että jokainen nuori saavuttaa riittävät valmiudet jatkaa korkeakouluun tai suoraan työelämään. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen on oltava laadukasta ja kunnianhimoista. Korkeakoulujen tehtävänä on tarjota opetusta ja tutkimusta, joka kestää kansainvälisen vertailun ja vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin.
Kokoomuksen tavoitteena on, että Suomi palaa koulutuksessa maailman huipulle, ja että meillä on tulevaisuudessa maailman koulutetuin kansa. Tämä edellyttää kunnianhimoa, korkeampaa vaatimustasoa ja pitkäjänteisiä päätöksiä. Kun nostamme osaamistasoa, vahvistamme samalla demokratiaa, kilpailukykyä ja uskoa tulevaisuuteen. Sivistyksen puolustaminen ja kehittäminen on kokoomukselle arvovalinta ja välttämätön ehto Suomen menestykselle.
Annetaan jokaiselle lapselle vahva alku varhaiskasvatuksessa
Varhaislapsuus on elämän tärkeintä aikaa oppimisen, kielen kehityksen ja sosiaalisten taitojen näkökulmasta. Laadukas varhaiskasvatus vahvistaa lapsen itseluottamusta, uteliaisuutta ja kykyä toimia yhdessä muiden kanssa. Se luo pohjan koulupolulle ja myöhemmälle menestykselle. Kokoomukselle varhaiskasvatus on investointi lapsiin ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiseen elämän ensimmäisistä vuosista alkaen.
Lapsen tulevaisuus ei saa määräytyä kodin taustan, kielen tai asuinpaikan perusteella. Kun mahdollisimman moni lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, kavennetaan oppimiseroja jo varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää tämä on vieraskielisille lapsille, joille varhaiskasvatus on avain suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja sujuvaan kotoutumiseen.
Nykyisin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle jäävät liian usein juuri ne lapset, jotka hyötyisivät varhaiskasvatuksen tarjoamista mahdollisuuksista kaikkein eniten. Perheiden on voitava valita varhaiskasvatus luottavaisin mielin. Laadukas, saavutettava ja monipuolinen varhaiskasvatus tukee perheitä arjessa, vahvistaa lasten hyvinvointia ja rakentaa kestävää pohjaa koko koulutusjärjestelmälle.
Mitä ehdotamme?
- Kasvatetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Edistetään tavoitetta uudistamalla varhaiskasvatusmaksuja, perhevapaita ja lastenhoidon tukia.
- Nostetaan erityisesti maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatuksessa. Laadukas varhaiskasvatus kaventaa oppimiseroja, edistää kielen oppimista ja vahvistaa kotoutumista. Tarjotaan vieraskielisille perheille tietoa varhaiskasvatuksen hyödyistä selkokielisesti eri kielillä. Huolehditaan, että vieraskielisten lasten osuus ei kasva varhaiskasvatusyksiköissä liian suureksi, jotta vieraskielisillä lapsilla on aito mahdollisuus oppia suomen tai ruotsin kieli.
- Laajennetaan varhaiskasvatuksen palveluseteleiden käyttöä. Mahdollistetaan palvelusetelillä varhaiskasvatuksen monipuolinen tarjonta ja perheiden valinnanvapaus.
- Mahdollistetaan yliopistollisten harjoittelupäiväkotien perustaminen suoraan yliopiston yhteyteen. Näin varmistetaan, että varhaiskasvatus perustuu tutkittuun tietoon ja kehittyy jatkuvasti. Samalla vahvistetaan opettajankoulutuksen laatua ja houkuttelevuutta.
- Huolehditaan varhaiskasvatuksen ammattilaisten riittävyydestä. Turvataan riittävät aloituspaikat tutkinto-ohjelmiin ja huolehditaan toimivista täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Kehitetään varhaiskasvatuksen ammattilaisten työnjakoa siten, että se vastaa parhaalla tavalla eri-ikäisten lasten tarpeisiin.
- Parannetaan vuorohoidon saatavuutta. Yhä useampi työpaikka toimii iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Ilman toimivaa vuorohoitoa vanhemmat joutuvat tinkimään työmahdollisuuksistaan.
- Tuodaan varhaiskasvatukseen lisää kielten oppimista. Lisätään kielikylpyjä, kielisuihkua sekä monipuolista altistumista vieraille kielille jo parhaassa herkkyysikävaiheessa, eli varhaiskasvatuksessa ja
esiopetuksessa. - Uudistetaan varhaiskasvatuksen oppimisen tuki. Yhtenäistetään oppimisen tuen mallit kaikille kouluasteille, jotta tuki jatkuu sujuvasti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ilman katkoksia.
- Turvataan varhaiskasvatuksen digirauha. Minimoidaan lasten ruutuaika varhaiskasvatuksessa.
Vahvistetaan peruskoulun perustehtävää
Peruskoulu on suomalaisen sivistyksen ja mahdollisuuksien tasa-arvon kulmakivi. Sen tehtävä on varmistaa, että jokainen lapsi oppii lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sujuvasti sekä saa valmiudet jatko-opintoihin ja elämään, taustasta ja asuinpaikasta riippumatta. Ilman vahvoja perustaitoja oppimisen erot kasvavat ja tulevaisuuden vaihtoehdot kaventuvat. Siksi peruskoulun ydintehtävä on selkeä: perustaidot kuntoon jokaiselle.
Kodeilla on keskeinen rooli lasten koulumenestyksen ja sivistyksen rakentumisessa. Jokaisella vanhemmalla on vastuu kasvattaa lapsensa ja huolehtia siitä, että he täyttävät oppivelvollisuutensa. Vanhempien on tuettava opettajia ja opettajien vanhempia, jotta molemmilla säilyy lapsiin terve auktoriteetti. Koulu sivistää, koti kasvattaa.
Mitä ehdotamme?
- Turvataan lasten ja nuorten oikeus hyvään opetukseen ja ohjaukseen. Varmistetaan, että kunnilla on riittävät resurssit ja riittävä määriä lapsia laadukkaan perusopetuksen järjestämiseen. Panostetaan perusopetuksen opettajien täydennyskoulutukseen ja hyvinvointiin. Opettajan työssäjaksaminen on edellytys hyvälle opetukselle ja tarvittavan tuen tarjoamiselle oppilaille.
- Varmistetaan jokaiselle peruskoulusta valmistuvalle riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Lisätään edelleen äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta peruskoulussa.
- Nostetaan oppiaineiden vähimmäisosaamisen vaatimustasoa. Kasvatetaan annettavan opetuksen määrää.
- Panostetaan laadukkaisiin oppimateriaaleihin. Varataan riittävästi määrärahoja esimerkiksi fyysisten oppikirjojen hankkimiseen. Kynä ja paperi ovat usein paras käyttöliittymä oppimiseen.
- Uudistetaan perusopetuksen opetussuunnitelmat. Selkeytetään valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita ja lisätään valtakunnallisen opetussuunnitelman painoarvoa. Perusteissa on keskityttävä eri oppiaineiden ydintavoitteisiin ja niiden yhdenvertaiseen arvioimiseen.
- Siirrytään entistä yksilöllisempään koulun aloitukseen. Mahdollistetaan oppivelvollisuuden aloittamisen aikaistaminen tai myöhentäminen lapsen kehityksen ja valmiuksien perusteella nykyistä joustavammin. Siirrytään joustavaan alkuopetukseen, jotta jokainen lapsi voi edetä oppimisessa yksilölliseen tahtiin.
- Tarjotaan lahjakkaille oppilaille tavoitteellista ja heidän osaamistaan vastaavaa opetusta. Luodaan joustavia oppimispolkuja, jotka mahdollistavat nopeamman etenemisen ja syventävät sisällöt. Selkeytetään luokan yli hyppäämisen käytäntöjä.
- Vahvistetaan vieraiden kielten opetusta. Aloitetaan valinnaisen A2-kielen opiskelu kolmannella luokalla koko maassa. Mahdollistetaan laajemmin, että ensimmäiseltä luokalta alkavaksi A1-kieleksi voidaan valita jokin muu kieli kuin englanti.
- Varmistetaan kaikille peruskoulun suorittaville riittävä suomen tai ruotsin kielen taito. Kielitaito on edellytys pärjätä arjessa ja menestyä jatko-opinnoissa. Uudistetaan S2- ja R2-opetusta siten, että se on lähtökohtaisesti määräaikaista ja jatkuu tukiopetusluontoisena yleisopetuksessa. Suomalaisen peruskoulun käyneen on osattava suomea tai ruotsia äidinkielen tasoisesti. S2- tai R2-oppimäärä ei voi olla huoltajien valinta, vaan sen on perustuttava koulun arvioon oppilaan osaamisesta.
- Selvitetään siirtymistä kaikille oppilaille yhteiseen, uuteen katsomusaineeseen.
- Turvataan mahdollisuudet painotettuun opetukseen ja painotettuihin luokkiin. Mahdollistetaan erilaisten vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tukeminen esimerkiksi kielissä, luonnontieteissä, taideaineissa ja liikunnassa osana koulupolkua.
- Turvataan yksityiskoulujen toimintaedellytykset. Huolehditaan siitä, että ne voivat jatkossakin täydentää suomalaista koulutusjärjestelmää, tarjota pedagogisesti monipuolisia vaihtoehtoja ja vastata perheiden erilaisiin tarpeisiin.
- Hyödynnetään tekoälyä peruskouluissa hallitusti ja vastuullisesti. Hyödynnetään tekoälyä yksilöllisen oppimisen tukemiseen ja helpotetaan sen avulla opettajien hallinnollista työkuormaa. Sisällytetään opetukseen tekoälyn tarkoituksellista ja vastuullista käyttöä. Varmistetaan kaikille lapsille ja nuorille riittävä tekoälyn käyttö- ja lukutaito.
- Päivitetään kotiopetusta koskevaa lainsäädäntöä. Rajataan kotiopetus poikkeustapauksiin, tehdään siitä luvanvaraista ja tehostetaan sen valvontaa.
- Turvataan perusopetuksen digirauha. Seurataan mobiililaitteiden käytön rajoittamiseen liittyvän lainsäädännön toimivuutta ja tehdään siihen tarvittaessa täsmennyksiä.
Turvataan jokaiselle nuorelle tutkinto ja mahdollisuus tavoitella unelmia
Kokoomus haluaa jokaisen nuoren suorittavan vähintään toisen asteen tutkinnon. Ilman toisen asteen tutkintoa nuorella ei ole mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille tai edetä jatko-opintoihin. Kokoomuksen tavoite on, ettei koulupudokkaita ole, vaan että jokainen koulunsa keskeyttänyt ohjataan jatkamaan opintojaan.
Suomalaisten koulutustason nosto edellyttää, että yhä useampi nuori suorittaa yleissivistävän ylioppilastutkinnon ja saa hyvät valmiudet korkeakouluun. Kokoomus haluaa, että vähintään 60–65 prosenttia ikäluokasta suorittaa ylioppilastutkinnon vuoteen 2035 mennessä.
Lukiokoulutusta on jatkossakin kehitettävä yleissivistävänä ja korkeakouluopintoihin valmentavana koulutusmuotona. Ylioppilastutkinnon suorittavien osuuden kasvattaminen edellyttää lukioiden aloituspaikkojen lisäämistä. Ammatillisessa koulutuksessa on keskityttävä työelämän tarpeita palvelevan vahvan ammatillisen osaamisen varmistamiseen. Ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta on vahvistettava.
Mitä ehdotamme?
- Kehitetään toisen asteen koulutusta jatkossakin duaalimallilla. Sekä lukiokoulutuksella että ammatillisella koulutuksella on tärkeä roolinsa osana suomalaista koulutusjärjestelmää.
- Nostetaan ylioppilastutkinnon suorittavien nuorten osuutta. Kasvatetaan lukiokoulutukseen hakeutuvien nuorten osuutta. Lisätään lukioiden aloituspaikkoja varsinkin suurissa kaupungeissa, joissa sisäänpääsyn arvosanarajat ovat nousseet paikoin kohtuuttomiksi. Kannustetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoita suorittamaan myös ylioppilastutkinto (kaksoistutkinto).
- Kannustetaan opintojen suorittamiseen tavoiteajassa ja ehkäistään opintojen tarpeetonta venymistä.
- Selvitetään kahteen ainereaaliin siirtymistä ylioppilaskirjoituksissa lukion yleissivistävyyden vahvistamiseksi. Malli voisi mahdollistaa laaja-alaisuutta ja helpottaa lukiolaisten paineita ainevalinnoissa. Toinen ainereaali kattaisi matemaattis-luonnontieteelliset reaaliaineet ja toinen
humanistis-yhteiskunnalliset aineet. Tämä yksinkertaistaisi myös korkeakoulujen opiskelijavalintaa. - Vahvistetaan opinto-ohjausta toisella asteella. Kannustetaan opiskelijoita erityisesti hakeutumaan aloille, joihin heillä on motivaatiota ja opintomenestystä. Vähennetään opinto-ohjauksella opiskelualojen
voimakasta eriytymistä naisten ja miesten aloihin. - Varmistetaan ammatillisen koulutuksen tutkintojen laatu. Kehitetään yhteisiin aineisiin valtakunnallinen arviointimenettely. Lisätään lähiopetuksen määrää ammatillisessa koulutuksessa. Nostetaan lähiopetuksen määrä 12 tunnista 18 tuntiin osaamispistettä kohden oppivelvollisuuttaan suorittavien nuorten osalta.
- Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Jatketaan ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin kehittämistä siten, että se kannustaa koulutuksen järjestäjiä varmistamaan jokaisen tutkinnon suorittaneelle riittävän osaamisen työelämään tai jatko-opintoihin siirtymiseksi.
- Vähennetään kouluttautumista samantasoisiin tutkintoihin. Priorisoidaan aloituspaikat oppivelvollisille nuorille ja ensimmäistä tutkintoaan suorittaville. Sujuvoitetaan siirtymää ammatillisesta koulutuksesta
ammattikorkeakouluihin. Aikuisten koulutuksen osalta pyritään vahvistamaan markkinaehtoisen koulutuksen osuutta. - Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Lisätään työnantajien tietoisuutta ammatillisen koulutuksen reformin tuomista mahdollisuuksista kuten koulutussopimuksen käytöstä sekä oppisopimuskoulutuksen joustavoittamisesta.
- Vahvistetaan koulutuksen yhdenvertaista laatua ja luodaan sujuvat siirtymät toiselle asteelle. Määritellään TUVA-lainsäädäntöön jokaiselle tukea tarvitsevalle opiskelijalle oikeus oppimisen tukeen. Valmistellaan lainsäädäntö kuntouttavasta opetuksesta.
Avataan ovet korkeakouluun yhä useammalle
Jos haluamme olla maailman kärkeä osaamisessa, meidän on oltava maailman kärkeä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadussa. Keskinkertaisuus ei riitä maalle, jonka kilpailukyky ja vauraus syntyvät korkeasta osaamisesta, tutkimuksesta ja innovaatioista. Siksi suomalaisten koulutustasoa on nostettava huomattavasti. Tämä tarkoittaa sekä korkeakoulutettujen määrän kasvattamista että koulutuksen ja tutkimuksen laadun vahvistamista.
Korkeakoulujen ensisijainen tehtävä on tarjota korkeatasoista opetusta ja tehdä vaikuttavaa, tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta, joka auttaa ratkaisemaan yhteiskunnan suuria kysymyksiä. Yhä useamman on päästävä nyt ja jatkossa korkeakouluun ja koulutuksen laatu ja vaatimukset on pidettävä korkealla. Korkeakoulujen on valittava vahvuutensa ja erikoistuttava nykyistä vahvemmin, jotta rajalliset resurssit saadaan parhaaseen käyttöön. Vain riittävän vahvat ja selkeästi profiloituneet osaamiskeskittymät vetävät puoleensa kansainvälisiä osaajia ja investointeja ja tuottavat maailman mittakaavassa riittävän korkeatasoista tieteellistä tulosta.
Korkeakoulutuksen on vastattava myös muuttuvan työelämän tarpeisiin. Tekoäly ja automatisaatio korvaavat nopeasti erityisesti vastavalmistuneiden tyypillisiä asiantuntijatehtäviä. Opiskelijoiden on opittava hyödyntämään tekoälyä ja uutta teknologiaa omalla alallaan turvallisella, osaamista ja tuottavuutta tukevalla tavalla. Samalla opetuksen on painotettava syvää substanssiosaamista, kriittistä ajattelua, eettistä harkintaa ja vuorovaikutustaitoja – niitä valmiuksia, joita teknologia ei voi korvata.
Mitä ehdotamme?
- Nostetaan korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta. Avataan mahdollisimman monelle ovet korkeakouluun. Nostetaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten osuus 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.
- Parannetaan aloituspaikkojen ohjautumista ensimmäistä tutkintoa suorittaville. Mahdollistetaan kohtuulliset maksut toisen samantasoisen korkeakoulututkinnon suorittamiseen.
- Kannustetaan nopeampaan valmistumiseen. Kasvatetaan opintolainan ja opintolainahyvityksen painoarvoa opintotuessa. Porrastetaan opintolainahyvitys opiskeluajan pituuden perusteella. Vahvistetaan entisestään korkeakoulujen kannustimia ohjata ja tukea opiskelijoita valmistumisessa.
- Parannetaan korkeakoulutuksen laatua. Selkeytetään koulutuspolkuja ja tuetaan korkeakoulujen profiloitumista omille vahvuusaloilleen.
- Toteutetaan korkeakoulujen perustutkintojen aito kaksiportaisuus. Mahdollistetaan alanvaihto samalla kun nopeutamme korkeakouluun pääsyä. Annetaan kandidaatin ja maisterin tutkintojen välissä opiskelijoille aito mahdollisuus harkita omaa alavalintaansa ja erikoistumistaan.
- Vahvistetaan korkeakoulujen taloudellista asemaa. Turvataan korkeakoulujen perusrahoitus sekä kasvava tutkimus- ja kehitysrahoitus. Kasvatetaan työllistymisen painoarvoa korkeakoulujen
rahoituksessa. - Kannustetaan korkeakouluja hankkimaan nykyistä laajemmin yksityistä rahoitusta. Laajennetaan korkeakoulujen rahoituspohjaa edistämällä tilauskoulutuksia sekä järjestämällä vastinrahoituskierroksia, joissa valtio pääomittaa korkeakouluja samassa suhteessa kuin korkeakoulut saavat kerättyä yksityisiä
rahalahjoituksia. - Vahvistetaan korkeakoulutuksen kansainvälisyyttä. Lisätään kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta taloudellisella kannusteella. Vahvistetaan ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden integroitumista korkeakouluyhteisöihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
- Kehitetään korkeakouluja jatkossakin omina koulutusmuotoinaan. Sekä yliopistoilla että ammattikorkeakouluilla on tärkeä roolinsa osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Korkeakouluja kannustetaan yhteistyöhön niillä osa-alueilla, jotka tukevat koulutuksen ja tutkimuksen tavoitteita.
Viedään Suomi maailman huipulle tutkimuksessa ja innovaatioissa
Suomen menestys perustuu koulutettuihin ja osaaviin suomalaisiin, korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen, tutkimustiedon luovaan hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Siksi meidän on nostettava suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, panostettava korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen sekä kunnianhimoiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Suomen talouskasvu, työpaikat ja kilpailukyky rakentuu korkean osaamisen ja maailman parhaan tutkimuksen varaan. Tutkimuksen vaikuttavuus syntyy siitä, kun uusi tieto muuttuu kaupallisiksi innovaatioiksi ja paremmiksi yhteiskunnallisiksi päätöksiksi.
Suomen talouden keskeisenä haasteena on jo pitkään ollut heikko tuottavuuden kasvu. Suomessa löytyy kasvupotentiaalia erityisesti tietointensiivisten palveluiden alalta. Kuluneina vuosikymmeninä Suomi ei ole kyennyt hyötymään uusista teknologisista innovaatioista eikä skaalaamaan uusia avauksia verrokkimaiden tavoin. Samalla inhimillinen pääoma on rapautumassa. Suomen Pankin laskelmien mukaan osaavan työvoiman väheneminen alkaa heikentää talouden kasvupotentiaalia nopeasti 2040-luvulla.
Tuottavuuden kasvattamiseen ja elinkeinorakenteen uudistamiseen on keskityttävä tulevina vuosina paljon aiempaa enemmän. Tuottavuutta saadaan myös vauhditettua elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan nykyistä vahvemmin panostamalla. Suomalaisten yritysten kilpailukyky nojaa korkeaan teknologiaan, joka edellyttää korkeaa osaamista. Siksi Suomen on oltava maailman paras maa kansainvälisille huippuosaajille.
Mitä ehdotamme?
- Nostamme tutkimus- ja kehitysrahoituksen 4 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Huolehditaan myös korkeakoulujen perusrahoituksesta ja riittävästä tohtorikoulutuksesta, jotta tutkimus- ja kehitystoimintaan riittää osaajia.
- Sitoudutaan parlamentaarisen TKI-työryhmän periaatteisiin. Tavoitellaan TKI-järjestelmältä ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, vipuvaikutusta, kokonaisvaltaisuutta, tieteen vapautta, tutkimuksen ja koulutuksen laatua, vaikuttavuutta, kilpailullisuutta, yhteistyötä, kansainvälisyyttä, globaalien haasteiden tunnistamista sekä teknologia- ja toimialaneutraalisuutta.
- Panostusten kohdentaminen: Kohdennetaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäykset yliopistojen tutkimustoimintaan ja ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan, tutkimuslaitoksille, yliopistosairaaloille sekä kilpailtuun rahoitukseen Suomen Akatemialle ja Business Finlandille.
- Vahvistetaan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Nostetaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen kansantaloudellista vaikuttavuutta tukemalla tutkimus- ja osaamisekosysteemien juurruttamista ja yhteiskäyttöistä tutkimus- ja kehitysinfrastuktuuria.
- Vahvistetaan yksityisiä TKI-panostuksia. Kehitetään myös tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimia ja luodaan pk- ja kasvuyrityksille sopivia rahoitusmahdollisuuksia.
- Houkutellaan Suomeen kansainvälisiä huippuosaajia. Maailman paras tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta perustuu maailman parhaaseen osaamiseen.
- Kannustetaan korkeakouluja tutkimuksen kaupallistamiseen. Lisätään innovaatiotoiminnan kannustimia kehittämällä korkeakoulujen kaupallistamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyviä periaatteita.
- Ohjataan tutkimus- ja kehitysrahoitusta innovaatiotoimintaan. Mahdollistetaan innovaatioiden kaupallistaminen tutkimus- ja kehitysrahoituksella.
- Tuetaan opiskeluvaiheessa tapahtuvaa innovaatiotoimintaa. Kehitetään korkeakoulujen startup-ekosysteemejä ja hautomopalveluita, joissa voidaan tukea opiskelijoiden yritysideoiden jatkokehittämistä ja syventää korkeakoulujen yritysyhteistyötä.
Vahvistetaan suomalaista kulttuuria ja luovia aloja
Monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki. Yhdessä korkean koulutustason kanssa kulttuuri muodostaa suomalaisen sivistyksen perustan. Oma kulttuuri ja kulttuuriperintö liittävät meidät osaksi sukupolvien ketjua. Ilman kulttuuria ei ole olemassa kansallista identiteettiä. Kokoomus haluaa vaalia suomalaista taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä.
Kulttuurilla on itseisarvo, mutta luoviin aloihin liittyy myös merkittävää kasvu- ja vientipotentiaalia. Suomella on myös mahdollisuuksia kehittyä houkuttelevana ja kilpailukykyisenä tapahtumamaana. Tapahtumat tuovat kaupunkeihin elinvoimaa, matkailijoita ja investointeja. Suuret urheilutapahtumat, kulttuurifestivaalit ja kansainväliset kohtaamiset luovat työpaikkoja luoville aloille sekä majoitus- ja ravintola-alalle.
Musiikki, teatteri, kuvataide ja muut kulttuurin harrastamisen muodot vahvistavat henkistä hyvinvointia, luovuutta ja osallisuuden kokemusta. Myös muut matalan kynnyksen harrastusmahdollisuudet vahvistavat sosiaalisia taitoja, ehkäisevät yksinäisyyttä ja tukevat erityisesti lasten ja nuorten kasvua kohti aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Oma roolinsa on myös vapaan sivistystyön toimijoilla, jotka tarjoavat mahdollisuuden oppia ja kehittyä läpi elämän. Ne tukevat aktiivista kansalaisuutta, vahvistavat työelämässä tarvittavia taitoja ja edistävät hyvinvointia ilman suorituspaineita.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan luovan talouden kasvua. Hyödynnetään luovien alojen kasvu- ja vientipotentiaali täysimääräisesti. Edistetään kulttuuriin liittyvää matkailua.
- Lisätään kulttuurin ja luovien alojen rahoituksen ennakoitavuutta. Luodaan julkisin varoin rahoitettavalle toiminnalle selkeät, yhtenäiset ja vaikuttavat kriteerit.
- Jatketaan pitkäjänteistä työtä suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi. Huolehditaan kirjastopalveluiden laadusta ja maantieteellisestä kattavuudesta.
- Vaalitaan suomalaista kulttuuriperintöä. Vahvistetaan museoiden korvaamatonta roolia suomalaisen kulttuurihistorian ja -ympäristöjen, rakennusperinnön, paikallisidentiteettien ja sivistyksen vaalijoina sekä suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sivistäjinä. Vaalitaan myös suomalaista kalastus-, erä- ja saunakulttuuria.
- Vaalitaan esittävien taiteiden asemaa. Turvataan teatterin, tanssin, sirkuksen, oopperan ja muiden esittävien taiteiden toimintaedellytykset.
- Huolehditaan kulttuuripalveluiden saavutettavuudesta. Edistetään jokaisen pääsyä ja osallistumista kulttuurielämään sekä taide- ja kulttuuriharrastuksiin.
- Uudistetaan luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvaa. Tunnistetaan lainsäädännössä epätyypilliset työsuhteet.
- Puretaan esteitä elävän kaupunkikulttuurin tieltä. Kannustetaan kaupunkitilan hyödyntämiseen omaehtoisen kulttuurin toteuttamisessa. Avataan kouluja ja muita kuntien tiloja aiempaa enemmän kaupunkilaisten ilta- ja viikonloppukäyttöön.
- Tehdään Suomesta houkuttelevampi ja kilpailukykyisempi tapahtumamaa. Sujuvoitetaan yleisötilaisuuksien järjestämiseen liittyviä lupaprosesseja ja muuta viranomaisasiointia. Puretaan tarpeetonta ja ylimitoitettua sääntelyä esimerkiksi alkoholin anniskeluun liittyen.
- Tunnistetaan tapahtuma-ala elinkeinona. Jatketaan tarpeettoman sääntelyn ja turhien normien purkamista, jotta alan kasvumahdollisuudet vahvistuvat.
- Vahvistetaan yksityisen rahoituksen osuutta taiteen ja kulttuurin tukemisessa. Pidetään kiinni taiteen ja kulttuurin lahjoitusten verovähennyskelpoisuudesta.
Lisää liikettä arkeen ja huippuja maailmalle
Suomalaisten hyvinvointia uhkaa liian vähäinen liikkuminen. Suomalaisten kestävyyskunto on heikentynyt jo yli neljäkymmentä vuotta. Riittävä liikunta kehittää motorisia taitoja ja parantaa hyvinvointia. Liikkuminen auttaa oppimaan ja pitää yllä hyvää mielenterveyttä. Hyvä toimintakyky on edellytys vanhusten hyvälle voinnille ja kotona asumiselle.
Lasten ja nuorten harrastamisen tukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja luo terveitä elämäntapoja, jotka kantavat aikuisuuteen asti. Samalla on huolehdittava siitä, että myös aikuisilla ja ikääntyvillä on matalan kynnyksen mahdollisuuksia liikkua lähellä arkea. Yksi aikamme merkittävimmistä haasteista on suomalaisten heikkenevä toimintakyky.
Huippu-urheilu inspiroi, innostaa ja luo yhteisiä kokemuksia yli sukupolvien. Menestyvät urheilijat ja joukkueet toimivat esikuvina lapsille ja nuorille, kannustaen tavoitteellisuuteen, sitkeyteen ja terveisiin elämäntapoihin. Huippu-urheilun menestys ei synny tyhjiössä, vaan se edellyttää pitkäjänteistä panostusta valmennukseen, olosuhteisiin ja tutkimukseen.
Mitä ehdotamme?
- Laitetaan Suomi liikkeelle. Edistetään suomalaisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä kannustamalla liikunnalliseen elämäntapaan, ulkoiluun ja arkiliikuntaan. Sitoudutaan fyysisen toimintakyvyn tason nostoon 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.
- Mahdollistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle vähintään yksi mielekäs harrastus. Luodaan seuroille, järjestöille ja muille harrastuksen tarjoajille kannusteet tukea vähävaraisten harrastamista esimerkiksi lisäämällä koulujen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä.
- Lisätään liikuntaa lähiympäristöissä. Kannustetaan kuntia kehittämään päiväkotien ja koulujen pihoja monipuolisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Kannustetaan kuntia mahdollistamaan tilojensa käyttö nykyistä laajemmin iltoina ja viikonloppuina. Hyödynnetään liikuntapaikkarakentamisen rahoituksessa myös mahdollisia EU-rahoituskanavia.
- Päivitetään kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. Rakennetaan turvallisia ja toimivia pyöräily- ja kävelyväyliä ja varmistetaan niiden laadukas talvikunnossapito. Kannustetaan päiväkoti- ja koulumatkojen pyöräilyyn ja kävelyyn.
- Edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua. Tunnistetaan muun muassa metsästyksen, erätoiminnan sekä lemmikkieläinten merkitys liikunnan lisäämisessä.
- Käynnistetään Inttikuntoon-kampanja. Kannustetaan toisen asteen opiskelijoita liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn edistämiseen. Lisätään liikunnan pakollista opetusta toisen asteen koulutuksessa. Hyödynnetään uutta teknologiaa liikunnan pelillistämisessä.
- Edistetään ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Turvataan ikäihmisten oikeus liikuntaan ja ulkoiluun sekä tarvittaessa fysioterapiaan. Helpotetaan liikunta- ja kuntoutuspalveluiden hankkimista esimerkiksi palveluseteleillä tai kotitalousvähennystä kehittämällä.
- Vahvistetaan huippu-urheilun edellytyksiä. Kehitetään urheilijan polkua kokonaisuutena varmistamalla, että harjoittelu, valmennus, opiskelu ja muu elämä on mahdollista sovittaa yhteen eri uravaiheissa. Vahvistetaan urheilu- ja liikuntayläkoulujen, toisen asteen urheiluoppilaitosten ja huippu-urheilijamyönteisten korkeakoulujen toimintaedellytyksiä osana tavoitetta nostaa suomalaisen huippu-urheilun kansainvälistä tasoa.
- Edistetään kansainvälisten arvokilpailujen hakemista Suomeen yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Suomen houkuttelevuutta arvokilpailuiden saamisessa vahvistetaan.