Kokoomus haluaa vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteemme on, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet kasvaa, kouluttautua ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme rakentaa parhaat mahdolliset edellytykset vanhemmuudelle, jotta vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan aktiivisia ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä.
Perhemyönteisyys ei synny vain yksittäisistä palveluista ja etuuksista, vaan siitä, että yhteiskunnan rakenteet ja asenteet tukevat perheellistymistä ja perhearkea eri elämäntilanteissa. Työelämä, asuminen, varhaiskasvatus, koulutus, sosiaaliturva sekä sosiaali- ja terveyspalvelut vaikuttavat kaikki siihen, uskaltavatko suomalaiset perustaa perheen ja toteuttaa lapsitoiveensa.
Lapsiperheiden arki rakentuu lopulta pienistä, mutta ratkaisevista asioista: siitä, että varhaiskasvatuspaikka löytyy läheltä kotia, työnteko ja perhe-elämä ovat sovitettavissa yhteen, apua saa ajoissa ja tulevaisuutta voi suunnitella luottavaisin mielin. Kun arki toimii, perheillä on enemmän voimia rakentaa hyvää elämää.
Perhe on useimmille ihmisille elämän tärkein yhteisö. Siksi vanhemmuuden ja perhe-elämän edellytysten vahvistaminen on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti välttämätöntä. Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa perheen perustaminen ja lapsitoiveiden toteuttaminen voidaan kokea myönteisenä ja toiveikkaana valintana. Tämä edellyttää hyväksyvää, modernia ja kannustavaa perhepuhetta sekä määrätietoisia toimia perheellistymisen esteiden purkamiseksi.
Kokoomus haluaa nostaa lapsiperheiden hyvinvoinnin politiikan kärkiteemaksi. Tämä on arvovalinta, jolla vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa ja yhteiskunnan kestävyyttä. Lapsuudessa ja nuoruudessa rakentuvat oppimisen edellytykset, luottamus toisiin ihmisiin ja usko omaan tulevaisuuteen. Kun perheiden arki toimii, myös Suomi voi paremmin.
Kokoomuksen lähtökohta on, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsistaan ja perheensä arjesta. Yhteiskunnan tehtävä ei ole korvata perhettä, vaan tukea sitä oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja oikeasuhtaisesti. Ongelmien kasautumista on ehkäistävä ennalta ja varhain, sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä.
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, hyvään lapsuuteen ja huolenpitoon sekä mahdollisuuteen kasvaa ilman väkivaltaa, kaltoinkohtelua, kohtuuttomia ristiriitoja tai turvattomuutta. Lapsen etu on asetettava etusijalle kaikissa tilanteissa – myös perheiden kriiseissä, erotilanteissa ja lastensuojelussa.
Meidän on onnistuttava nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden turvallisuuden takaamisessa. Perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta on Suomessa vakava ja vaikea yhteiskunnallinen ongelma. Kokoomukselle on selvää, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus väkivallattomaan lapsuuteen ja nuoruuteen. Jokaisella suomalaisella on oikeus elää ilman väkivallan uhkaa varsinkin omassa kodissaan.
Väkivallan ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tunnistamiseen ja uhrien oikea-aikaiseen apuun on panostettava määrätietoisesti kodeissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Samalla lainsäädännön on tunnistettava nykyistä paremmin perheissä ja parisuhteissa tapahtuva väkivalta, kontrolli ja lasten altistuminen väkivallalle sekä osoitettava yksiselitteisesti, että väkivalta on aina väärin.
Mahdollistetaan yhä useamman lapsitoiveen toteutuminen
Suomessa jopa joka kolmas lapsitoive jää Suomessa toteutumatta. Puolueiden ja poliitikkojen tehtävä ei ole määritellä toivottujen lasten määrää. Yhteiskunta voi kuitenkin poistaa esteitä lapsitoiveiden toteutumisen tieltä. Esimerkiksi hedelmöityshoitojen saatavuus on turvattava entistä paremmin.
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Moni nuori aikuinen lykkää perheen perustamista, jolloin lapsiluku voi jäädä pienemmäksi kuin toiveissa. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, jotka lisäävät nuorten
luottamusta tulevaisuuteen.
Syntyvyys on vajonnut Suomessa historiallisen matalalle tasolle. Lasku on jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa. Alhainen syntyvyys vähentää ennen pitkää työikäisen väestön määrää ja vaikeuttaa näin hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamista. Alhainen syntyvyys näkyy ennen pitkää työelämässä, eläkejärjestelmässä ja verotuksen nousupaineena.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa uskalletaan perheellistyä. Suomen pitäisi olla maailman paras paikka perheen perustamiseen ja perhearkeen. Tärkeintä on lisätä nuorten aikuisten luottamusta tulevaisuuteen, mahdollisuuksia kouluttautua ja päästä kiinni työelämään.
Mitä ehdotamme?
- Tuetaan perheellistymisen aikaistumista. Kehitetään korkeakoulutusta huomioimaan nykyistä paremmin vanhemmuuden ja opiskelun yhteensovittaminen. Tarjotaan tukea nuorten aikuisten mielenterveyteen ja parisuhteiden ongelmiin.
- Vahvistetaan odottavien vanhempien tukea. Kehitetään synnytys- ja perhevalmennusta. Mahdollistetaan tulevien vanhempien synnytysosastoon tutustumiskäynnit koko Suomessa. Varmistetaan keskenmenon ja raskaudenkeskeytyksen kokeneiden mahdollisuus saada psykososiaalista tukea.
- Vahvistetaan hedelmällisyyteen liittyvää neuvontaa ja muita palveluita. Vahvistetaan hedelmällisyysneuvonnan roolia osana ehkäisy-, äitiys- ja lastenneuvolaa, perhekeskuspalveluita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Lisätään erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hedelmällisyystietoutta.
- Panostetaan hyviin synnytyskokemuksiin. Varmistetaan synnyttäjille riittävä tuki, kiireetön kohtaaminen, hyvä kivunlievitys sekä synnytyksen jälkeinen hoito. Huonot synnytyskokemukset vähentävät tutkitusti todennäköisyyttä saada seuraavia lapsia.
- Parannetaan synnyttäneiden äitien jälkitarkastusten ja -hoidon laatua. Varmistetaan, että jälkitarkastukseen pääsee ajoissa. Parannetaan synnytysvaurioiden tunnistamista ja jatkohoitoa.
- Panostetaan lapsettomuushoitoihin. Poistetaan julkisten terveydenhuollon lapsettomuushoidoista enimmäislapsimäärä ja asiakasmaksut. Kasvatetaan lapsettomuushoitojen Kela-korvauksia, jotta taloudellinen tilanne ei estä hoitoihin pääsyä. Korotetaan sukusolujen luovuttajan haittakorvausta. Vahvistetaan lapsettomuushoitoja saavien psykososiaalista tukea.
- Tarjotaan hedelmöityshoitoja kaikille niitä tarvitseville perhemuodosta riippumatta. Varmistetaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus riippumatta siitä, elääkö ihminen parisuhteessa, yksin tai sateenkaariperheessä.
- Mahdollistetaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset. Sijaissynnytys mahdollistaisi lapsiperheellistymisen esimerkiksi ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, toistuvia keskenmenoja kokeville ja sateenkaaripareille.
- Perustetaan lisääntymisterveyden tutkimus- ja kehittämisyksikkö. THL:n yhteydessä toimiva yksikkö kokoaisi ja tutkisi syntyvyyden, hedelmällisyyden, lapsitoiveiden toteutumisen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja hedelmöityshoitojen tilannetta. Yksikkö myös valmistelisi vastuisiinsa liittyviä suosituksia ja ehdotuksia sekä toteuttaisi neuvontaa ja koulutuksia.
Mahdollistetaan yhä useamman lapsitoiveen toteutuminen
Suomessa jopa joka kolmas lapsitoive jää Suomessa toteutumatta. Puolueiden ja poliitikkojen tehtävä ei ole määritellä toivottujen lasten määrää. Yhteiskunta voi kuitenkin poistaa esteitä lapsitoiveiden toteutumisen tieltä. Esimerkiksi hedelmöityshoitojen saatavuus on turvattava entistä paremmin.
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Moni nuori aikuinen lykkää perheen perustamista, jolloin lapsiluku voi jäädä pienemmäksi kuin toiveissa. Tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, jotka lisäävät nuorten
luottamusta tulevaisuuteen.
Syntyvyys on vajonnut Suomessa historiallisen matalalle tasolle. Lasku on jyrkempää kuin muissa Pohjoismaissa. Alhainen syntyvyys vähentää ennen pitkää työikäisen väestön määrää ja vaikeuttaa näin hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamista. Alhainen syntyvyys näkyy ennen pitkää työelämässä, eläkejärjestelmässä ja verotuksen nousupaineena.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa uskalletaan perheellistyä. Suomen pitäisi olla maailman paras paikka perheen perustamiseen ja perhearkeen. Tärkeintä on lisätä nuorten aikuisten luottamusta tulevaisuuteen, mahdollisuuksia kouluttautua ja päästä kiinni työelämään.
Mitä ehdotamme?
- Tuetaan perheellistymisen aikaistumista. Kehitetään korkeakoulutusta huomioimaan nykyistä paremmin vanhemmuuden ja opiskelun yhteensovittaminen. Tarjotaan tukea nuorten aikuisten mielenterveyteen ja parisuhteiden ongelmiin.
- Vahvistetaan odottavien vanhempien tukea. Kehitetään synnytys- ja perhevalmennusta. Mahdollistetaan tulevien vanhempien synnytysosastoon tutustumiskäynnit koko Suomessa. Varmistetaan keskenmenon ja raskaudenkeskeytyksen kokeneiden mahdollisuus saada psykososiaalista tukea.
- Vahvistetaan hedelmällisyyteen liittyvää neuvontaa ja muita palveluita. Vahvistetaan hedelmällisyysneuvonnan roolia osana ehkäisy-, äitiys- ja lastenneuvolaa, perhekeskuspalveluita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa. Lisätään erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hedelmällisyystietoutta.
- Panostetaan hyviin synnytyskokemuksiin. Varmistetaan synnyttäjille riittävä tuki, kiireetön kohtaaminen, hyvä kivunlievitys sekä synnytyksen jälkeinen hoito. Huonot synnytyskokemukset vähentävät tutkitusti todennäköisyyttä saada seuraavia lapsia.
- Parannetaan synnyttäneiden äitien jälkitarkastusten ja -hoidon laatua. Varmistetaan, että jälkitarkastukseen pääsee ajoissa. Parannetaan synnytysvaurioiden tunnistamista ja jatkohoitoa.
- Panostetaan lapsettomuushoitoihin. Poistetaan julkisten terveydenhuollon lapsettomuushoidoista enimmäislapsimäärä ja asiakasmaksut. Kasvatetaan lapsettomuushoitojen Kela-korvauksia, jotta taloudellinen tilanne ei estä hoitoihin pääsyä. Korotetaan sukusolujen luovuttajan haittakorvausta. Vahvistetaan lapsettomuushoitoja saavien psykososiaalista tukea.
- Tarjotaan hedelmöityshoitoja kaikille niitä tarvitseville perhemuodosta riippumatta. Varmistetaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus riippumatta siitä, elääkö ihminen parisuhteessa, yksin tai sateenkaariperheessä.
- Mahdollistetaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset. Sijaissynnytys mahdollistaisi lapsiperheellistymisen esimerkiksi ilman kohtua syntyneille tai kohdun menettäneille, toistuvia keskenmenoja kokeville ja sateenkaaripareille.
- Perustetaan lisääntymisterveyden tutkimus- ja kehittämisyksikkö. THL:n yhteydessä toimiva yksikkö kokoaisi ja tutkisi syntyvyyden, hedelmällisyyden, lapsitoiveiden toteutumisen, seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja hedelmöityshoitojen tilannetta. Yksikkö myös valmistelisi vastuisiinsa liittyviä suosituksia ja ehdotuksia sekä toteuttaisi neuvontaa ja koulutuksia.
Tehdään lapsiperheiden arjesta toimivampaa
Kokoomus haluaa varmistaa suomalaisille lapsiperheille mahdollisimman toimivan, turvallisen ja sujuvan arjen. Haluamme rakentaa Suomesta maan, jossa perheellistyminen tuntuu myönteiseltä ja luontevalta elämänvaiheelta, ei taloudelliselta, käytännölliseltä tai kulttuuriselta riskiltä. Yhteiskunnan on tuettava ihmisten mahdollisuutta perustaa perhe ja elää omanlaistaan perhe-elämää ilman tarpeettomia esteitä.
Lapsi- ja perhemyönteinen Suomi syntyy ennen kaikkea arjen toimivuudesta. Siksi haluamme helpottaa työnteon ja perhe-elämän yhteensovittamista, vahvistaa perheiden valinnanmahdollisuuksia ja rakentaa palveluita, jotka vastaavat aidosti perheiden erilaisiin tarpeisiin. Toimiva varhaiskasvatus, joustavat palvelut, sujuva työelämä ja oikeudenmukainen sosiaaliturva ovat perheystävällisen yhteiskunnan perusta.
Kokoomukselle perhepolitiikka tarkoittaa myös kulttuurista muutosta: haluamme tehdä Suomesta yhteiskunnan, jossa lapsiin, vanhemmuuteen ja perheisiin suhtaudutaan myönteisesti. Lasten tulee saada näkyä ja kuulua arjessa, ja perheiden monimuotoisuus on tunnistettava nykyistä paremmin päätöksenteossa, palveluissa ja lainsäädännössä. Kun yhteiskunta on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, se vahvistaa sekä perheiden hyvinvointia että koko Suomen tulevaisuutta.
Mitä ehdotamme?
- Tehdään Suomesta lapsi- ja perhemyönteisempi yhteiskunta. Muutetaan suomalaista kulttuuria siten, että lapset saavat olla mukana, näkyä ja kuulua. Tehdään töitä sen eteen, että perheellistyminen koetaan myönteisenä valintana. Nostetaan lapsi- ja perhemyönteisyys poikkihallinnolliseksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa.
- Helpotetaan lapsiperheiden arkea toimivalla varhaiskasvatuksella. Varmistetaan varhaiskasvatuspaikka mahdollisimman läheltä kotia, työpaikkaa tai läheltä joukkoliikenteen solmukohtia. Turvataan saman perheen lapsille pääsy samaan päiväkotiin.
- Helpotetaan kotipalveluiden hankkimista. Tuetaan erityisesti useamman lapsen perheitä ja yksinhuoltajia korottamalla kotiavusta saatavaa kotitalousvähennystä.
- Huomioidaan perheiden monimuotoisuus. Suunnitellaan palvelut ja sosiaaliturva palvelemaan esimerkiksi ero-, uusperheitä ja sateenkaariperheitä sekä tuetaan vuoroasumista mahdollistamalla vuoroasuvan lapsen kirjoilla olon kahteen kotiin.
- Turvataan lapsen oikeus kaikkiin vanhempiinsa. Mahdollistetaan huoltajuuden lisäksi myös oikeudellinen vanhemmuus useammalle kuin kahdelle vanhemmalle, jotta perheen sisäisessä adoptiossa yhden vanhemman ei tarvitse luopua omasta vanhemmuudestaan.
- Kehitetään työelämää lapsi- ja perhemyönteisemmäksi. Varmistetaan, että työlainsäädäntö, työehtosopimukset ja työpaikkojen käytännöt mahdollistavat työn ja perhe-elämän yhteensovituksen.
- Poistetaan raskaus- ja perhevapaasyrjintä Suomesta. Selkeytetään määräaikaisia työsopimuksia koskevaa syrjintäsuojaa. Säädetään työsuojeluviranomaiselle mahdollisuus valvoa tasa-arvolain syrjinnän kieltoa työelämässä. Laajennetaan syrjintäkielto adoptioprosessissa ja lapsettomuushoidoissa oleville palkansaajille.
Vahvistetaan perheiden tasa-arvoa ja toimeentuloa
Kokoomus haluaa uudistaa lapsiperheiden sosiaaliturvaa lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi sekä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon vahvistamiseksi. Haluamme, että työnteon ja perhearjen yhteensovittaminen on helppoa, koska vanhempien työnteko on kestävin tapa vähentää lapsiperheköyhyyttä.
Työlainsäädännön, työn organisoinnin ja sosiaaliturvan on tuettava perheellistymistä. Perheen perustaminen ei saa olla este uralla etenemiseen. Perhevapaita on kehitettävä, jotta perheiden elintaso ei laske niiden aikana. Lapsiperheiden sosiaaliturvaa on uudistettava tunnistamaan perheiden moninaisuus ja vuorovanhemmuus.
Mitä ehdotamme?
- Uudistetaan perhevapaajärjestelmä. Asetetaan uudistuksen tavoitteeksi lapsitoiveiden toteutuminen, vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvon vahvistaminen sekä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen.
- Vahvistetaan perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien välillä. Kasvatetaan perhevapaapäivien määrää, mutta poistetaan nykymuotoinen kotihoidon tuki. Vahvistetaan taloudellisia kannustimia perhevapaiden tasaiseen jakamiseen vanhempien välillä. Tehdään siirrettävistä perhevapaapäivistä vähimmäispäivärahan suuruisia.
- Korvataan vanhempainvapaan aikainen ansionmenetys täysimääräisesti. Nostetaan vanhempainpäivärahojen tasoa, jotta vanhempainvapaa ei laske perheen tuloja ja elintasoa.
- Mahdollistetaan pidempi yhtäaikainen vanhempainvapaa. Annetaan vanhemmille mahdollisuus pitää vanhempainvapaata yhtäaikaisesti viisi viikkoa nykyisen kolmen viikon sijaan, jotta vastasyntynyt ja äiti saavat riittävän avun ja tuen heti synnytyksen jälkeen. Annetaan adoptioperheille mahdollisuus vapaaseen hakumatkaa varten.
- Jaetaan vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset työnantajien kesken. Korotetaan vanhempainpäivärahojen tasoa, jotta työehtosopimuksen mukaisen palkan ja vanhempainpäivärahan välinen erotus pienenee. Annetaan työnantajalle oikeus hakea korvausta tilanteissa, joissa vanhempi jää hoitamaan sairastunutta lasta tilapäiselle hoitovapaalle. Maksetaan perhevapaakorvaus molempien vanhempien työnantajille. Poistetaan näin työnantajan äiti- ja isäriski.
- Kielletään vanhempien asemaa heikentävien työehtosopimusten solmiminen. Huolehditaan perhevapaalla olevien palkansaajien toimeentulosta ensisijaisesti riittävillä ansiosidonnaisilla vanhempainpäivärahoilla.
- Otetaan käyttöön ansiosidonnainen suruvapaa lapsensa menettäneille vanhemmille. Lapsensa menettäminen on suurimpia suruja, joita elämässä voi kokea. Rahoitetaan suruvapaa Kelan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta, kuten vanhempainpäivärahat. Suruvapaa vähentäisi tarvetta sairauspoissaoloille.
- Korvataan nykymuotoinen äitiysavustus vanhempainavustuksella. Sisällytetään avustukseen vauvapakkaus (250 euroa), rahallinen avustus (250 euroa) sekä lapsen säästötilin alkupääoma.
- Toteutetaan lapsen säästötili. Mahdollistetaan tilille muun muassa osake- ja rahastosijoitukset. Huolehditaan, ettei sijoitettua varallisuutta tai sen tuottoa ole mahdollista nostaa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Varmistetaan, ettei lapsitilin saldo vaikuta perheen sosiaalietuuksiin. Sisällytetään vanhempainpakkaukseen tietoa pitkäjänteisestä säästämisestä ja sijoittamisesta.
- Uudistetaan lapsilisiä valtiontalouden kannalta neutraalilla tavalla. Mahdollistetaan lapsilisien jakaminen huoltajien kesken maksamalla lapsilisää jokaisesta lapsesta yhtä paljon. Nostetaan lapsilisän ikärajaa 18 vuoteen. Kehitetään lapsilisää jatkossakin verovapaana etuutena kannustinloukkujen minimoimiseksi.
- Varmistetaan yksinhuoltajien riittävä toimeentulo uudistamalla elatusjärjestelmää. Varmistetaan, että elatukseen kykenevät etävanhemmat maksavat elatusapua elatuskykynsä mukaisesti.
Panostetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin
Kokoomus haluaa panostaa lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, jotta lapsiperheiden arki sujuu ja mahdollisiin terveyden ja hyvinvoinnin ongelmiin saadaan apua ajoissa. Lasten, nuorten ja perheiden toimivat palvelut ovat tärkeässä roolissa mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamisessa.
Haluamme siirtää painopistettä raskaista ja korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn. Haluamme vahvistaa neuvoloiden, varhaiskasvatuksen ja koulujen roolia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena.
Haluamme varmistaa yhteiskunnan tuen tilanteissa, joissa sitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen on oltava tarjolla matalalla kynnyksellä riippumatta siitä, tarvitseeko apua lapsi tai nuori tai hänen vanhempansa. Haluamme suojella lapsia päihteiden aiheuttamilta haitoilta jo ennen syntymää.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikaista tukea. Siirretään painopistettä pois viimesijaisesta ja korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn.
- Nostetaan neuvolan käyttöastetta. Asetetaan neuvolakäynnit lapsilisän saamisen ehdoksi lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Neuvola on keskeinen osa Suomen
ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää terveydenhuoltoa. - Otetaan käyttöön digineuvola. Kehitetään kaikkien perheiden käyttöön neuvolakäyntejä täydentävä digineuvola, josta saa apua esimerkiksi imetykseen, lapsen ravintoon ja uneen, vanhemmuuteen, parisuhteen ristiriitoihin tai kasvatukseen liittyviin huoliin juuri silloin, kun avun tarve on suurin.
- Vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia kouluissa ja oppilaitoksissa. Varmistetaan, että koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit voivat tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria sekä koko kouluyhteisöä. Vahvistetaan myös kouluissa tehtävää nuorisotyötä.
- Varmistetaan jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa. Mahdollistetaan koulupäivän yhteydessä harrastaminen jokaiselle alle 18-vuotiaalle.
- Huolehditaan neurokirjon lasten hyvinvoinnista. Vahvistetaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa henkilöstön neurokirjo-osaamista sekä varmistetaan riittävät tukitoimet, jotta jokainen lapsi voi oppia, osallistua ja onnistua omista lähtökohdistaan.
- Vahvistetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä. Tarjotaan matalan kynnyksen apua ja tukea mielenterveyden haasteissa. Varmistetaan sujuva ja nopea pääsy terapiaan lasten ja nuorten terapiatakuulla kaikilla hyvinvointialueilla.
- Torjutaan nuorten huumeiden käyttöä ja huumekuolemia. Panostetaan alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalveluiden sekä nuorten psykiatrisen erikoissairaanhoidon toimivuuteen. Varmistetaan, että nuoret eivät putoa sosiaali- ja terveyspalveluiden väliin. Vahvistetaan huumeisiin liittyvää terveys- ja turvallisuusneuvontaa.
- Suojellaan lapsia ja nuoria peliriippuvuudelta. Arvioidaan rahapelijärjestelmän vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin. Suojellaan lapsia rahapelaamiselta ja sen haitoilta. Myös videopelaaminen voi muodostua toimeentuloa, terveyttä ja hyvinvointia haittaavaksi ongelmaksi.
- Kielletään kasvot peittävien asusteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa. Lasten on saatava olla lapsia ja elää vapaina suomalaisessa yhteiskunnassa. Kasvot peittävät asusteet, kuten burkat ja niqabit, eivät kuulu kouluihin. Suojellaan lapsia ja naisia alistavilta uskonnollisilta kulttuureilta. Huolehditaan, ettei kenenkään tarvitse Suomessa peittää kasvojaan.
- Vahvistetaan nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Kuullaan ja huomioidaan lasten ja nuorten näkemyksiä kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa sekä lainsäädännön valmistelussa
valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
Turvataan lasten ja nuorten kasvurauha
Lasten ja nuorten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja aitoon kasvurauhaan ovat perusta mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumiselle. Yhteiskunnan on kyettävä suojelemaan lapsia väkivallalta, ero- ja huoltoriitojen vaikutuksilta, köyhyydeltä ja kaltoinkohtelulta. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja huolenpitoon.
Kokoomus haluaa asettaa lasten edun kaikissa tilanteissa etusijalle. Lastensuojelun tavoitteena on oltava lapsiperheiden tukeminen niin, ettei lapsia tarvitsisi sijoittaa kodin ulkopuolelle ollenkaan. Joidenkin lasten kohdalla on kuitenkin arvioita myös adoptiota tai pysyvää sijoitusta lapsen arjen turvan ja pysyvyyden varmistamiseksi. Lastensuojelussa on korostettava ennen kaikkea lasten ja nuorten oikeutta vakaaseen elämään, turvalliseen kasvuympäristöön ja pysyviin ihmissuhteisiin.
Mitä ehdotamme?
- Parannetaan lasten asemaa perheiden ja parisuhteiden kriiseissä. Vahvistetaan kasvatus- ja perheneuvolapalveluita sekä lastenvalvojien palveluita.
- Vahvistetaan lasten asemaa vaikeissa erotilanteissa. Vahvistetaan sovittelun roolia huoltajuuskiistoissa ja ehkäistään huoltajuuskiistojen pitkittymistä tuomioistuimissa. Otetaan Lapsen hyvä tilanne neuvonpito laajasti käyttöön hyvinvointialueilla. Määrätään lapselle edunvalvoja vakavissa huoltoriidoissa.
- Vahvistetaan vanhempien yhdenvertaista asemaa erotilanteissa. Huolehditaan siitä, että lasten huoltajuus- ja tapaamispäätökset perustuvat johdonmukaisesti lapsen etuun ja vanhempien tosiasialliseen kykyyn huolehtia lapsesta ilman sukupuoleen liittyviä oletuksia.
- Huomioidaan lasten vuoroasuminen palveluissa ja sosiaaliturvassa. Parannetaan tasa-arvoisen vanhemmuuden edellytyksiä. Mahdollistetaan lapsille osoite samanaikaisesti molempien vanhempien luokse ja lapsilisien jakaminen vanhempien välillä.
- Kriminalisoidaan lapsen vieraannuttaminen vanhemmastaan. Ehkäistään tilanteita, joissa toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan tai isovanhempaan esimerkiksi estämällä tapaamisia.
- Jatketaan lastensuojelun uudistamista. Lisätään lastensuojeluviranomaisten mahdollisuuksia puuttua toistuvasti oireilevan nuoren käytökseen muun muassa lisäämällä nuoren liikkumiseen liittyviä rajoituksia.
- Uudistetaan adoptiolaki osana lastensuojelun uudistamista. Asetetaan lapsen etu aina etusijalle. Lapsen edun mukaista on, että vanhemmilla on mahdollisimman vakaa elämäntilanne ja riittävästi voimavaroja huolehtia lapsesta.
- Tehdään adoptiosta aito vaihtoehto pitkäaikaiselle sijaishuollolle. Lisätään adoptio lastensuojelulakiin pitkäaikaisen sijoituksen vaihtoehdoksi ja turvallisten perhesuhteiden vahvistamiseksi. Adoptio voi usein olla sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävämpi vaihtoehto kuin sijaishuolto.
- Mahdollistetaan myös lasten pysyvä sijoitus. Lapsella on oltava oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja pysyviin ihmissuhteisiin. Adoption ohella myös pysyvän sijoituksen on oltava vaihtoehto, jos lapsen etu
sitä edellyttää.
Suojellaan lapsia, nuoria ja perheitä väkivallalta
Kokoomus haluaa varmistaa lapsille ja nuorille turvallisen lapsuuden ja nuoruuden. Yhteiskunnan on tehtävä kaikki voitava väkivallan ennaltaehkäisemiseksi sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden auttamiseksi. Myös rikoslainsäädännön on osoitettava, että väkivalta on kaikissa tilanteissa väärin.
Kodin on oltava lasten ja vanhempien turvasatama. Valitettavasti monelle suomalaiselle koti on kuitenkin paikka, jossa joutuu elämään väkivallan uhan alla. Perhe- ja parisuhdeväkivalta on Suomessa vakava ongelma. Lähisuhdeväkivalta ei näy työpaikoilla, koulujen pihoilla tai kassajonoissa.
Koulukiusaaminen, perhe- ja parisuhdeväkivalta sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta ovat vakavia ongelmia, joihin on puututtava määrätietoisesti. Myös lasten ja nuorten oma väkivaltainen käytös vaatii varhaista ja johdonmukaista puuttumista.
Mitä ehdotamme?
- Turvataan lasten oikeus väkivallattomaan lapsuuteen. Liian moni lapsi kokee tai todistaa väkivaltaa, millä voi olla erittäin vakavia seurauksia lapsen kasvulle ja kehitykselle. Jatketaan määrätietoista ja kunnianhimoista työtä väkivallattoman lapsuuden turvaamiseksi.
- Puututaan määrätietoisesti kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan. Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä: kouluissa tapahtuva väkivalta on kouluväkivaltaa, ei vain kiusaamista.
- Rajoitetaan sosiaalisen median käyttöä alle 15-vuotiailta. Suojellaan lapsia ja nuoria digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvalta väkivallalta.
- Torjutaan perhe- ja parisuhdeväkivaltaa. Kehitetään terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten kykyä havaita lähisuhdeväkivaltaa.
- Varmistetaan turvakotipalveluiden saatavuus. Varmistetaan, että perheväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet eivät jää ilman tarvitsemaansa apua.
- Torjutaan kulttuuriin liittyviä väkivallan muotoja. Varmistetaan, että viranomaisilla on kyky tunnistaa ja reagoida esimerkiksi kunniaväkivaltaan, pakkoavioliittoihin, silpomiseen ja muihin kulttuurisen väkivallan muotoihin. Kiristetään kunniaväkivaltaan liittyvien rikosten rangaistuksia.
- Säädetään Suomeen lapsirauharikos. Kriminalisoidaan lapsen altistaminen lähisuhdeväkivallan tai seksuaalirikoksen todistajaksi.
- Kriminalisoidaan pakottava kontrolli. Rikoslaissa on tunnistettava nykyistä paremmin lapsen, puolison tai muun läheisen itsemääräämisoikeutta rajoittava kontrolli ja eristäminen, sekä kontrolliin liittyvä pitkäkestoinen henkinen väkivalta, uhkailu, painostaminen ja fyysinen väkivalta.
- Kriminalisoidaan törkeä puolisonrauhan rikkominen. Tällöin parisuhteessa ilmenevä toistuva fyysinen tai psyykkinen väkivalta, vallankäyttö ja henkinen kontrollointi voitaisiin käsitellä yhtenä rikosoikeudellisina kokonaisuutena ja esitutkinnan aikana olisi mahdollista kohdistaa epäiltyyn oikea-aikaisia ja –tasoisia pakkokeinoja.
- Vahvistetaan lasten itsemääräämisoikeutta. Kielletään poikien ei-lääketieteellisesti välttämättömät ympärileikkaukset sekä intersukupuolisten lasten ei-lääketieteellisesti välttämättömät leikkaukset.
- Tehdään lähisuhdeväkivallasta rikoksen koventamisperuste. Varmistetaan, että lähisuhdeväkivaltaan liittyvät rikokset tulevat tehokkaasti tuomioistuimissa ratkaistuiksi, muun muassa rajaamalla asianomistajan oikeutta kieltäytyä todistamasta ja hyödyntämällä nykyistä laajemmin esitutkinta- ja lääkärintodistusaineistoja.
- Suojellaan lähisuhdeväkivallan uhreja. Parannetaan lähestymiskiellon noudattamisen valvontaa ja kovennetaan sen rikkomisesta annettavia rangaistuksia. Selvitetään lainsäädännön muutostarpeet, jotta lähisuhdeväkivallan uhrilla on halutessaan tehokkaita ja toimivia keinoja vaihtaa nimeä ja asuinpaikkaa.