Suomen erityinen vahvuus on kansalaisten korkea luottamus oikeusvaltioon, demokratiaan ja viranomaisiin. Luottamus on kuitenkin ansaittava aina uudelleen, kun uudet ilmiöt pyrkivät heikentämään järjestäytyneitä yhteiskuntia. Oikeusvaltiota ja sisäistä turvallisuutta ei voi pitää itsestäänselvyyksinä muuttuvassa maailmassa. Siksi niitä on vahvistettava ennakoivasti lainsäädännöllä, resursseilla ja rakenteellisilla uudistuksilla.
Suomen on 2030-luvulla oltava maa, jossa oikeus toteutuu viivytyksettä. Tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen on toimittava riippumattomasti ja tehokkaasti. Demokratian pelisääntöjen on oltava selkeitä. Luotettava tiedonvälitys edellyttää vapaata ja elinvoimaista mediaa. Samalla Suomessa on torjuttava määrätietoisesti informaatiovaikuttamista ja väärän tiedon levittämistä. Parhaan suojan informaatiovaikuttamista ja demokratian rapautumista vastaan antaa koulutettu ja sivistynyt kansa.
Kokoomukselle jokainen ihminen on yhtä arvokas. Lain edessä kaikki ovat samalla viivalla. Syrjintään, häirintään ja rakenteelliseen epätasa-arvoon on puututtava johdonmukaisesti. Yhteiskunnan vakaus ja luottamus syntyvät siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kohdelluiksi oikeudenmukaisesti taustastaan riippumatta.
Oikeus ei toteudu, jos sitä joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Siksi Suomessa on varmistettava koko oikeudenhoidon ketjun riittävät resurssit ja huolehdittava siitä, ettei oikeudenkäyntien kuluriski nouse kohtuuttomaksi. Tuomioistuinten on voitava keskittyä ydintehtäväänsä.
Toimiva yhteiskunta edellyttää, että rikoksista seuraa oikeasuhtainen ja vaikuttava rangaistus. Uhrien asema on turvattava. Seuraamusjärjestelmän on oltava johdonmukainen: rangaistusten tulee vastata teon vakavuutta ja vahvistaa luottamusta oikeusjärjestelmään. Vankeuden on toimittava sekä seuraamuksena että mahdollisuutena katkaista rikoskierre koulutuksen, työn ja kuntoutuksen avulla.
Yhteiskunnan on torjuttava määrätietoisesti sekä perinteisiä että uusia rikollisuuden muotoja. Ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus, katujengien huumekauppa ja verkkorikollisuus – kuten huijaukset ja lasten hyväksikäyttö sosiaalisessa mediassa – heikentävät turvallisuutta ja voivat kytkeytyä myös hybridivaikuttamiseen. Muuttuva turvallisuusympäristö, mukaan lukien Venäjän hyökkäyssodan jälkiseuraukset, lisää riskiä rajat ylittävälle rikollisuudelle ja vaikuttamiselle, mikä edellyttää viranomaisilta vahvaa ennakointia ja toimintakykyä.
Koko yhteiskunnan varautumista on vahvistettava seuraavina vuosikymmeninä. Pelastustoimi, ensihoito ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen on mitoitettava vastaamaan 2030-luvun riskejä ja turvaamaan ihmishenkiä, omaisuutta ja ympäristöä kaikissa tilanteissa arjen onnettomuuksista poikkeusoloihin.
Lujitetaan oikeusvaltion ja demokratian perustuksia
Vahva oikeusvaltio ja toimiva demokratia muodostavat yhteiskuntamme perustan. Ne turvaavat yksilön perusoikeudet, yhdenvertaisuuden lain edessä ja varmistavat, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin.
Autoritaarisuuden ihannointi on maailmalla nousussa. Maailman väestöstä enemmistö elää autoritaarisissa maissa. Oikeusvaltiokehitys myös eräissä länsimaissa, kuten Unkarissa on ollut huolestuttavaa. Samanaikaisesti kuitenkin tiedetään, että oikeusvaltiossa ihmiset ovat onnellisempia ja vauraampia. Suomen tulee tukea demokratiakehitystä osaltaan myös ulkomailla, jotta esimerkiksi kehittyvät maat eivät luisu autoritaaristen valtioiden vaikutuspiiriin.
Suomi on yksi maailman vahvimmista oikeusvaltioista. Kokoomus haluaa vahvistaa edelleen suomalaista oikeusvaltiota, joka on turvallinen ja oikeudenmukainen kaikille. Kokoomus katsoo, että oikeusvaltion tulee toimia myös käytännössä. Oikeuteen pääsy on varmistettava. Suomen on lisäksi vahvistettava oikeusvaltion rakenteita entisestään hyvän sään aikana. Oikeusvaltiota vahvistamalla ehkäisemme korruptiota ja turvaamme kansalaisten
luottamusta instituutioihin.
Kokoomukselle demokratia merkitsee ennen muuta kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa, osallisuuden ja vaikuttavuuden kokemusta sekä päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Demokratia vaatii toimiakseen valveutuneita äänestäjiä, minkä vuoksi sivistyksen ja koulutuksen vaaliminen ovat demokratian ytimessä. Samalla sivistys ehkäisee yhteiskunnan polarisaatiota ja vihamielisten valtioiden keinoja horjuttaa suomalaisen yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Toimiva oikeusvaltio tai demokratia eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne vaativat jatkuvaa huolenpitoa, avoimuutta ja kansalaisten aktiivista osallistumista.
Suomalaisen yhteiskunnan arvokkaimpia piirteitä on luottamus kansalaisten välillä ja luottamus viranomaisiin. Tätä luottamusta on vaalittava ja turvattava, muun muassa parantamalla kansalaisten osallisuutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Mitä ehdotamme?
- Varmistetaan pitkäjänteinen ja riittävä rahoitus koko oikeudenhoidon ketjulle, poliisista rikosseuraamuslaitokseen, painopisteenä oikeudenkäyntien keston lyhentäminen ja prosessien keventäminen sekä riita-asioiden käsittelyn kustannusten alentaminen.
- Luovutaan käräjäoikeuksien lautamiehistä. Lautamiesjärjestelmä on historiallinen jäänne, jonka tarkoitus on ottaa paikallisen oikeustajun vivahteet huomioon lainkäytössä. Modernissa oikeusvaltiossa lainkäytön tulee kuitenkin olla paikallisista näkökulmista riippumatonta ja ammattituomarien käsissä. Nykytilanteessa, kun puolueet nimeävät lautamiehet, liittyy järjestelmään myös oikeusvaltioperiaatteen kannalta ongelmallinen politiikan ja tuomiovallan kytkös.
- Vahvistetaan perustuslain tasolla tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen riippumattomuutta. Kirjataan tuomareiden eläkeikä ja korkeimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärä perustuslakiin.
- Vahvistetaan kansanvallan perustuksia. Vahvistetaan kansalaisten, erityisesti nuorten, demokraattista osallistumista panostamalla medialukutaitoon ja yhteiskuntaoppiin, torjumalla informaatiovaikuttamista ja turvaamalla avoin keskustelu ja medianvapaus. Sivistyksen vaaliminen ja koulutustason parantaminen turvaavat toimivan demokratian jatkossakin.
- Varmistetaan, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua politiikkaan. Puututaan politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuviin kohdistettuun sosiaalisen median häirintään ja turvataan naisten tasavertaiset osallistumismahdollisuudet politiikkaan.
- Kunnioitetaan yksilön täyttä oikeutta määrätä omaisuudestaan kuoleman jälkeenkin. Annetaan mahdollisuus rajata testamentilla rintaperillisten lakiosat pois silloin, kun perillinen on täysi-ikäinen.
Rakennetaan tasa-arvoista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
Jokainen ihminen on yhtä arvokas riippumatta esimerkiksi synnynnäisistä ominaisuuksistaan. Jokaisen on voitava lähtökohdistaan riippumatta tavoitella omia päämääriään, oppia uutta, kehittää itseään ja hyötyä ahkeruutensa ja järkevien valintojen tuloksista.
Kokoomus haluaa vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta kaikilla elämän ja politiikan osa-alueilla. Suomessa on perustuslaista lähtien hyvin vahva lainsäädännöllinen perusta tasa-arvolle. Monet käytännön esimerkit silti osoittavat, että syystä tai toisesta esimerkiksi eri sukupuolet kohtaavat tilastollisesti tarkasteltuna erilaisia ongelmia. Miesten elinajanodote on naisia matalampi. Nuoret naiset ovat ahdistuneempia kuin koskaan ennen. Pojat jäävät tytöistä jälkeen oppimistuloksissa ja koulutustasossa. Väkivalta on sukupuolittunutta ja työelämässä esiintyy eriarvoisuutta. Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa tasa-arvon muste piste, johon on puututtava entistä määrätietoisemmin.
Suomessa yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat vahvasti turvattuja perustuslaissa, mutta käytännön tasolla eri taustaiset ihmiset voivat yhä kohdata eriarvoisuutta tai suoraa syrjintää. Kokoomus on sitoutunut edistämään aktiivisesti syrjimättömyyttä ja yhdenvertaista yhteiskuntaa kaikilla tasoilla. Haluamme puuttua sekä näkyviin että piileviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Meidän on varmistettava, että jokainen suomalainen saa yhdenvertaisen mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan.
Mitä ehdotamme?
- Puolustetaan sukupuolten tasa-arvoa kaikissa tilanteissa. Edistetään sukupuolten tasa-arvon toteutumista esimerkiksi koulutuksessa, työelämässä, vanhemmuudessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Torjutaan määrätietoisesti sukupuolittunutta väkivaltaa.
- Varmistetaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien toteutuminen. Laaditaan poikkihallinnollinen sateenkaaripoliittinen toimenpideohjelma, jossa määritellään toimenpiteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi eri elämänalueilla. Arvioidaan tarve uudistaa tasa-arvolakia.
- Vahvistetaan lasten itsemääräämisoikeutta. Kielletään poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset sekä intersukupuolisten lasten ei-lääketieteelliset leikkaukset.
- Kielletään eheytyshoidot. Eheytyshoidot ovat esimerkiksi uskonnollisissa yhteisöissä esiintyviä uskomushoitoja, joilla pyritään muuttamaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten identiteettiä.
- Uudistetaan lakia sukupuolen vahvistamisesta. Mahdollistetaan väestötietojärjestelmään ja muihin julkisiin rekistereihin kolmas sukupuolimerkintä. Vahvistetaan näin muun muassa intersukupuolisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaista kohtelua. Yksilön itsemääräämisoikeuden on oltava vahva lähtökohta kaikessa, eikä valtion pidä tätä ilman painavaa syytä rajoittaa.
- Puolustetaan sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia kansainvälisesti. Korostetaan Suomen ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja koulutuksen edistämistä, naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lopettamista sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumista.
- Varmistetaan, että sateenkaarisenioreiden tarpeet kohdataan palveluissa. Henkilöstölle tulee tarjota koulutusta, jotta jokainen saa turvallista, kunnioittavaa ja yksilöllistä hoitoa. Lisätään tutkimusta ja osaamista sateenkaarisenioreiden fyysisen ja psyykkisen terveyden erityiskysymyksistä, jotta palvelut vastaavat todellisiin tarpeisiin.
- Tehostetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja häirinnän vastaista työtä kouluissa. Opettajien ja rehtoreiden osaamista digitaalisissa ympäristöissä tapahtuvan häirinnän tunnistamisessa vahvistetaan.
- Turvataan kaikille mahdollisuus osallistua kykyjensä mukaan. Parannetaan täsmä- ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työskennellä. Ehkäistään kaikenlaista häirintää työelämässä.
Sujuvoitetaan oikeusprosesseja
Oikeusvaltion ydin on toimiva ja tehokas oikeuslaitos, jossa jokainen saa oikeutta viivytyksettä. Pitkäksi venyvät käsittelyajat tarkoittavat käytännössä sitä, ettei oikeutta saa.
Kansainvälisesti vertaillen suomalainen oikeusvaltio ja oikeudenhoito ovat vankalla pohjalla. Suomen ongelmat liittyvät oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyyteen, oikeusprosessien pituuteen ja oikeudenkäyntien kalleuteen. Haluamme turvata koko oikeudenhoidon ketjun eli muun muassa poliisitoimen, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten riittävät resurssit.
Kokoomus haluaa oikeusturvan varmistaen keventää oikeusprosesseja ja vähentää tuomioistuinten turhaa kuormitusta. Tuomioistuinten on voitava keskittyä ydintehtäviinsä. Asiat, jotka eivät vaadi tuomarin harkintaa, on ohjattava kevyempiin käsittelytapoihin. Näin varmistamme nopeammat käsittelyajat ja paremman oikeuden saatavuuden kaikille.
Mitä ehdotamme?
- Parannetaan uhrien tukipalveluita oikeusprosessin aikana ja sen jälkeen. Huolehditaan myös rikosuhrijärjestöjen toimintaedellytyksistä. Kiinnitetään erityishuomiota seksuaalirikosten oikeudenkäyntien traumasensitiiviseen otteeseen, jotta tuomioistuinprosessista ei muodostu uhrille henkisesti kuormittavaa.
- Varmistetaan perhe- ja parisuhdeväkivallan uhrien turvallisuus. Ankaroitetaan lähestymiskiellon rikkomisen rangaistusasteikkoa ja mahdollistetaan uhrille ja tämän avustajalle mahdollisuus hakea tehostettua lähestymiskieltoa.
- Kehitetään Suomen oikeusapujärjestelmää sujuvammaksi ja tehokkaammaksi. Tehdään selvitys Ruotsin mallin mukaisesta oikeusapujärjestelmästä.
- Varmistetaan oikeuden saatavuus. Lyhennetään oikeudenkäyntien kestoa ja hillitään kustannusriskiä, jotta oikeus ei ole kenenkään tavoittamattomissa. Kehitetään oikeusturvavakuutusta. Mahdollistetaan ryhmäkanteet ja usean asianomistajan jutut nykyistä vaivattomammin.
- Annetaan tuomioistuinten keskittyä ydintehtäviinsä. Karsitaan tuomioistuimista pois asiat, jotka eivät vaadi tuomarin harkintaa. Siirretään esimerkiksi avioerot maistraattien ratkaistavaksi, lievät ja
perusmuotoiset veropetokset ja muut soveltuvat lievät rikokset hallinnollisen seuraamusjärjestelmän piirissä rangaistavaksi ja velkajärjestelyt ulosottoviranomaiselle. - Lisätään vaihtoehtoisia ratkaisukeinoja. Hyödynnetään nykyistä enemmän esimerkiksi syyteneuvotteluja ja rangaistusmääräysmenettelyä. Laajennetaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun käyttöä muissa kuin henkeen, terveyteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvissä jutuissa.
- Varmistetaan oikeudenkäyntien tasavertainen saatavuus koko maassa. Tehostetaan valtakunnallista juttujakoa ja varmistetaan tuomioistuinverkoston tehokas käyttö. Käsitellään yksinkertaiset riita- ja rikosasiat virtuaalisessa tuomioistuimessa.
- Kehitetään ja tehostetaan tuomioistuinten työskentelyä. Digitalisoidaan oikeusasioiden seurantanäkymät ja automatisoidaan prosesseja, jotta ammattilaisten aikaa vapautuu tuomioiden varsinaiseen työhön. Kehitetään tuomioistuinten työskentelyä lisäämällä avustavaa oikeudellista ja tukihenkilöstöä tuomareiden työn tueksi. Mahdollistetaan tekoälyn käyttö nykyistä laajemmin rutiiniluonteisten asioiden käsittelyn apuna.
Varmistetaan oikeudenmukaiset rangaistukset
Toimiva yhteiskunta perustuu luottamukseen ja lakiin, jonka rikkomisesta seuraa oikeasuhtainen rangaistus. Rangaistusten on oltava oikeassa suhteessa rikosten vakavuuteen ja niiden on oltava vaikuttavia. Vankeusrangaistuksen on toimittava sekä seuraamuksena että mahdollisuutena irtautua rikollisesta elämäntavasta. Erityisesti nuorten kohdalla on ensisijaisesti käytettävä muita keinoja kuin vankeutta.
Vankilan keskeinen tehtävä on kuntouttaa vangit yhteiskuntakelpoisiksi. Tavoitetilassa jokainen vanki osallistuu vankeusaikanaan koulutukseen, mikä edistää heidän paluutaan normaaliin elämään ja estää rikosten uusimista.
Vankila on nähtävä viimesijaisena vaihtoehtona, sillä vankilaympäristössä rikollisesta elämäntavasta luopuminen on vaikeaa. Myös muita kuntouttavia rangaistuskeinoja on lisättävä, erityisesti ensikertalaisille rikoksentekijöille. Samalla on varmistettava, että vankiloissa on aina tilaa vaarallisimmille vangeille.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan rikosten uhrien oikeutta korvauksiin. Muutetaan lakia niin, että kun rikoksentekijän omaisuutta otetaan vakuustakavarikkoon, korvamerkitään siitä osa korvauksiin sellaiselle rikoksen uhrille, joka on luonnollinen henkilö.
- Varmistetaan riittävät rangaistukset seksuaali- ja väkivaltarikoksista. Nostetaan raiskauksen vähimmäisrangaistus 2 vuoteen ehdotonta vankeutta ja törkeissä seksuaalirikoksissa vähintään 4 vuotta ehdotonta vankeutta.
- Kriminalisoidaan maalittaminen ja muu järjestelmällinen häirintä. Suojellaan näin esimerkiksi toimittajia, poliiseja, syyttäjiä tai tutkijoita hiljentämiseltä.
- Arvioidaan rikoslaissa kriminalisoitavia tekoja kriittisesti. Poistetaan mahdollisesti tarpeettomia rikossäännöksiä.
- Vältetään nuorten rikoksentekijöiden kohdalla vankilarangaistusta. Vankilassa nuoret valitettavasti voivat entistä laajemmin omaksua rikollisen elämäntavan. Siirretään painopiste ennaltaehkäisyyn ja moniammatilliseen apuun. Lisätään vankilarangaistuksen sijaan esimerkiksi nuorisorikosrangaistusten, sovittelun ja valvotun kotiarestin käyttöalaa. Lisätään Ankkuritoimintaan osallistumisen velvoittavuutta.
- Pidetään rikosvastuun ikäraja ennallaan. Ikärajan laskeminen ohjaisi rikollisjärjestöt hyväksikäyttämään entistä nuorempia rikoksenteon välikappaleina. Varmistetaan kuitenkin vakavien rikosten osalta, että esitutkinta ja pakkokeinot voidaan turvata myös alle 15-vuotiaiden osalta.
- Uudistetaan rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä. Lisätään yhdyskuntapalvelun käyttömahdollisuutta. Edellytetään yhdyskuntapalveluun tuomittavalta sitoutumista tarvittaessa päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen. Lisätään myös aresti- ja valvontarangaistusten käyttöä.
- Lisätään vankien velvoitteita ja mahdollisuuksia opiskeluun ja päihdekuntoutukseen. Kouluttautuminen parantaa osallisuutta ja mahdollisuuksia palata osaksi järjestäytynyttä yhteiskuntaa.
- Varataan vaarallisimmille vangeille vankiloista erilliset tilat. Parannetaan vankiloiden turvallisuutta ja pidetään ylitörkeistä rikoksista, eli rikoksista, joiden minimirangaistus on yli kaksi vuotta vankeutta, epäillyt vangittuina.
- Edistetään ulkomaalaisten vankien lähettämistä kotimaihinsa. Mahdollistetaan ulkomaalaisten vankien ja rikoksista epäiltyjen lähettäminen kotimaihinsa syytettäväksi ja suorittamaan vankeusrangaistusta, muun muassa turvaamalla Eurojustin, eli EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön viraston, riittävän syyttäjäresursoinnin ja kehittämällä EU-valtioiden välistä yhteistyötä.
Vahvistetaan Suomen rajoja ja sisäistä turvallisuutta
Yhteiskunnan on aktiivisesti tunnistettava ja torjuttava niin vanhoja kuin uusia rikollisuuden muotoja. Esimerkiksi ulkomailta johdettu järjestäytynyt rikollisuus ja katujengien huumekauppa heikentävät turvallisuutta ja mahdollistavat myös ulkomaisen hybridivaikuttamisen. Ilman torjuntatoimia ne muodostavat kasvavan uhan yhteiskunnan ja yksilön turvallisuudelle.
Rikollisuuden riskiä voidaan ehkäistä muun muassa koulutuksella, työllisyydellä, lastensuojelulla sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluilla, sillä osattomuus lisää rikollisuuden riskiä. Ennaltaehkäisy on aina niin taloudellisesti kuin inhimillisesti kestävämpi vaihtoehto. Rikosten torjumisessa on huomioitava yhä vahvemmin verkkorikollisuus, kuten huijaukset ja erityisesti sosiaalisen median alustoilla tapahtuva lasten ja nuorten hyväksikäyttö. Verkosta tilattavissa oleva rikollisuus on ilmiö, jota on määrätietoisesti torjuttava.
Suomessa on varauduttava Venäjän hyökkäyssodan loppumiseen Ukrainassa. Venäjän huomio tulee ennen pitkää vapautumaan muualle. Tämä voi entisestään lisätä Suomen rajaseuduille ja aluevesille sekä suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa hybridivaikuttamista. Samaan aikaan sodan jälkiseuraukset, kuten aseiden leviäminen, traumojen kasaantuminen ja rikollisverkostojen toimintamahdollisuuksien laajentuminen, voivat lisätä rajat ylittävää rikollisuutta. Tämä edellyttää sisäisen turvallisuuden viranomaisilta ennakointia.
Mitä ehdotamme?
- Varmistetaan poliisin läsnäolo koko Suomessa. Lisätään poliisien määrää sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Parannetaan poliisityön veto- ja pitovoimaa parantamalla poliisina työskentelevien työturvallisuutta, oikeusturvaa ja suojavälineitä. Annetaan poliisin keskittyä ydintehtäviin ja vähennetään poliisilta tehtäviä, jotka voidaan osoittaa muiden viranomaisten hoidettaviksi.
- Vahvistetaan rikosten tutkinnan voimavaroja. Varmistetaan, että myös muut kuin vakavimmat rikokset pystytään tutkimaa ja saattamaan tekijät vastuuseen rikoksistaan.
- Torjutaan järjestäytynyttä ja katujengirikollisuutta. Varmistetaan muun muassa varmistamalla tehokkaat rikostiedustelutoimivaltuudet ja varautumalla säätämään poliisin tehostetun valvonnan mahdollisuuksista sellaisissa kohteissa, joissa katujengien oleskelu aiheuttaa säännöllistä turvallisuusuhkaa.
- Laaditaan kansallinen huumetorjuntaohjelma. Parannetaan viranomaisten työnjakoa. Vahvistetaan tullin, rajavartiolaitoksen ja poliisin voimavaroja huumeiden salakuljetuksen ja kaupan paljastamiseksi ja estämiseksi. Kehitetään riippuvuus- ja päihdepalveluita sekä hoitoonohjausta. Varmistetaan huumeiden käyttäjille matalan kynnyksen pääsy vieroitukseen ilman pelkoa rikolliseksi leimautumisesta. Tuetaan riippuvuudesta eroon päässeitä päihteettömän elämäntavan ylläpidossa.
- Torjutaan informaatiovaikuttamista. Huolehditaan, että järjestelmällinen vieraan valtion lukuun tapahtuva Suomen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja Suomen päätöksentekoa tai yhteiskunnallisia oloja koskevan perättömän tiedon levittäminen on tehokkaasti kriminalisoitu.
- Estetään Suomen painostaminen välineellistetyllä maahantulolla. Vahvistetaan maastoesteitä, rajaviranomaisen resursseja ja välineitä. Pidetään yllä mahdollisuus rajaturvallisuuslain tai vastaavien poikkeustoimivaltuuksien käyttöön vakavan uhan torjumiseksi.
- Vahvistetaan rajavartiolaitoksen toimintakyky. Varmistetaan, että rajavalvonnasta ja sisäisestä turvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla on käytössään paras mahdollinen teknologinen ja kalustollinen kyvykkyys. Panostetaan rajavalvonnan liikkuvaan kalustoon. Tämä mahdollistaa rajavalvonnan kyvykkyyksien nostamisen tarpeen mukaan eri alueilla.
- Vahvistetaan Euroopan yhteistä ulkorajaa ja sisäistä turvallisuutta. Vahvistetaan Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia ja lisätään EU:n ulkorajavaltioiden vastuuta ulkorajaosuutensa vartioinnista ja valvonnasta. Vahvistetaan Euroopan unionin poliisivirasto Europolin kykyä avustaa EU-maiden sisäisen turvallisuuden viranomaisia kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa.
Turvataan pelastuspalvelujen toimintakyky koko maassa
Pelastustoimi ja ensihoito ovat arjen turvallisuuden kivijalka. Ne turvaavat ihmishenkiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuksissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Muuttuva turvallisuusympäristö, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kasvavat kansalliset riskit edellyttävät entistä vahvempaa varautumista, osaamista ja toimintakykyä koko maassa.
Turvallisuus ei synny sattumalta. Se rakentuu riittävästä rahoituksesta, koulutetusta henkilöstöstä, ajanmukaisesta kalustosta ja toimivasta johtamisesta. Pelastustoimen ja ensihoidon on kyettävä toimimaan tehokkaasti niin arjen onnettomuuksissa kuin laajoissa kriisi- ja poikkeustilanteissa, mukaan lukien sotilaallisissa kriiseissä. Samalla on huolehdittava siitä, että palvelut ovat saatavilla yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa.
Kokonaisturvallisuus edellyttää tiivistä viranomaisyhteistyötä, riskiperusteista resursointia ja vahvaa ennaltaehkäisyä. Kansallisesti merkittävät riskikohteet, väestönsuojelu, sopimuspalokunnat sekä ensihoidon riittävät resurssit on tunnistettava osana yhteistä varautumista. Samalla on varauduttava ilmastonmuutoksen lisäämiin sään ääri-ilmiöihin sekä väestön ikääntymisen kasvattamaan palvelutarpeeseen.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan pelastustoimen roolia osana kokonaisturvallisuutta. Tiivistetään entisestään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon, puolustusvoimien ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Harjoitellaan säännöllisesti yhteistoimintaa poikkeusolojen varalle. Vahvistetaan pelastajien edellytyksiä toimia poikkeusoloissa esimerkiksi rauniopelastamisen osaamista ja kalustoa kehittämällä.
- Uudistetaan pelastustoimen rahoitusmalli. Otetaan rahoituksessa nykyistä paremmin huomioon kansalliset riskikohteet kuten ydinvoimalat ja öljysatamat.
- Vahvistetaan sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä. Hyödynnetään sopimuspalokuntia myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
- Turvataan pelastajien saatavuus koko Suomeen. Jatketaan pelastajakoulutusta Kuopion pelastusopistossa ja Helsingin pelastuskoulussa.
- Edistetään uusien teknologioiden hyödyntämistä pelastustehtävissä. Hyödynnetään esimerkiksi drooneja ja robotiikkaa vaarallisissa ja vaikeapääsyisissä kohteissa pelastajien työturvallisuuden parantamiseksi. Toteutetaan käyttöönotto koulutukseen ja huolelliseen riskinarviointiin perustuen.
- Kehitetään pelastustoimen kaluston ja kiinteistöjen investointisuunnittelua. Yhtenäistetään hankintoja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Varmistetaan kaluston soveltuvuus myös vaativiin sää- ja kriisiolosuhteisiin.
- Vahvistetaan väestönsuojelun valmiuksia vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä. Parannetaan väestönsuojien kuntoa ja saavutettavuutta sekä kansalaisten omatoimisen varautumisen osaamista.
- Lisätään ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Suunnataan resursseja riskiperusteiseen valvontaan ja turvallisuusviestintään. Kohdennetaan toimenpiteitä erityisesti riskiryhmiin ja korkean riskin kohteisiin. Hyödynnetään datan ja tekoälyn mahdollisuuksia onnettomuuksien ehkäisyssä.
- Torjutaan tehokkaasti ympäristöriskejä. Varmistetaan pelastustoimen ja muiden viranomaisten kyky torjua maastopaloja, öljyvahinkoja ja muita ihmisten ja ympäristön terveyttä uhkaavia onnettomuuksia. Parannetaan pelastustoimen kykyä reagoida ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin poikkeuksellisiin sääilmiöihin, kuten tulviin ja myrskyihin.
Varaudutaan häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
Kokoomus haluaa pitää huolen, että Suomi on varautunut huolellisesti kaikkiin kansallisen riskiarvion mukaisiin suuronnettomuuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Yrityksillä on keskeinen rooli kokonaisturvallisuudessa ja huoltovarmuudessa. Kansalaisten varautuminen, kyky kantaa vastuu itsestään ja muista määrittää viime kädessä yhteiskunnan kriisinkestokyvyn.
Hybridivaikuttaminen on moninaista ja sitä on vaikea täysin estää. Siksi meidän on panostettava kykyyn ennakoida, varautua ja reagoida sekä korjata esimerkiksi haavoittunutta infrastruktuuria. Lisäksi on Suomen ja Euroopan vahvistettava työkalupakkia hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi ja ennaltaehkäisevän pelotteen luomiseksi.
Kokonaismaanpuolustuksen periaatteen mukaisesti sotilaallinen maanpuolustus nojaa yhteiskunnan vahvaan tukeen. Esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojelu, energia-, vesi- ja elintarvikehuollon varmistaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta kaikissa olosuhteissa luovat perustan maanpuolustukselle.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan entisestään koko yhteiskunnan varautumista sotilaalliseen voimankäyttöön. Rakennetaan ennaltaehkäisevää pidäkettä sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi kokonaisturvallisuudella. Varmistetaan siviiliyhteiskunnan toimintakyky kaikissa tilanteissa.
- Varaudutaan monipuoliseen poliittiseen, taloudelliseen ja sotilaalliseen painostukseen. Varmistetaan, että viranomaiset, elinkeinoelämä ja yksittäiset kansalaiset osaavat toimia tilanteissa, joissa Suomea painostetaan esimerkiksi hybridi- ja informaatiovaikuttamisella.
- Huolehditaan tieto- ja viestintäverkkojen toiminnasta kaikissa tilanteissa. Torjutaan palvelunestohyökkäyksiä, tietomurtoja ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaa häirintää.
- Torjutaan terrori-iskuja yhteiskunnan rakenteisiin ja ihmisjoukkoihin. Poistetaan viranomaisten välisiä tiedonvaihdon esteitä kansallisen turvallisuuden ja yhteiskunnan perusrakenteiden suojaamiseksi. Lisätään tiedonvaihtoa myös EU-maiden viranomaisten kesken.
- Varaudutaan suurten väkijoukkojen väkivaltaiseen liikehdintään. Varmistetaan, että poliisilla ja muilla sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on resurssit ja toimivaltuudet ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta kaikissa tilanteissa.
- Ehkäistään talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriöitä. Turvataan rahoitusjärjestelmän vakaus ja luotettavuus sekä rahoitus- ja maksupalvelut kaikissa olosuhteissa.
- Varaudutaan energia-, vesi- ja elintarvikehuollon häiriötilanteisiin. Varmistetaan sähkön ja polttoaineiden katkeamaton saatavuus. Suojataan vesihuollon kriittistä infrastruktuuria hybridivaikuttamiselta. Turvataan kotimainen ruoantuotanto sekä logistiset yhteydet Suomeen elintarvikehuollon varmistamiseksi. Harjoitellaan häiriötilanteita, erityisesti sähkökatkoksia, säännöllisesti.
- Varmistetaan Suomen logistiset yhteydet Eurooppaan myös poikkeusoloissa. Vahvistetaan maantie- ja raideyhteyksiä Suomesta Ruotsiin ja Norjaan siltä varalta, että meriliikenne Itämerellä keskeytyy.
- Varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky kaikissa tilanteissa. Varaudutaan pandemioihin, suuronnettomuuksiin sekä muihin kansallisen riskiarvion mukaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kyky tukea puolustusvoimia sotilaallisen voimankäytön tilanteissa.
- Panostetaan kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen EU-tasolla. Ohjataan rahoitusta ja yhteisiä toimenpiteitä esimerkiksi sähköverkkojen, tietoliikennejärjestelmien, merikaapeleiden sekä energiakuljetusten turvaamiseen.