Suomen talous on velkaan­tu­nut yhtä­jak­soi­sesti yli 17 vuoden ajan. Tahti on ollut vaaral­li­sen nopea – ja jos suun­taa ei muutet­taisi, se olisi uhka koko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme perus­talle.

Orpon halli­tus on tehnyt histo­rial­li­sen suuren työn Suomen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi. Halli­tus on sopeut­ta­nut julkista taloutta ennä­tyk­sel­li­set 10 miljar­dia euroa. Siitä huoli­matta Suomi edel­leen velkaan­tuu, mikä kertoo karulla tavalla siitä, kuinka syvä ja vakava talou­den epäta­sa­paino on ollut.

Mutta työ ei lopu tähän. Talou­den korjaa­mi­nen on mara­ton, ei sprintti. Siksi velka­jarru on niin merkit­tävä päätös. Sillä varmis­tamme, että suunta pysyy myös tule­vai­suu­dessa – seuraa­vat halli­tuk­set eivät voi palata holtit­to­man velkaan­tu­mi­sen tielle.

Velka­jarru tarkoit­taa menet­te­lyä, jolla kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet (vasem­mis­to­liit­toa lukuun otta­matta) sitou­tu­vat yhdessä hillit­se­mään valtion velkaan­tu­mista yli vaali­kausien. Sovimme yhtei­sen aika­tau­lun ja tavoit­teen sille, miten Suomen velkaa aletaan vähen­tä­mään.

Miten velka­jarru toimii?

Velka­jar­ruso­pi­muk­sessa puolu­eet sitou­tu­vat yhtei­seen aika­tau­luun, jolla Suomen velkaan­tu­mista vähen­ne­tään. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa, että puolu­eet sopi­vat aina kahdek­san vuotta eteen­päin siitä, kuinka paljon velkaa on tarkoi­tus vähen­tää ja millä tahdilla.

Ensim­mäi­nen tavoite on laskea velan määrä alle EU:n aset­ta­man 60 prosen­tin rajan suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen (BKT). Sen jälkeen tavoite on jatkaa velan vähen­tä­mistä kohti pohjois­mai­sesti kestä­vää noin 40 prosen­tin tasoa.

Ennen jokaista vaali­kautta puolu­eet sopi­vat uudel­leen seuraa­van neljän vuoden sopeu­tus­ta­voit­teesta. Kukin halli­tus päät­tää omat keinonsa tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi – mutta suunta ja tahti ovat jatkossa yhtei­siä.

Velka­jarru on tärkeä neljästä syystä:

1. Se osoit­taa päätök­sen­te­ko­ky­kyä.
   Velkaan­tu­mi­sen pysäyt­tä­mi­nen ei ole help­poa. Se vaatii vaikeita päätök­siä – meno­jen karsi­mista ja prio­ri­soin­tia. Nyt puolu­eet eri puolilta poliit­tista kent­tää ovat kuiten­kin yhdessä toden­neet, että velkaan­tu­mi­nen on pysäy­tet­tävä. Tämä on järki­poh­jaista yhteis­työtä Suomen tule­vai­suu­den hyväksi.
   
2. Se vahvis­taa Suomen luot­ta­musta maail­malla.
   Kun Suomi osoit­taa, että pystyy hallit­se­maan velkaansa, se paran­taa asemaamme kansain­vä­li­sillä rahoi­tus­mark­ki­noilla. Se taas vaikut­taa suoraan siihen, kuinka paljon korko­me­noja maksamme. Tänä vuonna valtio maksaa koroista noin 3,2 miljar­dia euroa – summa, jolla rahoit­taisi koko polii­sin toimin­nan kolmesti. Velka­jarru on siis myös keino suojata veron­mak­sa­jien rahoja.
   
3. Se tuo ennus­tet­ta­vuutta.
   Kun suunta julki­sen talou­den hoidossa on tiedossa kahdek­saksi vuodeksi eteen­päin, yrityk­set, kunnat ja koti­ta­lou­det voivat suun­ni­tella tule­vai­suut­taan vakaam­min. Tämä lisää talou­den luot­ta­musta ja vakautta.
   
4. Se tekee poli­tii­kasta rehel­li­sem­pää.
   Velka­jarru lisää avoi­muutta. Kun tiede­tään, kuinka paljon taloutta on sopeu­tet­tava, voidaan vaali­kam­pan­joissa puhua rehel­li­sesti keinoista. Eli enää eivät riitä tyhjät lupauk­set, tarvi­taan konkre­tiaa ja lukuja. Se vahvis­taa demo­kra­tiaa ja äänes­tä­jien luot­ta­musta.
   
   

Velka­jarru tuo järkeä talou­den­pi­toon

Poik­keuk­sel­li­sissa tilan­teissa, kuten esimer­kiksi pande­mian tai sodan aikana, sopi­muk­sesta voidaan poiketa. Kyse ei myös­kään ole hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan romut­ta­mi­sesta, vaan meno­jen ja tulo­jen pitkä­ai­kai­sen epäsuh­dan korjaa­mi­sesta.

Julki­set menot ovat Suomessa noin 160 miljar­dia euroa vuodessa. Sopeu­tus­tarve kahden seuraa­van vaali­kau­den aikana on arviolta 11–12 miljar­dia. Se on merkit­tävä, mutta täysin toteu­tet­ta­vissa oleva urakka, kun se tehdään suun­ni­tel­mal­li­sesti ja pitkä­jän­tei­sesti.

Velkaan­tu­mi­nen ei pysähdy toivo­malla, vaan määrä­tie­toi­sella työllä ja kasvua tuke­villa päätök­sillä. Mitä aikai­sem­min toimimme, sitä helpompi urakka on.

Terve talous on kaiken hyvin­voin­nin perusta – se turvaa koulu­tuk­sen, tervey­den­huol­lon ja turval­li­suu­den myös tule­vai­suu­dessa. Velka­jar­ruso­pi­mus on tärkeä askel kohti sitä, että Suomi voi jälleen seistä omilla jaloil­laan ja me voimme raken­taa kestä­vää tule­vai­suutta luot­ta­vai­sin mielin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa