Kokoomus suhtautuu maahanmuuttoon maltillisesti ja käytännönläheisesti. Nykyinen väestökehityksemme heikentää talouskasvun edellytyksiä ja kykyä rahoittaa nykyisenlaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Tarvitsemme lisää erityisesti työikäisiä ihmisiä, jotta taloutemme kasvaa ja työntekijöitä riittää niin yrityksiin kuin julkisiin palveluihin.
Maahanmuutto ei ole mutkatonta, vaan siihen liittyy monenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaamme. Osa niistä on myönteisiä ja osa kielteisiä. Meidän on otettava kaikki irti maahanmuuton myönteisistä vaikutuksista. Kansainvälisyys on Suomelle vahvuus. Huoltosuhteen haasteita voidaan korjata, kun Suomeen muuttaa työikäisiä, työkykyisiä ja työhaluisia maahanmuuttajia. Samaan aikaan meidän on rehellisesti tunnustettava maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät ongelmat. Kielteiset vaikutukset, kuten integroitumisen ongelmat, negatiiviset julkisen talouden vaikutukset, rikollisuus tai länsimaisten arvojen haastaminen, pitää pystyä torjumaan.
Suomesta ja suomalaisuudesta on pystyttävä puhumaan ylpeästi. Olemme maailman paras maa, ainakin omasta mielestämme. Meille jakamattomia arvoja ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, sivistys, vapaus ja demokratia. Näiden arvojen omaksumista saamme odottaa Suomeen muuttavilta. Suomessa ei ole tilaa rinnakkaisyhteiskunnille, joissa kyseenalaistetaan sukupuolten tasa-arvo ja ihmisten yhdenvertaisuus. Olemme myös ylpeitä suomen ja ruotsin kielestä. Ne ovat omia kieliämme, joiden opettelua voimme vaatia Suomessa asuvilta.
Suomessa on noudatettava lakeja. Hyvinvointiyhteiskunta koostuu velvollisuuksien ja oikeuksien tasapainosta. Täällä jokaisen kykenevän tehtävä on elättää itsensä ja perheensä työnteolla. Tasa-arvosta tai naisten oikeuksista emme tingi. Myöskään rasismia emme hyväksy. Suomen on oltava hyvä maa jokaiselle, joka haluaa rakentaa sitä.
Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, yhteiskuntamme uusia rakentajia, koska väestömme ikääntyy. Opiskelijat ovat tulevaisuuden työntekijöitä. Siksi suhtaudumme myös opiskeluperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti. Kannamme myös kansainvälistä vastuuta kykymme mukaan. Tarjoamme kansainvälistä suojelua hädässä oleville ihmisille. Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta apu kohdentuu eniten tarvitseville. Autamme myös humanitaarisen avun ja kehitysavun kautta sodan jaloissa eläviä.
Maahanmuutto on mitoitettava niin, että jokaisella maahanmuuttajalla on aito mahdollisuus integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Meidän on huolehdittava myös julkisen talouden kestävyydestä. Muu olisi karhunpalvelus niin Suomelle kuin maahanmuuttajalle itselleen. Tällä hetkellä kotoutuminen Suomeen ei toimi niin kuin sen pitäisi. Maahanmuuttajien työttömyysaste on merkittävästi kantaväestöä korkeampi ja monissa rikoslajeissa maahanmuuttajat ovat yliedustettuina. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joka vaatii vaivannäköä yksilöltä, mutta edellyttää tukea ja vastaanottokykyä myös suomalaiselta yhteiskunnalta ja työmarkkinoilta. Jos ei halua kotoutua, Suomeen ei myöskään tarvitse jäädä.
Suhtaudumme myönteisesti erilaisista taustoista tuleviin ihmisiin. Meille moninaisuus on vahvuus. Rakennamme yhteiskuntaa, jossa ihmisiä eivät määritä alkuperä ja lähtökohdat, vaan omat teot ja määränpää. Jokainen Suomen rakentaja on Suomeen tervetullut, mutta suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia. Niistä tärkeimmät ovat työ, kieli ja kotoutuminen.
Toivotetaan tervetulleeksi töihin ja opiskelemaan
Suomen työikäinen väestö vähenee samaan aikaan, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Yhtälö haastaa hyvinvointimme perustaa. Pienenevän työikäisen joukon on kyettävä omalla työllään kannattelemaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palveluista voidaan huolehtia kestävästi ja suomalaisten verotus pitää kohtuullisena, tarvitsemme lisää työntekijöitä Suomeen.
Suomen on oltava houkutteleva ja kilpailukykyinen maa työn tai opiskelupaikan perässä muuttaville. Työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto on tulevaisuuden Suomessa yksi keskeinen edellytys työikäisen väestön määrän pitämiseksi riittävällä tasolla. Ilman työperäistä maahanmuuttoa Suomen huoltosuhde heikkenee ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja murenee.
Työperäisen maahanmuuton esteitä on poistettava määrätietoisesti. Samaan aikaan on päättäväisesti torjuttava myös maahanmuuton lieveilmiöitä, etenkin työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäyttöä työelämässä. Suomessa töitä tehdään suomalaisilla työehdoilla.
Mitä ehdotamme?
- Asetetaan työperäiselle maahanmuutolle strategia ja selkeät tavoitteet. Varmistetaan, että maahanmuutolla täytetään työvoimatarpeet ja kasvatetaan Suomen inhimillistä pääomaa.
- Nopeutetaan työperusteisten oleskelulupien käsittelyä. Käsitellään erityisasiantuntijoita koskevat oleskeluluvat alle viikossa ja muita koskevat luvat alle kuukaudessa.
- Luovutaan työvoiman saatavuusharkinnasta. Käytetään saatavuusharkinnan sijaan resursseja nykyistä enemmän hakijoiden taustan tarkistuksiin sekä työehtojen toteutumisen valvontaan.
- Luodaan erityisohjelma huippuosaajien rekrytoimiseksi Suomeen. Suomi tarvitsee menestyksen tekijöiksi parhaat huippuosaajat maailmalta.
- Helpotetaan syntyperäisten Suomen kansalaisten jälkeläisten paluumuuttamista Suomeen. Tehdään paluumuuttamisesta nykyistä nopeampaa, ennakoitavampaa ja byrokratialtaan kevyempää.
- Edistetään työnantajien mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Edistetään työvoiman liikkuvuutta EU:n sisällä ja jatketaan kansainvälistä rekrytointia valituista kohdemaista (Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit). Pidetään painopisteenä korkeakoulutetut henkilöt sekä ammattitaitoiset työntekijät todennetuilla työvoimapula-aloilla.
- Kehitetään ulkomaalaisia palkkaavien työnantajien sertifiointijärjestelmää. Nopeutetaan moitteettomasti velvoitteensa hoitaneiden yritysten työntekijöiden työlupien myöntämistä. Ennaltaehkäistään ongelmia jälkivalvontaa tehostamalla sekä rangaistuksia kiristämällä.
- Helpotetaan maahanmuuttajien asettautumista Suomeen. Sujuvoitetaan pankkitilien avaamista, huolehditaan englanninkielisten koulutuspaikkojen riittävyydestä ja hoidetaan viranomaisprosessit asiakaslähtöisesti. Helpotetaan ulkomaisten tutkintojen tunnustamista. Lisätään kaksikielisiä tutkinto ohjelmia työvoimapula-aloille.
- Tarkastellaan yrittäjän oleskeluluvan kriteereitä. Tehdään yritystoiminnan harjoittamisesta päätoimisesti tai palkkatyön ohessa Suomeen tuleville aiempaa helpompaa.
- Parannetaan työttömäksi jäävän ulkomaalaisen edellytyksiä löytää uutta työtä. Luovutaan niin sanotusta kolmen kuukauden säännöstä. Annetaan kuuden kuukauden suoja-aika työnhakuun ja mahdollistetaan siirtyminen alueellisesti määritellylle työvoimapula-alalle.
- Laitetaan työmarkkinarikollisuudelle stoppi. Puututaan nopeammin ja tehokkaammin työperäiseen hyväksikäyttöön. Vahvistetaan viranomaisten resursseja ja valvontaa. Kiristetään sanktioita ja rangaistuksia työehtoja polkeville toimijoille. Varmistetaan Rikosuhripäivystyksen rahoitus ja ihmiskaupan uhrien riittävät tukipalvelut.
- Kannustetaan korkeakouluista valmistuneita jäämään Suomeen. Rakennetaan lukukausimaksujen ja opintolainan hyvitysmalli niille ulkomaalaisille opiskelijoille, jotka jäävät valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin. Varmistetaan, että kielitaidon kehittäminen on kiinteä osa opintoja.
Kohdennetaan turvapaikat kaikista hädänalaisimmille
Kokoomuksen turvapaikkapolitiikka rakentuu ajatukselle avun kohdentamisesta aidosti hädänalaisimmille. Haluamme siirtyä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman lähellä lähtömaita ja mahdollisimman suurelta osin kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Haluamme myös varmistaa, että turvapaikkapäätökset tehdään mahdollisimman nopeasti, sujuvasti ja laadukkaasti.
Nykymuotoinen turvapaikkajärjestelmä on rakennettu aikaan, jolloin kansainvälinen muuttoliike oli nykyistä vähäisempää. Mahdollisuutta hakea turvapaikkaa tarvitaan esimerkiksi mielipiteensä, uskontonsa tai henkilökohtaisen vainon vuoksi pakeneville, mutta laajamittaisena maahanmuuton väylänä se ei toimi. Kansainvälisen suojelun jatkumisen on edellytettävä sitä, että suojelun tarve on edelleen olemassa.
Kiintiöpakolaisjärjestelmällä apu saadaan kohdistettua aidosti suurimmassa avun tarpeessa oleville, eikä niille, jotka pystyvät matkustamaan Suomen tai EU:n ulkorajalle. Turvapaikan hakemisen edellytyksenä ei voi olla hengissä selviäminen vaarallisesta Välimeren ylityksestä ja Euroopan halki matkustamisesta. Suomen on hyvä noudattaa humanitaarisessa maahanmuutossa yleispohjoismaista linjaa. Meidän ei ole syytä olla muita Pohjoismaita houkuttelevampi kohdemaa.
Suomen humanitaarisen maahanmuuton painopiste on viime vuosina ollut Ukrainan sotaa paenneissa ukrainalaisissa. Tälle on suomalaisessa yhteiskunnassa laaja hyväksyntä. Lisäksi kannamme kansainvälistä vastuuta humanitaarisella avulla, kehitysyhteistyöllä ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
Mitä ehdotamme?
- Jatketaan Ukrainasta Suomeen paenneiden auttamista. Edistetään tilapäistä suojelua saavien ukrainalaisten työllistymistä ja pääsyä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
- Jatketaan turvapaikkapolitiikassa yleispohjoismaalaista linjaa. Tuetaan EU:n turvapaikkasääntöjen tiukentamista ja tuodaan niiden mahdollistamat tiukennukset kansalliseen lainsäädäntöön. Säilytetään kansainvälinen suojelu väliaikaisena.
- Varmistetaan kansainvälisen suojelun ohjautuminen sitä eniten tarvitseville. Kohdennetaan kansainvälinen suojelu haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville. Priorisoidaan kansainvälisessä suojelussa naiset, lapset ja perheet.
- Autetaan hädänalaisimpia humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön keinoin. Autetaan hädänalaisia ensisijaisesti edistämällä ihmisoikeuksien toteutumista ja yhteiskunnallista kehitystä lähtömaissa.
- Minimoidaan rajanylitykseen perustuva turvapaikanhaku. Siirrytään kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita ensisijaisesti kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
- Ehkäistään perusteettomien turvapaikkahakemusten uusintahakemuskierre. Turvataan palautukset muutoksenhausta huolimatta.
- Nopeutetaan turvapaikkaprosessia perusteettomien hakemusten käsittelyssä. Keskitetään maahanmuuttoasiat yhteen hallinto-oikeuteen oikeusvarmuuden parantamiseksi.
- Kiristetään uusintahakemuksen tekemisen edellytyksiä. Hakemuksen uusiminen on oltava mahdollista vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa erityisin perustein.
- Tehostetaan maasta poistamista. Palautetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet mahdollisimman nopeasti lähtömaihin. Säilytetään mahdollisuus ottaa turvapaikanhakija säilöön maasta poistamisen varmistamiseksi. Asetetaan Suomen ja kohdemaan väliset palautussopimukset kehitysyhteistyön ehdoksi.
Hallitaan muuttoliikettä Eurooppaan
Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvät ongelmat ovat yksi merkittävimmistä syistä poliittisen kentän sirpaloitumiseen, ääriliikkeiden vahvistumiseen ja sisäiseen epävakauteen Euroopassa. Siksi EU:n on löydettävä keinot uudistaa maahanmuuttopolitiikkaa ja ennen kaikkea turvapaikkajärjestelmää.
Tarvitsemme osaavia, ahkeria ja yritteliäitä ihmisiä Eurooppaan myös jatkossa, mutta maahanmuuton on tapahduttava hallitusti ja laillisia reittejä pitkin. Meidän on löydettävä Euroopan tasolla keinot ohjata kansainvälistä suojelua kiintiöpakolaisjärjestelmän ja ulkorajakeskusten kautta toteutettavaksi.
EU:n ja jäsenmaiden on hyödynnettävä keinovalikoimassa myös ulko-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa. Kaupankäynnin, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun ehdoksi on asetettava palautussopimusten laatiminen. EU:n on tarjottava jäsenmailleen tukea tilanteissa, joissa lähtömaat eivät suostu ottamaan vastaan omia kansalaisiaan.
EU:lla on oltava yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka, jotta ihmisten vapaa liikkuvuus EU:n sisällä voidaan varmistaa. Eurooppa tarvitsee vahvaa ulkorajaa, tehokasta rajamenettelyä ja sujuvia palautuksia. Euroopan on myös yhdessä onnistuttava maahanmuuttajien integroimisessa eurooppalaiseen kulttuuriin, elämäntapaan, arvoihin ja periaatteisiin.
Mitä ehdotamme?
- Siirrytään EU-tasolla kaikkein hädänalaisimpien auttamiseen. Kuljetaan kohti järjestelmää, jossa kansainvälisen suojelun tarjoaminen siirtyy hädänalaisimpien noutamiseen kriisialueilta, pakolaisleireiltä ja turvallisista kolmansista maista.
- Keskitetään turvapaikkahakemusten käsittely EU:n ulkorajakeskuksiin. Turvapaikanhaku tapahtuisi koordinoidusti ihmisoikeuksia kunnioittavissa keskuksissa.
- Vahvistetaan EU:n ulkorajaa. Vahvistetaan EU:n rajavalvontavirasto Frontexia niin henkilöstömäärän, kaluston kuin toimivaltuuksien osalta yhteisen ulkorajan turvaamiseksi.
- Siirretään turvapaikanhaku EU:n rajojen ulkopuolelle. Mahdollisuus rajat ylittävään turvapaikanhakuun kannustaa käyttämään kalliita ja laittomia reittejä. Torjutaan ilmiötä siirtämällä turvapaikkaa tällä tavalla hakevat turvallisiin kolmansiin maihin odottamaan hakuprosessin lopputulosta. Tarjotaan suojaa turvapaikkaan oikeutetuille turvallisissa kolmansissa maissa.
- Lisätään painetta palautussopimusten syntymiseen. Käytetään neuvotteluissa vipuvartena ulko-, kauppa- ja kehityspolitiikan keinoja.
Rakennetaan selkeä ja kannustava oleskelulupajärjestelmä
Maahanmuuttajien oleskelulupiin, kansalaisuuteen ja perheenyhdistämiseen liittyvien sääntöjen on oltava arkijärjellä ymmärrettäviä. Läpinäkyvät ja perustellut kriteerit ovat tärkeä osa maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikan hyväksyttävyyttä. Kokoomus kannattaa porrastettua järjestelmää, jossa työn tekeminen, koulutus ja kielitaito voivat helpottaa oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamista.
Suomalainen yhteiskunta perustuu oikeuksille, mahdollisuuksille ja velvollisuuksille. Suomessa oleskelu perustuu oleskelulupajärjestelmään, jossa oleskeluluville on erilaisia perusteita. Pysyvän oleskeluluvan saaminen perustuu työntekoon tai opiskeluun ja kielen oppimiseen. Suomen kansalaisuus tarkoittaa sitä, että on tullut suomalaiseksi. Se on siis seuraus onnistuneesta kotoutumisesta.
Maahanmuuttojärjestelmän legitimiteetin kannalta on olennaista, että laittomasti maassa oleskelevat palautetaan mahdollisimman tehokkaasti lähtömaihin. Palautuksia on tehostettava, jotta voimme ehkäistä varjoyhteiskuntien syntymistä. Järjestelmän on mahdollistettava rikoksiin syyllistyneiden oleskelulupien kumoaminen ja maasta karkottaminen viipymättä.
Perheenyhdistämisen kriteerien on oltava selvät ja sellaiset, että perhe pystyy lähtökohtaisesti tulemaan toimeen omalla työllään. Perheenyhdistäminen ei saa johtaa tilanteisiin, jossa elämän perusedellytykset täyttääkseen joutuu tekemään alipalkattua työtä tai turvautumaan leipäjonoihin. Selkeät kriteerit ehkäisevät järjestelmän väärinkäyttöä ja ovat myös perheiden etu.
Mitä ehdotamme?
- Kehitetään oleskelulupajärjestelmää nykyisen portaittaisen järjestelmän pohjalta. Edellytetään kaikilta pysyvän oleskeluluvan saajilta työhistoriaa ja kielitaitoa. Evätään oleskeluluvat henkilöiltä, jotka uhkaavat yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja järjestystä.
- Pidetään kiinni pysyvän oleskeluluvan pikakaistoista. Mahdollistetaan jatkossakin pysyvän oleskeluluvan saaminen normaalia nopeammin, jos hakijalla on riittävä tulotaso, Suomessa tunnustettu korkeakoulututkinto tai erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Ulotetaan mahdollisuus koskemaan myös alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita.
- Huolehditaan, että kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan ehdot ovat keskenään sopusoinnussa. Pysyvä oleskelulupa tulee järjestyksessä ennen kansalaisuutta ja kansalaisuuden ehdot voivat luontevasti olla tiukemmat kuin pysyvän oleskeluluvan.
- Kansalaisuus tarkoittaa sitä, että on tullut suomalaiseksi. Edellytetään Suomen kansalaisuuden myöntämisen ehtona riittävää kielitaitoa, työllä turvattua toimeentuloa sekä nuhteettomuutta.
- Korjataan opiskelijoiden perheenyhdistämiseen liittyvät ongelmat. Opiskeluperäisen maahanmuuton ensisijainen motiivi pitää olla opiskelu, ei perheen saaminen Suomeen.
- Kiristetään perheenyhdistämisen tulorajoja. Perheenkokoajan tulee pystyä aidosti huolehtimaan perheen elatuksesta ilman sosiaaliturvaa. Lopetetaan sosiaaliturvan laskeminen perheenkokoajan tuloiksi lukuun ottamatta lapsilisää.
- Perutaan oleskelulupa vakavaan rikokseen tuomituilta. Lakkautetaan turvapaikka ja oleskelulupa sekä asetetaan maahantulokielto vakavista rikoksista tuomituille. Edistetään vapaaehtoisia paluita ja paluuneuvontaa. Mahdollistetaan palautukset turvallisiin kolmansiin maihin, jos lähtömaa ei ota vastaan kansalaistaan.
- Torjutaan työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Kehitetään ratkaisuja työperäisen hyväksikäytön sekä lähisuhdeväkivallan uhrien oleskeluluvilla painostamisen estämiseen. Mahdollistetaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille oikeus itsenäiseen oleskelulupaan, jotta he voivat turvata oman sekä lastensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin.
- Vaikeutetaan laitonta maassa oleskelua. Kiristetään luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön rangaistuksia hyväksikäyttävälle työnantajalle. Varmistetaan, että oleskeluluvan menettänyt menettää myös kotikuntansa sekä siihen liittyvät palvelut ja oikeudet Suomessa. Annetaan oppilaitoksille mahdollisuus erottaa opiskelija lainvoimaisen käännytys- ja karkotuspäätöksen perusteella.
Varmistetaan maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan
On välttämätöntä, että Suomeen oleskeluluvan saaneille tarjotaan edellytykset integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutumisen on perustuttava oikeuksien ja mahdollisuuksien lisäksi velvollisuuksiin. Suomeen tulevilla on oikeus tietää, mitä heiltä odotetaan suomalaisen yhteiskunnan jäseninä.
Kielen oppiminen, varhaiskasvatus, opiskelu ja työnteko ovat varmimmat keinot integroitua Suomeen. Kotoutumisessa on kuitenkin kyse muustakin kuin työstä. Kyse on halusta ja kyvystä kuulua ja osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. Ilman näitä syntyy segregaatiota ja varjoyhteiskuntia. Ensisijainen vastuu
integroitumisesta on ihmisellä itsellään. Yhteiskunta voi kuitenkin myös tehdä paljon kotoutumisen tukemisessa. Kielikoulutuksen ja muiden työllistymistä edistävien palveluiden tarjoaminen on järkevää.
Suomi on enemmän kuin vain maantieteellinen alue, kieli ja säädöskokoelma. Meillä suomalaisilla on yhteinen historiamme, kulttuurimme ja perinteemme, jotka ilmenevät taiteessa, kirjallisuudessa, ruokapöydässä, tavoissa ja kielessä. Meillä on myös yhteisiä arvoja ja periaatteita, joiden varaan haluamme Suomea rakentaa.
Suomalainen identiteetti elää ajassa, mutta yhteiset tekijät luovat meille kokemuksen yhteenkuuluvuudesta. Tämä identiteetti symboleineen ja perinteineen on tärkeä Suomeen muuttaneelle, joka yrittää ja haluaa integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Jotta integraatio voi ylipäänsä onnistua, on oltava selvää, mihin Suomeen muuttaneiden odotetaan integroituvan.
Mitä ehdotamme?
- Korostetaan maahanmuuttajan omaa velvollisuutta kotoutumisessa. Tarjotaan Suomeen jääville hyvät mahdollisuudet integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan huolehtimalla kielikoulutuksen ja muun kotoutumisen riittävistä resursseista.
- Parannetaan kielikoulutusta ja muita kotoutumispalveluita. Tehdään kielikoulutuksesta velvoittavampaa ja tavoitteellisempaa. Järjestetään koulutusta myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta myös työssäkäyvillä maahanmuuttajilla on mahdollisuus osallistua siihen.
- Velvoitetaan työnhakuun ja työpaikan vastaanottamiseen. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on astuttava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, eivätkä ne saa katketa kotoutumisjaksolla tarjottavien palveluiden ajaksi.
- Uudistetaan maahanmuuttajien sosiaaliturvaa työhön ja kotoutumiseen kannustavaksi. Asetetaan sosiaaliturvaan kotoutumiseen, asumisaikaan ja työssäkäyntiin liittyviä ehtoja. Torjutaan tehokkaasti sosiaaliturvan väärinkäytöksiä. Rajataan oikeus tulkkauspalveluun enintään kahteen vuoteen.
- Vahvistetaan maahanmuuttajien työllisyyttä. Edistetään erityisesti maahanmuuttajanaisten osallistumista työelämään ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
- Torjutaan asumisen segregaatiota. Väestöryhmien voimakas eriytyminen voi johtaa ongelmiin kaupunkien tasapainoisessa kehityksessä ja vaikeuttaa maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.