Sosi­aali- ja terveys­va­lio­kun­nan kokoo­muse­dus­ta­jat Maaret Castrén, Mia Laiho, Oskari Valtola ja Ville Väyry­nen sekä valtion­va­rain­va­lio­kun­nan kansan­edus­taja Sari Sarko­maa koros­ta­vat, että työter­veys­huolto on olen­nai­nen osa suoma­laista tervey­den­huol­toa ja työelä­mää ja sen heiken­tä­mi­nen olisi virhe. Toimi­van työter­veys­huol­lon avulla ehkäis­tään työky­vyt­tö­myyttä, lyhen­ne­tään sairaus­pois­sao­loja ja vahvis­te­taan tuot­ta­vuutta.

”Työter­veys­huolto on yksi Suomen menes­tys­ta­ri­noista. Se auttaa työn­te­ki­jöitä pysy­mään työky­kyi­sinä ja vähen­tää painetta julki­sessa tervey­den­huol­lossa. Järjes­tel­mää pitää kehit­tää, ei purkaa”, sanoo Laiho.

Työter­veys­huol­lon palve­lui­den piirissä on yli kaksi miljoo­naa työn­te­ki­jää eli noin 90 prosent­tia palkan­saa­jista, ja sen menot muodos­ta­vat vain alle 4 prosent­tia Suomen tervey­den­huol­lon koko­nais­me­noista. Samalla työnan­ta­jille kohdis­tuu noin 80 prosent­tia työter­veys­huol­lon kustan­nuk­sista, joten järjes­telmä on valtion­ta­lou­den näkö­kul­masta kustan­nus­te­ho­kas ja yhteis­kun­nalle talou­del­li­sesti järkevä.

”Työter­veys­huolto ei rasita julkista taloutta, vaan päin­vas­toin sääs­tää kustan­nuk­sia, kun ihmi­set pysy­vät työssä. Työky­vyn tuke­mi­nen on parasta ennal­taeh­käi­syä”, toteaa Valtola.

Kansan­edus­ta­jat muis­tut­ta­vat, että työter­veys­huolto on ainoa tervey­den­huol­lon toimija, jolla on suora yhteys työpaik­koi­hin ja ymmär­rys työn tervey­del­li­sistä riskeistä. Sen erikois­osaa­mi­nen työn ja tervey­den yhteen­so­vit­ta­mi­sessa on ratkai­se­vaa, kun halu­taan ehkäistä työky­vyt­tö­myyttä ja piden­tää työuria.

”Työelä­män muutos, etätyö ja henki­nen kuor­mi­tus edel­lyt­tä­vät, että työter­veys­huol­lon osaa­mista ja resurs­seja vahvis­te­taan. Työky­vyn tuki ja mielen­ter­vey­den edis­tä­mi­nen ovat keskei­siä”, koros­taa Castrén.

Työter­veys­huol­lon heiken­tä­mi­nen olisi virhe

Kansan­edus­ta­jien sano­vat, että työter­veys­huol­lon ja hyvin­voin­tia­luei­den yhteis­työtä kehi­te­tään.

”Työter­veys on toimies­saan erin­omai­nen lisä suoma­lai­seen tervey­den­huol­toon. Kehi­tys­työtä kuiten­kin tarvi­taan ja yhteis­työ hyvin­voin­tia­luei­den kanssa on tärkeää pääl­lek­käi­syyk­sien vält­tä­mi­seksi”, sanoo Väyry­nen.

”Toimi­vien vapaa­eh­tois­ten osien alas­ajo ei siir­täisi resurs­seja hyvin­voin­tia­lueille, vaan palve­lut järjes­tet­täi­siin joka tapauk­sessa yksi­tyi­sesti, koska työnan­ta­jilla ja työn­te­ki­jöillä on niihin vahva tarve”, lisää Sarko­maa.

”Tällai­nen muutos lisäisi eriar­voi­suutta eikä vähen­täisi kustan­nuk­sia tai toisi työter­vey­den ammat­ti­lai­sia julki­sen tervey­den­huol­lon palve­luk­seen. Työter­veys­huol­lon vahvis­ta­mi­nen on sijoi­tus työelä­mään, hyvin­voin­tiin ja kasvuun. Se on osa ratkai­sua, ei ongel­maa”, edus­ta­jat linjaa­vat yhtei­sesti.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa