Kokoomuksen visiona on, että 2040-luvulla suomalainen sote-järjestelmä on maailman laadukkain ja se nojaa osaaviin ammattilaisiin sekä parhaisiin innovaatioihin ja teknologisiin ratkaisuihin. Toimintakykyinen ihminen on uusien keksintöjen, kasvun ja vientituotteiden keskiössä. Siksi koko kansan terveyttä ja hyvinvointia on vahvistettava pitkäjänteisellä ja kokonaisvaltaisella sosiaali- ja terveyspolitiikalla.
Haluamme varmistaa sen, että nyt ja tulevaisuudessa Suomessa saa sujuvasti hoitoa, inhimillistä hoivaa ja muita tarvittavia palveluja. Siksi ajamme voimakkaasti muutosta, jossa Suomessa siirrytään omalääkärimalliin. Tämä edellyttää, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, ohjaus ja hallinnolliset rakenteet toimivat tehokkaasti ja selkeästi, ja että palvelut pystytään järjestämään laadukkaasti ja kustannustehokkaasti myös poikkeustilanteissa.
Ikäihmisten määrän kasvaessa käytettävissä olevat resurssit on hyödynnettävä aiempaa tehokkaammin laadusta tinkimättä. Turhaa työtä aiheuttava sääntely pitää purkaa ja uusia teknologioita on valjastettava käyttöön, jotta ammattilaiset voivat käyttää aikaa ihmisten kohtaamiseen palveluissa. Hyvin valmistellut digitalisaatioon tukeutuvat uudet toimintatavat tukevat palveluiden saatavuutta ja laatua, henkilöstön työhyvinvointia sekä mahdollistavat joustavan reagoinnin kriiseissä.
Kokoomus korostaa valinnanvapauden ja yksilön näkökulman merkitystä. Palvelujärjestelmän kokonaisuutta on kehitettävä siten, että asiakkaiden tarpeet ja elämäntilanteet kohtaavat palveluiden tarjonnan saumattomasti.
Ennaltaehkäisevä työ ja terveyden edistäminen perustuvat sekä yksilön omiin valintoihin että yhteiskunnan luomiin terveyttä edistäviin olosuhteisiin. Terveellisten ja kestävien valintojen tekeminen on oltava ihmisille helppoa ja luonnollista, ja päätöksenteossa on huomioitava väestön terveys kokonaisuutena. Yhteiskunnassa, jossa jokaisen oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet ovat tasapainossa, voidaan olettaa yksilön kantavan myös nykyistä enemmän vastuuta omasta terveydestään. Näin voimme ennaltaehkäistä sairauksia, tukea toimintakykyä ja vahvistaa yhteiskunnan kestävyyttä.
Jokaisella on oikeus osallistua, saada tarvitsemansa tuki ja tehdä itse valintoja elämästään ilman syrjintää iän, sukupuolen, taustan tai terveydentilan perusteella. Tämä periaate ulottuu myös työelämään, lapsiperheisiin ja kaikille yhteiskunnan osa-alueille, sillä kestävä hyvinvointi rakentuu ihmisten oikeudenmukaisen kohtelun ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien varaan.
Lisätään terveydenhuollon valinnanvapautta ja hoidon jatkuvuutta
Kokoomuksen mielestä perusterveydenhuollossa on muutettava ajattelutapaa perustavanlaatuisesti, jotta hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden ongelmiin pystytään vastaamaan. Kokoomus kannattaa perusterveydenhuollon valinnanvapautta, jossa raha seuraa asiakasta, ja jossa hoidon jatkuvuus ja saatavuus on ratkaistu omalääkärimallilla. Omalääkärimalli palvelee erityisesti ikääntyneitä ja monisairaita. Samalla hoidon jatkuvuutta on tärkeää edistää osana työterveyshuoltoa ja teknologisilla ratkaisuilla.
Omalääkärimallissa ammatinharjoittajana toimivat lääkärit ovat keskeinen osa uutta palvelujärjestelmää, mutta osa omalääkäreistä voi jatkossakin työskennellä suoraan hyvinvointialueiden palveluksessa. Omalääkärimalliin siirtyminen tarkoittaa perusterveydenhuollon osalta suomalaisesta terveyskeskusajattelusta luopumista.
Jatkossa emme tarvitse laaja-alaisia terveyskeskuksia, vaan kontaktipiste terveydenhuoltoon on ensisijaisesti omalääkäri-omahoitaja-työpari. Omalääkärimalliin voidaan yhdistää myös fysioterapian palveluita. Nykyisen terveyskeskuksen palveluvalikoimasta diagnostiikka, erikoislääkäripalvelut, digitaaliset keskitetyt palvelut, suun terveydenhuolto, terapiapalvelut ja sosiaalihuollon palvelut voisivat jatkossakin olla järjestettynä keskitetysti.
Omalääkärimalliin siirtyminen tarkoittaa myös perusterveydenhuollon keskitetystä hoidontarpeen arvioinnista luopumista. Jatkossa portinvartija ei ole terveyskeskuksen puhelinvaihde, vaan omalääkärin tai -hoitajan vastaanotolle pääsee suoraan ottamalla yhteyttä. Keskeinen osa omalääkärimallia on valinnanvapaus. Jos hoitosuhde omalääkärin kanssa ei toimi, omalääkäriä voi vaihtaa halutessaan.
Omalääkärimalli parantaa hoidon jatkuvuutta, kun oma lääkäri on tuttu, eikä jokaisella hoitokerralla tarvitse aloittaa alusta. Hoidon saatavuus paranee, kun perusterveydenhuollon portinvartijoista luovutaan. Hoidon jatkuvuuden parantaminen tutkitusti nostaa terveyspalveluiden laatua, vähentää erikoissairaanhoidon palvelutarvetta ja jopa kuolleisuutta.
Mitä ehdotamme?
- Siirrytään perusterveydenhuollossa omalääkärimalliin koko Suomessa. Omalääkäri toimii lähtökohtaisesti työparina omahoitajan kanssa.
- Luovutaan perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arvioinnista tarpeettomana väliportaana. Jatkossa omalääkärin ja omahoitajan vastaanotolle pääsyn on oltava sujuvaa ja kynnyksetöntä. Kun ihminen pääsee suoraan tutun ammattilaisen vastaanotolle, hoito alkaa ajoissa ja palvelu toimii vaikuttavammin.
- Ihmisten valinnanvapaus on olennainen osa omalääkärimallia. Jos hoitosuhde omalääkärin kanssa ei toimi, on ihmisellä aina oltava mahdollisuus valita toinen omalääkäri.
- Kehitetään Kela-korvauksia. Vakinaistetaan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu. Hyödynnetään valinnanvapauskokeilusta tuttua mallia myös muiden Kela-korvausten kehittämisessä. Varmistetaan korvausten kohdentuminen asiakkaille hintakatolla ja kohtuullisilla omavastuuosuuksilla. Hyödynnetään Kela-korvauksia erityisesti niissä palveluissa, joita julkinen tarjoaa liian vähän, kuten hedelmöityshoidoissa, gynekologikäynneissä, suun terveydenhuollossa, fysioterapiassa ja kuntoutuksessa.
- Vahvistetaan valinnanvapautta. Laajennetaan palvelusetelin käyttöä sekä vahvistetaan hyvinvointialueiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden keskinäistä yhteistyötä.
Rakennetaan Suomeen maailman paras erikoissairaanhoito
Niukkojen resurssien maailmassa terveydenhuollon pitää olla vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Hoidon ja palvelujen vaikuttavuudesta sekä saavutetusta terveys- ja hyvinvointihyödystä saadun tiedon on ohjattava yhä vahvemmin hoidon ja palveluiden järjestämistä. Tulevaisuudessa sote-ammattilaisten aika käytetään ensisijaisesti potilas- ja asiakastyöhön, ei raskaaseen hallintoon tai tietojärjestelmien kanssa taistelemiseen.
Talouden realiteetit edellyttävät palveluvalikoiman selkeämpää priorisointia siten, että palveluiden yhdenvertaisuus, saatavuus, laatu ja taloudellinen kestävyys turvataan koko maassa. Painopistettä siirretään raskaista palveluista varhaisen vaiheen tukeen ja ennaltaehkäisyyn, jolloin nopea apu ja varhainen puuttuminen ehkäisevät ongelmien kasautumista ja kalliimpien palveluiden tarvetta myöhemmin.
Erikoissairaanhoidossa on pystyttävä vahvistamaan suomalaisten luottamusta palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Korkeiden verojen vastineeksi tulee saada maailman parasta sairaanhoitoa. Suomen pitää pystyä nousemaan takaisin hoitotulosten kärkeen esimerkiksi syöpähoidoissa ja otettava käyttöön nykyistä nopeammin kehittyneimmät lääkehoidot.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan erikoissairaanhoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Turvataan akuutit päivystyspalvelut koko maassa. Kehitetään sairaaloiden työnjakoa sekä yliopistosairaaloiden että keskussairaaloiden kesken. Kootaan suurempiin yksiköihin sellaisia tutkimuksia, toimenpiteitä ja hoitoa, jotka edellyttävät esimerkiksi poikkeuksellista erityisosaamista, riittävän suurta potilasmäärää tai merkittäviä investointeja laitteistoihin ja välineisiin.
- Puretaan monituottajuuden esteitä. Lisätään hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää palveluita laadukkaalla, vaikuttavalla ja kustannustehokkaalla tavalla.
- Otetaan käyttöön kustannusvaikuttavimmat tavat tuottaa palvelut. Hyödynnetään palveluiden tuotantotapojen vertailussa ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa yksikkökustannusten laskentaa sekä toiminta- ja tuottavuustietoja (DRG). Varmistetaan, että tietoja voidaan käyttää nykyistä vahvemmin myös hyvinvointialueiden ohjauksen välineenä. Hyvinvointialueiden yksikkökustannusten on oltava lähtökohtaisesti julkisia, jotta kustannusvertailu on mahdollista.
- Luodaan valtakunnallinen erikoissairaanhoidon jonoportaali. Tuetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoitopaikan valintaa luomalla valtakunnallinen jonoportaali, jossa asiakas voi seurata eri toimenpiteiden jonotilannetta eri puolilla maata.
- Parannetaan kivun hoitoa. Varmistetaan kivun varhainen tunnistaminen, riittävä kivunlievitys sekä sujuvat hoito- ja kuntoutuspolut, jotta kipu ei pitkittyessään johda toimintakyvyn alenemiseen, työkyvyttömyyteen tai inhimilliseen kärsimykseen.
- Perustetaan valtakunnallinen palveluvalikoimaviranomainen. Kootaan sen tehtäviksi lääkehoitoihin kuulumattomien terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminta (HTA), vaikuttavuuden edistäminen sekä terveydenhuollon valtakunnallisesta palveluvalikoimasta päättäminen. Arvioidaan sekä uusia että käytössä olevia hoitomuotoja ja luovutaan vähähyötyisistä hoidoista, jotta jokainen käytetty euro ja tehty työ tukee aidosti ihmisten terveyttä.
- Keskitetään lääkehoitojen arviointitoiminta ja päätöksenteko yhdelle viranomaiselle. Annetaan sen tehtäväksi lääkkeiden arviointi sekä päätöksenteko käyttöönotosta ja korvattavuudesta sekä hyvinvointialueiden sairaalalääkkeiden että Kelan korvaamien avohoidon lääkkeiden osalta.
- Ehkäistään lääkehoitojen osaoptimointia. Uudistetaan lääkehoitojen rahoitusta niin, että sekä avohoidon lääkkeissä että sairaalalääkkeissä vastuu jakautuu neutraalisti hyvinvointialueiden ja Kelan sairausvakuutusjärjestelmän kesken. Ehkäistään näin lääkehoitojen osaoptimointia, jossa lääkehoidon valintaan vaikuttaa potilaan edun sijaan lääkehoidon rahoitusvastuun jakautuminen.
- Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Saatetaan loppuun itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskeva lakihanke (IMO-hanke) viimeistään vaalikaudella 2027-2031
Lisätään palvelujen vaikuttavuutta tutkimuksella, tiedolla ja teknologialla
Lääketieteellinen tutkimus, tieto ja teknologia luovat Suomelle mahdollisuuden kehittää uusia tuotteita, lääkkeitä ja hoitomuotoja, jotka parantavat palveluiden kustannusvaikuttavuutta. Samalla ne luovat Suomelle mahdollisuuksia kasvuun ja vientiin.
Etävastaanotot, kotiin tuotavat ja liikkuvat palvelut sekä älylaitteet mahdollistavat sujuvamman ja
yksilöllisemmän hoidon, kun tieto liikkuu luotettavasti ja reaaliaikaisesti. Samalla ammattilaisten aika vapautuu ihmisille, ei kirjaamiseen. Palveluiden on kuitenkin oltava saavutettavia myös niille, joille digitaaliset ratkaisut eivät ole mahdollisia.
Suomessa on erinomaista sosiaali- ja terveysdataa. Julkinen sektori käyttää satoja miljoonia tietojärjestelmiin ja niiden kehittämiseen. Tällä hetkellä tietoa hyödynnetään palveluiden suunnittelussa, ohjauksessa sekä tutkimuksessa ja arkistokäytössä. Tulevaisuudessa tämä tietopääoma pitää saada tuottamaan nykyistä enemmän terveyshyötyä asiakkaille.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomeen paremmat edellytykset hyödyntää sosiaali- ja terveystietoa
lääketieteellisessä tutkimuksessa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa ja opetuksessa tietoturvasta ja tiedon anonymisoinnista tinkimättä. Lääketieteellinen tutkimus mahdollistaa uusia tutkimustuloksia, innovaatioita ja hoitomuotoja, sekä niiden soveltamisen suomalaisessa terveydenhuollossa.
Sosiaali- ja terveystietoa pitäisi tulevaisuudessa hyödyntää myös ennakollisessa terveydenhuollossa eli yksilön terveysuhkien tunnistamisessa ja hoitotarpeen arvioimisessa. Ennakollisuuden kehittämisessä on iso potentiaali asiakkaiden terveyden parantamiseksi, samalla kun erikoissairaanhoidon kuluja voidaan hillitä.
Mitä ehdotamme?
- Edistetään sosiaali- ja terveystietojen sujuvaa liikkumista. Varmistetaan potilas- ja asiakastietojen siirtyminen turvallisesti ja reaaliaikaisesti eri organisaatioiden välillä, jotta hoito ei katkea. Hyödynnetään tietoa vastuullisesti myös tutkimuksessa ja uusien palvelujen kehittämisessä.
- Vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedonhallintaa. Harmonisoidaan tietomäärittelyt, tietorakenteet ja kirjaamisohjeet niin, että tiedot voidaan kertakirjata sujuvasti. Varmistetaan, että kerätty tieto on sujuvasti käytettävissä eri toimijoiden välillä ja että tietoa voidaan hyödyntää myös palvelutarpeen ennakointiin sekä varhaiseen puuttumiseen.
- Laajennetaan terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä. Parannetaan hoidon ja palvelujen laatua ja vaikuttavuutta kaikkialla Suomessa hyödyntämällä kansallisten laaturekisterien tarjoamaa tietoa.
- Hyödynnetään entistä enemmän työtä tehostavia ja helpottavia teknologioita. Kehitetään palveluiden laatua ja turvallisuutta hyödyntämällä digitaalisia välineitä, kuten älymattoja, liikkeentunnistimia, liikkumisen ja kommunikaation apuvälineitä, lääkerobotteja tai mobiiliraportointivälineitä.
- Mahdollistetaan tekoälyn hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyödynnetään tekoälyä tuottavuuden ja laadun parantamisessa sekä ammattilaisten ajankäytön suuntaamisessa potilastyöhön.
- Otetaan käyttöön automatisoitu hoidon tarpeen arviointi. Nopeutetaan ja yhdenmukaistetaan arviointia ja vapautetaan samalla ammattilaisten aikaa varsinaiseen potilastyöhön. Ehkäistään samalla jonotusta ja tunnistetaan kiireellisimmät tapaukset nopeasti.
- Uudistetaan asiakas- ja potilastietoja koskevaa lainsäädäntöä. Edistetään tietosuojalainsäädännön kehittämistä siten, että tietojen luovutuksen suostumusmenettelystä luovutaan, eli henkilön pitää erikseen kieltää hoitavan sote-henkilöstön pääsy omiin tietoihin sen sijaan, että siihen pitää antaa erikseen lupa. Vahvistetaan ihmisten oikeutta ja mahdollisuuksia omien tietojensa hallintaan ja hyödyntämiseen.
Edistetään terveellisiä elämäntapoja ja kokonaisvaltaista hyvinvointia
Hyvinvointiyhteiskunta suojaa sairauksia ja riskejä vastaan, mutta päätökset oman arjen elämäntapavalinnoista ovat yksilönvapauden kovinta ydintä. Jokaisella on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan terveyteensä. Mahdollisuudet oman hyvinvoinnin seuraamiseen ja siten sen tietoisempaan edistämiseen ovat kasvaneet vauhdilla uusien kehonmittausteknologioiden markkinoille tulon myötä. Mahdollisuus saada tietoa esimerkiksi unen, aktiivisuuden tai stressin määrän vaikutuksista hyvinvointiin on tullut kaikkien ulottuville.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen tapahtuu ennen kaikkea yksilön mahdollisuuksien laajentamisen kautta. Tiedon, tuen ja terveyspalvelujen saavutettavuudella luomme ympäristön, jossa on mahdollista tehdä omien arvojen mukaisia päätöksiä. Julkisen vallan toimet voivat osaltaan vahvistaa yksilöiden toimijuutta ja ymmärrystä omista arjen valinnoista sekä niiden terveysvaikutuksista.
Yksilönvapauden rinnalla on reilua edellyttää, että ihmiset ottavat nykyistä enemmän vastuuta itsestään terveyskysymyksissä. Erityisesti elämäntapasairauksien hoidossa ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat usein kaikista vaikuttavimpia terveydenhuollon rajallisten resurssien kannalta. Suomi kuuluu Euroopan lihavimpien kansojen joukkoon. Olisi sekä yhteiskunnan että yksilöiden hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että nykyistä useampi voisi saavuttaa normaalipainon. Lihavuuden vähentäminen on moninainen kokonaisuus, johon tarvitaan yhteiskunnallisia valintoja, mutta myös yksilöiden panosta.
Mitä ehdotamme?
- Ehkäistään sairauksia tiedolla ja teknologialla. Suhtaudutaan teknologiaan ja terveysdataan mahdollisuutena. Hyödynnetään täysimääräisesti uudenlaiset yksilölliset tavat, joilla erilaisilla mittausteknologioilla voi seurata omien valintojen seurauksia. Kun yksilö näkee toimiensa seuraukset, voi syntyä myös motivaatio muuttaa tottumuksia. Kehitetään seulontoja tutkittuun tietoon perustuen.
- Suhtaudutaan teknologiaan ja yksilön terveysdataan mahdollisuutena. Hyödynnetään täysimääräisesti uudenlaiset yksilölliset tavat, joilla erilaisilla mittausteknologioilla voi seurata omien valintojen seurauksia. Kun yksilö näkee toimiensa seuraukset, voi syntyä myös motivaatio muuttaa tottumuksia.
- Nostetaan rokotuskattavuutta ja laajennetaan rokotusohjelmaa. Rokotukset ovat keskeinen ja kustannustehokas osa Suomen ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Rokottamisen tavoitteena on suojata yksilöitä vakavilta taudeilta sekä ehkäistä tartuntatautien leviämistä väestössä.
- Edistetään terveellisiä elintapoja. Edistetään ravitsemussuositusten mukaisia ruokailuvalintoja. Kannustetaan vahvasti “tunti liikuntaa päivässä” -ajatteluun. Kannustetaan käyttämään terveyttä edistäviä digitaalisia sovelluksia esimerkiksi liikunnan, ruokailun ja unen seurannassa.
- Vahvistetaan kansansairauksien ehkäisyä, varhaista tunnistamista ja vaikuttavaa hoitoa. Kiinnitetään erityistä huomiota sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, mielenterveyden ongelmiin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin niiden merkittävien inhimillisten ja taloudellisten vaikutusten vuoksi.
- Varmistetaan riittävä apu unettomuuteen. Edistetään esimerkiksi uniapnean tunnistamista ja hoitoa. Madalletaan kynnystä hankkia apua uneen liittyvien sairauksien ja häiriöiden hoitoon.
- Vahvistetaan mielenterveyttä. Parannetaan tietopohjaa uupumisen, masennuksen ja mielenterveyden haasteiden juurisyistä sekä kehitetään tietoon perustuvia, ennaltaehkäiseviä ratkaisuja mielenterveyden vahvistamiseksi.
- Käynnistetään järjestelmällinen työ lihavuuden vähentämiseksi. Säädetään terveysvero epäterveellisille elintarvikkeille. Edistetään kävelyn ja pyöräilyn roolia liikkumismuotoina kaupunki- ja liikennesuunnittelussa. Parannetaan lihavuuden lääkehoidon saavutettavuutta. Hyödynnetään käyttäytymistieteellistä tutkimusta yksilöiden tukemiseksi lihavuuden vähentämisessä.
- Edistetään naisten terveyttä. Vahvistetaan esimerkiksi endometrioosin ja PCOS-oireyhtymän tunnistamista ja hoitoa. Parannetaan esivaihdevuosi- ja vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hormonikorvaushoitoa. Panostetaan naisten terveyteen liittyvään osaamiseen ja tutkimukseen.
- Vahvistetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyviä terveyspalveluita. Lyhennetään ehkäisyyn liittyvien terveyspalveluiden jonoja ja parannetaan hoidon laatua.
Vahvistetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa sosiaalipalveluilla
Jokaisella suomalaisella on synnynnäisistä ominaisuuksistaan riippumatta oikeus hyvään elämään. Kun joku tarvitsee apua, on sitä oltava saatavilla. Sosiaalipalveluiden tehtävä on tukea hyvää arkea niissä tilanteissa, joissa omat, perheen tai lähiyhteisön voimavarat eivät kanna. Julkisen, yksityisen ja järjestösektorin yhteistyö on sosiaalipalveluissa keskeistä.
Kokoomuksen mielestä sosiaalipalveluissa ja hoivassa on korostettava itsemääräämisoikeuden toteutumista ja inhimillistä kohtaamista. Jokaisen ihmisen ja perheen tilanne on erilainen. Riittävää apua ja tukea on siksi mahdotonta tyhjentävästi kuvata asetuksin tai ohjein. Onnistuneen avun ja tuen keskeinen tekijä onkin osaava ja työhönsä sitoutunut sosiaalihuollon ammattilainen.
Kokoomuksen mielestä on aika vapauttaa ammattilaisten työaikaa hallinnollisesta työstä ihmisten auttamiseen. Sosiaalihuollon sääntelyä on kevennettävä kauttaaltaan. Kaikkein vaativin sosiaalihuolto kannattaa koota tarpeeksi suuriin yksiköihin. Samaan aikaan painopistettä on siirrettävä raskaimmista sosiaalipalveluista sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan omaishoitajien yhdenvertaisuutta ja jaksamista. Varmistetaan omaishoitajille riittävä toimeentulo, vapaat ja palvelut. Omaishoitajat ovat yhteiskunnan tärkeä voimavara.
- Varmistetaan työttömille räätälöidyt sosiaali- ja terveyspalvelut. Kehitetään terveystarkastuksia ja kuntoutuspalveluja työttömien terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Varmistetaan kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllistymistä edistävien palveluiden saatavuus.
- Kehitetään päihde- ja riippuvuuspalveluita kokonaisvaltaisesti. Varmistetaan päihdeongelmista kärsiville terveys- ja sosiaalineuvonta, kuntoutus- ja asumispalvelut, päihdehuolto sekä mielenterveyspalvelut. Kehitetään yhdenvertaisia riippuvuuspalveluita myös peliongelmista kärsiville.
- Torjutaan huumeiden käyttöä pehmeillä ja kovilla keinoilla. Varmistetaan matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut ilman pelkoa leimautumisesta. Kehitetään katkaisuhoitoon pääsyä. Torjutaan huumeiden saatavuutta ja huumekauppaan kytkeytyvää järjestäytynyttä rikollisuutta. Tuomitaan huumeiden viihdekäyttö ja huumemyönteisiä asenteita esimerkiksi päihdekasvatuksella. Panostetaan ehkäisevään päihdetyöhön, syrjäytymisen ja asunnottomuuden ehkäisemiseen sekä mielenterveyspalveluihin.
- Otetaan käyttöön vapaaehtoisuuteen perustuva tahdonvastainen päihdehoito. Vapaaehtoisesta tahdonvastaisesta päihdehoidosta olisi apua esimerkiksi päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset sekä lapsiperheet, joissa on päihderiippuvainen vanhempi.
- Edistetään mielenterveyspalveluissa ihmisen kokonaisvaltaista terveyttä ja elämänhallintaa. Kokonaisvaltainen tuki vahvistaa toipumista, ehkäisee ongelmien pitkittymistä ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta.
- Varmistetaan riittävät palvelut seksuaaliväkivaltaa kohdanneille. Kehitetään Seri-tukikeskuksia, jotka tarjoavat seksuaaliväkivaltaa kokeneille oikeuslääketieteellistä tutkimusta, lääketieteellistä hoitoa, traumatukea ja psykologista neuvontaa sekä tukea oikeusprosessin käynnistämiseen.
Turvataan ikäihmisten hyvinvointi, terveys ja toimintakyky
Yhä useampi kansalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Hyväkuntoisten ja aktiivisten senioreiden joukon kasvaessa on pohdittava, miten ikääntyneiden osallistumista voidaan tukea. Seniorit ovat myös merkittävä voimavara kolmannella sektorilla ja omaishoidossa.
Ikääntyvä väestömme tarvitsee yhä enemmän palveluita tulevina vuosina, minkä vuoksi kaikki esteet sote-palvelujen tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden kehittämisen tieltä on purettava. Samalla on huolehdittava siitä, että pienenevistä ikäluokista nykyistä useampi nuori kouluttautuu, kiinnittyy työelämään ja voi rakentaa omannäköisen, mielekkään elämän.
Hyvinvointialueen on toteutettava iäkkään henkilön arvokasta elämää tukeva pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen kotiinsa annettavilla ja muilla sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluilla. Palvelut on sovitettava kunkin ikäihmisen yksilöllisiin tarpeisiin. Hoiva ja huolenpito on toteutettava kullekin ikäihmiselle sopivalla tavalla terveys, toimintakyky ja perhesuhteet huomioiden.
Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava tavalla, joka saa ikäihmisen tuntemaan elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Ikäihmisen on voitava ylläpitää perhesuhteitaan ja sosiaalista vuorovaikutusta. Ikäihmisillä on myös oikeus osallistua hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä.
Mitä ehdotamme?
- Turvataan ikäihmisten elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus. Varmistetaan, että ikäihmiset voivat ylläpitää sosiaalisia suhteitaan sekä osallistua mielekkääseen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään toimintaan. Taataan avio- ja avopuolisoille oikeus asua yhdessä.
- Kehitetään ikäihmisten palveluita kokonaisuutena. Varmistetaan, että palvelut kykenevät vastaamaan elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeisiin.
- Annetaan mahdollisuus asua kotona mahdollisimman pitkään. Kehitetään ikäihmisten arvokasta elämää tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotta kotona asuminen on mahdollista mahdollisimman pitkään. Sovitetaan palvelut ikäihmisen palvelutarpeiden mukaan. Kehitetään asiakkaiden kotiin ja lähiympäristöön vietäviä sekä liikkuvia palveluja. Turvataan ja edistetään perhehoidon käyttöä yhtenä hoivamuotona.
- Varmistetaan pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan. Jos kotona asuminen ei ole mahdollista heikentyneen terveyden tai toimintakyvyn takia, ikäihmisen on päästävä viipymättä asuinpaikasta riippumatta laadukkaaseen hoivaan, jossa on riittävästi moniammatillista henkilökuntaa. Parannetaan vapautta valita hoitopaikka ja turvataan oikeus hoitoon lähellä omaisia.
- Tuodaan teknologia apuun ikäihmisten hoivassa. Huolehditaan, että käytettävä teknologia on tutkimukseen ja näyttöihin perustuvaa ja vapauttaa aikaa ihmisen kohtaamiseen.
- Parannetaan ikäihmisten kotitalousvähennystä. Edistetään kotona asumista, arkea helpottavien palvelujen hankkimista ja työllisyyttä.
Rakennetaan esteetöntä ja yhdenvertaista yhteiskuntaa
Kokoomukselle yhdenvertainen Suomi tarkoittaa, että jokaisella on todellinen mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää, tehdä työtä, opiskella, asua turvallisesti ja osallistua yhteiskuntaan vammasta tai sairaudesta riippumatta.
Esteettömyys ja saavutettavuus ovat tärkeitä edellytyksiä sille, että vammaiset henkilöt voivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla. Esteetön rakennettu ympäristö, saavutettavat digitaaliset palvelut sekä mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin vahvistavat osallisuutta. Esteettömyyden toteuttamisessa on kyse ajattelutavasta ja asenteesta, ei erityisjärjestelyistä.
Vammaisilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen, osallisuuteen, itsemääräämisoikeuteen ja itsenäiseen elämään. Yhteiskunnan on turvattava näiden toteutumiseksi tarvittavat yksilölliset palvelut ja muu tuki. Sadat tuhannet suomalaiset elävät vamman tai vaikean toimintarajoitteen kanssa. Kyse on Suomen ja maailman suurimmasta vähemmistöstä, jonka oikeus yhdenvertaiseen ja yksilölliseen kohteluun on turvattava kaikessa päätöksenteossa.
Vammaisen henkilön jättäminen työelämän ulkopuolelle on paitsi inhimillisesti väärin myös kansantaloudellisesti kestämätöntä. Työ tuo taloudellista turvaa, mutta myös merkityksellisyyttä, osallisuuden kokemusta ja mahdollisuuden olla osa työyhteisöä.
Vammaispalveluissa on siirryttävä järjestelmälähtöisyydestä ihmislähtöisyyteen. Oikeudenmukaisuutta ei ole se, että vammainen henkilö tai hänen perheensä joutuu taistelemaan perusoikeuksistaan byrokratian rattaissa. Toimivat asumisratkaisut ja apuvälineet, itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja oikea-aikaiset palvelut tukevat itsenäistä ja aktiivista elämää. Koulutuksessa on varmistettava riittävä tuki varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen.
Mitä ehdotamme?
- Varmistetaan digitaalisten palveluiden saavutettavuus. Varmistetaan, että verkkosivut ovat luettavissa erilaisilla apuvälineillä, kuten ruudunlukuohjelmalla. Huomioidaan vammaisuuden monimuotoisuus ja kiinnitetään huomiota myös verkkosivujen selkokielisyyteen.
- Varmistetaan rakennetun ympäristön esteettömyys. Rakennetaan esteettömiä julkisia rakennuksia. Varmistetaan myös katuympäristön ja joukkoliikenteen esteettömyys. Priorisoidaan jalkakäytävien ja muiden kävelyväylien talvikunnossapitoa.
- Edistetään aktiivisesti vammaisten osallistumista päätöksentekoon. Poliittisessa päätöksenteossa otetaan järjestelmällisesti huomioon muun muassa liikunta-, kuulo- ja näkörajoitteet sekä kehitysvammat.
- Varmistetaan vammaisten nuorten sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen. Parannetaan vammaisten nuorten mahdollisuuksia suorittaa toisen asteen tutkinto ja päästä korkeakouluopintoihin. Panostetaan esteettömiin oppimisympäristöihin, yksilöllisiin tarpeisiin vastaamiseen ja saavutettaviin tukipalveluihin.
- Turvataan vammaisille ihmisille aidot mahdollisuudet osallistua työelämään. Vahvistetaan myös yrittäjyyden edellytyksiä keinona varmistaa toimeentulo. Vähennetään työmarkkinoilla tapahtuvaa syrjintää purkamalla rakenteellisia esteitä, vaikuttamalla asenteisiin ja madaltamalla rekrytointikynnystä esimerkiksi anonyymilla rekrytoinnilla.
- Edistetään vammaisten henkilöiden mielekästä vapaa-aikaa. Mahdollisuus harrastaa on olennainen osa hyvää elämää. Vahvistetaan vammaisten henkilöiden osallisuutta kulttuurin, liikunnan, järjestötoiminnan ja muun sosiaalisen toiminnan kautta.
- Jatketaan vammaispalvelujen kehittämistä. Varmistetaan, että palvelut aidosti poistavat esteitä yksilön täysimääräisen osallistumisen tieltä. Hyödynnetään palvelujen tuottamisessa henkilökohtaista budjetointia ja palveluseteleitä..