Kokoomuksen tavoitteena on mahdollisimman tehokas julkinen hallinto valtion keskus- ja aluehallinnosta kaupunkeihin ja kuntiin. Julkisen hallinnon tehtävä on palvella ihmisiä ja yrityksiä tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja luotettavasti. Kun arjen asiat hoituvat sujuvasti, ihmisille jää enemmän aikaa elämiseen ja yrityksille kasvun rakentamiseen.
Kokoomuksen mielestä kunnat ja kaupungit ovat paras tapa järjestää lähidemokratia ja paikallishallinto. Ihmiset tuntevat kuntansa, ja kunnan asioihin on helppo vaikuttaa. Osallistumisen vahvistaminen ja paikallinen vaikuttaminen ovat demokratian ydin. Kunnat ovat monialaisia toimijoita, jotka pystyvät vastaamaan laajasti ihmisten palveluista sekä vahvistamaan alueensa elinvoimaa.
Kokoomus kannattaa valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä työnjaossa läheisyysperiaatetta. Palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta pitäisi päättää mahdollisimman lähellä ihmistä. Siksi kokoomus kannattaa sitä, että tarkoituksenmukaisia tehtäviä siirrettäisiin tulevaisuudessa valtiolta ja hyvinvointialueilta nykyistä vahvemmille kunnille.
Esimerkiksi hyvinvointialueiden työllistymistä edistävät sosiaalipalvelut sekä oppilas- ja opiskelijahuolto voisivat siirtyä hyvinvointialueilta takaisin kuntien järjestämisvastuulle. Kunnat voisivat tulevaisuudessa ottaa hoitaakseen myös esimerkiksi valtion elinvoimakeskusten tehtäviä, jotka liittyvät yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen, maaseudun kehittämiseen ja maahanmuuttajien kotoutumiseen.
Vahvistetaan kaupunkien ja kuntien roolia
Haluamme Suomeen nykyistä vahvemmat kunnat, jotta tarvetta kuntayhtymille ja muille ylimääräisille hallintorakenteille olisi vähemmän. Jotta päätöksenteko olisi aidosti demokraattista, pitäisi hallinnossa pyrkiä mahdollisimman yksinkertaisiin ja helposti ymmärrettäviin rakenteisiin. Mielestämme kuntien välinen yhteistyö on tehokkainta hoitaa vastuukuntamallilla, jossa esimerkiksi kaupunkiseudun keskuskaupunki ottaa tietyistä palveluista järjestämisvastuun, mutta päätökset tehdään yhdessä kuntien kesken sopien.
Suomen kuntakenttä on nykyisellään liian hajanainen. Osa kunnista ei kykene hoitamaan järjestämisvastuullaan olevia palveluja. Osassa palvelutarve vähenee väestömuutoksen ja kaupungistumisen vuoksi. Jotta kuntien roolia voidaan vahvistaa, kuntarakenteen on kehityttävä joko kuntien yhdistymisen ja määrän vähenemisen kautta tai eriyttämällä tehtäviä kuntien välillä. Kokoomuksen mielestä molempia on edistettävä rinnakkain. Erilaistuminen on sallittava. Kaikki kunnat eivät voi, eikä niiden pidä tehdä samoja asioita.
Tehtävien eriyttäminen tarkoittaisi sitä, että kuntalaki ja muu kuntia koskeva lainsäädäntö tunnistaisivat kaksi erilaista kuntatyyppiä: ydinkunnat ja lähikunnat. Kunnat saisivat itse valita kuntatyyppien väliltä. Ydinkunnilla olisi enemmän lakisääteisiä tehtäviä ja laajempi järjestämisvastuu palveluista kuin lähikunnilla. Ydinkuntina voisivat toimia esimerkiksi Suomen suurimmat kaupungit, maakuntakeskukset ja vahvimmat seutukaupungit. Muut kunnat voisivat jatkaa lähikuntina kevyemmillä tehtävillä ja järjestämisvastuilla.
Nykykuntien tärkeimmät tehtävät liittyvät varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Suomen alhainen syntyvyys on johtanut tilanteeseen, jossa yli 100 kunnassa syntyy alle koululuokallinen lapsia. Noin kolmanneksessa kuntia koulun aloittaa alle 20 lasta vuonna 2029. Maan sisäinen muuttoliike tai maahanmuutto ei ratkaise tilannetta. Vahvemmat kunnat turvaisivat yhdenvertaisemman varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen – sivistyksellisten oikeuksien - toteutumisen.
Kokoomus haluaa kannustaa kuntia vapaaehtoisiin ja järkeviin kuntaliitoksiin. Vahvemmat kunnat pystyvät tarjoamaan parempia palveluita, turvaamaan koulutuksen ja rakentamaan elinvoimaista arkea ihmisille. Vahvempia kuntia tarvitaan myös siksi, että osassa kunnista veroaste on karannut liian korkeaksi.
Mitä ehdotamme?
- Uudistetaan kuntia koskeva lainsäädäntö tunnistamaan kaksi kuntatyyppiä. Kunnat voisivat itse valita, toimivatko ne ydinkuntina vai lähikuntina. Ydinkunnilla olisi laajempi järjestämisvastuu erilaisista palveluista. Lähikunnilla vastuut olisivat rajatummat ja paremmin niiden kantokykyyn sopivat.
- Tavoitellaan Suomeen mahdollisimman vahvoja kuntia. Kun Suomeen on rakennettu riittävän vahvat peruskunnat, voidaan erillisestä jaosta ydinkuntiin ja lähikuntiin luopua.
- Kannustetaan kuntia vapaaehtoisiin ja järkeviin kuntaliitoksiin. Mitä vahvempia kunnat ovat, sitä vähemmän on tarvetta ylimääräisille hallintorakenteille palveluiden järjestämiseksi.
- Luodaan kannustinjärjestelmä vapaaehtoisille kuntaliitoksille. Järjestelmässä yhdistymisavustuksen suuruus kasvaa portaittain muodostuvan kunnan väestöpohjan mukaan.
- Kiristetään kriisikuntamenettelyn kriteereitä. Talouden tunnuslukujen raja-arvojen täyttymisen osalta riittäisi jatkossa, että kolme neljästä nykyisestä kriteeristä täyttyy. Käynnistetään arviointimenettely ja kuntajakoselvitys aina kriteerien täyttyessä.
- Kasvatetaan kuntien omien verotulojen roolia. Kun kunta saa mahdollisimman suuren osan kunnan alueella syntyvistä verotuloista, kunnalla on vahvat kannustimet luoda edellytyksiä yritystoiminnalle ja ihmisten työllistymiselle.
- Vahvistetaan kuntien taloudellista kestävyyttä ja mahdollisuuksia kehittyä. Kasvatetaan kuntien jako osuutta yhteisöverotuotosta.
- Huolehditaan kuntien riittävästä rahoituksesta. Kun kuntien rahoitusjärjestelmää uudistetaan, valtionosuuksiin tehtävät muutokset on tasapainotettava veroratkaisuilla, jotka vahvistavat kuntien omia tuloja.
Uudistetaan hyvinvointialueiden rakenne ja rahoitus
Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat murroskohdassa. Väestö ikääntyy, hoivan tarve kasvaa ja samaan aikaan työikäisten määrä vähenee. Siksi tarvitsemme rohkeita uudistuksia nyt. Nykyinen hyvinvointialuerakenne on poliittisten päättäjien tekemä kompromissi, ei paras ratkaisu ihmisten palveluiden kannalta. Alueita on liikaa, hallinto on raskasta ja rahaa kuluu byrokratiaan hoidon sijaan. Kun resurssit ovat rajalliset, jokainen euro on käytettävä ihmisten hoitoon ja hoivaan.
Vahva hyvinvointialue tarkoittaa ihmiselle varmuutta siitä, että palvelut toimivat myös tulevaisuudessa. Taloudellisesti kestävä alue pystyy hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä, kehittämään palveluja ja panostamaan hoidon laatuun. Suurempia yksiköitä hyödynnetään siellä, missä niistä on aidosti hyötyä, esimerkiksi vaativassa erikoissairaanhoidossa.
Ihmisen arjen palveluiden on oltava ihmistä lähellä. Perusterveydenhuollossa, mielenterveyspalveluissa ja ikäihmisten hoidossa tärkeintä on nopea apu, tuttu hoitosuhde ja inhimillinen kohtaaminen. Kokoomus ei puolusta järjestelmää, vaan ihmistä. Rakennamme tulevaisuuden sotea, jossa hoitoon pääsee ajoissa, palvelut toimivat sujuvasti ja jokainen saa tarvitsemansa avun elämän eri vaiheissa.
Hyvinvointialueiden rahoituksen on oltava alueille ennakoitavaa, hillittävä kustannusten hallitsematonta kasvua ja kannustettava järjestämään palvelut vaikuttavasti ja tehokkaasti. Samalla sen on turvattava lakisääteisten palvelujen toteutuminen kaikkialla Suomessa. Yhteistä rahaa ei ole rajattomasti, ja jokainen euro on käytettävä viisaasti.
Nykyinen rahoitusmalli nojaa liikaa epävarmaan ja alueittain vaihtelevaan diagnoositietoon. Tämä heikentää rahoituksen ennakoitavuutta ja rapauttaa luottamusta koko järjestelmään. Rahoituksen on perustuttava tietoon, johon voidaan luottaa. Rahoituksen painopiste on siirrettävä nykyistä vahvemmin väestörakenteeseen perustuviin tekijöihin, kuten asukasmäärään, väestön ikärakenteeseen, sosioekonomisiin tekijöihin ja alueen ominaispiirteisiin, jotka kuvaavat palvelutarvetta luotettavasti. Samalla rahoitusta on ohjattava niin, että
kasvavilla alueilla on mahdollisuus varautua tulevaan palvelutarpeeseen.
Lisäksi hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä on vahvistettava rahoituksessa. Ennaltaehkäisy, varhainen tuki ja toimivat peruspalvelut säästävät inhimillistä kärsimystä ja yhteisiä varoja, ja pitävät ihmiset pidempään terveinä ja toimintakykyisinä. Tavoitteena on rahoitusmalli, joka on ymmärrettävä, oikeudenmukainen ja kestävä. Malli, joka turvaa palvelut ihmisille nyt ja varmistaa, että ne ovat olemassa myös huomenna.
Mitä ehdotamme?
- Rakennetaan Suomeen nykyistä vahvemmat hyvinvointialueet. Uudistetaan hyvinvointialueita, jotta niillä on paremmat edellytykset järjestää suomalaisille sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita.
- Uudistetaan hyvinvointialueiden rahoitus. Uudistetaan hyvinvointialueiden rahoitusmalli ennakoitavammaksi ja vaikuttavammaksi. Siirretään rahoituksen painopistettä väestörakenteeseen perustuviin tekijöihin, kuten asukasmäärään, sosioekonomisiin tekijöihin ja väestön ikärakenteeseen. Vahvistetaan ennaltaehkäisevän sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävän työn painoarvoa
hyvinvointialueiden rahoituksessa.
Päivitetään valtionhallinto 2030-luvulle
Kokoomus edistää valtionhallinnon digitalisaatiota ja tuottavuustoimia määrätietoisesti. Tekoälyä ja automaattista päätöksentekoa hyödynnetään laajasti niissä tehtävissä, joissa se on tarkoituksenmukaista, turvallista ja ihmisten oikeusturvan turvaavaa.
Tavoitteemme on nopeammat palvelut, vähemmän byrokratiaa, parempi asiakaskokemus ja fiksumpi resurssien käyttö. Teknologialla vapautamme virkailijoiden aikaa siihen, missä ihmistä todella tarvitaan: neuvontaan, päätöksentekoon ja inhimilliseen kohtaamiseen.
Samalla tarkastelemme ministeriörakennetta ja joustavoitamme ministeriörajat ylittävää johtamista. Moni yhteiskunnan iso haaste, kuten työllisyys, turvallisuus, hyvinvointi ja ilmasto, eivät mahdu yhden ministeriön lokeroon. Tarvitsemme sujuvampaa yhteistyötä ja selkeämpää johtamista.
Orpon hallitus uudisti valtion aluehallinnon elinvoimakeskuksiin sekä lupa- ja valvontaviraston alueellisiin toimipisteisiin. Uudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää rakenteita, vähentää byrokratiaa, nopeuttaa päätöksentekoa ja tuoda palvelut lähemmäs ihmisiä ja yrityksiä. Pidämme järkevänä seurata uudistuksen vaikutuksia ennen tarkempia jatkotoimia.
Hallinnon tehtävä on tukea kasvua, ei hidastaa sitä. Kun palvelut ovat sujuvia, lupa-asiat etenevät ajoissa ja viranomaisyhteistyö toimii, koko Suomi menestyy. Yritysten investoinnit, uudet työpaikat ja alueiden kehittäminen tarvitsevat sujuvaa viranomaisyhteistyötä ja ennakoitavaa lupaprosessia.
Mitä ehdotamme?
- Edistetään valtionhallinnon digitalisaatiota. Hyödynnetään tekoälyä ja automaattista päätöksentekoa tarkoituksenmukaisissa ja turvallisissa tehtävissä.
- Vahvistetaan julkisen hallinnon tuottavuutta. Vähennetään byrokratiaa ja hallinnollista työtä. Kohdennetaan henkilöstöresursseja neuvontaan, päätöksentekoon ja ihmisten kohtaamiseen.
- Varmistetaan sujuvat ja ennakoitavat lupaprosessit. Hyödynnetään valtakunnallisia toimintamalleja ja lisätään asiakaslähtöistä palveluasennetta.
- Nopeutetaan lupa- ja viranomaispäätöksiä. Hyödynnetään automaattista päätöksentekoa ja tekoälyavusteisia ohjelmistoja.
- Uudistetaan valtioneuvoston johtamista. Tarkastellaan ministeriörakennetta tarkoituksenmukaisimman valtion johtamisjärjestelmän luomiseksi. Joustavoitetaan ministeriörajat ylittävää johtamista.