Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.

Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.

Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.

Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Muokkaa evästeasetuksia
Kokoomus.fi

Kokoo­muk­selle Suomen Euroo­pan unio­nin jäse­nyys on arvo­va­linta. Kuulu­malla Euroo­pan vapai­den kanso­jen perhee­seen Suomi on tehnyt valin­nan yllä­pi­tää ja edis­tää yhtei­siä euroop­pa­lai­sia libe­raa­lin demo­kra­tian arvoja ja peri­aat­teita: yksi­löi­den vapautta ja vastuuta, mahdol­li­suuk­sien tasa-arvoa, euroop­pa­laista sivis­tystä, kansan­val­taa, oikeus­val­tiota ja mark­ki­na­ta­loutta.

EU:n kautta voimme vaikut­taa asioi­hin tavalla, joka ei pienelle maalle muuten olisi mahdol­lista. EU on vahvo­jen ja yhteis­työ­hön sitou­tu­nei­den jäsen­val­tioi­den unioni, jonka kautta Eurooppa voi ajaa yhtei­siä asioita maail­man­laa­jui­sesti. EU tarkoit­taa myös kompro­mis­seja, kun erilai­sia näke­myk­siä sovi­te­taan neuvot­te­luissa yhteen.

Kokoo­mus haluaa, että EU on iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. EU:n on kyet­tävä olemaan yhte­näi­nen ja vahva ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä sekä ratko­maan ilmas­ton­muu­tok­sen, luon­to­ka­don ja tartun­ta­tau­tien kaltai­sia rajat ylit­tä­viä ja kansain­vä­li­siä ongel­mia. Kokoo­mus haluaa EU:lle vahvem­man roolin myös muut­to­liik­kei­den hallin­nassa, ulko­ra­jo­jen turvaa­mi­sessa sekä sisäi­sen turval­li­suu­den varmis­ta­mi­sessa.

EU:lla on korvaa­ma­ton rooli Euroo­pan kilpai­lu­ky­vyn raken­ta­mi­sessa. Kokoo­mus kannat­taa vahvasti EU:n sisä­mark­ki­noi­den syven­tä­mistä ja kansain­vä­li­sen vapaa­kau­pan laajen­ta­mista. Tava­roi­den, palve­lui­den, pääomien ja ihmis­ten vapaa liik­ku­vuus EU-alueella luovat vahvan perus­tan Euroo­pan kilpai­lu­ky­vylle sekä talou­den ja hyvin­voin­nin kasvulle. Kaup­pa­so­pi­muk­set luovat maail­maan kansa­kun­tien rauhan­omaista yhteen­kuu­lu­vuutta sekä vapautta, vakautta ja vaurautta.

Jotta EU voi menes­tyä epävar­mem­massa maail­massa, on meidän vält­tä­mä­töntä tehdä uudis­tuk­sia
päätök­sen­te­ko­ky­vyn, yhte­näi­syy­den, itse­mää­rää­mi­soi­keu­den ja kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on vahva, toimin­ta­ky­kyi­nen ja sään­tö­pe­rus­tai­nen EU, joka vahvis­taa kansa­lais­ten turval­li­suutta, edis­tää talou­del­lista menes­tystä ja puolus­taa vapaata euroop­pa­laista yhteis­kun­ta­jär­jes­tystä.

Kasva­te­taan EU:n painoar­voa maail­man­po­li­tii­kassa

EU:n on oltava kansain­vä­li­sen poli­tii­kan muutos­voima ja aktii­vi­nen toimija kiih­ty­vän suur­val­ta­kil­pai­lun maail­massa, jotta se voi turvata jäsen­mai­densa kuten Suomen etuja. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa määrä­tie­toi­sia uudis­tuk­sia ja päätök­siä EU:n kansain­vä­li­sen roolin vahvis­ta­mi­seksi. Kokoo­muk­sen mielestä Suomen paras turva on nykyistä vahvempi Euroo­pan unioni ja olemme valmiita harkit­se­maan myös toimi­val­tuuk­sien laajen­ta­mista tai syvem­pää inte­graa­tiota tämän tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi.

Sään­tö­pe­rus­tei­sen maail­man­jär­jes­tyk­sen kohda­tessa kansain­vä­li­siä haas­teita tulee EU:n teke­män ulko­po­li­tii­kan olla arvoi­hin perus­tu­vaa, mutta prag­maat­ti­sesti ankku­roi­tua. EU:n on puolus­tet­tava kansain­vä­li­sen oikeutta, valtioi­den suve­re­ni­teet­tia, ihmi­soi­keuk­sia sekä avointa kaupan­käyn­tiä myös jatkossa. EU:n tulee tarjota kumpaa­kin osapuolta hyödyt­tä­vää yhteis­työtä, inves­toin­teja ja turval­li­suutta. Tämä edel­lyt­tää myös sitä, että Eurooppa vahvis­taa omaa puolus­tus­ky­ky­ään ja talou­del­lista kilpai­lu­ky­ky­ään, jotta se voi tukea sään­tö­pe­rus­teista järjes­tystä myös tilan­teissa, joissa vastassa on soti­laal­li­nen voima, talou­del­li­nen kiris­tys tai infor­maa­tio­vai­kut­ta­mi­nen.

Tärkeä toimen­pide kokoo­muk­sen mielestä on määräe­nem­mis­tö­päät­tä­mi­seen siir­ty­mi­nen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kassa. Näin EU voi toimia vahvem­malla äänellä ulko­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä ilman, että yksit­täi­nen jäsen­maa voi täysin jumit­taa päätök­sen­te­koa. Myös­kään perus­so­pi­mus­ten avaa­mista kokoo­mus ei täysin sulje pois, jos se osoit­tau­tuu vält­tä­mät­tö­mäksi ulko­po­liit­ti­sen päätök­sen­te­ko­ky­vyn lisää­mi­seksi.

EU:n on vält­tä­mä­töntä vahvis­taa itse­mää­rää­mi­soi­keut­taan ja riip­pu­mat­to­muut­taan. Tämä tarkoit­taa yhteis­työn lisää­mistä eri maano­sien kanssa, EU:ta ja sen jäsen­val­tioita hyödyt­tä­vältä ja prag­maat­ti­selta pohjalta. Yhteis­työtä tulee tiivis­tää erityi­sesti demo­kraat­tis­ten liit­to­lais­ten ja stra­te­gis­ten kump­pa­nei­den kanssa. EU:n on pyrit­tävä yhte­näi­seen toimin­taan YK:ssa ja muissa kansain­vä­li­sissä yhteyk­sissä.

Mitä ehdo­tamme?

  • Laajen­ne­taan EU-tason yhteis­työtä stra­te­gis­ten demo­kraat­tis­ten kump­pa­nien kanssa. Esimer­kiksi Yhdis­ty­neet kunin­gas­kun­nat, Kanada, Japani, Etelä-Korea, Austra­lia ja Uusi-Seelanti ovat stra­te­gi­sesti tärkeitä valtioita, joihin EU:n tulee raken­taa entistä syvem­pää yhteis­työ­suh­detta kaupan, talou­den ja turval­li­suu­den alueilla.
  • Luodaan kestä­viä suhteita globaa­lin etelän maiden kanssa. EU pystyy luomaan stra­te­gi­sia kump­pa­nuuk­sia sään­te­lyn, kaupan ja kehi­tys­po­li­tii­kan kautta, mistä mm. Global Gateway -aloite on hyvä esimerkki. Tiivis­te­tään erityi­sesti Euroo­pan ja Afri­kan maiden yhteis­työtä laajasti eri sekto­reilla. Pitkän aika­vä­lin tavoit­teena tulee olla EU:n ja Afri­kan unio­nin väli­nen kaup­pa­so­pi­mus.
  • Raken­ne­taan EU:n yhtei­nen ja yhte­näi­nen suhde Kiinaan realis­ti­selta pohjalta. EU tarvit­see yhtei­sen Kiina-poli­tii­kan, sillä Kiina on EU:n jäsen­val­tioille merkit­tävä kaup­pa­kump­pani, mutta myös haas­taja. On tärkeää pyrkiä vahvis­ta­maan Kiinan sitou­tu­mista kansain­vä­li­seen oikeu­teen ja kansain­vä­li­seen sään­tö­poh­jai­seen järjes­tel­mään. Tämä koskee myös ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mista, joka on järjes­tel­män keskei­nen osa. EU:n tulee valvoa kaupal­li­sia ja stra­te­gi­sia intres­se­jään ja vähen­tää määrä­tie­toi­sesti riip­pu­vuuk­sia kriit­ti­sillä sekto­reilla. Ilmas­ton­muu­tok­sen kaltai­sissa globaa­li­ky­sy­myk­sissä yhteis­työtä on jatket­tava tiiviisti.
  • Solmi­taan lisää uusia kaup­pa­so­pi­muk­sia. Vahvis­te­taan näin EU:n geopo­liit­tista painoar­voa ja vähen­ne­tään riip­pu­vuutta yksit­täi­sistä mark­ki­noista.
  • Prio­ri­soi­daan kaup­pa­so­pi­muk­sista neuvo­tel­taessa Euroo­pan talou­del­li­set intres­sit. Tehdään muita tavoit­teita edis­tä­vää yhteis­työtä tarvit­taessa näistä eril­lään, jotta kaup­pa­so­pi­muk­sia saadaan solmit­tua nopeam­min ja useam­pien eri taho­jen kanssa.
Syven­ne­tään EU:n sisä­mark­ki­noita ja keven­ne­tään sään­te­lyä

Ilman vahvaa talou­del­lista pohjaa Suomella tai EU:lla ei ole tarvit­ta­vaa painoar­voa kansain­vä­li­sessä poli­tii­kassa, eikä se pysty vastaa­maan kasva­viin puolus­tus­me­no­jen tarpei­siin tai ikään­ty­vän väes­tön tuomiin eläke- ja hoito­kus­tan­nuk­siin. Siksi kokoo­mus­lai­sen poli­tii­kan keskei­senä pain­opis­teenä on kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­nen niin Suomen kuin EU:n tasolla. Kestävä kilpai­lu­kyky syntyy työn, yrit­tä­jyy­den ja osaa­mi­sen arvos­tuk­sesta sekä siitä, että talou­dessa on tilaa kasvaa ja uudis­tua.

Euroo­pan talou­den moot­tori ja merkit­tä­vin kilpai­luetu on yli 450 miljoo­nan ihmi­sen sisä­mark­ki­nat. Sisä­mark­ki­nat lisää­vät kilpai­lua, laske­vat hintoja, paran­ta­vat laatua ja laajen­ta­vat kulut­ta­jien valin­nan­va­pautta. Kun yritys voi kasvaa koti­mark­ki­naa laajem­mille mark­ki­noille, syntyy mitta­kaa­vae­tuja, uusia työpaik­koja sekä tuot­ta­vuu­den kasvua. Sisä­mark­ki­nat eivät kuiten­kaan toimi vielä tehok­kaasti, vaan esteitä kaupalle on usealla eri toimia­lalla ja sekto­rilla.

Kokoo­muk­sen mielestä sisä­mark­ki­noi­den inte­graa­tio pitää viedä loppuun EU:n talou­del­li­sen kilpai­lu­ky­vyn ja yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­seksi. Tavoit­teena on sisä­mark­kina, jossa suoma­lai­nen yritys voi ajatella EU:ta yhtenä koti­mark­ki­nana, ja jossa sään­nöt ovat selkeät, enna­koi­ta­vat ja yhden­ver­tai­sesti sovel­let­ta­vat. Kaiken­ko­kois­ten yritys­ten pitää päästä toimi­maan sisä­mark­ki­noilla. Vahvat ja tehok­kaasti toimi­vat sisä­mark­ki­nat teke­vät Euroo­pasta myös houkut­te­le­vam­man inves­toin­ti­koh­teen ja lisää­vät Euroo­pan globaa­lia kilpai­lu­ky­kyä.

Tunnis­tamme liial­li­sen sään­te­lyn Euroo­pan kilpai­lu­ky­kyä hait­taa­vana teki­jänä. Liial­li­nen ja moni­mut­kai­nen sään­tely sitoo resurs­seja pois tuote­ke­hi­tyk­sestä, inves­toin­neista. Se myös osuu usein suhteet­to­masti pieniin ja keski­suu­riin yrityk­siin. Siksi edis­tämme voimak­kaasti sään­te­lyn keven­tä­mistä Suomen lisäksi EU:ssa. Sään­te­lyn on tuet­tava uudis­tu­mista ja mahdol­lis­tet­tava uudet tekno­lo­giat, ei jarrut­taa niiden synty­mistä ja kehit­tä­mistä.

Mitä ehdo­tamme?

  • Syven­ne­tään EU:n sisä­mark­ki­noita. Toteu­te­taan palve­lui­den sisä­mark­ki­nat, digi­taa­li­set sisä­mark­ki­nat, pääoma­mark­ki­nau­nioni sekä pank­kiu­nioni. Pure­taan kaupan esteitä ja sään­te­lyn pääl­lek­käi­syyttä siir­ty­mällä sisä­mark­ki­noi­den sään­te­lyssä asetus­ten käyt­tä­mi­seen direk­tii­vien sijaan.
  • Toteu­te­taan vapaa­eh­toi­nen euroop­pa­lai­nen yritys­muoto (nk. 28. järjes­telmä). Tämä mahdol­lis­taisi yrityk­sille toimin­nan koko EU:n alueella yhden­mu­kai­sen oikeu­del­li­sen kehi­kon pohjalta.
  • Edis­te­tään EU:n sisä­mark­ki­noi­den toimi­vuutta. Pure­taan turhia normeja ja tarpeet­to­man yksi­tyis­koh­taista sään­te­lyä, vauh­di­te­taan reilua kilpai­lua ja keven­ne­tään yritys­ten hallin­nol­lista taak­kaa. Kynnystä uuden sään­te­lyn laati­mi­seen pitää nostaa olen­nai­sesti, ja sään­te­lyä yksin­ker­tais­ta­via Omni­bus-paket­tien teke­mistä tulee jatkaa myös tule­vai­suu­dessa, esimer­kiksi pysy­vänä jokai­sen vaali­kau­den aikana tois­tu­vana toimin­ta­ta­pana.
  • Kehi­te­tään teho­kas vastaus euroop­pa­lais­ten yritys­ten skaa­lauson­gel­maan. Suomen Veturi-malli tarjoaa mark­ki­naeh­toi­sen ja EU-tasolle yleis­tet­tä­vän ratkai­sun siitä, miten yritys­ve­toi­set ekosys­tee­mit voivat vahvis­taa kasvua, inves­toin­teja ja sisä­mark­ki­noi­den toimi­vuutta ilman uusia suoria tuki­me­ka­nis­meja.
  • Tehdään parem­paa EU-lain­sää­dän­töä. Ehdo­te­tuista säädök­sistä täytyy tehdä nykyistä katta­vam­mat vaiku­tusar­vioin­nit. Pure­taan hallin­nol­lista taak­kaa ja sitou­du­taan yksi sisään, yksi ulos -peri­aat­tee­seen. Varmis­te­taan, että sään­tely on enna­koi­ta­vaa ja tekno­lo­gia­neut­raa­lia.
Edis­te­tään EU:n stra­te­gista omava­rai­suutta

Eurooppa on tällä hetkellä riip­pu­vai­nen ulkoi­sista toimi­joista usealla stra­te­gi­sesti merkit­tä­vällä toimia­lalla, minkä vuoksi haluamme paran­taa talou­del­li­sen kilpai­lu­ky­vyn lisäksi EU:n stra­te­gista kilpai­lu­ky­kyä ja omava­rai­suutta. Tämä ei tarkoita ovien sulke­mista maail­malta, vaan prag­maat­ti­selta pohjalta tehtä­vää yhteis­työtä, riip­pu­vai­suuk­sien vähen­tä­mistä ja riskien hajaut­ta­mista. EU:n riip­pu­vuutta muista maano­sista ja valtioista tulee vähen­tää erityi­sesti stra­te­gi­sesti merkit­tä­vien sekto­rei­den kuten ener­gian, tieto­lii­ken­ne­jär­jes­tel­mien ja tieto­jär­jes­tel­mien sekä kriit­tis­ten raaka-ainei­den kohdalla.

Tekno­lo­gi­sen omava­rai­suu­den paran­ta­mi­seksi EU:n täytyy olla täysi­pai­noi­sesti mukana digi­ta­li­saa­tioon ja uusiin tekno­lo­gioi­hin perus­tu­vassa teol­li­sessa vallan­ku­mouk­sessa. Tämä ei onnistu vanhen­tu­neella ajat­te­lulla EU:sta ”sään­te­lyn super­val­tana”, vaan määrä­tie­toi­sella talou­del­li­sen kilpai­lu­ky­vyn, osaa­mi­sen ja yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sella.

EU:n on vahvis­tet­tava digi­taa­lista resi­liens­si­ään ja vähen­net­tävä riip­pu­vuutta EU:n ulko­puo­li­sista digi­taa­li­sista toimi­joista. Euroop­pa­lais­ten ja avoi­meen lähde­koo­diin perus­tu­vien ratkai­su­jen kehit­tä­mi­nen ja käyt­töön­otto lisää­vät kilpai­lua, tieto­tur­vaa ja tekno­lo­gista omava­rai­suutta ilman mark­ki­noi­den sulke­mista.

Ener­gia­tuo­tanto on toinen merkit­tävä stra­te­gi­nen alue, johon haluamme panos­taa EU tasolla. EU on ollut pitkään riip­pu­vai­nen venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta ja muusta ener­gia­tuon­nista. Tämän takia näemme ener­gia­mur­rok­sen ja vihreän siir­ty­män mahdol­li­suu­tena Euroo­palle pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen lisäksi myös omava­rai­suu­den kannalta. Puhtaa­seen ener­gi­aan panos­ta­mi­nen ja inves­toin­nit mahdol­lis­ta­vat lisäksi runsaasti ener­giaa kulut­ta­van proses­si­teol­li­suu­den houkut­te­lun takai­sin Euroop­paan ja Suomeen, mikä paran­taa pitkällä aika­vä­lillä EU:n omava­rai­suutta myös teol­li­sen tuotan­non alueella.

Mitä ehdo­tamme?

  • Vahvis­te­taan EU:n omava­rai­suutta raaka-aineissa. Luodaan vaih­toeh­toi­sia tuon­ti­reit­tejä mine­raa­leille ja raaka-aineille, kehi­te­tään Euroo­pan sisäistä kestä­vää kaivos­tuo­tan­toa ja luodaan edel­ly­tyk­siä omalle kriit­tis­ten kompo­nent­tien tuotan­nolle. Vahvis­te­taan EU:n talou­del­lista itse­näi­syyttä ja varmis­te­taan tuotan­non luonto- ja kestä­vyyss­tan­dar­dit kolman­sien maiden tuon­tiin verrat­tuna parem­min.
  • Ohja­taan suurempi osuus EU:n rahoi­tuk­sesta uusiin tekno­lo­gioi­hin. Lisä­tään tekno­lo­gista omava­rai­suutta EU:n tutki­mus- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tuk­sella. Panos­tuk­sia kannat­taa tehdä erityi­sesti kaksi­käyt­töi­siin tekno­lo­gioi­hin, joista avaruusala toimii hyvänä esimerk­kinä. Erityis­osaa­mi­sesta esimer­kiksi teko­äly-, siru ja kvant­ti­tut­ki­muk­sessa on pidet­tävä kiinni.
  • Tehdään EU:sta suotuisa ympä­ristö kehit­tää ja ottaa käyt­töön teko­ä­lyä ja muita tekno­lo­gioita. Tässä kannat­taa edetä sään­te­lyn paran­ta­mi­sen kautta. Samalla EU:n on edis­tet­tävä uuden tekno­lo­gian käyt­töön liit­ty­vien ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista.
  • Viimeis­tel­lään ener­gi­au­nioni. Inves­toi­daan hyviin siir­to­yh­teyk­siin ja sähkö­verk­koi­hin Euroo­pan sisällä sekä korja­taan ener­gian sisä­mark­ki­noi­den ongel­mat. Tavoit­teena on Euroo­pan laajui­set vapaat sähkö­mark­ki­nat, joita säädel­lään vastuul­li­sesti ja tasa­ver­tai­sesti.
  • Raken­ne­taan lisää ydin­voi­maa. Ydin­voima on luoki­tel­tava pysy­västi puhtaaksi ener­gia­läh­teeksi EU:n takso­no­miassa. Euroo­pan on oltava eturin­ta­massa pieniin modu­laa­ri­siin reak­to­rei­hin (SMR) tai muihin turval­li­sen ja luotet­ta­van ydin­voi­man raken­ta­mi­sessa. Panos­te­taan euroop­pa­lai­seen ydin­polt­toai­neen tuotan­toon ja jätteen käsit­te­lyyn.
  • Irrot­tau­du­taan täysi­mää­räi­sesti venä­läi­sestä fossii­lie­ner­giasta koko EU:n tasolla.
Luji­te­taan euroop­pa­laista demo­kra­tiaa ja oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta

EU:n suurin kilpai­luetu on sen demo­kraat­ti­nen ja avoin yhteis­kun­ta­jär­jes­tys, jonka arvoja ovat ihmi­sarvo, vapaus, tasa-arvo, oikeus­val­tio­pe­ri­aate ja ihmi­soi­keu­det. Demo­kra­tian, oikeus­val­tion ja laajan yksi­lön­va­pau­den eteen on kuiten­kin tehtävä taukoa­matta töitä.

EU:n arvoja haas­te­taan niin ulkoa kuin sisältä. Kokoo­muk­sen mielestä EU:n tulee lujit­taa erityi­sesti oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen toteu­tu­mista unio­nin sisällä, jotta EU:n ja sen jäsen­mai­den toimin­taan voidaan jatkos­sa­kin luot­taa. Päätök­sen­teon tulee olla läpi­nä­ky­vää, perus­tel­tua ja tapah­tua tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sella tasolla, jotta edus­tuk­sel­li­sen demo­kra­tian oikeu­tus säilyy vahvana. Voima­kas ja moni­ää­ni­nen kansa­lai­syh­teis­kunta on kriit­ti­nen osa demo­kra­tiaa.

Monet maat halua­vat vapaa­eh­toi­sesti liit­tyä EU:n jäse­niksi. Kokoo­mus pitää oven auki uusille jäsen­maille. Uusien jäsen­val­tioi­den myötä EU:n vaiku­tus­valta ja painoarvo maail­massa kasvaa enti­ses­tään. Jäse­nyys­lu­pauk­sen on oltava uskot­tava ja johdon­mu­kai­nen, jotta kandi­daat­ti­mai­den demo­kraat­ti­nen kehi­tys jatkuu eikä tilaa synny taka­pa­kille tai ulko­puo­li­selle vaiku­tus­val­lalle. Haluamme kuiten­kin pitää vahvasti kiinni laaje­ne­mi­sen meriit­ti­poh­jai­suu­den peri­aat­teesta ja kiin­nit­tää erityistä huomiota oikeus­val­tion ja demo­kraat­tis­ten insti­tuu­tioi­den tilaan.

Mitä ehdo­tamme?

  • Sido­taan EU:n rahoi­tus oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen noudat­ta­mi­seen. Otetaan äänioi­keus pois peri­aa­tetta rikko­vilta jäsen­mailta. Tällä vahvis­te­taan oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen noudat­ta­mi­nen jäsen­maissa ja raken­ne­taan perä­lauta demo­kraat­ti­sen luisu­mi­sen estä­mi­seksi. Tämä voidaan saavut­taa uudis­ta­malla Euroo­pan unio­nin sopi­muk­sen artikla 7.
  • Vahvis­te­taan länsi­mai­sen yhteis­kun­nan perus­ar­vo­jen toteu­tu­mista. Vahvis­te­taan EU:n kykyä puut­tua yksi­lön­va­pau­den, sanan­va­pau­den, lehdis­tön­va­pau­den ja riip­pu­mat­to­man oikeus­lai­tok­sen louk­kauk­siin.
  • Vahvis­te­taan kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tyk­siä. EU:n on ulotet­tava toimen­pi­teensä demo­kra­tian ja oikeus­val­tion puolus­ta­mi­sessa koske­maan myös kansa­lai­syh­teis­kun­taa.
  • Torju­taan hybri­vai­kut­ta­mista EU-tasolla. Kehi­te­tään EU:n kykyä tunnis­taa ja torjua psyko­lo­gi­sia ja kogni­tii­vi­sia ulkoi­sia vaikut­ta­mi­so­pe­raa­tioita. EU:n on torjun­nan lisäksi kyet­tävä myös pelot­teen yllä­pi­tä­mi­seksi aktii­vi­siin operaa­tioi­hin ulkoi­sia viha­mie­li­siä toimi­joita vastaan, joiden tarkoi­tuk­sena on horjut­taa jäsen­val­tioi­den sisäistä yhte­näi­syyttä.
  • Suhtau­du­taan myön­tei­sesti EU:n laaje­ne­mi­seen. Pide­tään kuiten­kin tiukasti kiinni jäse­nyy­den selkeistä kritee­reistä ja ehdoista. Kytke­tään unio­nin laaje­ne­mi­nen yhteen EU:n päätök­sen­te­ko­pro­ses­sien uudis­ta­mi­sen kanssa. Tarkas­tel­laan määräe­nem­mis­tö­päät­tä­mi­sen lisäksi komis­saa­rien määrää.
  • Hyväk­sy­tään Ukraina EU:n jäse­neksi. Suhtau­du­taan raken­ta­vasti erilai­siin ratkai­sui­hin tämän saavut­ta­mi­seksi, esimer­kiksi asteit­tai­sella inte­graa­tiolla. Ukrai­nan tule­vai­suus on EU:n täys­jä­se­nenä sen täyt­täessä jäse­nyy­den kritee­rit ja ehdot.
Varmis­te­taan EU:n ja jäsen­mai­den vastuul­li­nen talou­den­pito

EU:n rahoi­tusta on ohjat­tava enem­män niille aloille, joilla on saavu­tet­ta­vissa eniten euroop­pa­laista lisä­ar­voa. Samalla haluamme tehdä yhteis­ten varo­jen käyt­tä­mi­sestä läpi­nä­ky­väm­pää ja tarkem­min valvot­tua. Uusien meno­jen rahoit­ta­mi­nen tulee tehdä ensi­si­jai­sesti varoja uudel­leen kohden­ta­malla, käytön ja valvon­nan tehos­ta­mi­sella ja kehit­tä­mällä omien varo­jen järjes­tel­mää.

EU:n jäsen­val­tiot tule­vat jatka­maan aktii­vista teol­li­suus­po­li­tiik­kaa ja jaka­maan valtion­tu­kia aiem­paa enem­män, halusimme sitä tai emme. Kokoo­mus tunnis­taa, ettei tavoit­teita stra­te­gi­sesta riip­pu­mat­to­muu­desta tai nykyistä omava­rai­sem­masta raaka-aine­tuo­tan­nosta, teol­li­suu­desta ja ener­giasta voida saavut­taa ilman aktii­vista teol­li­suus­po­li­tiik­kaa ja jonkin­laista julkista rahoi­tus­ke­hik­koa. Tästä huoli­matta peri­aate siitä, että kukin jäsen­maa kantaa ensi­si­jai­sen vastuun omasta talous­po­li­tii­kas­taan ja julki­sen talou­tensa kestä­vyy­destä on tärkeä säilyt­tää. Valtion­tu­kien osalta ajamme mallia, jossa koor­di­naa­tiota tehtäi­siin EU-tasolla, jotta pystymme säilyt­tä­mään reilun ja tasai­sen peli­ken­tän yrityk­sil­lemme mahdol­li­sim­man hyvin.

Mitä ehdo­tamme?

  • Uudis­te­taan EU:n budjet­tia turval­li­suutta ja kilpai­lu­ky­kyä parem­min tuke­vaksi.
  • Sido­taan EU:n rahoi­tus­vä­li­neet yhä tiiviim­min osaksi EU:n budjet­tia. Tämä mahdol­lis­taa parem­man valvon­nan ja ohjauk­sen EU-varo­jen käytölle. Lisäksi varo­jen myön­tä­mi­nen pitää sitoa vahvem­min jäsen­mai­den raken­teel­li­siin uudis­tuk­siin, erityi­sesti kohee­sio­ra­hoi­tuk­sen kohdalla.
  • Kiin­ni­te­tään EU-budje­tissa erityistä huomiota EU:n itäis­ten raja-aluei­den elin­voi­maan. Alueille suun­nat­tu­jen tukien on otet­tava nykyistä vahvem­min sodan tai sen uhan vaiku­tuk­set. EU:n puolus­tus­pa­nos­tus­ten tulee kohdis­tua sinne, missä unio­nia ensi­si­jai­sesti puolus­te­taan.
  • Kehi­te­tään EU:n omien varo­jen järjes­tel­mää. Kokoo­mus suhtau­tuu avoi­mesti esimer­kiksi hait­ta­ve­ro­jen tai hait­ta­mak­su­jen kerää­mi­seen EU:n toimesta, mutta keino­jen pitää tuoda aitoa lisä­ar­voa eikä siir­tää veroja jäsen­mailta EU-tasolle.
  • Suhtau­du­taan kriit­ti­sesti rahoi­tus­tar­pei­den katta­mi­seen yhteis­ve­lalla. Yhteis­vel­ka­jär­jes­tely voidaan hyväk­syä vain huolel­li­sen harkin­nan perus­teella puolus­tuk­sen kaltai­silla kriit­ti­sillä alueilla. Niillä ei saa tehdä kohee­sio­po­li­tiik­kaa tai rahoit­taa muita tavan­omai­sia EU:n menoja.
  • Uudis­te­taan EU:n finans­si­po­liit­ti­sen sään­te­ly­ke­hikko. Kehi­kon on edis­tet­tävä julki­sen talou­den tasa­pai­noa, vasta­sykli­syyttä ja pidet­tävä sisäl­lään myös tehok­kaita sank­tioita. Suhtau­du­taan avoi­mesti ajatuk­seen kunkin jäsen­maan velka­kes­tä­vyy­den huomioi­vasta räätä­löi­dyistä velka- ja alijää­mä­kri­tee­reistä.
  • Valvo­taan EU-sään­tö­jen noudat­ta­mista parem­min. Vahvis­te­taan muun muassa EU:n varo­jen­käy­tön valvon­taa sekä sisä­mark­ki­na­sään­tö­jen täytän­töön­pa­non valvon­taa. Tiuken­ne­taan valvon­taa EU:n rahoi­tusin­stru­ment­tien kohdalla. Käyn­nis­te­tään rikko­mus­me­net­te­lyitä hana­kam­min, jos EU-säädök­siä ei nouda­teta.
  • Kerä­tään valtion­tuet EU-tasoi­seen kilpai­lu­ky­ky­ra­has­toon kansal­lis­ten poik­keus­lu­pien sijaan. Rahasto myön­täisi rahaa Excel­lence-peri­aat­teella stra­te­gi­sesti merkit­tä­ville toimia­loille. Tukia ei tule kohdis­taa tuotan­to­tu­kiin tai tehdä sillä kohee­sio­po­li­tiik­kaa.
Uudis­te­taan EU:n päätök­sen­te­koa ja Suomen vaikut­ta­mista

EU:n on toimit­tava aiem­paa tehok­kaam­min, jotta se voi paran­taa kilpai­lu­ky­ky­ään, kasvat­taa vaiku­tus­val­taansa ja vahvis­taa stra­te­gista riip­pu­mat­to­muut­taan. Kunnian­hi­moi­set tavoit­tei­den realis­ti­nen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää kokoo­muk­sen mielestä muutok­sia unio­nin päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mään ja toimi­val­lan kohdis­ta­mista niille poli­tiik­ka­sek­to­reille, joilla EU-tasoi­nen koor­di­naa­tio tuo eniten lisä­ar­voa.

Kokoo­mus on valmis tarkas­te­le­maan EU:n toimi­val­taa ja tuke­maan syvem­pää inte­graa­tiota esimer­kiksi puolus­tuk­seen, talou­teen, sisä­mark­ki­noi­hin ja ulko­po­li­tiik­kaan liit­ty­vissä kysy­myk­sissä, mikäli esityk­set ovat oikea­suh­tai­sia ja tuovat stra­te­gista kapa­si­teet­tia EU:lle.

Tärkeim­pänä yksit­täi­senä toimena kanna­tamme EU:n siir­ty­mistä määräe­nem­mis­tö­päät­tä­mi­seen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä. Tämän voi tehdä osit­tain jo nykyi­sen perus­so­pi­mus­ra­ken­teen puit­teissa, mutta emme sulje pois myös­kään perus­so­pi­mus­neu­vot­te­luita. EU:n tuleva laajen­tu­mi­nen tekee päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­sesta entistä vält­tä­mät­tö­mäm­pää, sillä nykyi­sessä
päätök­sen­te­ko­ra­ken­teessa uusien jäsen­mai­den mukaan­tulo lisäisi enti­ses­tään riskiä päätök­sen­teon
jumiu­tu­mi­sesta.

Suomen näkö­kul­man huomioi­mi­sen EU:ssa voi varmis­taa vain Suomi itse. Vaikut­ta­malla enna­koi­vasti EU-poli­tii­kan sisäl­töön Suomi voi varmis­taa kriit­tis­ten näkö­kul­mien huomioi­mi­sen jo valmis­te­lu­vai­heessa. Kykyä prio­ri­teet­tien tunnis­ta­mi­seen ja oikealla hetkellä vaikut­ta­mi­seen tulee enti­ses­tään vahvis­taa ja yllä­pi­tää. Proak­tii­vi­sella ja enna­koi­valla vaikut­ta­mi­sella pystymme saamaan Suomelle EU-jäse­nyy­den täyden hyödyn. EU-tasoi­siin yhteis­työ­oh­jel­miin esimer­kiksi tieteen ja kult­tuu­rin saralla tulee lähteä ennak­ko­luu­lot­to­masti mukaan.

Mitä ehdo­tamme?

  • Syven­ne­tään EU:n inte­graa­tiota tarvit­taessa myös asteit­tain. Edis­te­tään aloit­teita haluk­kai­den jäsen­mai­den kanssa, vaikka poliit­tista tahto­ti­laa tai riit­tä­vää yksi­mie­li­syyttä ei löytyisi koko EU:n tasolla.
  • Siir­ry­tään määräe­nem­mis­tö­päät­tä­mi­seen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan kysy­myk­sissä. Tämän voi tehdä osit­tain jo nykyi­sen perus­so­pi­mus­ra­ken­teen puit­teissa, mutta emme sulje pois myös­kään perus­so­pi­mus­neu­vot­te­luita.
  • Vahvis­te­taan EU:n toimeen­pa­no­ky­kyä ja johta­mi­sen yhte­näi­syyttä. Tämän voi toteut­taa esimer­kiksi yhdis­tä­mällä komis­sion puheen­joh­ta­jan ja neuvos­ton puheen­joh­ta­jan tehtä­vät. Kytkös demo­kra­ti­aan on tärkeää varmis­taa esimer­kiksi forma­li­soi­malla Spitzen­kan­di­dat-prosessi.
  • Korja­taan suoma­lais­ten alie­dus­tus EU-tehtä­vissä. Tuetaan suoma­lais­ten virka­mies­ten pääsyä EU:n, Naton ja YK:n kansain­vä­li­siin tehtä­viin kehit­tä­mällä valtion tuki­pal­ve­luita kansain­vä­li­siin rekry­toin­tei­hin. Käyn­nis­te­tään uudel­leen minis­te­riöi­den EU-virka­mies­oh­jel­mat.
  • Laadi­taan Suomelle vuosit­tain konkreet­ti­nen EU-vaikut­ta­mis­stra­te­gia. Käsi­tel­lään stra­te­giassa laaja alai­sesti keskei­set kysy­myk­set, joihin Suomen on kyet­tävä enna­koi­vasti määrit­tä­mään stra­te­gi­set pain­opis­teensä EU-vaikut­ta­mi­selle. Otetaan sään­nön­mu­kai­sesti sidos­ryh­mien osaa­mi­nen ja näkö­kul­mat huomioon EU-poli­tii­kan ennak­ko­vai­kut­ta­mi­sen kannan­muo­dos­tuk­sessa.

Skip to content