Suomi menestyy, kun arki toimii. Asuminen, liikkuminen ja toimivat digitaaliset yhteydet ovat perusrakenteita, joihin nojaavat ihmisten sujuva arki, yritysten kasvu, julkisten palveluiden toimivuus ja yhteiskunnan turvallisuus. Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, jossa jokaisella on mahdollisuus rakentaa omaa elämäänsä toimivassa, turvallisessa ja avoimessa yhteiskunnassa asuinpaikasta riippumatta.
Kaupungit ja kaupunkiseudut ovat yhä useammin työn, palveluiden ja investointien solmukohtia. Siksi asumisen ja liikkumisen pullonkaulojen ratkaiseminen korostuu juuri kaupungeissa: riittävä ja monipuolinen asuntotuotanto, elävät keskusta-alueet, sujuvat matkaketjut ja arjen palveluiden saavutettavuus. Samalla maakunnissa toimivat yhteydet, logistiikka ja digitaalinen saavutettavuus ovat tärkeitä elinvoiman ja huoltovarmuuden kannalta.
Toimivat asuntomarkkinat ja sujuvat kaavoitusprosessit ovat kasvun käytännön edellytys. Tarvitaan ripeämpiä ja selkeämpiä prosesseja, normien järkevöittämistä ja kustannustietoista sääntelyä, jotta rakentaminen vastaa kysyntään ja asumisen hinta on kohtuullinen. Laatu ja viihtyisyys eivät synny ylisääntelystä, vaan siitä, että keskitytään olennaiseen: hyvään kaupunkisuunnitteluun, toimiviin asuinalueisiin, lähiluontoon ja turvalliseen arkiympäristöön. Kaupunkikeskustojen elinvoimaa vahvistetaan sekoittuneella kaupunkirakenteella, täydennysrakentamisella ja palvelutalouden edellytyksillä. Parhaat ratkaisut tehdään paikallisesti, alueiden omat vahvuudet tunnistaen.
Suomen pitkät etäisyydet ja vientivetoinen talous edellyttävät toimivaa ja kustannustehokasta liikennejärjestelmää. Perusväylänpito, vaikuttavimmat investoinnit ja sujuvat yhteydet satamiin, rautateille, teille ja lentoliikenteeseen ovat logistisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden ydintä. Arjen liikkumisessa tarvitaan kaikkia liikennemuotoja: kaupunkiseuduilla korostuvat joukkoliikenne, matkaketjut ja palvelutaso, kun taas harvemmin asutuilla alueilla keskeistä on liikennepalvelujen saatavuus, joustavuus ja kustannustehokkuus. Rahoituksen ja sääntelyn on tuettava molempia. Kokoomus haluaa pitää koko Suomen turvallisena ja hyvänä paikkana elää, asua ja työskennellä.
Myös digitaaliset viestintäverkot, moniarvoinen media ja kyberturvallisuus ovat arjen ja turvallisuuden perusrakenteita. Nopeat ja toimintavarmat yhteydet mahdollistavat työnteon, yritystoiminnan ja palvelut sekä kaupungeissa että maakunnissa. Samalla on turvattava sananvapaus, reilu kilpailu digitaalisilla markkinoilla ja kotimaisen journalistisen median toimintaedellytykset. Kyberturvallisuus ja häiriönsietokyky on huomioitava osana kokonaisturvallisuutta, jotta yhteiskunnan kriittiset järjestelmät ja luotettava tiedonvälitys kestävät myös poikkeusoloissa. On tiedostettava vihamielisten, yleensä valtiollisten toimijoiden vaikuttamisyritykset muiden valtioiden kansalaisiin digitaalisilla viestintävälineillä.
Rakennetaan viihtyisiä asuinalueita ja eläviä kaupunkikeskustoja
Kokoomus edistää ihmisten mahdollisuuksia löytää toiveitaan vastaava asumisen muoto riippumatta siitä, haluaako asua suuressa kaupungissa, maaseudulla tai jossain siltä väliltä. Asuntokaavoituksen tavoitteena on viihtyisät asuinalueet, jotka vastaavat ihmisten asuntotarpeisiin ja kysyntään markkinoilla.
Kehitämme vehreitä, turvallisia ja arkiliikuntaan kannustavia kerrostalo- ja pientaloalueita. Hyvältä asuinalueelta löytyy niin koulu, päiväkoti kuin yksityiset lähipalvelut, kuten lähikauppa. Suunnittelemme omaleimaisia asuinalueita, joilla voidaan vastata erilaisiin asumisen tarpeisiin.
Tutkitusti suuri osa suomalaisista haaveilee pientaloasumisesta. Olemme se puolue, joka määrätietoisimmin edistää ihmisten pientaloasumisen unelmien toteutumista niin eduskunnassa kuin jokaisessa kunnassa esimerkiksi riittävällä ja monipuolisella pientalokaavoituksella.
Viihtyisän elinympäristön takana on hyvä ja laadukas arkkitehtuuri. Tunnistamme hyvän arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun voiman ja vaadimme rakennushankkeilta kustannustehokkuuden lisäksi myös laatua.
Kaupunkien keskustat ovat toimivan arjen ydintä sekä kaupunkien näyteikkuna ulospäin. Jokaisen kaupunkikeskuksen kohtalo ratkaistaan paikallisesti. Hyvää elinympäristöä keskustoihin syntyy, kun kaupalliset palvelut, asuminen ja työpaikat kohtaavat toisensa. Keskustojen elinvoima edellyttää sekoittuneen kaupunkirakenteen luomista, jossa kaupungin kerroksellisuus ja täydennysrakentaminen kohtaavat ja myös pienille palvelutalouden yrityksille on sijaa.
Toteutamme kaupunkien kasvua viihtyisyyteen panostaen. Lähiluontoa ja kaupunkivihreää pitää olla jokaisella asuinalueella. Kaupunkikehitystä ja luonnonsuojelua on mahdollista toteuttaa samanaikaisesti.
Mitä ehdotamme?
- Pysäytetään kaupunkikeskustojen näivettyminen. Keskitytään sekoittuneen kaupunkirakenteen kaavoittamiseen kaupunkien keskustoihin. Lisätään keskustojen asukastiheyttä kerroksellisella täydennysrakentamisella. Panostetaan erityisesti keskustojen käveltävyyteen, kaupallisten palveluiden toimivuuteen ja palvelualan pienyritysten toimintaedellytyksiin.
- Vaaditaan rakennushankkeilta riittävää laatutasoa. Laadun vaatiminen ja norminpurku ovat hyvin yhdistettävissä, kun keskitymme kaavoituksessa olennaiseen: kerrostalon rappukäytävän valoisuuden yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan katse kannattaa kääntää siihen, miltä rakennus näyttää ulospäin.
- Vauhditetaan monipuolista pientalorakentamista myös suurimmissa kaupungeissa. Etenkin lapsiperheitä kiinnostavien omakotitalojen lisäksi huomioidaan myös muut pientaloasumisen muodot. Vauhditetaan rivitalojen ja tiivistä ja matalaa kaupunkirakentamista edistävien kaupunkipientalojen rakentamista ja huolehditaan, että tarjontaa on myös yksin asuvia ja pariskuntia kiinnostavista pienemmistä pientaloasunnoista.
- Puututaan tiukasti kaupunginosien segregaatiokehitykseen. Kaikkien kaupunginosien pitää olla turvallisia asuinalueita, joihin eri elämänvaiheissa olevat ihmiset voivat huoletta muuttaa. Estetään tuetun vuokra-asumisen keskittymien muodostumisen. Huolehditaan, että päiväkodit, koulut ja muut kaupungin palvelut ovat yhtä hyviä eri kaupunginosissa. Torjutaan segregaatiota monialaisilla kaupunkiuudistusohjelmilla.
- Kehitetään kaupunginosista omaleimaisia ja myönteisesti toisistaan erottuvia. Haetaan kaupunkisuunnitteluun aktiivisesti uusia tuulia kansainvälisistä esimerkeistä.
Sujuvoitetaan kaavoitusta ja rakentamista
Kokoomuksen tavoitteena on ja ennakoitava kaavoitus ja luvitus. Näitä asioita edistetään niin lainsäädännössä kuin kunnissa kautta maan. Kokoomuslaisessa kunnassa yhteistyö kunnan ja rakentajien välillä on sujuvaa ja ratkaisukeskeistä. Toteuttamiskelpoisimmat kaavat syntyvät vuorovaikutuksessa maanomistajan, rakentajan ja asukkaiden kanssa. Rakennusvalvontojen tulee toimia ripeästi ja tasapuolisesti.
Täydennysrakentamiseen, käyttötarkoituksen muutoksiin ja kaupunkirakenteen tiivistämiseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Pienet muutokset onnistuvat pienellä byrokratialla.
Tunnistamme, että samaan aikaan kun lainsäädäntö on kehittynyt kokoomuksen johdolla merkittävästi joustavammaksi, moni kunta kulkee vastakkaiseen suuntaan. Rakennusvalvontojen yhteinen TOP10-ryhmä ja kaupunkikuvatoimikunnat tuovat lisäsääntelyä ohi poliittisen päätöksenteon.
Mitä ehdotamme?
- Nopeutetaan kaavoitus- ja lupaprosesseja ja lisätään niiden ennakoitavuutta. Karsitaan turhat ja aiheettomat valitukset, joita tehdään vain kiusaamis- tai viivyttämistarkoituksessa. Luodaan pienille alle 1000 m² asemakaavamuutoksille uusi kevytkaava helpottamaan esimerkiksi pientalojen kaavoitusta.
- Vähennetään rakentamisen ylisääntelyä lainsäädännössä sekä kunnissa. Karsitaan kaavojen, tontinluovutusehtojen sekä maankäyttösopimusten turhaa yksityiskohtaisuutta. Keskitytään viihtyisän, toimivan ja turvallisen rakennetun ympäristön kannalta oleellisimpiin asioihin.
- Arvioidaan sääntelyn kustannukset niin lainsäädännössä kuin kaavoituksessa ja keskitymme kustannustehokkaisiin toimiin. Jatketaan rakentamisen norminpurkua. Ylisääntelyn kustannukset asuntorakentamisessa maksaa lopulta asukas.
- Edistetään vähäpäästöistä rakentamista ja rakentamisen kiertotaloutta teknologianeutraalisti. Jatketaan rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen asteittaista kiristymistä. Toteutamme ekologista kompensaatiota rakentamisen aiheuttaessa luontohaittoja.
- Vauhditetaan investointeja kaavoituksella. Varmistetaan riittävä yritystonttien tarjonta. Sujuvoitetaan edelleen kaava- ja lupaprosesseja. Edistetään puhtaan energian ja puhtaan teollisuuden investointeja sujuvalla kaavoituksella.
Mahdollistetaan jokaiselle oma koti
Toimivat asuntomarkkinat ovat edellytys kansalaisten asumisen toiveisiin ja tarpeisiin vastaamiselle, työvoiman liikkuvuudelle ja talouskasvulle. Paras tapa edistää monipuolista asuntotarjontaa ja edullisempaa vuokra- ja omistusasumista on riittävä kaavoitus ja rakentaminen sekä toimivien asuntomarkkinoiden edistäminen.
Kokoomuslaisessa asuntopolitiikassa markkinaehtoinen asuntotuotanto on pääsääntö. Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan käyttää vaikean suhdanteen tasaajana sekä pienituloisten ja erityisryhmien asumistarpeisiin vastaamisessa. Tunnistamme, että elämän eri vaiheissa tarvetta on erityyppiselle asumiselle. Edistämme eri kokoisten ja hintaisten asuntojen rakentamista.
Kiinnitämme huomiota erityisesti ensiasunnon ostajiin, jotta nuoret pääsisivät halutessaan omistusasumiseen kiinni aikaisemmin. Tunnistamme asuntosijoittamisen hyvänä tapana kerryttää omaa varallisuutta ja samalla vahvistaa vuokra-asuntojen tarjontaa. Asuntomarkkinat ovat yhä eriytyneempiä maan eri osissa. Talouskasvua ja investointeja edistävä kokoomuslainen politiikka on paras tae asuntojen arvojen säilymiselle myös kasvukaupunkien ulkopuolella.
Mitä ehdotamme?
- Parannetaan omistusasumisen mahdollisuuksia ihmisten asumisen unelmien toteutumiseksi. Niin edistetään kansankapitalismia ja taloudellista vakautta.
- Kohdennetaan yhteiskunnan tukema asuntorakentaminen lähinnä erityisryhmille. Huolehditaan, ettei tuettu asuntorakentaminen ei syrjäytä markkinaehtoista rakentamista. Tuetaan pienituloisten asumista ensisijaisesti asumistuella, joka on yhteiskunnan tukemaa asuntorakentamista oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi tukea asumista.
- Vähennetään tuettuun asuntotuotantoon liittyviä yhteiskunnan riskejä ja kustannuksia. Lisäämme läpinäkyvyyttä asumisen tukipolitiikassa. Tuettuun asuntorakentamiseen kohdennettu tontti tuottaa kunnalle lähtökohtaisesti tulonmenetyksiä vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen verrattuna.
- Tiukennetaan valtion tukemien asuntojen asukasvalinnan sääntelyä. Varmistetaan, että yhteiskunnan tuki kohdentuu aina sitä eniten tarvitseville. Uudistamme valtion tukeman asuntorakentamisen lainsäädäntöä muun muassa valtion riskien vähentämiseksi.
- Jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksia. Keskitytään sopimuksissa liikennehankkeisiin, jotka tehokkaasti edistävät riittävää asuntotuotantoa. Luovutetaan osana sopimuksia valtion maaomaisuutta kaupungeille kaupunkikehityksen ja erityisesti asuntotuotannon tarpeisiin. Asetetaan MAL-sopimuksissa asuntotuotannon tavoitteita, mutta ei velvoiteta kaupunkeja valtion tukemaan vuokra-asuntojen rakentamiseen.
- Muodostetaan Suomeen rakennetun ympäristön ministeriö lisäämättä ministeriöiden määrää. Keskitetään ministeriöön maankäyttöä, rakentamista, asumista, liikennettä sekä muuta rakennettua ympäristöä koskevat asiat.
- Poistetaan pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta. Tehdään määrätietoista työtä asunnottomuuden poistamiseksi kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion yhteistyönä. Suunnataan asumisen tukemisen voimavaroja varmistamaan, että jokaisella on oma koti ja tarvittaessa asumista tukevia palveluita.
- Tiukennetaan lainsäädäntöä asumishäiriöihin puuttumiseksi. Koti on ihmisen elämän tärkein paikka, jossa on oikeus elää rauhassa ja turvallisesti.
Vahvistetaan Suomen kansainvälistä saavutettavuutta
Suomi on maantieteellisesti eristyksissä muusta Euroopasta. Siksi Suomen on erityisen voimakkaasti vahvistettava kansainvälisiä liikenneyhteyksiä muualle Eurooppaan ja maailmalle. Ne tukevat Suomen vientiä, matkailua, investointeja ja työpaikkoja. Ne ovat myös keskeinen osa huoltovarmuutta ja turvallisuutta maailmassa, jossa toimitusketjut ja geopoliittinen tilanne voivat muuttua nopeasti.
Suomen on oltava saavutettava maa-, meri- ja ilmateitse. Suomesta on tulevaisuudessa päästävä raiteita pitkin Baltiaan, muihin Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan. Kilpailukykyinen lentoliikenne varmistaa nopeat yhteydet kansainvälisille markkinoille ja tekee Suomesta houkuttelevan kohteen matkailijoille, osaajille ja yrityksille.
Yhteydet eivät saa muodostua kasvun esteeksi. Suomen matkailupotentiaali on pystyttävä hyödyntämään täysimääräisesti. Kansainvälisesti saavutettava Suomi on turvallisempi, vauraampi ja vahvempi. Suomen on onnistuttava selvittämään, suunnittelemaan ja toteuttamaan rajat ylittäviä liikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat rahoituksen myös Euroopan unionista.
Suomi on sidottava vahvasti osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Kyse on Suomen logistisesta saavutettavuudesta ja kilpailukyvystä sekä turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta.
Mitä ehdotamme?
- Vahvistetaan Suomen liikenneyhteyksiä muualle Eurooppaan. Edistetään rajat ylittäviä raidehankkeita Suomesta etelään ja länteen. Hyödynnetään hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa EU-rahoitus.
- Maksimoidaan EU-rahoitus Suomen liikenneinvestointeihin. Nostetaan TEN-T-verkon kehittämishankkeiden suunnitteluastetta, jotta Suomella on valmiita päätöskypsiä hankkeita, joille hakea EU-rahoitusta. Haetaan EU-rahoitusta myös sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin.
- Kehitetään Helsinki-Vantaan lentokentän kansainvälistä kilpailukykyä. Muodostetaan ostopalveluliikenteen lentoasemista erillinen Finavian liiketoimintayksikkö, tytäryhtiö tai osakkuusyhtiö, jonka rahoitukseen voisivat osallistua myös esimerkiksi kunnat, alueet ja valtio. Näin turvataan Finavian investointikyky ja kohtuulliset lentokenttämaksut markkinaehtoisille lentokentille.
- Turvataan lentoyhteydet koko Suomeen. Kehitetään maakuntakenttiä ottaen huomioon matkustajaliikenteen, logistiikan, lentokoulutuksen ja puolustusvoimien tarpeet. Turvataan maakuntalennot.
- Ylläpidetään Finavian ulkopuolisia lentokenttiä tarvittaessa valtion ja kuntien tuella. Pienemmät lentokentät hyötyvät kustannustehokkaammasta ja joustavammasta operointimallista, jossa omistajalla on korkeampi prioriteetti markkinoida kyseisen lentokentän palveluita.
- Edistetään kansainvälisten suorien lentoyhteyksien toteutumista. Vahvistetaan Visit Finlandin, alueellisten matkailuorganisaatioiden ja Finavian välistä yhteistyötä ja yhteistä markkinointia.
- Hyödynnetään Pohjois-Suomen matkailun koko potentiaali. Investoidaan Pohjois-Suomen lentokenttiin matkailun kysynnän kasvuun vastaamiseksi. Varmistetaan, ettei Pohjois-Suomen matkailupotentiaali jää hyödyntämättä puutteellisten liikenneyhteyksien tai lentoasemien puutteellisen kapasiteetin takia.
- Tehdään Suomeen ja Suomessa matkustamisesta mahdollisimman helppoa. Vahvistetaan yhtenäisten matkaketjujen digitaalista löydettävyyttä ja ostettavuutta.
Turvataan toimivat viestintäyhteydet ja median toimintaedellytykset
Luotettavat viestintäverkot, moniarvoinen ja elinvoimainen media sekä vahva kyberturvallisuus ovat modernin demokratian, talouskasvun ja kokonaisturvallisuuden perusta. Ne turvaavat sananvapauden, tiedonsaannin, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden sekä mahdollistavat avoimen ja toimivan yhteiskunnan kaikissa olosuhteissa. Digitaalinen infrastruktuuri on nyky-yhteiskunnassa yhtä kriittistä kuin fyysinen infrastruktuuri, ja sen toimintavarmuus on keskeinen osa kansallista turvallisuutta.
Digitalisaatio, datatalous ja teknologinen kehitys luovat merkittäviä mahdollisuuksia uudelle kasvulle, paremmille julkisille palveluille ja tuottavuuden parantamiselle. Samalla ne lisäävät riippuvuutta toimivista tietoliikenneyhteyksistä, turvallisista järjestelmistä ja luotettavasta tiedonvälityksestä. Kilpailu huomiosta, mainostuloista ja yleisöistä käydään yhä useammin globaalien alustajättien ehdoilla, mikä asettaa erityisiä haasteita kotimaiselle journalistiselle medialle ja kansalliselle sääntelylle.
Suomen on oltava houkutteleva investointiympäristö datatalouden, digitaalisten palveluiden, media-alan ja uuden teknologian kehittämiselle. Tämä edellyttää koko maan kattavia, nopeita ja toimintavarmoja viestintäverkkoja, ennakoitavaa ja kasvua tukevaa sääntelyä sekä reilua kilpailua mediakentällä ja digitaalisessa mainonnassa. Sääntelyn on tunnistettava kansainvälisten alustajättien vahva markkina-asema ja varmistettava, ettei kotimaisia toimijoita aseteta epäedulliseen asemaan.
Samalla on huolehdittava yhteiskunnan kriittisten tietovarantojen ja viestintäjärjestelmien turvallisuudesta. Kyberturvallisuuden, tekijänoikeuksien ja luotettavan tiedon puolustaminen ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että digitalisaatio vahvistaa demokratiaa ja taloutta sen sijaan, että se rapauttaisi niitä. Suomi vaikuttaa aktiivisesti myös EU-tasolla, jotta sääntely tukee sananvapautta, vastuullista mediaa ja toimivia digitaalisia markkinoita.
Mitä ehdotamme?
- Puolustetaan perinteisen median asemaa. Varmistetaan kotimaisen kaupallisen journalistisen median elinkelpoisuus. Annetaan liikenne- ja viestintäministeriölle koordinoiva vastuu journalistisen median toimintaedellytysten edistämisestä, jotta uuden sääntelyn vaikutukset mediaan arvioidaan systemaattisesti ja ennakolta.
- Turvataan Yleisradion ydintoiminta. Tunnistetaan Ylen julkisen tiedonvälityksen rooli keskeisenä osana kansanvallan, sananvapauden, kulttuurin, monikielisen palveluntuotannon ja poikkeusolojen tiedottamista. Arvioidaan jatkuvasti Ylen toimintaa kilpaillussa mediakentässä. Huolehditaan, ettei Yle toiminnallaan syrjäytä kaupallisten medioiden markkinaehtoista sisältöä.
- Suojataan suomalaista yhteiskuntaa informaatiovaikuttamiselta. Vahvistetaan perinteisen median roolia luotettavan tiedon välittäjänä. Lisätään EU-lainsäädännöllä sosiaalisen median yhtiöiden vastuuta informaatiovaikuttamisen torjunnassa.
- Edistetään mediakentällä ja digitaalisessa mainonnassa reilua kilpailua. Tunnistetaan kansainvälisten alustajättien vahva markkina-asema eikä aseteta sääntelyllä kotimaisia toimijoita epäedulliseen asemaan. Ei aseteta mainonnan sääntelyyn enää uusia rajoituksia, vaan korjataan olemassa olevaa sääntelyä siltä osin kuin se suosii kansainvälisiä alustajättejä.
- Vahvistetaan suomalaisten medialukutaitoa. Lisätään kykyä kriittiseen ajatteluun kaikilla koulutusasteilla. Huomioidaan medialukutaidon kehittämisessä myös tekoälyn tuomat muutokset.
- Turvataan nopeat ja toimintavarmat viestintäverkot koko maassa. Sujuvoitetaan viestintäverkkojen rakentamisen lupaprosesseja. Kevennetään lupakäytäntöjä, digitalisoidaan prosesseja ja kehitetään palvelua yhden luukun periaatteella.