Olemme pitkin vuotta käyneet keskustelua siitä, kuinka kovassa murroksessa Suomen elinkeinoelämän rakenne on ollut. Perinteiset taloutemme kivijalat, metsäteollisuus ja ict-klusteri ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Teollisuudesta on hävinnyt kymmenessä vuodessa yli 100 000 työpaikkaa. Toki uuttakin on syntynyt, mutta vähemmän.

Vaikka tilanne on vaikea, maailmalla on aina valtavasti mahdollisuuksia. Parhaat pärjäävät aina. Perusedellytykset Suomessa ovat jo tunnetusti kunnossa. Jotain silti puuttuu. Erityisesti asennepuolella. Kyse on paljon siitä, onko ilmapiiri sopiva riskin ottamiselle ja välillä myös epäonnistumisista nousemiselle. Myös menestymisen hyväksyvä ilmapiiri on kokonaisuuden kannalta merkittävää. On ollut ilo huomata, että esimerkiksi Suomessa Supercellin kauppa on tehnyt näistä mainioista yrittäjistä myös oman alansa rokkitähtiä. Menestymistä arvostetaan. Tätä, jos mitä, tarvitsemme.

Unohtamatta perinteistä teollisuutta sekä sen uusiutumismahdollisuuksia, tarvitsemme työpaikkoja uusille aloille. Uusia työpaikkoja ei synny ilman menestyviä ja kasvuhaluisia yrityksiä, eikä menestyviä yrityksiä synny ilman taitavia ja innokkaita yrittäjiä. Yrittäjät, ja Suomi siinä samalla, tarvitsevat ennen kaikkea elinvoimaisia ideoita ja unelmia sekä niiden päämäärätietoista toteuttamista. Yrittäjät eivät kuitenkaan toimi tyhjiössä. Ympäröivä yhteiskunta vaikuttaa voimakkaasti yrityksien mahdollisuuteen menestyä.

Valtio voi ja sen pitää osaltaan luoda yrityksien menestymistä edesauttavat olosuhteet. Kilpailukyvyn takaamisessa valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa. Mikäli toimintaympäristö sekä edellytykset yrittäjyydelle ovat kunnossa, on yrityksillä mahdollisuus menestyä. Riskin ottamisesta ja pärjäämisestä pitäisi luoda entistä tavoitellumpaa, sillä pärjäämällä ja vaurastumalla yritykset luovat samalla hyvinvointia myös ympärilleen.

Kasvavat yritykset luovat eniten uutta. Suomessa kasvuhakuisia yrityksiä on kuitenkin kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähän. Kasvun tiellä olevia esteitä pitää ehdottomasti tarkastella väsymättä myös jatkossa.

Kyse on paljon myös siitä, miten asioita ja yrittäjyyttä käsitellään julkisuudessa. Kovin usein keskustelu rajoittuu verotietojen kautta analysoituihin tuloihin tai erinäisiin bonuksiin. Suomen yli 300 000 yrityksen joukosta muutamat harvat leimaavat koko keskustelua. Tarvitsemme väistämättä median panosta, jotta yrittäminen saa ansaitsemansa arvostuksen. Toki ongelmista ja lieveilmiöistä pitää uutisoida, mutta onnistumisista ja yrittäjyyden merkityksestä vähintään yhtäläisesti.

Menestymiseen tarvitaan rohkeutta. Yhtä menestynyttä yritystä kohti on vähintään yhtä monta vähemmän menestynyttä. Epäonnistumiseen en tietenkään kannusta, rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen kylläkin. Vaikka yrittäjyydestä ei haasteita ja riskejä puutu, lienee selvää, että yrittäjyys myös antaa paljon. Yrittäjä saa tehdä työtä itselleen ja tehdä asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Luovuudella ei yrittäjyydessä ole rajoja.

Osaaminen ja siihen vankasti liittyvä koulutusjärjestelmän korkea taso ovat perinteisesti ollut kilpailukykymme suurimpia valtteja. Pelkkä osaaminen ei tosin koskaan riitä ? pitää olla aitoa innostuneisuutta ja paloa yrittäjyyteen. Keskinkertaisella asenteella saavuttaa ainoastaan keskinkertaisen tuloksen. Oikealla asenteella ja innolla pääsee usein pidemmälle.

Suurin osa uudesta rakentuu aina olemassa olevan varaan. Menestymisemme riippuu siksi isolta osin siitä, miten nykyinen yrityskantamme uudistuu. Aivan erityisen olennaista on se, miten suuryrityksemme muuttuvan maailman mieltävät. Maailma muuttuu koko ajan. Sen mukana on osattava, haluttava ja uskallettava uudistua. Ja näyttää tietä.

Menestyäkseen yrityksen on pystyttävä nousemaan muiden yläpuolelle. On muistettava, että parhaille löytyy tilaa myös kovassa kilpailutilanteessa. Valtio ei voi valita voittajia.

Jan Vapaavuori

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja ja elinkeinoministeri.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa