Virolainen: Terveydenhuollon ohjauskeinojen toimivuutta parannettava

Terveydenhuollon järjestäminen ja kehittäminen ovat keskeisimpiä perustehtäviä, joita yhteiskunnalla on. Mahdollisuuksia kehittämiseen meillä on runsaasti, sillä lääketiede ottaa nykymaailmassa hurjia edistysaskelia. Uusia hoitomenetelmiä ja lääkkeitä tulee palvelukseemme jatkuvasti, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja Anne-Mari Virolainen.

Kuntakohtaisia eroja terveyspalveluiden saatavuudessa, vaikuttavuudessa ja laadussa on mietinnössä luettu liiallisessa määrin yksin informaatio-ohjauksesta johtuviksi.

Tarkastusvaliokunnan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota siihenkin, miten ja missä suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon eri ohjauskeinojen toimivuutta on mahdollista parantaa ja kuinka eri ohjauskeinojen vaikuttavuutta voitaisiin arvioida vertailukelpoisesti.

Tarkastusvaliokunta olisi mietinnössä voinut esitellä informaatio-ohjauksella saatuja tuloksia kansalaisten terveyden hyväksi. Yksi merkittävimmistä saavutuksista on ollut Pohjois-Karjala-projekti. Lainatakseni suomalaisen kansanlääketieteen pitkäaikaista vaikuttajaa Pekka Puskaa, ”projektin tehtävänä oli osoittaa ehkäisyn tavoitteet ja keinot, katalysoida ja koordinoida, kouluttaa ja viestittää sekä myös seurata kehitystä ja arvioida tuloksia”. Kaikki nämä ovat informaatio-ohjaukseen liitettyjä toimintoja ja välineitä. Tulokset puhuvat puolestaan. Runsaassa vuosikymmenessä riskiryhmään kuuluneiden työikäisten 35 ? 64 -vuotiaiden miesten kuolleisuus lähes puolittui projektin johdosta. On vaikea kuvitella, että samoihin tuloksiin olisi päästy muilla keinoin, paitsi ehkä säätämällä laki voin täyskiellosta.

Mietinnössä on erikoisella tavalla asetettu vastakkain hoitotakuu ja Kelan yksityislääkärikäynneistä maksamat korvaukset. Tosiasia on, että Kelan maksamat korvaukset ennen hoitotakuun voimaantuloa näyttäisivät johdonmukaisesti olleen korkeammalla tasolla. Mietinnössä todetaan kahteen vertailuvuoteen viitaten, että kustannukset olisivat kasvaneet. Inflaation huomioiden Kela maksoi aiemmin näitä korvauksia miljoonia euroja enemmän.

Esimerkiksi viime vuoden ja vuoden 2001 välinen ero on vuoden 2007 rahassa mitattuna yli kolme miljoonaa euroa. Mietinnön johtopäätös siitä, ettei hoitotakuu näiden kustannussäästöjen osalta olisi saavuttanut asetettua tavoitetta, on liian voimakas.

Tosiasia on, että reaalisesti Kelan yksityislääkärikäynneistä maksamien korvausten määrä on laskenut viisi prosenttia 2000-luvulla. Samaan aikaan niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon menot ovat kasvaneet reaalisesti vähintään 25 prosenttia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on sitä mieltä, että Kelan yksityislääkärikäynneistä maksamien korvausten pohjana olevia taksoja olisi vihdoinkin perusteltua tarkistaa. Näinhän hyvä hallitus toimi jo Kelan hammaslääkäripalkkioista maksamien korvausten osalta.

Korvausten nosto on perusteltua siitäkin näkökulmasta, että vastaavan palvelun tuottaminen kunnallisesti maksaisi yhteiskunnalle huomattavasti taksan tarkastuksesta aiheutuvia menonlisäyksiä enemmän. Samalla parannettaisiin ihmisten valinnanvapautta omaan terveyteensä liittyvissä kysymyksissä.

Kuntapäättäjiä ei pidä jättää yksin, sillä haasteet terveydenhuollossa ja muissa palveluissa ovat huomattavat. Palvelutarpeet kasvavat ja monissa kunnissa on jo nyt haasteellista löytää ammattitaitoista työvoimaa. Hallitus on lisännyt kuntien saamia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia merkittävästi tällä vaalikaudella. Yhtä patenttiratkaisua, jonka voisi pykäliin ja momentteihin kirjata, ei ole. Kokemukset myös osoittavat, että paluu korvamerkittyihin valtionosuuksiin ei ole toimiva vaihtoehto.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on vahvasti sitä mieltä, että tässä tilanteessa kaavamainen pakko latistaisi sitä luovuutta, jota informaatio-ohjauksella ja nyt käynnissä olevilla kehittämishankkeilla ja tulossa olevilla lakiuudistuksilla on kentällä saatu aikaiseksi. Myös toimenpiteisiin valvonnan tehostamiseksi on hallituksen toimesta ryhdytty. Ensi vuoden alussa Suomeen tulee kokonaan uusi sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto, joka tehostaa terveyspalveluiden valvontaa yhdessä lääninhallitusten kanssa. Rakenteiden uudistaminen vaatii hallitukselta, mutta myös eduskunnalta, vahvaa kannustusta ja uskon luomista.


Kuvat