Vierasblogi: Suomi liikkeelle

Pitkä matka on kuljettu siitä, kun pieni joukko suomalaisyrittäjiä perusti Slush-tapahtuman syksyllä 2008, tai siitä, kun joukko tulevia aaltolaisia matkusti Stanfordiin vuonna 2009 ja ymmärsi miten kasvuyrittäjyys muuttaa maailmaa.

Viimeisen kuuden vuoden aikana Suomesta on tullut varteenotettava paikka räjähdysmäiseen kasvuun tähtäävän teknologiayhtiön perustamiseksi, ja kulttuuri ja nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat kääntyneet päälaelleen. Palataan kuitenkin vielä hetkeksi vuoteen 2008.

Kyseisenä vuonna Suomen valtion bruttokansantuote supistui parhaimmillaan lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuosineljänneksellä, merkittävät suomalaiset teollisuusyhtiöt ajautuivat kannattavuuskriiseihin, suurten ikäluokkien eläköityminen oli juuri alkanut ja yhteiskunnan huoltosuhteen ennusteet näyttivät huolestuttavilta.

Vaikka sanaa startup ei Suomessa vielä tunnettukaan, sen nykymääritelmän täyttäviä yhtiöitä oli perustettu edeltäneinä vuosina muutama sata. Niiden työllistävä vaikutus oli parituhatta henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto joitakin satoja miljoonia euroja.

Startup-yrittäjyydestä innostunut joukko tunnisti kolme asiaa, joihin vaikuttamalla voitaisiin pyrkiä kiihdyttämään ilmiötä: asenne, osaaminen ja kansainvälisyys.

Suomessa oli ollut yritysten ja brändien kasvun osalta menestystarinoita jo 90-luvulta asti, esimerkkeinä Linux, Sulake, Jaiku, Hybrid Graphics, Wicom ja MySQL. Merkittäviä exitejä tehneitä yrittäjiä oli Suomessa joitain kymmeniä. Mutta miten sarjayrittäjien osaamista saataisiin vietyä eteenpäin seuraavalle sukupolvelle? Miten nuoria korkeakouluopiskelijoita saataisiin innostumaan kasvuyrittäjyydestä? Miten Suomeen saataisiin lisää investointeja merkittäviltä kansainvälisiltä pääomasijoittajilta?

Slush siirtyi alkuperäisiltä perustajiltaan opiskelijavetoiselle organisaatiolle vuoden 2011 aikana. Näihin kysymyksiin lähdettiin hakemaan ratkaisuja vahvan yhteisöllisen ja osallistavan tekemisen kautta. Todettiin, että kansainvälisesti merkittävän kokoinen tapahtuma on yksinkertaisin tapa vaikuttaa kaikkiin näistä kolmesta osa-alueesta. Menestyneen amerikkalaisen yrittäjän tai sijoittajan ei periaatteessa tarvitse koskaan elämässään matkustaa Suomeen, mutta jos Suomesta rakentaa maan, joka toimii koko Euroopan kasvuyrittäjyyden keskuksena muutaman päivän vuodessa, on yhtäkkiä kaikilla teknologiasta kiinnostuneilla syy vierailla Suomessa vuosittain.

Yhteisön rakentaminen tapahtuman ympärille toimi ja Suomeen saatiin tuotua useita mielenkiintoisia hahmoja, jotka eivät olisi tänne muuten tulleet. Sijoittajat kiinnostuivat kasvavasta ilmiöstä sekä energiasta, joka sen taakse oli ladattu. Toisaalta taas nuoret kiinnostuivat kasvavissa määrin startup-yrittäjyydestä. Suomalaisia exit-tarinoita syntyi ja uusia esikuvia nousi johtamaan asennemuutosta. Näihin perehtymättömätkin tuntevat Supercellin ja Rovion, sekä näiden perustajien tarinat.

Vuonna 2014 Slushissa oli 14 218 kävijää, joista noin puolet saapui Suomeen ulkomailta. Alkuperäinen visio kansainvälisyydestä alkoi toteutua ja kaikkein positiivisimpana merkkinä Suomeen virtaavan riskirahoituksen määrä hipoi ennätyksiä. Vuoden 2014 Slushin osallistujayrityksiin tehtiin yhteensä vain neljässä kuukaudessa noin 70 miljoonaa euroa sijoituksia.

Myös vaikutus kansantalouteen alkaa vähitellen näkyä: tällä vuosikymmenellä perustetut startup-yritykset työllistävät Suomessa yli 15 000 henkeä. Absoluuttista kokoluokkaa oleellisempi on tuon luvun merkitys. Startup-yritys säilyy startupina vain joitakin vuosia ? sen menestyessä siitä tulee keskisuuri tai suuri yritys ja se häviää näistä tilastoista.

Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi kasvuyritysten luoneen noin 50 000 työpaikkaa Suomeen vuosina 2007 ? 2010, mutta kun huomioidaan alle 10 henkilön startupit ja tarkastellaan tuoreempia vuosia 2011 ? 2014, on työpaikkoja syntynyt jo yli 100 000.

Herää myös kysymys siitä, mikä on startup-yritysten rooli Suomen viennin veturina. Vuonna 2008 startup-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vain satoja miljoonia, kun taas vuonna 2014 pelkästään Slushin suomalaisten osallistujayhtiöiden liikevaihto oli yli kaksi ja puoli miljardia euroa. Näiden yritysten myynnistä suurin osa kohdistuu ulkomaille, ja se on elintärkeää valtiolle, joka on elänyt lähes sata vuotta viennistä.

Mutta tarina on vasta alussa. Slush pyrkii jatkamaan kasvuaan ja kansainvälistyy entistä vahvemmin vuonna 2015. 90-lukulainen tapa kulkea maailmalla Suomen liput liehuen on vanhentunut. Yhdessä esimerkiksi Team Finlandin kanssa etsitään uusia menetelmiä viennin ja maakuvatyön tekemiseksi ? mennään brändit ja ilmiöt edellä tehokkaasti ja ketterästi. Suomi on tämän toteuttamiseen juuri oikean kokoinen valtio.

Jatkamalla panostuksia kasvuyrittäjyyteen ja pysymällä kasvun uralla on täysin mahdollista nähdä lähivuosina entistä enemmän miljardiluokan tarinoita. Samalla syntyy taas lisää osaamista, esikuvia ja paljon kaivattuja menestystarinoita. Suomi on nousemassa itse itseään ruokkivaan positiiviseen kierteeseen ja me emme malta odottaa mitä tulevat vuodet tuovat tullessaan.

 

Kirjoittaja Riku Mäkelä on Slushin toimitusjohtaja