Varapuhemies Risikko: Valinnanvapaus helpottaa palveluiden saatavuutta

Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko korostaa, että valinnanvapauden laajentamisen ansiosta sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus nopeutuu, kun palveluiden tuottajia on enemmän.

Tämä helpottaa erityisesti terveyskeskukseen pääsyä ja vähentää viiveitä myös muissa sote-palveluissa. Risikko puhui Pohjanmaan Kokoomuksen syyskokouksessa lauantaina Lapualla.

”Suuri osa ihmisistä asuu alueilla, jossa terveyskeskukseen pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa, jopa yli kaksi kuukautta. Se on aivan liian pitkä aika, varsinkin jos kyseessä on vakava sairaus”, totesi Risikko.

Valinnanvapauden laajentamisella saadaan myös muita hyötyjä.

”Valinnanvapaus lisää tasa-arvoa, kun muutkin kuin hyvätuloiset voivat saada palveluja myös yksityiseltä puolelta. Tuottajien lisääntyessä myös lähipalvelut on helpompi varmistaa. Kilpailu puolestaan lisää palvelujen laatua ja pitää kustannukset kurissa”, Risikko sanoi.

Valinnanvapauden on arvioitu tuovan lisää kustannuksia. Risikko arvioi kuitenkin toisin.

”Valinnanvapauden laajentamisella ei niinkään tavoitella säästöjä. Toimiessaan se kuitenkin vähentää myös kustannuksia, kun sairaudet ja muut ongelmat saadaan nopeammin selville ja hoidettua tai estettyä niiden paheneminen”, arvioi Risikko.

Risikko tyrmää myös sen pelon, että kuka tahansa voisi tuottaa julkisesti rahoitettuja sote-palveluja ja rahastaa niistä mitä tahansa.

”Käytännössä tapahtuu niin, että valtakunnantasolla tehdään lainsäädäntö, jolla varmistetaan valinnanvapauden toteutuminen. On myös kehitettävä yhtenäinen tuottajien hyväksymismenettely, jossa määritellään palveluja tuottavien kriteerit, mukaan lukien laatu ja hinta. Kriteerit täyttävät tuottajat sitten tarjoavat palveluja, joista asiakas voi valita”, Risikko totesi.

Osana sote-uudistusta säädettävä valinnanvapauslainsäädäntö mahdollistaa tulevaisuudessa, että käyttäjä valitsee itse palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapaus toteutetaan pääsääntönä perustasolla ja soveltuvilta osin erikoistason sote-palveluissa.

”Suomalaisen valinnanvapausmallin rakentamisessa voidaan ottaa oppia Ruotsista, jossa valinnanvapaus on ollut terveydenhuollossa jo muutaman vuoden. Palveluseteliäkin kannattaa hyödyntää. Siitä meillä on monessa kunnassa hyviä kokemuksia”, Risikko kannusti.