Stubb: Uudistuminen ei ole itsetarkoitus

Suomalaiset ovat aina olleet vahvimmillaan vaikeina aikoina. Tämä on ollut pienen, sitkeän ja edistyksellisen kansakuntamme valtti.

Nykytilanne on vaikea. Jotenkin tuntuu, että Suomi menee kitkuttaen eteenpäin. Tässä on peiliinkatsomisen paikka myös meillä poliitikoilla.

Suomi on saatava liikkeelle. Meillä ei ole varaa pysähtyä, lamaantua ja olla uudistumatta. Enkä nyt tarkoita vain kilpailukykyä. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvinvointiyhteiskunnassa ei voida hyvin. Meillä poliitikoilla ei ole varaa sulkea silmiämme ja vain tehdä asioita kuten ennenkin on tehty, jos ne eivät toimi.

Jotta Suomi saadaan liikkeelle, meidän on kyettävä uudistumaan turvallisesti. Eikä uudistamisen vastakohta ole se, että vanhassa olisi jotakin huonoa.

Esimerkiksi koulujärjestelmämme on ollut aivan maailmanluokan kärkeä. Se on toiminut. Mutta samalla kilpailu kovenee maailmalla. Jotta pysymme vauhdissa, emme voi jäädä paikallemme. Pisa-tuloksemme ovat jo hiukan taantuneet. Nyt pitää päästä uudelleen kärkeen.

Maailmasta löytyy aina maita, jotka tuottavat tavaroita halvemmalla. Mutta osaaminen on tässä kilpailussa ehdoton etu. Siksi on pohdittava, miten pysymme vauhdissa mukana. Liitutaulun lisäksi koululuokissa tarvitaan nykypäivänä enemmän teknologiaa, koska lapsemme ovat muutenkin arjessaan kiinni teknologian kehityksessä. Sama pätee korkeakoulusektoriin ? yliopistoissamme on panostettava erikoisosaamiseen sekä vahvaan osaamisemme niin ICT:n kuin vaikka luonnonvarojen hyödyntämisen puolella.

Uudistuminen ei ole itseisarvo. Sillä pitää olla joku merkitys. Usein uudistumisesta tehdään turha mörkö. Se on ymmärrettävää, jos puhumme vain isoista yläkäsitteistä.

Usein tarve uudistumiselle lähtee jostakin suuremmasta murroksesta.

Oulun seutu on ollut erilaisten murrosten keskellä useasti. Viime vuosien murrokset, kuten elinkeinoelämän murros, on nopeuttanut tarvetta uudistua ja hakea uutta elinvoimaa. ICT-sektorilta on hävinnyt tuhansia työpaikkoja, samoin kaupungin kassa on pienentynyt muutosten myötä.

Silti on haettu uusia toimintatapoja. Koulutukseen on panostettu. Insinöörit ovat löytäneet yrittäjyyden. Oma kasvurahasto on aloittanut lupaavasti. Pohjoisen arktiset mahdollisuudet ovat edenneet johdonmukaisesti ja lentoreitti esimerkiksi Norjaan avattu. Kaikki tämä on arkipäivän uudistumista.

Myös Suomi on suurten muutosvoimien keskellä. Väestömme ikääntyy ja työntekijöiden määrä vähenee. Julkisten palveluiden tarve kasvaa ja niiden rahoituksessa on kestävyysvaje. Kilpailukykymme on heikentynyt ja elinkeinorakenteemme on murroksessa. Hyvinvointiamme ylläpidetään velaksi, niin taloudellisesti kuin ympäristönkin osalta. Digitalisaatio kumoaa vanhoja toimintamalleja.

Uskon, että muutama konkreettinen keino auttaa. Ensinnäkin työ on muutoksessa kaikkein tärkeintä. Työ on asetettava etusijalle.

Työllä on tärkeä sisältömerkitys elämässä, mutta se pitää myös hyvinvointiyhteiskuntamme pyörimässä. Jos käteen jäisi veronalennusten kautta hiukan enemmän rahaa, se voisi kannustaa työntekoon. Tai jos yritykset voisivat palkata hiukan helpommin uusia työntekijöitä ? vaikka koulutussopimuksen kautta nuoria helpommin. Työ luo lisää työtä. Ja sitä kautta myös hyvinvointia.

Jotta Suomi saadaan liikkeelle, tarvitsemme keinojen lisäksi myös uusia tapoja toimia.

Tarvitsemme määrätietoisempaa poliittista päätöksentekoa, digitalisaation mahdollisuuksiin tarttumista sekä sääntelyn purkamista. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on laitettava kestävälle pohjalle.

Normit eivät toimi toivotulla tavalla, kun kansalaiset ja yritykset kokevat normiähkyä jo entistenkin normien kuormittamina. Julkinen talous puolestaan ei voi enää elää niin, että kaikkia uusia ja toivottuja asioita hoidetaan perustamalla lisäämällä määrärahoja eri paikkaan.

Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisia, niin tässäkin asiassa. Tosiasiassa muutos lähtee yksittäisistä ihmisistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liikkeelle.

Siksi meidän on saatava jokainen suomalainen liikkeelle synnyttämään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpaikoilla, kouluissa, sairaaloissa, tehtaissa, järjestöissä, vanhainkodeissa. He tarvitsevat tilaa ja tuulensuojaa kehittää ja innovoida toimintaa eteenpäin.

Tarvitsemme muutoksentekijöitä koko maahan. Eri puolueisiin, eri ryhmiin, eri ammatteihin.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu aikaisempien sukupolvien kovalla uurastuksella. Pidetään yhdessä huoli, että jätämme tämän maan paremmassa kunnossa jälkeemme kuin millaisena olemme sen hoitaaksemme saaneet.

Kirjoitus on julkaistu Kalevassa 14.2.2015