Uuden työn juhla

Tänään Suomi juhlii vappua, työn juhlaa. Suomalaisten hyvinvointi perustuu viime kädessä vain ja ainoastaan suomalaiselle työlle. Juhlaan on siis aihetta.

Vappu on myös hyvä tilaisuus pohtia tulevaisuuden työelämää. Muutokselle on nimittäin tarvetta. Suomessa huoltosuhde heikkenee ja jatkossa lapsia sekä ikäihmisiä on yhä enemmän suhteessa työikäisiin. Jotta hyvinvointipalvelut voidaan turvata, yhä useamman työikäisen olisi käytävä töissä ja tehtävä hieman nykyistä pidempää työuraa.

Korkeampi työllisyys edellyttää uusia työpaikkoja. Perinteiseen teollisuuteen uusia työpaikkoja syntyy aiempaa vähemmän. Esimerkiksi teleklusteri saneeraa Suomessa tällä hetkellä rajusti. Hallitus onkin päättänyt satsata erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannusteisiin. Uskomme vahvasti yrittäjyyteen.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää uusien työpaikkojen lisäksi korkeampaa työvoiman tarjontaa. Mallia on mahdollista ottaa esimerkiksi Ruotsista tai Saksasta. Ruotsissa ei ole vastaavaa ongelmaa työvoiman riittävyydessä: esimerkiksi maahanmuutto ja työvoiman tarjonta ovat paremmassa jamassa. Ruotsissa sekä kepillä että porkkanalla kannustetaan ottamaan työtä vastaan.

Suomessa tällä hetkellä joka kolmas 3,4 miljoonasta työikäisestä ei käy töissä. Nämä suomalaiset ovat valtaisa voimavara, joita tarvitsemme hyvinvointipalveluiden säilyttämiseen. Työttömiä ja muuten työvoiman ulkopuolella olevia on kannustettava töihin ja heille tarvitaan työtä.

Kun me suomalaiset elämme terveenä yhä pidempään, meidän olisi jaksettava myös työelämässä hieman nykyistä kauemmin. Pidemmät työurat tarkoittavat parempia eläkkeitä kansalaisille ja sitä kautta vahvempaa julkista taloutta.

On selvää, että suomalaiset ansaitsevat nykyistä parempaa, palkitsevampaa ja joustavampaa työelämää.

Ensinnäkin työnteon pitää kannattaa aina ja kaikissa tilanteissa. Hyvinvointiyhteiskunnan käyttövoima on suomalaisten ahkeruus, josta ei saa rangaista. Verotuksen olisi kannustettava nykyistä vahvemmin tekemään työtä ja yrittämään.

Työelämän laatuun tarvitaan parannuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi panostuksia työkyvyn ylläpitämiseen ja työterveyshuoltoon. Tällä hetkellä liian moni suomalainen sairastuu kesken työuran tai uupuu työelämässä. Työkyvyttömyydestä kertyy yhteiskunnalle kymmenien miljardien eurojen lasku vuosittain, työkyvyttömyyden inhimillisestä laskusta puhumattakaan.

Työ ja perhe-elämä on samoin kyettävä yhteen sovittamaan nykyistä paremmin. Kyse ei ole vain pienten lasten vanhemmista: yhä useampi suomalainen hoitaa iäkästä tai sairasta läheistään. Eri elämäntilanteiden mukaan joustavat järjestelyt ovat toivottavasti työnantajille jatkossa yhä suurempi kilpailuetu.

Parempaan työelämään kuuluu myös parempi osaaminen. Sijoitus työntekijöiden osaamiseen on samalla satsaus motivaatioon ja sitoutumiseen. Korkeampi osaaminen tarkoittaa koko yhteiskunnan tasolla korkeampaa tuottavuutta, parempaa kilpailukykyä ja vahvempaa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Myös suomalaisten halu vaikuttaa oman työnsä sisältöön korostuu. Työn tuottavuuden kasvu ja työn koettu mielekkyys kulkevat käsi kädessä. On tärkeää ymmärtää, että nämä kaksi asiaa on mahdollista, ja välttämätöntäkin, toteuttaa samanaikaisesti.

Vappuna on hyvä muistaa, että työkyky edellyttää myös riittävästi laadukasta vapaa-aikaa. Arjen rinnalle tarvitaan välillä myös juhlaa. Juuri nyt on hyvä hetki juhlistaa suomalaista työtä ja uutta kevättä.

Kolumni Turun Sanomissa 1.5.2012