Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ukkola: EU on arvo­yh­teisö

Ukkola: EU on arvo­yh­teisö

Julkaistu:

Euroo­pan unioni on luotu palve­le­maan kansa­lai­si­aan ja EU:ssa pääte­tään meidän jokai­sen yhtei­seen tule­vai­suu­teen vaikut­ta­vista asioista. Kokoo­muk­selle EU-jäse­nyys ei ole tekni­nen liitto, jossa mittail­laan jäse­nyy­den hyötyjä ja hait­toja mitta­ti­kulla. Kokoo­muk­selle Eurooppa on arvo­va­linta.

Suomella on EU:ssa juuri niin paljon vaiku­tus­val­taa kuin sitä halu­taan ottaa. Tätä vaiku­tus­val­taa ei saavu­teta menneen maail­man karva­lak­ki­lä­he­tys­töillä tai vetä­mällä kulmat kurtussa joka asiassa kotiin­päin. Suomelle tärkeitä asioita ei ajeta änky­röi­mällä vaan niit­ten läpi­vie­mi­seen tarvi­taan sisua ja sisäl­töä eikä supliik­kius ole aina­kaan pahit­teeksi. Me kokoo­muk­sessa haluamme vaikut­taa, emme valit­taa. Kuten tässä mietin­nössä sano­taan: Hyvillä argu­men­teilla ja tehok­kaalla vaikut­ta­mi­sella pieni­kin maa voi vaikut­taa merkit­tä­västi EU-poli­tiik­kaan. Juuri näin! Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män­kin mielestä into, tieto ja taito teke­vät pienestä suuren.

Talous­ki­riisi ja ilmas­ton­muu­tos huolet­ta­vat ihmi­siä eniten juuri nyt. Näitä ongel­mia ei ratkaista paikal­li­sesti vaan vastauk­sia on haet­tava kansain­vä­li­sillä aree­noilla - EU:ssa ja koko kansain­vä­li­sessä yhtei­sössä. Maail­man­ta­lou­den avoi­muus on tehnyt Suomesta yhden maail­man vauraim­mista maista. Olisi vaikeaa kuvi­tella mitä Suomi olisi ilman EU:n sisä­mark­ki­noita - niistä on tullut Suomen talou­den selkä­ranka.

Vapaan talou­den varjo­puo­lena myös sen heilah­te­lut heijas­tu­vat vien­ti­ve­toi­seen Suomeen. Wall Stree­tin alamäki näkyy nopeasti suoma­lai­sen teol­li­suus­työn­te­ki­jän palk­ka­nau­hassa. Maailma on paljon pienempi paikka kuin joita­kin vuosia sitten. Juuri tästä syystä meiltä tarvi­taan aktii­vi­suutta. Suomen ajamat pank­kien stres­si­tes­tit ovat hyvä esimerkki tästä aloit­teel­li­suu­desta.

On hyvä, että EU-selon­teon pain­opiste on EU-poli­tii­kan sisäl­tö­ta­voit­teissa. Selon­teko lähtee siitä, että Suomi on sitou­tu­nut Euroo­pan unio­niin maamme koko­nai­se­dun vuoksi. On hyvä kirjata, että unio­niin sitou­tu­mi­nen on arvo­va­linta, vaikka se itses­tään selvältä kuulos­tai­si­kin. Tärkeä arvo­va­linta on myös se, että Suomi haluaa olla Euroo­pan unio­nissa aktii­vi­nen toimija, ei sivus­ta­seu­raaja.

EU on olemassa kansa­lai­si­aan, ei sen toimie­li­miä tai hallin­toa varten. Olemme tyyty­väi­siä siihen, että suuren valio­kun­nan mietin­nössä tätä unio­nin kansa­lai­sia ja demo­kra­tiaa koros­tava näke­mystä paino­te­taan. Suomi tuot­taa lisä­ar­voa unio­nissa juuri parem­man lain­sää­dän­nön, avoi­muu­den, lähei­syys­pe­ri­aat­teen ja tehok­kuu­den puoles­ta­pu­hu­jana. Kansa­lai­set arvos­ta­vat­myös konkreet­ti­sia tavoit­teita kuten unio­nin yhteistä turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa.

EU-jäse­nyys näkyy suoma­lais­ten joka­päi­väi­sessä elämässä mata­lana korko­ta­sona, vapau­te­na­mat­kus­taa, tehdä työtä ja opis­kella Euroo­passa tai vaik­kapa pienem­pinä kännyk­kä­las­kui­na­lo­ma­mat­koilta. Mietin­nössä paino­te­taan oikeu­te­tusti kansa­lais­ten vapaan liik­ku­vuu­den lisäk­si­myös EU:n sosi­aa­li­sen ulot­tu­vuu­den merki­tystä. Kokoo­muk­sen mielestä vastuul­li­ses­sa­mark­ki­na­ta­lou­dessa kansa­lais­ten hyvin­vointi ja talou­del­li­nen kilpai­lu­kyky kulke­vat käsi kädessä.

Vaikka EU-selon­teko ei kahliudu Lissa­bo­nin sopi­muk­sen hyväk­sy­mi­seen, on hyvä, että senmer­ki­tys koros­tuu mietin­nössä juuri kansa­lais­vai­kut­ta­mi­sen näkö­kul­masta. Sopi­muk­sen voimaan­saat­ta­mi­nen kun hyödyt­täisi eniten juuri yksit­täistä EU-kansa­laista. Kansa­lais­ten kannalta on tärkeää koros­taa Lissa­bo­nin sopi­muk­seen sisäl­ty­vän perus­oi­keus­kir­jan merki­tystä perus­oi­keuk­sien vahvis­ta­mi­sessa sekä EU:n mahdol­li­suutta liit­tyä Euroo­pan ihmi­soi­keus­so­pi­muk­seen.

Unio­nin jäse­nyys on vahvis­ta­nut sekä Suomen että kansa­lais­temme turval­li­suutta. EU syntyi rauha­pro­jek­tina ja on edel­leen merkit­tävä vakau­den tuoja. Jäse­nyys Euroo­pan unio­nissa on Suomelle selkeä turval­li­suus­po­liit­ti­nen valinta ja olemme sitou­tu­neet vahvasti EU:n puolus­tusyh­teis­työn syven­tä­mi­seen. Euroo­pan unio­nilla on parhaat edel­ly­tyk­set koko­nais­val­tai­seen krii­sin­hal­lin­taan. EU ja Nato takaa­vat yhdessä parhai­ten euroop­pa­lais­ten turval­li­suu­den.

Suomen EU-poli­tii­kan johdolle tarvi­taan selkeästi tunnis­tet­ta­vat kasvot. Suomen edus­tau­tu­mi­sen - Eurooppa-neuvos­tossa, päämies­ten epävi­ral­li­sissa tapaa­mi­sissa sekä EU:n ja kolman­sien­mai­den huip­pu­ko­kouk­sissa - tulee olla johdon­mu­kaista EU-poli­tii­kan johta­juu­den kanssa. Perus­tus­la­kia uudis­tet­taessa on syytä etsiä mallia, jossa näitä edus­tau­tu­mi­sen peli­sään­töjä selkiy­te­tään parla­men­taa­ri­sella tavalla. Tähän ei vält­tä­mättä tarvita perus­tus­lain muutosta.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män mielestä on tärkeää, että selon­teossa paino­te­taan Suomen EU-vaikut­ta­mista. Ennak­ko­vai­kut­ta­mista erityi­sesti komis­sion suun­taan ei voi kylliksi koros­taa. Vahva komis­sio, jossa jokai­sella jäsen­maalla on oma jäse­nensä, on pienen Suomen etu.

Edus­kun­nan ja valtio­neu­vos­ton tiivis yhteis­toi­minta on suoma­lai­sen EU-poli­tii­kan vahvuus. Suomen EU-kanto­jen huolel­li­nen valmis­telu antaa linjauk­sille vahvan parla­men­taa­ri­sen selus­tan. Edus­kun­nan kannalta on tärkeää kiin­nit­tää huomiota EU-asioi­den käsit­te­lyn oikea-aikai­suu­teen.

Euroo­pan parla­men­tin vaiku­tus­valta on kasva­nut merkit­tä­västi. Suoma­lai­set euro­par­la­men­taa­ri­kot on syytä pitää tietoi­sina Suomen kannoista, mutta neuvo­maan ei pidä ryhtyä, varsin­kaan jälki­kä­teen. Euro­par­la­men­taa­ri­kot ajavat parla­men­tissa omien äänes­tä­jiensä asiaa, eivät Suomen halli­tuk­sen. Valtio­neu­vos­ton, edus­kun­naan ja suoma­lais­ten euro­par­la­men­taa­rik­ko­jen yhteis­työtä on kuiten­kin kaikin tavoin tiivis­tet­tävä.

Euroo­passa asiat etene­vät verkos­toilla ja kun halu­taan vaikut­taa, pienen­kin on syytä etsiy­tyä niihin pöytiin, joissa suuret päätök­set tehdään. Euroop­pa­lais­ten puolue­ryh­mit­ty­mien merki­tys on viime­vuo­sina koros­tu­nut enti­ses­tään. Kun Suomen vaikut­ta­mis­stra­te­gian heikoim­maksi lenkiksi ovat osoit­tau­tu­neet juuri parla­ment­ti­suh­teet, tarvi­taan suoria link­kejä Eurooppa-puoluei­den pääkal­lo­pai­koille.

Suurin ja vaiku­tus­val­tai­sin näistä puolue­ryh­mistä on keskusta-oikeis­ton EPP ja uskomme, että näin tule olemaan myös vaalien jälkeen. Kuulu­malla suur­ten jouk­koon on myös väli­neet suurem­piin tekoi­hin. Meillä on juuri niin paljon vaiku­tus­val­taa kuin meillä on tahtoa sitä ottaa ja taitoa sitä käyt­tää.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content