”Työn linja – osallisuus kunniaan” -pamfletti julkaistu

”Joustoa työelämään ja negatiivinen tulovero käyttöön”

Eduskunnan varapuhemies Arto Satonen esittää Ajatuspaja Toivon julkaisemassa ”Työn linja – osallisuus kunniaan” -pamfletissa ratkaisuja, joilla pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan malli voisi selviytyä globaalissa kilpailussa.

Vaikka globalisaatio ja automatisaatio ovat itsessään hyvinvointia luovia voimia, on kehitys koitunut suureksi haasteeksi keskituloisille ja perinteiselle työväenluokalle. Turhautuminen nykymenoon konkretisoitui mm. Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa ja Ison-Britannian brexit-äänestyksessä.

Trump on vastannut aikamme haasteisiin protektionismilla. Monessa länsimaassa on pohdittu mahdollisuutta ratkaista toimeentulo-ongelmat perustulolla. Satosen mielestä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi ja osallisuuden kasvattamiseksi on kuitenkin etsittävä muualta.

”Jos työkykyinen ja terve ihminen voi jäädä vapaaehtoisesti kokonaan työelämän ulkopuolelle tyytyessään matalaan elintasoon, niin kuinka moni tähän onkeen tarttuu? Ja kuinka moni haluaa rahoittaa sitä, että toiset downshiftaavat?”, Satonen kysyy.

”Ihmiset pitää saada tuntemaan itsensä osallisiksi yhteiskunnassa. Mitä useammalla on elämässä mielekästä tekemistä, sitä vähemmän on sosiaalisia ongelmia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Mitä useampi antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi, sen parempi maa meillä on. Kun työssäkäyvien määrä kasvaa, sen paremmin voimme huolehtia heistä, joilla ei ole töitä tai jotka eivät sen tekemiseen kykene”, hän toteaa.

Satosen mukaan vastausta onkin haettava työn linjan kautta: ”Työn linja tarkoittaa työllisyysasteen noston ja osallisuuden kasvun viemistä poliittisen päätöksenteon kantavaksi ajatukseksi. Johdonmukaisella työn linjan mukaisella politiikalla Suomessa on mahdollista saavuttaa jopa 75 prosentin työllisyysaste, kuten Tanska ja Ruotsi ovat osoittaneet. Kytkemällä sosiaalipolitiikka oikealla tavalla mukaan pystytään nostamaan myös osallistumisastetta.”

Pamfletissaan Satonen listaa joukon konkreettisia toimenpiteitä, joita hyvinvointiyhteiskunnan turvaavan työn linjan toteuttaminen edellyttää: ”Työn linja merkitsee työmarkkinoiden joustavoittamista, kannustavuuden lisäämistä, perhevapaiden järkevämpää käyttöä, työllisyysastetta nostavan maahanmuuton lisäämistä, negatiivisen tuloveron käyttöönottoa ja osallistavan sosiaaliturvan kehittämistä.”

Työn linjan keskeiset uudistukset, joilla parannetaan kilpailukykyä ja työllisyyttä, vahvistetaan osallisuutta sekä lisätään kannustavuutta:

  1. Suomalaisen työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen
    – Paikallisen sopimisen edistäminen Suomen Yrittäjien ”joustoturva-TES” -mallin pohjalta
    – Vientialojen kilpailukykyyn perustuvan palkkamallin käyttöönotto
    – Palkkatyön ja yrittäjyyden yhteensovittamisen helpottaminen
    – Laittomien lakkojen vähentäminen Ruotsin mallin mukaisesti
  2. Kannustinloukkujen purkaminen, sosiaaliturvan ja verotuksen uudistaminen
    – Työtuloihin kytketyn negatiivisen tuloveron käyttöönotto
    – Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen
    – Perhevapaiden uudistaminen naisten työllisyysasteen kohottamiseksi
    – Asumistuen muuttaminen kannustavammaksi
    – Ylivelkaantuneiden työllisyyspotentiaalin hyödyntäminen kannusteita lisäämällä
    – Arvonlisäveron alarajan laskeminen ja verohuojennuksien lisääminen yksinyrittäjyyden edistämiseksi
  3. Osallistavan sosiaaliturvan kehittäminen
    – Työmarkkinatuen muuttaminen vastikkeelliseksi Hiilamon työryhmän esittämän ns. osallistumistulon periaatteiden mukaisesti. Jokaisella ihmisellä on oikeus tehdä jotakin mielekästä yhteiseksi hyväksi.
  4. Työllisyysastetta nostavan työperäisen maahanmuuton edistäminen
    – Kanadan kokemusten pohjalta soveltuva malli eli työperäisten maahanmuuttajien, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja korkeasti koulutettujen osaajien houkuttelu Suomeen.

”Työn linjalla ei ole helppo voittaa vaaleja, koska se ei tarjoa helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin”, Satonen myöntää. Hänen mukaansa työn linja ei myöskään tarjoa ihmisen vapauttamista vastuusta, vaan sen ajatuksena on antaa kaikille mahdollisuus tehdä jotakin hyödyllistä yhteiseksi hyväksi ja omaksi parhaaksi.

”Työn linja -ajatuksen takana on näkemys oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, jossa ahkeruudesta, osaamisesta ja lähimmäisen vastuusta palkitaan sekä heikompiosaisista huolehditaan. Kun jokainen tekee parhaansa, enempää ei voi kukaan vaatia”, Satonen toteaa.

Eduskunnan kansalaisinfossa pidetyssä julkistamistilaisuudessa pamfletin ajatuksia kommentoi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Pamfletti on ladattavissa pdf-muodossa: https://www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut.

Lisätiedot:

Kansanedustaja, varapuhemies Arto Satonen, arto.satonen@eduskunta.fi, p. 050 511 3110
Ajatuspaja Toivo, toiminnanjohtaja Sini Ruohonen, sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi, p. 044 538 8786

Arto Satonen on neljännen kauden kansanedustaja ja eduskunnan varapuhemies. Hän on aiemmin toiminut grilliyrittäjänä, kansantaloustieteen opettajana ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Satonen julkaisi vuonna 2014 kirjan ”Hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi”.

Ajatuspaja Toivossa työskennellään tutkimustiedon, poliittisen toiminnan ja julkisen keskustelun risteyksessä. Tavoitteena on löytää uusia ajatuksia, tuottaa kiinnostavia avauksia ja rohkaista yhteiskunnallisia toimijoita muutokseen. Ajatuspaja Toivon näkökul­mien valinnoissa painottuvat myönteinen suhtautuminen vastuulliseen markkinatalouteen ja liberaaliin yhteiskunnalliseen ajatteluun.