Toivakka: Suomi elää kansainvälisyydestä

Suomessa opiskelee noin 20 000 ulkomaista opiskelijaa, joista useita satoja Etelä-Savossa muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja Aalto-yliopiston Mikkelin yksiköissä. Jälkimmäinen on ainoa paikka Suomessa, jossa kauppatieteen kandidaatintutkinnon voi suorittaa kokonaan englannin kielellä.

Suomen pitää panostaa vahvasti siihen, että tutkintoa suorittavat ulkomaiset opiskelijat jäävät tänne töihin. Tämä on jäänyt vähälle huomiolle keskustelussa EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuista.

Yhdestä ammattikorkeakoulututkinnosta koituu yhteiskunnalle keskimäärin 36 000 euron ja maisterintutkinnosta 47 000 euron suuruinen lasku. Siksi on tärkeää niin opiskelijalle itselleen kuin yhteiskunnalle, että opiskelun jälkeen nuori voi siirtyä suoraan työelämään. Nyt vain kaksi kolmasosaa ulkomaisista opiskelijoista jää valmistuttuaan Suomeen ja alle puolet työllistyy.

Suomi elää viennistä. Viennissä voi menestyä vain ymmärtämällä muita kulttuureja. Kaupan edellytys on ymmärtää ja viestiä, miten suomalainen huippuosaaminen voisi ostajaa parhaiten hyödyttää. Suomesta valmistuneet ulkomaiset opiskelijat tuntevat usein erinomaisesti niin Suomen kuin kotimaansa yhteiskuntien erot ja kielet. Sama pätee myös ulkomailla opiskelleisiin suomalaisiin. Kansainvälistyville suomalaisyrityksille he tarjoavat suuren voimavaran. Kun vienti kasvaa, on työpaikkoja tarjolla entistä enemmän kaikille.

Olemme entistä houkuttelevampi maa kansainvälisesti katsottuna, jos ymmärrämme toivottaa ulkomaiset osaajat tervetulleiksi. Pelkästään jo tapa, jolla maahanmuuttajista puhutaan ei ole merkityksetön. Antaa kovin kylmän kuvan maastamme, kun iso poliittinen puolue haluaa kokonaan leikata maahanmuuttajista aiheutuvat kustannukset.

Ulkomaisten ja suomalaisten opiskelijoiden työllistymistä pitäisi parantaa kehittämällä edelleen yhteyksiä työpaikkojen ja korkeakoulujen välillä. Kaikki viisaus ei asu poliitikoissa, siksi kokoomus suuntaa Parempi koulu -kiertueelle ympäri Suomea kuuntelemaan, miten koulujamme voisi kehittää entistä paremmiksi. Koulutus on Suomen menestyksen kivijalka. Siksi siitä on pidettävä erityistä huolta.

 

Kirjoitus on julkaistu Itä- ja Länsi-Savossa 4.11.2014