Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Toivakka puolusti halli­tuk­sen toimia vanhus­ten hoidon kehit­tä­mi­sessä

Toivakka puolusti halli­tuk­sen toimia vanhus­ten hoidon kehit­tä­mi­sessä

Julkaistu:

Kävin viikko sitten tutus­tu­massa terveys­kes­kuk­sen ikäih­mis­ten akuut­tio­sas­toon ja sen demen­tiayk­sik­köön Mikke­lissä. Pääl­lim­mäi­senä tuosta käyn­nistä mieleen jäi henki­lö­kunta. Tapa­sin todella osaa­via, moti­voi­tu­neita ja sitou­tu­neita ihmi­siä, jotka teki­vät työtään aidosti välit­täen.

Akuut­tio­sas­tolla on kuntout­tava työote, mutta silti kuulin, ettei kuntou­tuk­selle ole riit­tä­västi arjessa aikaa. Tämä on vali­tet­ta­vasti tilanne myös monissa muissa hoivayk­si­köissä. Kuntou­tusta voidaan jopa korvata lääki­tyk­sellä. Joskus asia on kiinni siitä, ettei vanhus­työn osaa­mista ole saata­villa tai henki­lö­kun­nan määrä ei ole tarpee­seen nähden oikein mitoi­tettu. Näitä ongel­mia on nosta­nut esiin niin profes­sori Sirkka-Liisa Kivelä taan­noi­sessa rapor­tis­saan kuin oppo­si­tio­kin väli­ky­sy­myk­ses­sään. Ja ihan aiheel­li­sesti. Oppo­si­tion väli­ky­sy­myk­ses­sään kuvaa­mat tapauk­set, joissa hoitoa on laimin­lyöty, ovat rank­koja ja näin ei sivis­tys­val­tiossa todel­la­kaan saa olla. Laimin­lyön­tei­hin on puutut­tava, ja myös puutu­taan.

Posi­tii­vista kehi­tystä vanhus­ten­huol­lossa on saatu aikaan ja on myös pidet­tävä mielessä se, että valtao­sassa vanhus­ten hoivayk­si­köitä ikäih­mi­siä hoide­taan hyvin ja turval­li­sesti. Tätä käsi­tystä puol­taa minis­te­rin­kin mainit­sema Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen tutki­mus. Laitos­hoi­don toimin­ta­ta­vat ovat muut­tu­neet ikäih­mis­ten toimin­ta­ky­vyn säilyt­tä­mistä suosi­vaan suun­taan. Yhä useampi hoivayk­sikkö noudat­taa kuntout­ta­vaa työotetta. Uni- ja psykoo­si­lääk­kei­den käyt­töä on pystytty vähen­tä­mään ilman merkit­tä­vää unihäi­riöi­den ja käytö­soi­rei­lu­jen kasvua.

Suomessa on ammat­ti­tai­toi­nen, koulu­tettu hoito­hen­ki­löstö ja heidän osaa­mis­taan tulee arvos­taa. Alalle tarvi­taan jatkossa väes­tön ikään­ty­mi­sen myötä uusia käsi­pa­reja ja toivon­kin, että myös tällä nyt käytä­vällä keskus­te­lulla moti­voi­daan hakeu­tu­maan alalle, eikä pelo­tella pois vanhus­työn parista. Työn huono orga­ni­sointi tai liian alhai­nen henki­lös­tö­mi­toi­tus eivät toden totta ole hoita­jien syytä. Ne ovat asioita, joihin meidän päät­tä­jien niin täällä edus­kun­nassa kuin kunnis­sa­kin on luotava mahdol­li­suu­det.

Mahdol­li­suuk­sia hyvään hoivaan on tällä vaali­kau­della paran­nettu. Ikäih­mis­ten palve­lu­jen laatusuo­si­tus uudis­tet­tiin jo viime vuoden alussa. Aiem­masta, vuonna 2001 anne­tusta, laatusuo­si­tuk­sesta täsmen­net­tiin henki­lös­tö­mi­toi­tus­pe­rus­teita ja annet­tiin mitat­ta­via määräl­li­siä tavoi­te­ta­soja keskei­sille palve­luille sekä konkreet­ti­sia mitta­reita tavoit­tei­den toteu­tu­mi­sen seuran­taan. Johta­mi­sen rooli tunnus­te­taan myös. Hyvällä johta­mi­sella vaiku­te­taan paitsi henki­lös­tön määrään ja osaa­mi­seen, myös työhy­vin­voin­tiin ja työtur­val­li­suu­teen.

Laatusuo­si­tuk­sissa paino­te­taan tervey­den, toimin­ta­ky­vyn ja kuntou­tu­mi­sen tuke­mista kaikissa palve­luissa. Näiden vaikut­ta­vuu­desta on olemassa selkeää näyt­töä. Henki­lös­tö­mi­toi­tus­suo­si­tuk­sissa on huomioitu se, ettei hyvä hoiva tarkoita pelkäs­tään vanhus­ten ruok­ki­mista ja vaipan­vaih­toa neljän seinän sisällä, vaan myös kuntout­ta­vaa teke­mistä. Jo pelkäs­tään arki­kun­tou­tus on erit­täin tärkeää: se, että ikäih­mis­ten anne­taan tehdä päivit­täi­siä aska­reita voimien ja kyvyn mukaan itse. Laatusuo­si­tus muis­tut­taa myös sekto­rit ylit­tä­vän yhteis­työn tärkey­destä, esimer­kiksi kuntien kult­tuuri- ja liikun­ta­toimi tai järjes­töt ja seurat voivat olla ikäih­mis­ten palve­luissa hyvänä tukena ja toteut­ta­jana.

Laatusuo­si­tus­ten toimeen­pa­noa on tuettu esimer­kiksi kohden­ta­malla lisää valtio­no­suuk­sia vanhus­ten koti- ja laitos­hoi­don palve­lui­den henki­lös­tön lisää­mi­seen ja koti­hoi­don katta­vuu­den paran­ta­mi­seen. Valtion toimien posi­tii­vi­nen vaiku­tus kunta­ta­lou­teen on ollut nyky­hal­li­tuk­sen aikana monin­ker­tai­nen verrat­tuna puna­mul­ta­hal­li­tuk­seen. Samoin Kaste-ohjel­masta on ohjattu rahaa ikäih­mis­ten palve­lui­den kehit­tä­mi­seen laatusuo­si­tus­ten mukai­sesti.

Näistä toimista huoli­matta laatusuo­si­tuk­sia ei ole riit­tä­vässä määrin nouda­tettu. Oppo­si­tion reto­riik­kaa voi tässä suhteessa lainata sano­malla, että toimet ovat olleet hyvin oikean­suun­tai­sia, mutta sellai­si­naan vali­tet­ta­vasti riit­tä­mät­tö­miä. Halli­tus ei silti todel­la­kaan jäänyt seiso­maan tumput suorina, päin­vas­toin. Kun seuran­noissa kävi ilmi, että laatusuo­si­tuk­sia ei riit­tä­västi nouda­teta, minis­teri Risikko linjasi, että vanhus­ten­huol­losta on tehtävä laki. Eli oppo­si­tion nyt vaatima lain­val­mis­telu on ollut jo viime touko­kuusta lähtien STM:n työryh­män käsit­te­lyssä. Lain valmis­te­lun yhtey­dessä osasta laatusuo­si­tuk­sia tehdään sito­via.

Vanhus­työn osaa­mi­seen paneu­du­taan sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön sekä opetus­mi­nis­te­riön yhteis­voi­min. Tosia­sial­li­sesti lähes kaikki hoito­työn­te­ki­jät kohtaa­vat työs­sään ikään­ty­neitä ihmi­siä toimi­vatpa he sitten terveyttä edis­tä­vien, ennalta ehkäi­se­vien, akuutti- tai pitkä­ai­kais­hoi­don palve­lu­yk­si­köissä. Tämän työn­te­ki­jä­jou­kon osaa­mi­nen vaikut­taa suuressa määrin asiak­kai­den elämän- ja palve­lun laatuun ja vaikut­ta­vuu­teen. Siksi hoito­työn amma­til­li­sessa perus-, jatko- ja täyden­nys­kou­lu­tuk­sessa on turvat­tava riit­tävä vanhus­työn asian­tun­te­mus ja mahdol­li­suus geron­to­lo­gi­seen työhön päte­vöi­ty­mi­seen ja erikois­tu­mi­seen.

akuut­tio­sas­tolla käydes­säni mieleen jäi myös henki­lös­tön toive omais­ten osal­lis­tu­mi­sesta hoito­yk­si­köi­den arkeen. He eivät tunne, että vanhus­ten lähei­set olisi­vat hoiva-alan ammat­ti­lais­ten vaivana, vaan päin­vas­toin. Viesti on vahvasti se, että kaikki apu ja omais­ten osal­lis­tu­mi­nen on terve­tul­lutta.

Ikäih­mi­sistä huolen­pito onkin meille kaikille hyvä välit­tä­mi­sen oppi­tunti. Vastuu ikäih­mis­ten hoivayk­si­köistä on aina kunnilla ja valtiolla. Omais­ten tehtä­vänä ei ole paikata vajaata henki­lös­tö­mi­toi­tusta. Lähim­mäi­sen­rak­kaus on silti tarpeen. Viran­omai­nen ei voi korvata läheistä ihmistä. Vanhus­ten masen­nus johtuu usein yksi­näi­syy­destä, sitä ongel­maa ei yksin rahalla ratkaista. Meidän lasten ja lasten­las­ten pitäisi viet­tää useam­min aikaa oman äitimme tai isämme, mummomme tai pappamme kanssa. Hoiva­ko­tei­hin­kin voimme tuoda hyvää mieltä vaik­kapa vanhuk­sia ulkoi­lut­ta­malla tai musiik­ki­tuo­kioita järjes­tä­mällä. Me voimme vahvis­taa yhtei­söl­li­syyttä ja ikäih­mis­ten sosi­aa­li­sia verkos­toja.

Läheis­ten välit­tä­mistä tuetaan myös ensi keväänä edus­kun­nan käsit­te­lyyn tule­valla koti­kun­ta­lain muutok­sella. Jatkossa vanhuk­silla ja vammai­silla on mahdol­li­suus valita koti­kun­tansa ja muut­taa lähelle suku­lai­si­aan.

Omai­silla ja muilla lähei­sillä on tärkeä rooli siinä­kin, että ikäih­mis­ten hoidon­tarve huoma­taan ajoissa. Mitä aiem­min esimer­kiksi alkava demen­tia havai­taan, sen helpom­paa sitä on hoitaa ja sitä pidem­pään voidaan varmis­taa turval­li­nen koti­hoito. Kun ikään­ty­västä lähim­mäi­sestä on pieni­kin huoli, se kannat­taa tuoda esiin ja selvit­tää, miten tilan­teessa voidaan ikäih­mistä tukea. Tässä työssä tukena on palve­lu­tar­peen arvioin­nin ikära­jan laske­mi­nen 80 vuodesta 75 vuoteen.

Kun puhu­taan läheis­ten välit­tä­mi­sestä, ei omais­hoi­toa voi unoh­taa. Halli­tus­oh­jel­maan onkin kirjattu useita omais­hoi­ta­jien aseman paran­ta­mi­seen liit­ty­viä tavoit­teita. Omais­hoi­ta­jien sijai­sa­vun saan­tia paran­ne­taan ja pyri­tään luomaan myös sisäl­löl­li­sesti miele­kästä sijais­hoi­toa, kuten lomi­tus­pal­ve­luita kotona tai perhe­hoi­dossa. Kansan­edus­ta­jamme Arto Sato­sen lakia­loit­teen pohjalta selvi­te­tään myös mahdol­li­suutta hoito­va­paa­jär­jes­tel­män kehit­tä­mi­seen työn ja omais­hoi­don parem­maksi yhteen­so­vit­ta­mi­seksi. Omais­hoi­don tuen piiriin kuulu­vien määrää pyri­tään lisää­mään. SATA-komi­teassa tehdään parhail­laan työtä omais­hoi­don tuen ja eläkettä saavan hoito­tuen yhteen­so­vit­ta­mi­seksi. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä edel­lyt­tää, että omais­hoi­don tuki siir­re­tään Kelan vastuulle, jotta kuntien epäta­sai­set tuki­käy­tän­nöt yhte­näis­ty­vät.

kuten hyvin tiedämme, samalla rahalla saa niin hyvää kuin huonoa­kin hoivaa ja palve­luita. Kokoo­mus nosti viime kunta­vaa­lien yhtey­dessä esiin kuntia, joissa ikäih­mis­ten palve­luissa on kyetty toteut­ta­maan hyviä käytän­töjä. Kuopiossa pyörii Yhessä immei­siks’ -projek­tista alka­nut avoin päivä­kes­kus­toi­minta, jolla tarjo­taan ikäih­mis­ten omaeh­toi­selle harras­ta­mi­selle puit­teet. Hyvien neuvonta- ja hoiva­pal­ve­lui­den lisäksi onkin tärkeää tukea ikäih­mis­ten omaa toimin­taa. Ikäih­mi­set eivät ole yksi yhte­näi­nen ryhmä, jota hoide­taan pitkä­ai­kais­hoi­vassa, vaan on myös paljon heitä, jotka selviy­ty­vät itse­näi­sesti, matkus­te­le­vat ja ovat aktii­vi­sia aivan viimei­siin vuosiin asti. Tätä omaeh­toi­suutta on tuet­tava, ei tukah­dut­taen, vaan mahdol­li­suuk­sia tarjo­ten.

Päijät-Hämeessä on puoles­taan ikäih­mis­ten palve­lu­kes­kus Palvelu Santra, joka toimii yhteis­työssä yksi­tyi­sen, julki­sen ja kolman­nen sekto­rin kesken. Sieltä ikäih­mi­nen saa sopi­van palve­lun tai neuvon oikealle palve­lu­po­lulle. Palve­lu­kes­kuk­set voivat myös ohjata palve­luse­te­lin käytössä ja näin tuoda ikäih­mis­ten arkeen uusia palve­lu­muo­toja. Sodan­ky­lässä taas on tehty hienoja avauk­sia ikäih­mis­ten muis­ti­neu­vo­la­toi­min­taan. Ajoissa aloi­te­tulla kuntou­tuk­sella, lääkin­näl­li­sellä hoidolla ja neuvon­nalla on pystytty lisää­mään laaduk­kaita kotona asumi­sen vuosia ja siir­tä­mään laitos­hoi­don alka­mista. Monista kunnista löytyy myös kodin­omai­nen demen­tiayk­sikkö ja päivä­osas­tolla tuetaan omais­hoi­ta­jien jaksa­mista.

Hyvillä enna­koi­villa toimilla on kunnissa kyetty paran­ta­maan ikäih­mis­ten toimin­ta­ky­kyä merkit­tä­västi, vähen­tä­mään laitos­hoi­van nopeaa tarvetta ja tuomaan elämään virik­keitä. Ikäih­mis­ten palve­luista löytyy vali­tet­ta­via epäkoh­tia, mutta myös hyviä ja toimi­via palve­luita. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä veto­aa­kin niin oman puolu­eensa edus­ta­jiin kuin muihin­kin kunta­päät­tä­jiin, että jo löyde­tyistä hyvistä käytän­nöistä pide­tään kiinni myös vaikean talous­ti­lan­teen aikana. Myös hoito­ket­jut ja hoidon porras­tus tulee kunnissa hoitaa kuntoon. Ihmi­siä ei saa makuut­taa väärillä paikoilla, kuten sairaa­loissa kodin­omai­sen pitkä­ai­kais­hoi­van sijaan. Se on paitsi epäeet­tistä, myös kallista. Kun pulmien ennal­taeh­käi­syssä ja kunnol­li­sen hoivan järjes­tä­mi­sessä sääs­te­tään, säästö makse­taan raskaam­pana laitos­hoi­vana tai erikois­sai­raan­hoi­tona ? eikä se säästö saa johtaa vanhus­ten epäin­hi­mil­li­seen kohte­luun.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä pitää erit­täin tärkeänä tätä vanhus­ten­huol­losta nyt käytä­vää keskus­te­lua. Toivomme, että keskus­te­lussa tulee monia hyviä uusia avauk­sia, joita halli­tus voi minis­teri Risi­kon johdolla viedä eteen­päin. Uusi laki tai merkit­tä­vä­kään rahan­li­säys ei takaa kaik­kien ikäih­mis­ten hyvää hoivaa, tarvi­taan monia saman­suun­tai­sia toimia ja myötäe­lä­mi­sen kykyä.

Maailma ei tule valmiiksi yhdessä vaali­kau­dessa. Se ei tullut valmiiksi niiden kahden­toista vuoden aikana, kun sosia­li­de­mo­kraa­tit olivat halli­tuk­sessa, eikä se tule valmiiksi tällä­kään vaali­kau­della. Paljon kuiten­kin tehdään ja eteen­päin mennään. Yhtei­senä tavoit­teena on ikäih­mis­ten hyvä hoito ja hoiva, turval­li­nen olo niin kotona kuin tarvit­taessa laitos­hoi­dos­sa­kin.


Kuvat

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content