Toivakka pohtii puheessaan Venäjän ja Suomen taloudellista yhteistyötä

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan puhe suomalais-venäläisillä energiapäivillä 2.12.2014. Puhe muutosvarauksin.

Lienee sattumaa, että suomalais-venäläiset energiapäivät on päätetty järjestää vuoden koleimpana ja pimeimpänä aikana. Mutta ajankohta ei mielestäni voisi olla sopivampi. Juuri tähän aikaan vuodesta muistamme, miten mukavaa on tulla kylmästä ulkoilmasta lämmitettyyn kotiin. Osaamme myös arvostaa energiatehokkaita ratkaisuja. Tiedämme varmasti kaikki, että kotien lämmittäminen tulee kalliiksi, jos ikkunoiden raoista virtaa sisään kylmää ilmaa ? tai jos lämmin ilma virtaa ikkunoista ulos.

Arvoisa varaministeri Kravtshenko, arvoisat suurlähettiläs Rumjantsev ja kaupallinen edustaja Shljamin, hyvät naiset ja herrat, Suomen hallituksen puolesta haluan toivottaa teidät tervetulleiksi suomalais-venäläisille energiapäiville.

Tämä on siis mitä parhain aika puhua energiatehokkuudesta, uusiutuvasta energiasta ja energiaa säästävistä ratkaisuista. Suomalaiset yritykset ovat tunnetusti kunnostautuneet näillä saroilla. Pohjoinen sijaintimme toimii tässä hyvänä kannustimena.

Suomi on yksi puhtaan teknologian eli cleantechin ja biotalouden johtavia maita. Tästä kertoo esimerkiksi se, että tänä vuonna Suomi sijoittui toiselle sijalle Global Cleantech Innovation Indexissä.

***

Venäjä on Suomelle tärkeä taloudellinen kumppani. Luotan siihen, että niin on myös jatkossa.

Tällä hetkellä Venäjän ja Suomen taloussuhteita kuitenkin varjostaa kaksi tekijää. Yksi on Venäjän hidastunut talouskasvu ja toinen on Ukrainan kriisi.

Venäjän talouskehitys on hidastunut vuoden 2013 loppupuolelta lähtien. Venäjän talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vähän, jos lainkaan.

Tammi-elokuussa Suomen vienti Venäjälle ja tuonti Venäjältä laskivat kumpikin noin 13 prosenttia.

Ukrainan kriisi lisää luonnollisesti epävarmuutta. Sanktiot vaikuttavat kauppaan, puolin ja toisin. Tulee kuitenkin muistaa, että EU:n asettamien pakotteiden tavoitteena on Ukrainan kriisin poliittinen ratkaisu tavalla, joka kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia ja vahvistaa koko maanosamme vakautta ja turvallisuutta. Mitä pikemmin Ukrainan kriisiin löydetään neuvotteluratkaisu, sitä parempi se on myös taloudelle.

Vaikka taloussuhteidemme yllä on nyt pilviä, on Venäjä edelleen Suomelle tärkeä vientimaa. Venäjällä toimii yli 600 suomalaista yritystä ja noin 100 yritystä on tehnyt maahan suoria investointeja. Kokonaisinvestoinnit ovat nousseet noin 12 miljardiin euroon. Nämä ovat merkittäviä lukuja.

***

Hyvä yleisö, Suomen ja Venäjän taloudellinen yhteistyö jatkuu monin eri tavoin:

  • Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen talouskomission varapuheenjohtajat tapasivat marraskuun 30. päivänä Moskovassa, ja seuraavaa varapuheenjohtajatapaamista valmistellaan ensi maaliskuulle. Talouskomission alaisten työryhmien kokouksissa pureudutaan sektoreiden ja alueiden käytännön yhteistyöhön. Viimeksi heinäkuun lopussa keskusteltiin rakentamisen alan työryhmän perustamisesta: yhteistyön painopisteinä tulee olemaan muun muassa energiatehokkuus.
  • Moni teistäkin on varmaan kuullut Team Finlandista. Team Finland tarkoittaa ministeriöiden ja julkisrahoitteisten toimijoiden tekemää työtä suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi sekä ulkomaalaisten investointien lisäämiseksi. Myös Venäjälle on järjestetty tänä vuonna useita Team Finlandin vienninedistämismatkoja. Esimerkiksi noin viikko sitten Suomalais-venäläinen kauppakamari järjesti Moskovan suurlähettiläämme johdolla vienninedistämismatkan Uljanovskiin. Mukana oli myös suomalainen yritysdelegaatio.
  • Myös kansalaisten kiinnostus naapurimaahan jatkuu. Vaikka Suomeen matkustavien venäläisten määrä on tänä vuonna vähentynyt, niin suomalaisille Venäjä saattaa olla erityisesti hintatasosta johtuen houkutteleva matkustuskohde. Toivomme, totta kai, paljon venäläisiä matkailijoita Suomeen myös tulevana vuodenvaihteena.
  • Suomi on jo pitkään panostanut joustavaan viisuminantoon Venäjällä ja kehittänyt asiakaspalvelua. Viisumipalvelukeskuksia on avattu eri puolille Venäjää, uusimpana Viipurissa syyskuussa. Viime vuoden aikana Suomi myönsi venäläisille lähes 1,5 miljoonaa viisumia.
  • Myös kansalaisyhteiskunnan yhteistyö on tärkeää, samoin kuin tietokapasiteetin, know-how’n, kehittäminen maidemme yhteistyön avulla. Korkeakoulujen opiskeluvaihdot sekä Suomen Akatemian ja venäläisten toimijoiden välinen tutkimusyhteistyö ovat esimerkkejä tästä, samalla kun ne lisäävät kulttuurien välistä ymmärrystä.

Myös maidemme poliittiset suhteet ovat tiiviit. Tasavallan presidentti tapasi Presidentti Putinin Venäjällä elokuussa ja on puhut puhelimessa useita kertoja. Pääministeri Stubb on kahdesti puhunut Medvedevin kanssa puhelimessa. Ulkoministeri Tuomioja on tavannut Lavrovin kesäkuussa Turussa, syyskuussa New Yorkissa ja lokakuussa Moskovassa. Virkamiesyhteydet ovat tiiviitä: mainitsin jo, että lokakuussa tapasivat talouskomission varapuheenjohtajat. Vain muutama viikko sitten ulkoministeriön valtiosihteeri tapasi vastinparinsa Moskovassa. Myös kansalaisyhteiskunnan suhteet ovat aktiiviset: esimerkkeinä voi mainita syyskuussa järjestetyn suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin ja Suomi-Venäjä-seuran 70-vuotisjuhlan.

***

Arvoisat kuulijat, Suomellakin on omat taloudelliset haasteensa. Heikosta yleistilanteesta huolimatta on myös positiivisia signaaleja:

  • Suomalaiset yritykset ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Maailman talousfoorumin Globaalin kilpailukyvyn raportissa 2014?2015 Suomi sijoittuu neljänneksi. Talouden avautuminen on kasvattanut ulkomaankaupan, kansainvälisten investointien ja muun kansalliset rajat ylittävän toiminnan merkitystä. Lisäksi kansainvälinen kilpailu koskee myös yhä useampia toimialoja. Monet palvelutkin ovat siirtyneet talouden suljetusta sektorista avoimeen. Palvelutuotannosta yksi esimerkki on terveyssektorin palvelut, joiden suosio kasvaa venäläisten asiakkaiden parissa.
  • Suomessa on meneillään start-up-buumi. Pari viikkoa sitten Helsingissä järjestettiin Slush, maailman suurin start-up-tapahtuma, jossa oli myös noin 400 venäläistä osallistujaa. Osallistuin itse Slushiin ja tapahtuma teki minuun suuren vaikutuksen.
  • Myös perinteisillä aloilla, kuten metsäteollisuudessa, on rohkaisevia näkymiä. Pakkausteollisuudessa nousussa on uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen, kierrätettävien kuitupakkauksien käyttö.
  • Suomella on paljon tarjottavaa teknologiakehityksessä. Innovaatioita tehdään mm. terveysteknologian ja cleantechin aloilla, ja huomenna saattekin kuulla enemmän puhtaan tekniikan ja energiatehokkuuden innovaatioista.
  • Toki Suomen tunnettu koulutusjärjestelmä luo kyvykästä työvoimaa, ja osaavat ihmiset ovat taloudellisen kehityksemme perusta myös jatkossa.

***

Arvoisat kuulijat, energia-alan yhteistyö on nouseva mahdollisuus Suomen ja Venäjän taloussuhteissa. Energiatuotannon puolella meillä on erilaisia yhteistyömuotoja, mukaan lukien pitkäaikainen yhteistyö ydinenergian alalla.

Myös Suomen ja Venäjän modernisaatiokumppanuuden puitteissa on pyritty kehittämään energiatehokasta teknologiaa Venäjällä. Esimerkiksi Fortumin investointiohjelmassa sähkön tuotantokapasiteettia lisätään Venäjällä. Suomen Valtion teknillinen tutkimuskeskus puolestaan on yhdessä Zelenograd Innovation and Technology Centerin kanssa selvittänyt, miten Moskovassa sijaitsevan asuinalueen rakennuskanta voitaisiin korjata energiatehokkaasti ja kestävän kehityksen mukaisesti.

Uskon että Suomen, suomalaisten tuotteiden, yritysten ja työnantajien maine Venäjällä on edelleen hyvä. Ja että suomalaisten tuotteiden turvallisuutta arvostetaan, samoin kuin suomalaisten työnantajien luotettavuutta ja rehellistä palkanmaksua.

Arvoisat kuulijat, toivon, että suomalais-venäläiset energiapäivät osaltaan avaavat paljon yhteistyömahdollisuuksia yritystemme välille.

Toivon myös, että teillä on keskustelujen lomassa myös hetki käydä ihailemassa jouluvaloihin sonnustautunutta Helsinkiä. Joulun tunnelmaa aistiessa voi pohtia myös energiatehokkuutta: tiesittekö, että nykyisillä led-lampuilla energiaa säästyy entiseen valaistukseen verrattuna yli 80 prosenttia?

Arvoisat kuulijat, toivotan teille hyviä keskusteluja ja lämmintä joulun ja uuden vuoden odotusta.