Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Suvait­se­mat­to­muutta ei pidä suvaita

Suvait­se­mat­to­muutta ei pidä suvaita

Julkaistu:

Tule­vai­suu­den Suomi on nykyistä moni­kult­tuu­ri­sempi. Työ ja pääoma liik­kuu vapaasti ja talous kansain­vä­lis­tyy. Globaali avoi­muus lisään­tyy ja sen muka­naan tuomat hyvät ja huonot puolet siir­ty­vät rajo­jen yli vaivat­to­masti. Myös ihmis­ten oma halu nähdä maail­maa johtaa moni­kult­tuu­ri­suu­den lisään­ty­mi­seen. Hyvä niin. Erilai­suus rikas­tut­taa ja lisää luovuutta. Moni­kult­tuu­ri­suu­den lisään­ty­mi­nen on siis sisään­ra­ken­net­tuna tule­vai­suu­teemme monesta syystä johtuen. Maahan­muut­ta­jat ovat hyvin hete­ro­gee­ni­nen joukko, eivät oikeas­taan yhte­näi­nen joukko lain­kaan.

Maahan­muutto ja sen luoma moni­kult­tuu­ri­suus ovat osa luon­taista globaa­lia kehi­tystä kaikissa niissä maissa, jotka kehit­ty­vät ja menes­ty­vät. Maahan­muut­to­ky­sy­mystä käsi­tel­lään usein tarpeen tai humaa­nin vastuun lähtö­koh­dista. Huomaan tämän myös itses­säni. Olen monesti toden­nut, maahan­muut­toa puolus­taes­sani kolme peri­aa­tetta: A) Suomi tarvit­see maahan­muut­ta­jia työvoi­maksi, kun oma väki vähe­nee, B) Suomen tule­vai­suus perus­tuu luovuu­delle ja sen synty­mi­sen edel­ly­tyk­senä on moni­kult­tuu­ri­suus ja C) meillä on humaani vastuu niistä ihmi­sistä, joita vaino­taan omissa mais­saan ja siksi meidän on kannet­tava vastuumme pako­lai­suu­desta.

Jotta moni­kult­tuu­ri­suus voisi toteu­tua parhaalla mahdol­li­sella tavalla, on yhteis­kun­tien otet­tava vastuuta muut­ta­jien kotout­ta­mi­sesta ja tasa­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien anta­mi­sesta. Toisaalta meidän on otet­tava huomioon mahdol­li­set kult­tuu­ri­set tai muut yhteen­tör­mäyk­set. Maahan­muut­ta­juu­teen liit­tä­mis­sämme ongel­missa on kuiten­kin monesti kyse pikem­min­kin normaa­leista ihmi­sen elämään liit­ty­vistä asioista. Jokai­sella meistä voi olla omat vikamme, erityis­piir­teemme ja tapamme.

Olen huoman­nut, että viime vuosien aikana suhtau­tu­mi­nen maahan­muut­ta­jiin on jolla­kin tavalla muut­tu­nut. Tästä ikävänä esimerk­kinä on netissä teeman ympä­rille kokoon­tu­neet ryhmät. Toisaalta aihe puhu­tut­taa muuten­kin. Heikoista signaa­leista on muodos­tu­massa äänek­käitä signaa­leja. Ilmiön leviä­mi­sessä on samoja piir­teitä, kuin kaikissa ilmiöissä. On hiljai­sia jurnut­ta­jia, krii­ti­koita, aktii­vi­sia krii­ti­koita ja ääriai­nek­sia - rasis­mia.

En ole oikein pääs­syt kiinni syistä, jotka olisi­vat johta­neet ulko­maa­lais­kriit­ti­syy­den kasvuun. Yksit­täi­siä syitä en ole kuul­lut tai tunnis­ta­nut. Talous­ti­lan­teen heik­ke­ne­mi­nen voi kärjis­tää tilan­netta. Olen kuiten­kin havain­nut, että ehkä yhtenä syynä on asiaan liit­tyvä vaike­ne­mi­nen, keskus­te­lu­kult­tuu­rin puute ja leimaa­mi­sen perinne.

Moni meistä maahan­muut­toon ja moni­kult­tuu­ri­suu­den lisään­ty­mi­seen posi­tii­vi­sesti suhtau­tu­vasti polii­ti­kosta tai toimit­ta­jasta on hyvää tarkoit­taes­saan halun­nut tuomita jyrkästi kaiken, missä voidaan tulkita olevan ulko­maa­lais­vi­ha­mie­li­syyttä. Tarkoi­tuk­se­namme on siis ollut katkoa siivet väärän­lai­selta kehi­tyk­seltä. Olemme saat­ta­neet onnis­tua katko­maan siivet keskus­te­lulta, mutta emme itse ilmiöltä. Kun aiheesta keskus­te­le­mi­sesta on tehty tabu ja ihmi­siä syyl­lis­tetty ehkä perus­teet­to­mas­ti­kin, on se kasvat­ta­nut turhau­tu­nei­suutta ja katke­ruutta.

Jokai­sella on tarve tulla kuul­luksi, vaikka mieli­pide olisi kriit­ti­nen­kin. Tämä meidän tulisi ymmär­tää. Kriit­ti­nen keskus­telu on kehi­tyk­sen avain kaikilla muil­la­kin yhteis­kun­nan aloilla. Polii­tik­ko­jen ja lehdis­tön tehtä­vänä on myös vetää rajaa kriit­ti­sen keskus­te­lun ja syrji­vän tai viha­mie­li­sen keskus­te­lun välille. Tähän saakka olemme halun­neet suojella maahan­muut­ta­jia tukki­malla suut niiltä, jotka olisi­vat halun­neet puhua myös kiel­tei­sistä seurauk­sista ? todel­li­sista tai olete­tuista. Pelkään, että tämä johtaa ajan mittaan siihen, että paine pullossa kasvaa. Lopulta ei lennä vain korkki, vaan räjäh­tää koko pullo. Parempi vaih­toehto olisi toden­nä­köi­sesti se, että ongel­mista puhut­tai­siin suoraan, jotta niihin osat­tai­siin myös oikein puut­tua.

Voi olla, että olen pääty­nyt väärään johto­pää­tök­seen arvioi­des­sani kriit­ti­sesti itseäni ja muita kaltai­siani suhteel­li­sen libe­raa­lin maahan­muut­to­po­li­tii­kan kannat­ta­jia. En ole vain parem­min osan­nut jäsen­tää syitä kasva­neelle ulko­maa­lais­kriit­ti­syy­delle.

On päivän selvää, että toisiin ihmi­siin tai ihmis­ryh­miin kohdis­tu­vaa suvait­se­mat­to­muutta ei saa suvaita. Rasis­mia ei voida hyväk­syä missään oloissa. Sen sijaan meidän on osat­tava puhua avoi­mesti myös niistä maahan­muu­ton seurauk­sena aiheu­tu­vista kiel­tei­sistä piir­teistä, joita joku näkee työk­seen tai muuten vain ympä­ril­lään. Monesti ne ongel­mat ovat aivan saman­lai­sia kuin kanta­väes­töl­lä­kin Ongel­mien synty­mi­seen voi erityi­sesti vaikut­taa kieli­tai­dot­to­muus tai kult­tuu­rien eroa­vai­suus.

Siksi kaik­kein tärkeintä on saada maahan­muut­ta­jat mahdol­li­sim­man nope­aan kielen ja suoma­lai­sen yhteis­kun­nan opetuk­seen. Siihen laite­tut rahat saadaan monin­ker­tai­sena takai­sin työl­lis­ty­mi­sen nopeu­tu­mi­sena ja sosi­aa­li­sen syrjäy­ty­mi­sen vähe­ne­mi­senä, inhi­mil­li­sistä eduista puhu­mat­ta­kaan. Mitä nopeam­min nämä tavoit­teet toteu­tu­vat, sitä nopeam­min tänne tuli­joi­hin ei tarvitse suhtau­tua maahan­muut­ta­jien ryhmänä, vaan uusina suoma­lai­sina muiden suoma­lais­ten joukossa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content