Grahn-Laasonen: Suomi tarvitsee ilmastoherätyksen

Terveiset Liman ilmastokokouksesta Perusta! Täällä on valmisteltu kahden viikon ajan kattavaa kansainvälistä ilmastosopimusta.

Parhaillaan käsillä ovat kokouksen viime hetket, joiden aikana ratkaistaan pohja ensi vuoden neuvotteluiden onnistumiselle. Ensi joulukuussa Pariisissa on tarkoitus solmia koko maailman kattava ilmastosopimus. Jos Perussa epäonnistutaan, Pariisin sopimuksen aikaansaaminen vaarantuu, sillä liian monia asioita ei voi jäädä auki ennen viimeistä kokousta.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi maailma tarvitsee kunnianhimoisen ilmastosopimuksen. Jos emme toimi, ilmaston lämpeneminen johtaa peruuttamattomiin muutoksiin elinympäristössämme. Töitä sopimuksen eteen tehdäänkin hartiavoimin täällä Perussa.

Liman kokouksessa tavoitteena on päästä sopuun Pariisin sopimuksen keskeisimmistä elementeistä, kansallisten panosten käsittelystä vuonna 2015 ja panosten yhteydessä annettavien tietojen vaatimuksista.

Kansalliset panokset tarkoittavat sitä, mitä kukin maa on valmis tuomaan yhteiseen sopimuspöytään. Limassa käydään neuvotteluja siitä, voivatko panokset olla päästövähennystavoitteiden lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtääviä toimia ja lupauksia rahoituksesta.

Kokouksella on ollut hyvä pohjavire, sillä useat maat ovat ilmoittaneet sitoumuksistaan vihreään ilmastorahastoon, ja tavoiteltu 10 miljardia USA:n dollaria on ylitetty. Suomi on ilmoittanut jo aikaisemmin osallistumisestaan rahastoon 80 miljoonalla eurolla.

EU, Kiina ja Yhdysvallat kertoivat ennen kokousta päästötavoitteistaan, eli perinteiset asetelmat ovat murtumassa ja ymmärrys päästövähennysten tarpeesta kasvaa globaalisti. On kuitenkin hyvin tiedossa, että lisää kunnianhimoa tarvitaan, jos kahden asteen tavoite aiotaan saavuttaa. Tätä myös Suomi on neuvotteluissa ajanut.

Suomen avajaispuheenvuorossa nostin esille arktisen alueen merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella, kuten jääpeitteen kutistuminen ja ikiroudan sulaminen, vaikuttavat merenpinnan nousuun globaalisti. Toin esille myös Liman kokouksen onnistumisen tärkeyden, Suomen 80 miljoonan euron sitoumuksen vihreään ilmastorahastoon, sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisen sekä cleantechin mahdollisuudet.

Viikko on ollut täynnä kokoustamista ja mieleenpainuvia kohtaamisia. Yksin näistä oli tapaaminen Al Goren kanssa. Yhdysvaltain entinen varapresidentti Gore on saanut Nobelin rauhanpalkinnon työstään ilmastonmuutostietoisuuden kasvattamiseksi.

Myös elinkeinoelämä on mukana Limassa. World Climate Summit on tärkein vuosittainen elinkeinoelämän tapahtuma ilmastokokouksen yhteydessä. Maailma on heräämässä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin uhka, mutta samalla se on valtava businessmahdollisuus. Maailma tarvitsee uuden tavan luoda talouskasvua. Me tarvitsemme ympäristön kannalta kestävää kasvua ja työpaikkoja, ja tämä avaa ennennäkemättömän kokoluokan markkinat cleantechille.

Cleantechin maailmanlaajuinen liikevaihto on jo noin 2000 miljardia euroa. Ympäristöteknologian maailmanmarkkinoiden on arvioitu kasvavan tällä hetkellä yli 10 prosenttia vuodessa. Päästöttömän teknologian ja energiaa säästävien ratkaisujen kysyntä tulee kasvamaan sitä mukaa kun valtiot sopivat kunnianhimoisemmista tavoitteista.

Cleantechissä suomalaisilla yrityksillä on etumatkaa esimerkiksi vesiosaamisessa, bioenergia- ja biotaloustuotteissa ja materiaali- ja energiatehokkuudessa. Meidän pitää jatkaa Suomen cleantechin kärjen terävöittämistä. Ei kannata tehdä kaikkea vähän, vaan keskittyä ydinalueisiin.

Suomalaisella cleantech-osaamisella on kysyntää. Pohjolassa tarvitaan kunnon ilmastoherätys, jotta yritykset pystyisivät hyödyntämään täysimääräisesti puhtaan teknologian kasvavat vientimarkkinat. Meidän täytyy kertoa osaamisestamme ja pitää ääntä. Kun yritykset ja julkisyhteisöt maailmalla ajattelevat cleantechiä, haluan heidän ajattelevan Suomea.

Maailma on heräämässä. Tartutaan tilaisuuteen ja tehdään Suomesta aidosti maailman cleantech-kärkimaa. Samalla voimme vaikuttaa siihen, että maapallo säilyy elinkelpoisena tuleville sukupolville.

 

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 12.12.2014