Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Suomi on yksi maail­man parhaim­pia maita ? edel­leen

Suomi on yksi maail­man parhaim­pia maita ? edel­leen

Julkaistu:

Kun lukee uuti­sia saa helposti kuvan, että maailma on luisu­massa kohti entistä huonom­paa ja Suomi vajoaa sen mukana. Tämä ei onneksi pidä paik­kaansa.

Suomi on edel­leen yksi maail­man parhaim­pia maita. Otet­tiinpa sitten mitta­reiksi kilpai­lu­kyky, lehdis­tön vapaus, ympä­ris­tön tila, oppi­mis­tu­lok­set, maan maine, äiti- tai yrit­tä­jäys­tä­väl­li­syys ? Suomi sijoit­tuu maail­man ehdot­to­mien kärki­mai­den jouk­koon. Hienoa on, että emme ole pelkäs­tään hyviä muiden kustan­nuk­sella. Suomi on heti Irlan­nin jälkeen se kansa­kunta, joka tuot­taa kaik­kein eniten hyvää muille maail­massa. Vaati­ma­ton voisi todeta, että jotain olemme edes onnis­tu­neet teke­mään oikein.

Maail­man tila kohe­nee niin ikään. Luon­non­ka­ta­stro­feissa kuol­lei­den määrä on laske­nut rajusti viimei­sen sadan vuoden aikana, nais­ten saama koulu­tus on jo lähes saanut kiinni mies­ten koulu­tuk­sen tason, roko­tet­tu­jen määrä kasva­nut merkit­tä­västi ja äärim­mäi­nen köyhyys lähes puolit­tu­nut viimei­sen 20 vuoden aikana. Jälkim­mäi­sestä saavu­tuk­sesta suurin kiitos kuuluu Kiinalle.

Kaikki asiat eivät tieten­kään ole kehit­ty­neet maail­massa ainoas­taan hyvään suun­taan. Ympä­ris­tön tila, talous­kasvu Euroo­passa ja työpaik­ko­jen mene­tys Suomessa ovat trage­dioita paitsi yksit­täi­sille ihmi­sille, myös koko kansa­kun­nille. Koko­nai­suus ei ole kuiten­kaan niin synkkä kuin voisi luulla. Tämä on ymmär­ret­tä­vää, sillä posi­tii­vi­nen kehi­tys ei ole aina uuti­nen joka jää erityi­sesti mieleen - jos se ylipää­tään uuti­soi­daan.

Miksi hyvän ja huonon kehi­tyk­sen todel­li­nen tasa­paino on asia, josta pitäisi edes välit­tää?  Yksin­ker­tai­sesti siitä syystä, että talous on psyko­lo­giaa ja ihmi­sen suhtau­tu­mi­nen ympä­röi­vään maail­maan vaikut­taa meidän jokai­sen päivit­täi­seen käytök­seemme. Asenne ratkai­see ja mieliala vaikut­taa asen­tee­seen.

Enti­senä yrit­tä­jänä ymmär­rän esimer­kiksi täysin sen tuskan ja turhau­tu­mi­sen niissä yrityk­sissä, joihin Ukrai­nan tilanne iskee. Mutta enti­senä kaup­pi­aana tiedän myös sen, että liial­li­nen pessi­mis­min liet­so­mi­nen ei auta yrityk­siä. Päin­vas­toin, se pelot­te­lee pois asiak­kaita ja sijoit­ta­jia.

Suoma­lais­ten vahvuu­deksi voi varmasti sanoa terveen kriit­ti­syy­den ja ylpis­ty­mät­tö­myy­den. Pyrimme aina kehit­tä­mään yhteis­kun­taamme parem­maksi, emmekä tyydy hyviin sijoi­tuk­siin eri maiden vertai­luissa. Joskus kiel­täy­dymme kuiten­kin näke­mästä kaikki ne hyvät asiat jotka olemme saaneet aikaan ja suuren­te­lemme tarpeet­to­masti niitä uhka­ku­via, joita näemme edes­sämme. Tämä ei ole hyvä asia. Terve epäily johtaa toimin­taan, tarpee­ton pelko taas lamaut­taa.

On hyvä muis­taa, että jokai­nen suoma­lai­nen on maansa edus­taja ja suur­lä­het­ti­läs matkus­taes­saan ulko­maille tai puhues­saan ulko­maa­lais­ten kanssa. Suomen maakuva on joka päivä jokai­sen kansa­lai­sen kuin minis­te­rin­kin vastuulla. Turha pessi­mismi ja pahan päivän manailu ei ole paitsi ikävää, myös vaaral­lista maamme maineelle. Kuka haluaa perus­taa yrityk­sen tai inves­toida maahan, jossa edes sen omat kansa­lai­set eivät usko teon kannat­ta­van?

Pieniä hyviä asioita tapah­tuu jatku­vasti ympä­ril­lämme. Ne vain pitää huomata. Esimer­kiksi tällä viikolla vierai­lin Euroo­pan suurim­milla alihan­kin­ta­mes­suilla Tampe­reella. Tunnelma oli erin­omai­nen ja yrit­tä­jien opti­mismi hyvin aistit­ta­vissa. Messuilla useana vuonna käyneet osasi­vat heti arvioida kävi­jä­mää­rän kasvun. He olivat oikeassa. Lähes 17 000 messu­kä­vi­jää vies­ti­vät posi­tii­vi­sesta suun­nassa talou­dessa.

Messuille oli raken­nettu myös näyt­tävä ja raikas Team Finland -osasto. Julki­set toimi­jat, jotka toimi­vat yritys­ten kansain­vä­lis­ty­mi­sen vauh­dit­ta­mi­seksi olivat esillä yhdessä, eivät erik­seen kuten aikai­sem­min. Tämä on pieni, mutta merkit­tävä askel. Yrit­tä­jälle ei ole merki­tystä miltä taholta hän apunsa saa, pääasia on että palvelu on sauma­tonta ja yritys pääsee mahdol­li­sim­man nopeasti keskit­ty­mään omaan työhönsä. Näin syntyy työpaik­koja ja vaurautta jaet­ta­vaksi.

Kier­rän ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­te­rinä myös paljon ympäri Suomea. Tampe­reen jälkeen suun­taan näin alkuun Kouvo­laan, Kuopioon, Jyväs­ky­lään ja Ouluun. Lappeen­ran­nassa, Mikke­lissä, Porissa, Seinä­joella, Savon­lin­nassa ja Hyvin­käällä olen­kin jo käynyt. Joka kerta minut kuiten­kin yllät­tää suoma­lais­ten yrit­tä­jien posi­tii­vi­suus ja tule­vai­suu­de­nusko. Yrit­tä­jänä on vaikea pärjätä ilman uskoa siihen, että omalla työl­lään voi saada asioita tapah­tu­maan.

Yrit­tä­jät ovat itse asiassa erin­omai­nen mittari siitä, millä on oikeasti merki­tystä Suomen talou­delle. Kun EU:n ensim­mäi­nen pako­te­pää­tös astui voimaan elokuussa, tapa­sin joukon paikal­li­sia yrit­tä­jiä Savon­lin­nassa. Pakot­teista ei ehkä yllät­täen juuri­kaan puhuttu. Yrit­tä­jiä kiin­nos­ti­vat erityi­sesti miten kansain­vä­lis­ty­mistä voisi entistä parem­min avit­taa, yritys­tu­kien eri muodot sekä yrit­tä­mi­sen estei­den pois­ta­mi­nen koti­maassa. He olivat oikeassa. Nämä ovat tärkeim­mät asiat Suomen hyvin­voin­nin kasvat­ta­mi­sen kannalta.

Tästä näkö­kul­masta Jyrki Katai­sen valinta työl­li­syy­destä, talous­kas­vusta, inves­toin­neista ja kilpai­lu­ky­vystä vastaa­vaksi vara­pu­heen­joh­ta­jaksi on erin­omai­nen uuti­nen. Erin­omai­nen Euroo­pan, Suomen ja koti­maa­kun­nan­kin näkö­kul­masta. Vara­pu­heen­joh­ta­jana hän koor­di­noi kahdek­san komis­saa­rin työtä.

Uudessa tehtä­väs­sään Katai­sella on vahva mandaatti tehdä kaik­kea sitä, mitä Suomi on pitä­nyt tärkeänä viime vuodet. Näin keskei­nen rooli myös osoit­taa, kuinka paljon hänen osaa­mi­seensa ja kykyi­hinsä Euroo­passa luote­taan.

Toivon, että vaikeina aikoina näemme haas­teet ja vaikeu­det kirk­kaasti, mutta emme vaivu epätoi­voon. Käärimme ennem­min hihamme ja ryhdymme yhdessä työhön. Suomea ei ole koskaan raken­nettu vali­tuk­sella tai manaa­mi­sella. Se on raken­nettu työllä ja teoilla.

 

Eurooppa- ja ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­teri Leni­tan Toiva­kan kolumni Savon Sano­missa 21.9.2014

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content