Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Suomen etu

Suomen etu

Julkaistu:

Monissa kysy­myk­sissä ihme­tel­lään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoita­neita maita. Se ei tunnu­kaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suoma­lais­ten työpaik­ko­jen ja hyvin­voin­nin etu - vain siksi ja vain silloin.

Suomen hyvin­vointi ja rikkaus perus­tuu vien­tiin. Siksi jos talous muualla pysäh­tyy, on se myös meidän ongel­mamme. Kun Lehman Brot­hers -pankin annet­tiin kaatua syksyllä 2008 Yhdys­val­loissa ja “sijoit­ta­jat kärsi­vät vastuunsa”, menetti Suomi seuran­neessa finans­si­krii­sissä ja lamassa vero­tu­loja Suomen pankin laskel­mien mukaan 40 miljar­dia euroa.
Sijoit­ta­jilla pitää ilman muuta olla riskinsä ja heidän pitää kantaa vastuunsa.

Mutta eivät Krei­kalle, Irlan­nille tai Portu­ga­lille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainan­neet pankit ja eläkeyh­tiöt - suoma­lai­set­kaan - otta­neet ylisuu­ria riskejä pika­voit­to­jen toivossa. Päin­vas­toin, euroa­lu­een valtion velka­kir­jat olivat mata­lan riskin tuot­teita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sään­tö­muu­tok­sista on nyt päätetty ja riski menet­tää rahansa tulee mukaan euroa­lu­een valtion­lai­noi­hin jatkossa.

Euro­val­tion maksu­ky­vyt­tö­myys ja hallit­se­ma­ton velka­jär­jes­tely viime vuonna ja nykyi­sessä tilan­teessa johtaisi joka tapauk­sessa suuriin ja kallii­siin seuran­nais­vai­ku­tuk­siin. Riski jopa syvem­pään lamaan olisi olemassa - juuri kun talou­temme on pääs­syt kovaan vauh­tiin vien­nin vetä­mänä.

Jos voimme estää uuden finans­si­krii­sin ja laman riskin vakaut­ta­malla euroa­lu­een lainoin ja takauk­sin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteis­vas­tuun nimissä, vaan ainoas­taan suoma­lai­sen työn­te­ki­jän, veron­mak­sa­jan ja hyvin­voin­nin puolesta.

Kun aset­taa tuon konkreet­ti­sen 40 miljar­din vero­tu­lo­jen mene­tyk­sen rinnak­kain huomat­ta­vasti pienem­pien tiukan ehdol­lis­ten laino­jen ja takaus­ten kanssa, voi ymmär­tää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole autta­neet niin­kään saksa­lai­sia tai rans­ka­lai­sia pank­keja tai edes ongel­miin ajau­tu­neita krii­si­maita. Olemme ennen kaik­kea autta­neet itseämme eli Suomea turvaa­maan vien­nin, talous­kas­vun, työpai­kat, vero­tu­lot ja suoma­lai­sen hyvin­voin­nin.

Tässä alla vielä eräälle kysy­jälle lähet­tä­mäni sähkö­pos­ti­vas­taus, siitä löytyy vastauk­sia niihin kysy­myk­siin, joihin en ole ehti­nyt vastaa­maan, tai joita et ole ehti­nyt kysy­mään.

Terveh­dys,

Euroop­pa­lai­seen talous­krii­siin liit­ty­vät asiat ovat kyllä moni­mut­kai­sia, eikä ole miten­kään ihme, jos mediaa seuraa­malla eivät kaikki asiat loksahda kohdal­leen. Yritän vastata kysy­myk­siisi:

Ensiksi laina­not­ta­jat, eli krii­si­maat, ovat olleet levä­pe­räi­siä, kun ovat joutu­neet lainaa­maan rahaa. Euro­maat takaa­vat lainoja vain tiukan ehdol­li­sesti, eli kaikki maat joutu­vat ääret­tö­män tiukalle kuurille, jos mieli­vät saada lainaa ja takuita. Ohjel­maa valvo­vat sekä EU että IMF. Jos ohjel­maa ei nouda­teta, lainoi­tus loppuu.

Sijoit­ta­jat, eli eläkeyh­tiöt ja pankit, ovat jo kärsi­neet mitta­via tappioita, kun ovat myyneet velka­pa­pe­reita jälki­mark­ki­noilla. Näin tietysti pitää olla­kin. Irlan­nissa muuta­man pankin omis­ta­jat hävi­si­vät kaikki, kun pankit sosia­li­soi­tiin.

Kun viimeksi 2009 emme pysty­neet estä­mään pank­ki­krii­sin leviä­mistä Euroop­paan, sen seurauk­sena olemme Suomen Pankin mukaan hävin­neet tähän mennessä n.40 miljar­dia euroa vero­tu­loja. Näitä rahoja emme näe koskaan.

Helmi­kuussa vien­nin kasvu vuoden takai­seen oli 24 prosent­tia ja tammi­kuun talous­kasvu yli 6 prosent­tia. Nämä olivat mahdol­li­sia vain siksi, että Krei­kasta ja Irlan­nista lähtevä pankki ja talous­kriisi onnis­tut­tiin estä­mään. 2009 vien­timme supis­tui noin 25 prosent­tia ja valtio velkaan­tui raskaasti.

Eipä silti, kyllä ottaa päähän joiden­kin maiden löysä talous­po­li­tiikka. Eivät vaaranna vain omaa, vaan myös meidän muiden tule­vai­suu­den. Joka tapauk­sessa meidän pitää mini­moida tappiot.

Nämä ovat vaikeita ja moni­mut­kai­sia asioita. Ja tieten­kin erit­täin epäsuo­sit­tuja. Vastuuta kuiten­kin pitää osata kantaa, kun näihin hommiin on lähte­nyt. Tämä on amma­tin­va­lin­ta­ky­sy­mys.

Aurin­koista kevättä!

Jyrki Katai­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content