Suomen etu

Monissa kysymyksissä ihmetellään, miksi meidän pitäisi lainata tai taata hommansa huonosti hoitaneita maita. Se ei tunnukaan oikealta. Niin tehdään vain, jos se on Suomen, suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoinnin etu – vain siksi ja vain silloin.

Suomen hyvinvointi ja rikkaus perustuu vientiin. Siksi jos talous muualla pysähtyy, on se myös meidän ongelmamme. Kun Lehman Brothers -pankin annettiin kaatua syksyllä 2008 Yhdysvalloissa ja ”sijoittajat kärsivät vastuunsa”, menetti Suomi seuranneessa finanssikriisissä ja lamassa verotuloja Suomen pankin laskelmien mukaan 40 miljardia euroa.
Sijoittajilla pitää ilman muuta olla riskinsä ja heidän pitää kantaa vastuunsa.

Mutta eivät Kreikalle, Irlannille tai Portugalille 5 ja 10 vuotta sitten rahaa lainanneet pankit ja eläkeyhtiöt – suomalaisetkaan – ottaneet ylisuuria riskejä pikavoittojen toivossa. Päinvastoin, euroalueen valtion velkakirjat olivat matalan riskin tuotteita, joista sai pientä korkoa. Tänä päivänä näemme, että tuo riski ja korko olivat liian pieniä. Sääntömuutoksista on nyt päätetty ja riski menettää rahansa tulee mukaan euroalueen valtionlainoihin jatkossa.

Eurovaltion maksukyvyttömyys ja hallitsematon velkajärjestely viime vuonna ja nykyisessä tilanteessa johtaisi joka tapauksessa suuriin ja kalliisiin seurannaisvaikutuksiin. Riski jopa syvempään lamaan olisi olemassa – juuri kun taloutemme on päässyt kovaan vauhtiin viennin vetämänä.

Jos voimme estää uuden finanssikriisin ja laman riskin vakauttamalla euroalueen lainoin ja takauksin, niin se on tehtävä. Mutta ei minkään yhteisvastuun nimissä, vaan ainoastaan suomalaisen työntekijän, veronmaksajan ja hyvinvoinnin puolesta.

Kun asettaa tuon konkreettisen 40 miljardin verotulojen menetyksen rinnakkain huomattavasti pienempien tiukan ehdollisten lainojen ja takausten kanssa, voi ymmärtää, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Emme ole auttaneet niinkään saksalaisia tai ranskalaisia pankkeja tai edes ongelmiin ajautuneita kriisimaita. Olemme ennen kaikkea auttaneet itseämme eli Suomea turvaamaan viennin, talouskasvun, työpaikat, verotulot ja suomalaisen hyvinvoinnin.

Tässä alla vielä eräälle kysyjälle lähettämäni sähköpostivastaus, siitä löytyy vastauksia niihin kysymyksiin, joihin en ole ehtinyt vastaamaan, tai joita et ole ehtinyt kysymään.

Tervehdys,

Eurooppalaiseen talouskriisiin liittyvät asiat ovat kyllä monimutkaisia, eikä ole mitenkään ihme, jos mediaa seuraamalla eivät kaikki asiat loksahda kohdalleen. Yritän vastata kysymyksiisi:

Ensiksi lainanottajat, eli kriisimaat, ovat olleet leväperäisiä, kun ovat joutuneet lainaamaan rahaa. Euromaat takaavat lainoja vain tiukan ehdollisesti, eli kaikki maat joutuvat äärettömän tiukalle kuurille, jos mielivät saada lainaa ja takuita. Ohjelmaa valvovat sekä EU että IMF. Jos ohjelmaa ei noudateta, lainoitus loppuu.

Sijoittajat, eli eläkeyhtiöt ja pankit, ovat jo kärsineet mittavia tappioita, kun ovat myyneet velkapapereita jälkimarkkinoilla. Näin tietysti pitää ollakin. Irlannissa muutaman pankin omistajat hävisivät kaikki, kun pankit sosialisoitiin.

Kun viimeksi 2009 emme pystyneet estämään pankkikriisin leviämistä Eurooppaan, sen seurauksena olemme Suomen Pankin mukaan hävinneet tähän mennessä n.40 miljardia euroa verotuloja. Näitä rahoja emme näe koskaan.

Helmikuussa viennin kasvu vuoden takaiseen oli 24 prosenttia ja tammikuun talouskasvu yli 6 prosenttia. Nämä olivat mahdollisia vain siksi, että Kreikasta ja Irlannista lähtevä pankki ja talouskriisi onnistuttiin estämään. 2009 vientimme supistui noin 25 prosenttia ja valtio velkaantui raskaasti.

Eipä silti, kyllä ottaa päähän joidenkin maiden löysä talouspolitiikka. Eivät vaaranna vain omaa, vaan myös meidän muiden tulevaisuuden. Joka tapauksessa meidän pitää minimoida tappiot.

Nämä ovat vaikeita ja monimutkaisia asioita. Ja tietenkin erittäin epäsuosittuja. Vastuuta kuitenkin pitää osata kantaa, kun näihin hommiin on lähtenyt. Tämä on ammatinvalintakysymys.

Aurinkoista kevättä!

Jyrki Katainen