Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Suoma­lai­sen työn puolesta

Suoma­lai­sen työn puolesta

Julkaistu:

Viimeis­tään maail­man­laa­jui­nen finans­si­kriisi ja siitä seuran­nut taan­tuma osoit­ti­vat, että maail­man­ta­lous on tiukassa keski­näis­suh­teessa. Tämä on pääosin meille suoma­lai­sille hieno asia. Suomen nopea elin­ta­son nousu 1900-luvun lopulla maail­man vauraim­pien maiden jouk­koon johtuu tästä. Maail­man­laa­jui­sessa työn­jaossa Suomi on vienyt osaa­mista ja arvok­kaita teol­li­suus­tuot­teita. Suoma­lai­nen hyvin­vointi on synty­nyt tästä suhteesta avoi­meen maail­man­ta­lou­teen. Ilman sitä Suomi ei olisi maail­man paras maa.

Kaikilla asioilla on myös kään­tö­puo­lensa. Kiin­teästi kytkey­ty­neen talous­jär­jes­tel­mämme myötä jaamme myös ongel­mat. Kun amerik­ka­lai­nen inves­toin­ti­pankki Lehman Brot­hers kaatui 2008 syksyllä, sitä seuran­nut maail­man­ta­lou­den taan­tuma pysäytti Suomen­kin vien­nin. Talou­temme supis­tui 8 prosent­tia ja hyvin­voin­nis­tamme katosi pysy­västi 10 miljar­dia euroa. Jokai­nen voi miet­tiä mitä vielä suurempi rahoi­tus­jär­jes­tel­män kaatu­mi­nen tarkoit­taisi sisä­mark­ki­noil­lamme euroa­lu­eella.
Kokoon­nuimme sunnun­taina Brys­se­lissä muiden euroop­pa­lai­set valtio­va­rain­mi­nis­te­rei­den kanssa. Ainoa ja suurin huolemme oli omien kansa­lais­temme hyvin­vointi. Jos asioita ei hoideta kuntoon tai pääs­tämme jonkun maan velka­sa­nee­rauk­seen tässä tilan­teessa, johtaisi se erit­täin toden­nä­köi­sesti euroop­pa­lai­seen lamaan. Tämä iskisi luon­nol­li­sesti myös meihin suoma­lai­siin.
Meillä on aina erilai­sia vaih­toeh­toja toimia. Kun Irlan­nin ongel­mat ja toimin­ta­vaih­toeh­dot tuli­vat päälle, ryhdyin pohti­maan: mikä tässä on suoma­lai­sen työn­te­ki­jän, veron­mak­sa­jan ja yhteis­kun­nan turvasta riip­pu­vai­sen etu? Myös halli­tuk­sen päätök­sen Irlan­nin tuke­mi­sessa takauk­sin ratkaisi yksin ja ainoas­taan suoma­lai­sen hyvin­voin­nin etu.
Pohdin­tamme oli yksin­ker­tai­sesti seuraava: Ovatko tuke­matta jättä­mi­sen seurauk­set suoma­lai­sille pahem­pia, kuten asian­tun­ti­jat arvioi­vat? Kaatuuko Irlanti ja moni muu maa väis­tä­mättä, eli kannat­taako meidän edes yrit­tää? Arviomme näihin kysy­myk­siin olivat, että asian­tun­ti­joi­den arvioon on syytä luot­taa, varsin­kin kun olemme juuri saaneet itse­kin todis­taa miten rajuja seurauk­sia rahoi­tus­mark­ki­noi­den lamasta voi meil­le­kin olla. Arviomme oli myös, että meillä on vielä yhteis­työssä mahdol­li­suus ottaa kriisi hallin­taan, rauhoit­taa mark­ki­nat ja aloit­taa korjaus­toi­met kohti kasvua.
Siitä kukaan ei voi mennä takuuseen, leviä­vätkö ongel­mat silti jatkossa esimer­kiksi Portu­ga­liin, vaikka toimi­simme nyt Irlan­nissa. Mutta siitä voidaan olla aivan varmoja, että jos emme toimi, niin ongel­mat leviä­vät. Varmaa on myös se, että jos emme olisi toimi­neet keväällä Krei­kan suhteen, olisi nämä kaikki maat kaatu­neet silloin kerralla.
Tämä tilanne toisaalta kiukut­taa meitä: miksi meidän pitää olla muita pelas­te­le­massa, vaikka olemme itse hoita­neet omat hommamme hyvin? Kyse on kuiten­kin hetken harkin­nan jälkeen lopulta siitä, pelas­tam­meko suoma­lais­ten hyvin­voin­nin. Pitää ratkaista ongel­mat, turvata suoma­lais­ten
hyvin­vointi ja varmis­taa sen kasvu myös tule­vai­suu­dessa. Se ei onnistu eris­täy­ty­mällä ja ?pitä­mällä vain huolen omista asiois­taan?.
Suomi sai eilen kansain­vä­li­seltä luot­to­luo­ki­tus­lai­tok­selta Stan­dard & Poor?silta parhaim­man AAA luoki­tuk­sen valtion­lai­noil­leen. Suomi tulee siten saamaan jatkossa suhteel­li­sesti vielä­kin edul­li­sem­paa lainaa kuin levä­pe­räi­sesti talou­des­taan huoleh­ti­neet maat. Luot­to­luo­ki­tus kertoo kuiten­kin tehdystä työstä ja päätök­sistä. Säily­tämme tuon luot­ta­muk­sen vain jos hoidamme talout­tamme jatkos­sa­kin vastuul­li­sesti.
[Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 30.11.2010.]

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content