Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stub­bin puhe MTK:n valtuus­kun­nan kokouk­sessa

Stub­bin puhe MTK:n valtuus­kun­nan kokouk­sessa

Julkaistu:

Päämi­nis­teri Alexan­der Stub­bin puhe MTK:n valtuus­kun­nan kokouk­sessa ke 26.11.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

 Hyvät MTK:n valtuus­kun­nan jäse­net,

Suomen talous ei ole kasva­nut vuoden 2011 jälkeen. Kaikki talous­en­nus­teet ovat olleet yliop­ti­mis­ti­sia. Suomen velkaan­tu­mi­nen alkoi finans­si­krii­sistä 2008, eikä ole laan­tu­nut. Työpaik­koja on mene­tetty eri puolilla Suomea.

Ongel­mat ovat osit­tain euroop­pa­lai­sia, osit­tain koti­mai­sia. Euroa­lu­een talous­kasvu on edel­leen hyvin vaati­ma­tonta. Raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi on tehty lähinnä Irlan­nin, Portu­ga­lin ja Espan­jan kaltai­sissa krii­si­maissa. Suomessa emme ole pysty­neet vastaa­vaan, vaan annoimme ongel­mien kasaan­tua vaivih­kaa 2000-luvun aikana.

Suomen velkaan­tu­mi­sen vauhti on huoles­tut­tava eikä edes paluu normaa­li­kas­vuun riit­täisi nosta­maan julkista taloutta kestä­västi ylijää­mäi­seksi. Tämä ns. kestä­vyys­vaje muodos­tuu suurelta osin väes­tön ikään­ty­mi­sen vaiku­tuk­sista.

Ylivel­kaan­tu­mi­sen uhatessa halli­tus on joutu­nut kiris­tä­mään merkit­tä­västi finans­si­po­li­tiik­kaa. Vaali­kau­den aikana on päätetty lähes 6,5 miljar­din euron meno­sääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista. Maata­lous­mo­men­teille on jouduttu kohdis­ta­maan isoja sääs­töjä. Tämä tuntuu tuot­ta­ja­per­heen käteen jäävissä tuloissa kouriin­tun­tu­vasti. Ensi vaali­kau­della, uusia sääs­töjä etsit­täessä, maata­lou­den tähä­nas­ti­set ponnis­tuk­set on otet­tava huomioon.

Maata­lou­den kannalta EU-tason ratkai­sut ovat vähin­tään yhtä merkit­tä­viä kuin kansal­li­set toimet. EU:n maata­lous­po­li­tii­kan isot ratkai­sut - rahoi­tus­ke­hyk­set ja CAP-reformi - on päätetty tällä vaali­kau­della pitkäksi aikaa eteen­päin. Nämä hank­keet ovat olleet paitsi maata­lous­mi­nis­te­rin, myös koko halli­tuk­sen EU-vaikut­ta­mi­sen kärjessä. Oppo­si­tiosta esitet­tiin, että Suomi vaatisi eril­listä maksu­pa­lau­tusta. Halli­tuk­sessa valit­simme sen sijaan panos­ta­mi­sen maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­hoi­hin. Mieles­täni valinta oli oikea, ja toivon suoma­lais­ten pysty­vän hyödyn­tä­mään ohjel­mia runsaasti niiden pääs­tessä vauh­tiin. CAP-refor­min yhtey­dessä myös Etelä-Suomen kansal­li­sille tuille neuvo­tel­tiin jatko Euroo­pan parla­men­tin myötä­vai­ku­tuk­sella. Pitkään hier­tä­neelle asialle on nyt toivot­ta­vasti löyty­nyt kestävä ratkaisu.

Olen ymmär­tä­nyt että näihin päätök­siin ollaan oltu MTK:n kentällä valtao­sin tyyty­väi­siä. Halli­tuk­sen puolesta haluan kiit­tää järjes­töä ja puheen­joh­taja Juha Mart­ti­laa hyvästä yhteis­työstä yhteis­ten tavoit­tei­den edis­tä­mi­sessä ja paineen aset­ta­mi­sesta silloin, kun sitä on ollut syytä aset­taa.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Suomen talou­den pelas­ta­mi­nen on seuraa­van vaali­kau­den suuri tehtävä. Siinä tehtä­vässä tarvit­semme budjet­ti­ku­rin lisäksi paljon luovuutta ja ponnis­te­luja uusien menes­ty­sa­lo­jen ja -tuot­tei­den löytä­mi­seksi. Halli­tuk­sen on tehtävä kaik­kensa suoma­lai­sen työn ja työpaik­ko­jen edis­tä­mi­seksi.

Tähän ei ole yhtään yksit­täistä ihme­lää­kettä. Minua häirit­see Suomessa nousussa oleva valtious­ko­vai­suus; ajatus siitä, että valtio voisi valita voit­taja-alat ja yrityk­set ja allo­koida rahat. Tämä ei toimi avoi­messa maail­man­ta­lou­dessa. Totuus on, ettei kukaan tiedä varmasti, mistä tule­vai­suu­den kasvu löytyy. Asian­tun­ti­joi­den valis­tu­nut veik­kaus kuiten­kin on, että biota­lous voi olla Suomelle merkit­tävä tuki­jalka.

Vuonna 2030 maail­massa tarvi­taan arvioi­den mukaan 50 % nykyistä enem­män ruokaa, 45 % enem­män ener­giaa ja 30 % enem­män vettä. Uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kestävä käyttö biopoh­jais­ten tuot­tei­den, ruuan, ener­gian ja palve­lu­jen tuot­ta­mi­seen on korkean osaa­mi­sen Suomelle luon­tai­nen vahvuus. Tätä kautta voimme myös osal­tamme auttaa muuta maail­maa globaa­lien haas­tei­den ratkai­sussa. Suomessa valmis­te­taan jo nyt vuosi­ta­solla yli 14 miljar­din euron arvosta erilai­sia biota­lous­tuot­teita vien­tiin. Halli­tus on aset­ta­nut minis­teri Vapaa­vuo­ren johdolla tavoit­teeksi 100 000 uuden biota­lous­työ­pai­kan synty­mi­sen vuoteen 2025 mennessä.

Yli puolet Suomen nykyi­sestä biota­lou­desta perus­tuu metsiin. Onkin toivoa anta­vaa, että metsä­teol­li­suu­dessa on nähtä­vissä vahvoja toipu­mi­sen merk­kejä, ja merkit­tä­viä inves­toin­teja on nyt useita putkessa. Valtion on huoleh­dit­tava, että esimer­kiksi Metsä Grou­pin Ääne­kos­kelle suun­nit­te­le­man biotuo­te­teh­taan yhtey­dessä ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nit ja liiken­ne­jär­jes­te­lyt hoide­taan mahdol­li­sim­man nopeasti.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä laadi­taan parhail­laan kansal­lista metsä­stra­te­giaa 2025. Yksi keskei­sistä tavoit­teista on yritys­mäi­sen metsä­no­mis­ta­juu­den edis­tä­mi­nen. Yritys­mäi­sien metsä­no­mis­ta­jien suku­pol­ven­vaih­dok­siin olisi loogista luoda saman­lai­set kannus­ti­met kuin muille yrit­tä­jille. Tämä antaisi mahdol­li­suu­det pitkä­jän­tei­seen metsän­hoi­toon.

Ilmas­ton­muu­tos, väes­tön­kasvu ja luon­non­va­ro­jen rajal­li­suus synnyt­tä­vät luon­nos­taan kysyn­tää biota­lou­delle. Paljon riip­puu kuiten­kin siitä, miten poli­tiikka määrit­tää mark­ki­naa tässä murros­vai­heessa. Suoma­lai­nen koti­mark­ki­namme on sen verran pieni, ettei se usein riitä yksi­nään. Tarvi­taan vähin­tään euroop­pa­lai­sia ratkai­suja ja normeja. Siksi halli­tus on pitä­nyt sinnik­käästi mm. biopolt­toai­nei­den puolta EU-päätök­sen­teossa. Kyseessä on samalla kertaa järkevä ilmas­to­po­li­tiikka että suoma­lai­set työpai­kat.

Hyvät MTK-laiset,

Maata­lous­po­li­tii­kassa on ajan­koh­tai­sia asioita pöydällä vielä tämän vaali­kau­den aikana. Nostan esille kolme asiaa.

Ensin­nä­kin, EU:n maata­lous­po­li­tii­kan uudis­tus on monelta osin askel oike­aan suun­taan. Sen toimeen­pano on kuiten­kin nostat­ta­nut huolia, saadaanko vilje­li­jöi­den tuet makset­tua ajal­laan. Ymmär­rän huolen erit­täin hyvin. Sen takia halli­tus esit­tää vuoden 2015 budjet­tiin rahoi­tusta, jolla turvat­tai­siin Maaseu­tu­vi­ras­ton vilje­li­jä­tu­kien tieto­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen ja ELY-keskus­ten valvon­ta­re­surs­sit. Maaseu­tu­vi­rasto arvioi loka­kuussa, että ensi vuoden tukia siir­tyisi vuoden 2016 puolelle peräti 400?500 miljoo­naa euroa. Nyt tilanne näyt­tää parem­malta, ja viiväs­ty­mi­nen jää puoleen pelä­tystä.

Ohjel­ma­kausien vaih­tuessa on varmis­tet­tava myös maata­lous­in­ves­toin­tien rahoi­tus. Tämän takia halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­nen minis­te­ri­va­lio­kunta linjasi eilen, että Maati­la­ta­lou­den kehit­tä­mis­ra­hasto Makera voisi tukea inves­toin­teja etupai­not­tei­sesti.

Toiseksi, elin­kei­noe­lä­mää, tuot­ta­jia, omis­ta­jia ja aika lailla kaik­kia suoma­lai­sia yhdis­tää halu vält­tää ja tarvit­taessa purkaa liial­lista sään­te­lyä. Aiheesta on riit­tä­nyt puhetta, mutta olemme nyt neljän puolu­een halli­tuk­sessa pääs­seet käsiksi myös konkre­ti­aan minis­teri Grahn-Laaso­sen vedolla. Lauri Taras­tin johta­maa asian­tun­ti­ja­ryhmä etsii helmi­kuun loppuun mennessä parhaat keinot suju­voit­taa ympä­ris­tö­hal­lin­non lupa­pro­ses­seja tinki­mättä ympä­ris­tön­suo­je­lun tasosta.

Viime viikolla halli­tus antoi esityk­sen ympä­ris­tön­suo­je­lu­lain uudis­ta­mi­sesta. Uudis­tuk­sessa luovu­taan ympä­ris­tö­lu­pien auto­maat­ti­sesta tarkas­tus­me­net­te­lystä sellai­sissa tilan­teissa, joissa toimin­nassa ei ole tapah­tu­nut muutosta. Jatkossa tavoit­teena on siir­tää lupa­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä alue­hal­lin­to­vi­ras­toilta kuntiin, lähem­mäs ihmi­siä.

Samassa yhtey­dessä sovit­tiin maa-aines­lu­van ja ympä­ris­tö­lu­van menet­te­ly­jen yhdis­tä­mi­sestä ja eläin­suo­jien raken­ta­mista koske­vien lupa­ra­jo­jen nosta­mi­sesta. Näin saamme pois yhden lupa- ja vali­tus­kier­rok­sen ja viemme luvi­tusta kohti yhden luukun peri­aa­tetta. Eläin­suo­jien laajen­ta­mi­nen puoles­taan helpot­tuu ilman luvan­va­rai­suu­den laukea­mista.

Juuri tällai­set sinänsä pienet asiat muodos­ta­vat kasau­tues­saan turhan taakan yrit­tä­jille ja elin­kei­non­har­joit­ta­jille. Purka­mi­nen on kuiten­kin tehtävä harki­ten, asia kerral­laan, sillä säädök­set on tehty aika­naan hyvä tarkoi­tus mielessä.

Kolmas ajan­koh­tai­nen asia on Venä­jän aset­ta­man elin­tar­vik­kei­den tuon­ti­kiel­lon aiheut­ta­mat ongel­mat maata­lou­delle.

Halli­tus päätti elokuun budjet­ti­rii­hen yhtey­dessä lisä­ta­lous­ar­viosta, jossa varat­tiin 20 miljoo­naa näiden ongel­mien helpot­ta­mi­seen. Valtaosa tuesta kohdis­tuu maito­ta­lou­teen, ja osa on jo maksussa.

Koti­mais­ten toimien lisäksi myös EU-tasolla tarvi­taan päätök­siä. Toimim­me­han yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan puit­teissa. Nopeasti pilaan­tu­via hedel­miä ostet­tiin­kin pois mark­ki­noilta, jotta ylijää­mät eivät heiken­täisi hinta­ta­soa enti­ses­tään.

Viime viikolla maata­lous­ko­mis­saari Phil Hogan kertoi 28 miljoo­nan euron kompen­saa­tiosta Baltian maiden maito­sek­to­rille. Komis­sion päätös­luon­nos ei sisällä tukea Suomelle, sillä tuot­ta­ja­mai­don hinta ei ole laske­nut osuus­kun­ta­mal­limme takia aina­kaan vielä yhtä paljon kuin Baltian maissa.

Komis­sion ratkai­sua on täyden­net­tävä Suomen osalta. Olemme tiiviisti yhtey­dessä komis­sioon ja toimi­tamme heidän kaipaa­mansa tiedot. Minis­teri Orpo on veto­vas­tuussa, minä annan tarvit­ta­van tuen.

Liial­li­sia odotuk­sia EU-tuen määrästä ei pidä kuiten­kaan nostat­taa. Venä­jän tuon­ti­kiel­lon vaiku­tuk­sia ei tulla kompen­soi­maan koko­naan. Tiedos­tan kuiten­kin, että jokai­nen sentti on tällai­sessa tilan­teessa tuot­ta­jille tärkeä. Suomelle EU:n jäsen­maana kyse on myös peri­aat­teesta ja tasa­puo­li­sesta kohte­lusta.

Hyvät ystä­vät,

Perus­e­del­ly­tys koti­mai­selle elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nolle on maata­lous­yrit­tä­jän toimin­nan kannat­ta­vuus.

Pohjoi­sissa vilje­ly­olois­samme tuotan­to­kus­tan­nuk­set ovat korkeat. Senkin takia koti­mai­nen ruuan­tuo­tanto on varmis­tet­tava myös julki­sen rahoi­tuk­sen avulla.

Vielä olen­nai­sem­paa on kuiten­kin, miten mark­ki­noilta saadaan riit­tävä korvaus hyvin tehdylle työlle - miten tuot­ta­ja­hinta kattaisi mahdol­li­sim­man suuren osan tuotan­to­kus­tan­nuk­sista. Erikois­tu­mi­nen ja kansain­vä­lis­ty­mi­nen voivat auttaa joita­kin tuot­ta­jia. Koti­maassa huomio on suun­nat­tava mark­ki­noi­den toimin­nan paran­ta­mi­seen reilun kilpai­lun ohjel­man hengessä. Katteet on saatava kaikissa ketjun osissa oikeu­den­mu­kai­siksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content